Loppuuko tehot vai säädöt pielessä ?

[ekoa]

Moi

Meillä on 10 vanha EVT malli, alkujaan 5kw, päivitetty hiukan ZH22 kompressorilla, vastannee jotain 8kw mallia nykyjään kait.

Tuota veden kerrostumista aloin ihmettelemään näillä kovemmilla pakkasilla (20-25C). Yläsäiliössä 70 asteen pintaan ja alasäiliössä ollaan tipahdettu noin 35-37C:hen.

Alasäiliön ala ja yläarvot on 42 ja 47C.
Yläsäiliössä 50 ja 75

Säätökäyrä on 12. Ymmärän että tämä on jyrkkä mutta ongelma muodostuu siitä että pumppu on erillisessä autotallissa, josta tullaan sitten sellaisella lämpöeristetyllä monikaapeloinnilla itse taloon. Lämpöhukkaa menovedessä autotallin ja perimmäisen yläkerran makkarin välillä on 3-4 astetta. Siksi jyrkähkö säätökäyrä.

Eli kun menovesi ja alasäiliö huitoo samoilla astelukemilla 34-36, tahtoo kone laittaa alavastuksia päälle näillä kovilla pakkasilla.

Säiliön ylänurkissa melkein "porisee" ja alhaalla ollaan kylmissään - saanko sotkettua ylhäältä alaspäin tuota lämpöenergiaa ?

Käyttöveden kiertopumppu on päällä myös 2 minuuttia ja pois 10 minuuttia. Tuo näyttää viilentävän säiliötä kokonaisuudessaan mutta viilentää myös alasäiliöaluetta.

Kysymys siis otsikossa.

t. Timo

[zta]

Mikä on Ekologin näyttämä menovesitavoite? Onko se yli tuon 36 asteen?
Kaykö pumppu jatkuvasti, vai huilaako välillä?
Jos käy jatkuvasti, niin vaikuttaisi siltä, että lämmityspiiri pystyy luovuttamaan 34-36 asteisella menovedellä sen tehon kuin lauhdutin tuottaa. Tulistusenergia jää siis enimmäkseen yläsäiliöön.
Onko 10 vuotta vanhassa EVT pumpussa erilliset lämmönvaihtimet vai kulkeeko kylmäaine varaajan sisällä olevissa kierukoissa niinkuin nykyään?

[ekoa]

Moikka

Ekologin mukainen menovesitavoite kyllä saavutetaan näillä pakkasilla - en tosin tiedä mitä tapahtuu kun mennään lähemmäs 30 pakkasastetta.

Käyntiaikakellosta päättelen että pumppu käy kokoajan tai lähes kokoajan. 13-16 asteen pakkasilla käyntiaika on noin 70-80%.

En pysty ottamaan kantaa noihin lämmönvaihtimiin.

terkut,
Timo

[seppaant]

Jos epäilet tehovajausta, niin tarkasta kylmäineen kolikon kokoinen näkölasi.
Kompressorin käynnistyessä näkölasissa menee kuplia, mutta pitäisi n. minuutin kuluessa kirkastua.
Ellei kirkastu niin todennäköinen syy on kylmäaineen vähyys.
Naapurin 12v. Copeland Scrollissa näkölasi ei kirkastunut lainkaan.
0,5 kg kylmäaineen lisäyksen jälkeen teho parani n.20%



ATS

[teku]

Miten mulla,onko kylmäainetta ollenkaan, lasin keskusta vihreä ja kuplia ei näy koskaan. Lasi kokoajan kirkas (katsottu myös käynnin alussa)

[teku]

Päivitys edelliseen,katsoin kun pumppu käynnistyi kuplia näkyi vain 2 sekunnin ajan.

[Tipi]

Meillä tuo nestelasi on aina ollut täysin kirkkaana ilman kuplia. Valmistajan mukaan kirkas nestelasi on merkki siitä, että se on täynnä väritöntä kylmäainetta. Kaikki pumput eivät kuulemma kupli edes käynnistyksen yhteydessä.

[ekoa]

Moi

Näyttää olevan värintön - täytyy katsella uudelleen kun tulee luonnollisia käyttökatkoksia.

Pikkasen kokeilin kuitenkin illalla menoveden säätöjä:
Säätökäyrä siis on 12.
Suuntaissiirto oli 1 ja muutin sen 0:ksi. Menoveden tavoite muuttui suunilleen 35->34:ään. (Muuttuiko jotain muutakin ?)
Tunnin päästä oli tilanne suunnilleen tälläinen:
Alasäiliö 36C -> 45C
Yläsäiliö 67C -> 71C
Kuumakaasu 85C -> 91C
Lauhdutin 39C -> 43C
 
Eli huikee vaikutus kun kuormaa tiputti naurettavan vähän. Voiko ihan oikeasti olla näin iso vaikutus pienellä kuorman tiputuksella ? ? Pumppu alkoi rullaamaan selkeästi paremmin.  

