Mitoitus Pirkkala

[Larg0]

Morjesta.
Reilu kolmekymppinen öljykattila alkaa olla vaihtokunnossa ja tarkoituksena päivittää lämmitysjärjestelmä maalämpöön.
Nyt kaipailen hiukan puolueetonta perspektiiviä, tarjoajat kun sortuvat lähinnä toistensa arvostelemiseen ja ehdotetut ratkaisut ovat mitä erilaisimpia.
Kiitos jo etukäteen, mukava että tähän hommaan on valjastettu oma keskustelufoorumi!

Alla tietoja talosta:

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla?
Pirkkala

- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
1960, ei rinnetalo

- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn vuosikulutus?
3100 litraa noin

- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?
Vesikiertoinen patterilämmitys. Lisäksi kellarissa 30m2 lattialämmitystä (päivitetään joskus tulevaisuudessa vesikiertoiseksi)

- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
Painovoimainen

- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat
7,45m x 9,95m, kerrosala 74 m2, 525,4 m3.

- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
Puurunko, eristeenä pellava, tiiliverhous, kokonaispaksuus 20 cm.

- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
Kolme

- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
kokonaisneliöt noin 210 m2.

-Huonekorkeudet kerroksittain?
Kellarissa huonekorkeus 2,2m, kesikerroksessa 2,5m, ylhäällä 2,4m

- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu?
Maanvarainen, eristyksestä ei tietoa

- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
Puru alakerrassa, villa yläkerrassa, paksuudesta ei tietoa

- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
Kellarissa ja yläkerrassa "uudet" 3 lasiset, keskikerroksessa vanhat 2 lasiset

- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
Ei muita lämmitettäviä tiloja. Mutta ajatuksena mitoittaa maalämpökaivo ja pumppu siten että tulevaisuudessa siitä saisi lämmön myös mahdolliseen autotalliin, esim 30 m2.

Sähkön kulutus noin 13 000 kWh, sisältää myös kuistilla ja yhdessä pienessä huoneessa pöhöttävät sähköpatterit.
Ajatuksena maalämmön laittamisen yhteydessä korvata kuistin sähköpatteri ja lisätä pariin pienempään huoneen vesikiertoiset patterit.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 10 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Larg0”   PIRKKALA   (Pirkanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -30 C°
- Kellari 1960: Patterilämmitys, 20 C°, 64 m2, 141 m3:   1,98 kW   7 062 kWh
- Keskikerros 1960: Patterilämmitys, 21 C°, 67 m2, 168 m3:   3,97 kW   10 465 kWh
- Talon yläkerta 1960: Patterilämmitys, 21 C°, 67 m2, 162 m3:   3,75 kW   9 892 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   9,7 kW   27 420 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 Cº   -  menovesi lämpötila max 54 Cº               
• Kiinteistö,  199 m2,  471 m3    3,3 COP   9,22 kW   27 420 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   1,07 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   3,2 SCOP   10,3 kWh   32 220 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -894 kWh   0,29 kW   31 326 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   31 322 kWh
- Pumpulla tuotetaan    10,00 kW   31 319 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   3 kWh
  Yhteensä   31 322 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   10,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)   10,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -28 C°
▪ Maasta kerätään    ( 3,2 COP)   7,0 kW   21 428 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      9 894 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  3 kWh)      9 897 kWh
Tarvitaan 217 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,52 l/s (= 31,2 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.   Etäisyys 10 m   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,52 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,52 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   71 kPa (0,71 bar)
• Kaivon painehäviö 0,52 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   40 kPa (0,4 bar)
• Kaivon painehäviö 0,52 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   26 kPa (0,26 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 539 metriä  = 2 x 300 m PEM40x3,7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,1 m.
...
Tätä laskelmaa on mahdollista tarkentaa, jos ulkovaipan lämpöeristyksen laadusta ja määristä olisi tarkempaa tietoa.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.