Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Omakotitalon ja autotallin muuttaminen maalämmölle, Kemi  (Luettu 2556 kertaa)

Poissa killerwo

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Olen aikeissa tehdä itse maalämpöjärjestelmän omakotitaloon ja autotalliin. Tarvisin apua kaivon ja koneen mitoituksessa. Ohessa olisi tietoa kohteesta. Kyseessä on siis kaksi erillistä rakennusta, joiden välissä kulkee lämpökanaali. Nykyisin  lämmitys hoidetaan puulla keskuslämmityksellä ja lämmityskeskus sijaitsee autotallissa.

Omakotitalo, rakennusvuosi 1981. Sijainti Kemissä.
Rakennuksen pinta-ala 130m3, tilavuus 331m3. Yksikerroksinen
Vesikiertoiset patterit, vesikirtoinen lattialämmitys pesuhuoneessa, takkahuoneessa ja khh, näiden pinta-ala yht 30m3.
Koneellinen IV, varustettu vesikiertoisella patterilla, Ilto 440
Nykyinen energiankulutus, lämmityskausi 2017-2018 23500kWh.

Alapohja, betonityölaatta jonka päällä 200mm lasivilla, seinät 200mm lasivilla, yläpohja 350mm lasivilla. Lisäksi yläpohjassa noin 50mm sahanpurua.
3 kerroksiset ikkuna

Autotalli/varasto.
Lämminala 100m3 korkeus 3,7m, tilavuus 370m3
vesikiertoinen lattialämmitys. Lattiassa kiertää lämmityskauden läpi n 20C vesi. Sisälämpötila heiluu pakkasen mukaan. Alimmillaa käy noin 10C, kun pitkä pakkasjakso.
Talon ja tallin välissä n 50 m pitkä lämpökanaali n 40mm uretaani eristyksellä. Kanaali upotettu noin 1,5m syvyyteen.
Tallin nykyinen energiakulutus noin 7000-10000 kWh. Ei ole tarkaa mittausta. Kokonaisuutena puuta menee n 30 p-m3.

Maalämpöpumpun tulisin sijoittamaan omakotitaloon koska talliin voidaan ajaa kylmempää vettä ja vuoto häviöt maahan saadaan pienemmäksi kl-kanaalissa. Lisäksi käyttöveden tarve talossa suurempi.
« Viimeksi muokattu: 27.09.18 - klo:14:40 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 604
  • Vanha pieru!
Vs: Omakotitalon ja autotallin muuttaminen maalämmölle, Kemi
« Vastaus #1 : 27.09.18 - klo:14:42 »
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 13 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden.
Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo Kalle Kostamo   KEMI   (Lappi)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -36 C               
- Talo: Patterilämmitys, 22 C, 130 m2, 332 m3,   6,49 kW   19 212 kWh
- At / varasto: Lattialämmitys, 12 C, 100 m2, 370 m3, 5,64 kW   11 993 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX7 QUADRIGA H32+32/S28+22/142, +50 C, 50 metriä, 0,73 kW   6 373 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  ( PATTERILÄMMITYS  +46 C )               
• Kiinteistö,  230 m2,  702 m3    3,3 COP   12,34 kW   37 578 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   1,40 kW   6 000 kWh
- Yhteensä   3,2 SCOP   13,7 kWh   43 578 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 020 kWh   0,32 kW   42 558 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   42 523 kWh
- Pumpulla tuotetaan    13,00 kW   42 489 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   35 kWh
  Yhteensä   42 523 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   13,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Lähes täysteho )   13,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -33 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,2 COP)   9,1 kW   29 124 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   13 399 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  35 kwh)   13 434 kWh
Tarvitaan 318 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,68 l/s (= 40,8 l/minuutissa).
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:               
• Kaivon painehäviö 0,68 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   1,85 bar (185 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,68 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   0,94 bar (94 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,68 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   0,53 bar (53 kPa)

Tai:
Tarvitaan 2 kappaletta 193 metrin syvyistä kaivoa. Virtaus oltava kaivoa kohden vähintään 0,34 litraa sekunnissa.               
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:                
• Kaivon painehäviö 0,34 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   0,28 bar (28 kPa)

Tai:
vaakakeruupiiri, kostea savi, 862 metriä  = 3 x 300 m PEM40x3,7  SINIRAITA.
Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,4 m.
Savi on lämmön keruun kannalta hyvä maalaji.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Jälleen muistutan, että nämä mitoitukset eivät ole mitään takuumitoituksia.!
Takuumitoituksen saat alan ammattisuunnittelijalta.

Poissa killerwo

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Omakotitalon ja autotallin muuttaminen maalämmölle, Kemi
« Vastaus #2 : 27.09.18 - klo:19:44 »
Kiitos laskelmasta. Laskeskelin myös itse tuolla ohjelmalla ja päädyin lähelle tuota sinun tekemää laskelmaa. Kumpi on parempi. Yksi syvä kaivo 320m vai kaksi matalempaa 195 m . Tietysti kaksi kaivoa vaatii suuremman alan ja enemmän putkea mutta onko käytettävyys parempi kahdessa kaivossa.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 604
  • Vanha pieru!
Vs: Omakotitalon ja autotallin muuttaminen maalämmölle, Kemi
« Vastaus #3 : 27.09.18 - klo:22:54 »
Nuo molemmat antavat saman tuloksen. Kahdella kaivolla pitää olla 25 metriä etäisyyttä toisiinsa.
Yksi syvä tulee halvemmaksi, jos vaan poraaminen onnistuu.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 775
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Omakotitalon ja autotallin muuttaminen maalämmölle, Kemi
« Vastaus #4 : 29.09.18 - klo:16:48 »
Kiitos laskelmasta. Laskeskelin myös itse tuolla ohjelmalla ja päädyin lähelle tuota sinun tekemää laskelmaa. Kumpi on parempi. Yksi syvä kaivo 320m vai kaksi matalempaa 195 m . Tietysti kaksi kaivoa vaatii suuremman alan ja enemmän putkea mutta onko käytettävyys parempi kahdessa kaivossa.

Mulla on 2 kaivoa ja 17 kW kone. Virtaukset on 2:lla kaivolla erinomaiset jopa 40 mm putkilla. Eli putkien yhteispituus on 2 x 185 m suunnilleen ja päästään molemmissa kaivoissa 30 L/ min virtaamaan mittarien mukaan. Kaivoissa ei ole takuuvarmasti ilmaa, koska molempia ilmattiin erikseen yli 1/2 tuntia. Virtausmittareista myös näkee saman virtaaman. 3600 L tuntivirtaamaan voi olla hankala päästä yli 300 m kaivossa, vaikka olisi 50 mm putki. Olen itse tyytyväinen 2:den kaivon kanssa kohta 5 vuotta taputeltuna. Noista otetaan maltillisesti n 36 000 kWh lämmöntarve taloon ja kulutetaan alta 8 300 kWh sähköä siihen vuodessa. 4300 L öljyä korvaten mennään tuolla.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.