No, pitää seurailla, eipä nuo alavastukset ole olleet kuin 2-3h päivässä päällä >20C pakkasilla.


terkut,
Timo

[AAA]

Joku meni pieleen....

Jos laskit menovesi käyrää, niin kaikkiarvot nuosivat ja pumppu on paljon kovemmalla ja tietysti COP laski.

Luultavsti katsoit käyntijakson eri kohdassa muutosta.

[ekoa]

Moikka

Joo, siis täysin maalikkona näen asian niin että kovalla pakkasella pumppu jauhaa lämpöä lähes paikoillaan, säiliön lämpötila-arvot ei muutu juurikaan ja alavastukset napsahtelevat päälle kun alasäiliön arvot ja menovesi arvot kohtaavat. Varsinaisia käyntijaksoja ei voi eroittaa koska käynti on jatkuvaa.

Kun hiukan kuormaa lasketaan(näin siis ymmärrän), eli menoveden pyyntiarvoa tipautetaan hiukan - alkaa säiliöissä heti lämpötilojen kohoaminen. Alasäiliön arvo nousee kauas menoveden pyyntiarvosta, eikä vastukset tule enää mukaan kuvioihin.

Käsittäisin niin että tehot eivät siis riitä täysin meidän ympäristössä (OKT + talli) kun ollaan tuolla miinus 20 alapuolella. Täytyy vielä katsoa tuo kylmäaineen riittävyys sopivana hetkenä.

terv,
Timo

[zta]

Samaa mieltä olen eli tehorajoilla on ilmeisesti oltu.
Nuo avausviestissä mainitsemasi alasäiliön arvot 42 ja 47 astetta tarkoittavat (ainakin 2 v vanhassa pumpussa) sitä, että pumppu käynnistyy kun alasäiliön lämpötila laskee 42 asteeseen ja käy kunnes se on noussut hystereesin määräämän arvon verran, menemättä kuitenkaan 47 astetta korkeammalle.
Menovedellä 36 astetta lämpöä siirtyi saman verran kuin sitä syntyi ja sen takia alasäiliön lämpötila ei päässyt nousemaan edes käyntirajojen väliin. Kun pudotit menoveden lämpötilaa, tilapäinen ylimääräinen energia siis nosti varaajan lämpöä.
Alarajan voisit laskea hyvin vaikkapa 30 asteeseen, jolloin kompressori käynnistyisi vasta silloin kun alasäiliön lämpötila laskee menovesitavoitteen tasolle ja kävisi hystereesin verran ylöspäin. Tämä sillä edellytyksellä, että yläsäiliön lämpötila on yli ylärajansa, jolloin Ekologi ei huolestu lämpimän käyttöveden riittävyydestä ja antaa kompressorin käydä menoveden ohjaamana. Oma asetukseni on yläsäiliön ylärajalle on 62 astetta.

[rrs]

Jos epäilet tehovajausta, niin tarkasta kylmäineen kolikon kokoinen näkölasi.
Kompressorin käynnistyessä näkölasissa menee kuplia, mutta pitäisi n. minuutin kuluessa kirkastua.
Ellei kirkastu niin todennäköinen syy on kylmäaineen vähyys.
Naapurin 12v. Copeland Scrollissa näkölasi ei kirkastunut lainkaan.
0,5 kg kylmäaineen lisäyksen jälkeen teho parani n.20%

Löytyikö vuotopaikka ? Olisi vähän vastaava 10-vuotta vanha Geopro GS Copelandilla, tuottaa kyllä lämpöä 'hyvin'(ei mitattu) edelleen . Ei öljyä missään, eikä kahdella eri vuodonilmaisimellakaan löydy vuotokohtaa, edes  käynnissä. Ei havaittavia ylimääräisiä paineennousuja lämmitys tai maapiireissä.

[rrs]

No niin, 200g:n lisäys riitti, varmuuden vuoksi lisätty 250g.
Danfossin TUAE paisuntaventtiilin säädön suoja lähti sormin auki ? Metalliprikka oli kyllä tallella. Suutin oli kunnolla kiinni.
Jos vuoto olisi alkanut uutena niin vuosivuodoksi tulisi 20g ja päivävuodoksi 5 sadasosagrammaa.

Tulistus oli vartin käynnin jälkeen 12K . 10K:n pystyi pudottamaan alemmilla huojui hitaasti yli 0,5 astetta.

PS:
Yksi kompressorin vaiheliitännännän abikoista(muovisuoja) oli muuten osin sulanut. Uutta liitintä ei saanut asennettua kunnolla ilman erikoistoimenpiteitä koska kompressorin sisältä tulevaan "metallitappiin" hitsattu abikon vastakappale oli hitsattu vinoon jo kompressoritehtaalla. Kokoonpanossa oli sitten abiko runtattu huonosti kiinni.
Kannattaa joskus tarkistaa, kun noita yksi voi niitä olla useampiakin.