Mitoituspyyntö Espoo

[vaaram]

Hei,

Tässä olisi yksi mitoituspyyntö lisää. Taloa on laajennettu kolmessa osassa ja alla tiedot eriteltyinä:

- Kaksikerroksinen rinnetalo, sijainti Espoo. Alakerran/kellarin rakenne on kallion päälle valettu betonivalu ja yläkerran puurunkoinen ja puuverhoiltu. Kellarikerros on eristetty yläkerrasta 20cm purueristeellä, mutta molemmat niin ala- kuin yläkerta ovat lämmitetyt. Yläkerrassa on pidetty kesät talvet 21C lämpöä ja alakerrassa 17-18C.
1.osa

- Vuonna -1962 rakennettu osa, yläkerta 60m2, alakerta 60m2.
- Yläkerran eristeenä 15cm puru+3cm uretaanilevy, seinän kokonaispaksuus 25cm. Alakerran pelkkä 15cm teräsbetonivalu.
 - Yläpohjan eristeenä 20cm puru+30cm puhallusvilla
- Yläkerran huonekorkeus 2.4m alakerran 1.9m

2.osa

- Vuonna -1973 rakennettu osa, yläkerta 45m2, alakerta 45m2.
- Yläkerran eristeenä 10cm vuorivilla, seinän kokonaispaksuus 20cm. Alakerran pelkkä 15cm teräsbetonivalu
- Yläpohjan eristeenä 10cm vuorivilla+30cm puhallusvilla
- Yläkerran huonekorkeus 2.3m alakerran 1.9m

3.osa

- Vuonna -2013 rakennettu osa, yläkerta 24m2, ei alakertaa. Eristeenä 12cm vuorivilla, seinän kokonaispaksuus 20cm.
- Yläpohjan eristeenä 40cm puhallusvilla
- Huonekorkeus 2.4m

- Nykyinen lämmitysmuoto on öljy ja kulutus on liikkunut 3000 litran molemmin puolin, riippuen talvesta.

- Patterilämmitys kauttaaltaan, paitsi 2013 rakennetussa 24m2 osassa on vesikiertoinen lattialämmitys.

- Yläkerrassa koneellinen ilmanvaihto, lämmöntalteenotolla. Alakerran ilmanvaihto painovoimainen.

- Ulkoseinien yht.lask. pituus 56m

- Alapohja 1962 ja 1973 rakennetuissa osissa kallio, jonka päällä 10-40cm sepeli ja pelkkä lattiavalu. Vuonna 2013 rakennetussa osassa maanvarainen 50cm sepeli, jonka päällä 100m EPS ja tämän päällä valu.

- Ikkunat ovat vuosina 1962 ja 1973 rakennetussa osassa 2-lasiset ja vuonna 2013 rakennetussa osassa 3-lasiset. Normaali ikkunapinta-ala.

- Ei muita lämmitettäviä tiloja.

Iso kiitos jo etukäteen.

Terveisin,

Mikko

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 10 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”vaaram”   ESPOO   (Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -27 C°
- 1. osa 1962: Patterilämmitys, 19 C°, 60 m2, 270 m3:   5,98 kW   14 879 kWh
- 2. osa 1973: Patterilämmitys, 19 C°, 45 m2, 198 m3:   4,31 kW   10 751 kWh
- 3. osa 2013: Lattialämmitys, 21 C°, 24 m2, 58 m3:   1,00 kW   2 868 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   11,3 kW   28 498 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 Cº   -  menovesi lämpötila max 54 Cº
• Kiinteistö,  129 m2,  526 m3    3,3 COP   10,93 kW   28 498 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,185 m3 / 55 Cº   2,5 COP   0,63 kW   3 600 kWh
- Yhteensä   3,1 SCOP   11,6 kWh   32 098 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -616 kWh   0,22 kW   31 482 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh   0,00 kW   31 349 kWh
- Pumpulla tuotetaan    10,00 kW   31 217 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   133 kWh
  Yhteensä   31 349 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   11,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Osatehoinen)   10,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -20 C°
▪ Maasta kerätään    ( 3,1 COP)   7,0 kW   21 450 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   9 899 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  133 kWh)   10 032 kWh
Tarvitaan 199 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,52 l/s (= 31,2 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.   Etäisyys 10 m   2 kpl   PE50x4.6   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,52 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,52 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K   63 kPa (0,63 bar)
• Kaivon painehäviö 0,52 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K   34 kPa (0,34 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 501 metriä  = 2 x 250 m PEM40x3,7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1 m.
...
Alakerran/kellarin ulkoseinissä liene jotain eristettä. Pelkkä tavallinen massiivibetoni seinärakenteena vuotaa kohtuuttoman paljon lämpöä.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.