maanpainumia pihassa

[tomppeli]

Se, että jälkilämmitys on nollilla, säästää sähköä noin 2000 - 3000 kWh vuodessa.
Se korvautuu maalämmöllä ja otetaan suurimalta osaltaan maasta.
Näinhän se tulee halvemmaksi. Sähköä kuluukin vain noin 400 - 600 kWh vuodessa.

[Kuumaa_kalliosta]

Pumpussa lukee Nibe F1245 ja eilen illalla kun tutustuin käsikirjoihin ja selailin pumpun valikoita, niin jossain valikossa oli arvo 6kW. Kyllä kosteaa ja savipitoista maa on tässä kohtaa.

Varmaan näet Nibestä, mikä on lähtevän ja palaavan keruuliuoksen lämpötila. Näistä et ole tainnut kertoa tarkemmin. Kiinnostava arvo olisi ensinnäkin pari minuuttia lämpöpumpun käynnistymisen jälkeen vähän aikaa huilanneen maapiirin paluunesteen lämpötila. Pari minuuttia kannattaa odottaa käynnistyksen jälkeen, jotta neste ehtii kierrähtää kokonaan piirin läpi. Se kertoo maapiirin lepolämmöstä. Toinen kiinnostava arvo on menevän ja palaavan keruunesteen lämpötila silloin kun pumppu on käynnyt pidempään. Tuo kertoo sen, miten lämpötila nousee kierron aikana keruupiirissä, jota on rasitettu. Mitä pienempi on meno- ja paluunesteen lämpötilaero, sitä parempi.

[routahiki]

Tosiaan lattiat alkoi olla todella kylmät ja pumppu ei vaan käynnisty. Nostin sisäilmavalikosta yhden pykälän arvoa, ajattelin jos pumppu tajuaisi lähteä käymään, ei lähtenyt. Menin käymään huoltovalikossa, en siellä tehnyt mitään mutta pumppu alkoi käydä. Sisäilmavalikosta palautin lukeman nollaan.

Sitten lämpötiloja. Alkutilanne kun pumppu ei ollut ainakaan puoleen tuntiin käynyt, voi olla että on ollut paljon pidempäänkin käymättä. Sisään +9 ulos +6. Tilanne 2 minuutin jälkeen sisään +0,4 ulos -0,8. Tilanne 7 minuutin jälkeen sisään +0,2 ulos -2,4. 15 minuutin jälkeen sisään -0,3 ulos -2,7. 20 minuutin jälkeen sisään -0,5 ulos -3,0. Puolen tunnin päästä sisään -0,7 ulos -3.2. 45 minuutin päästä sisään -0,8 ulos -3,4. Sitten käyttöpriorisointi vaihtui lämmityksestä käyttöveteen ja ulos menevän nesteen lämpötila alkoi nousta. Tunnin käynnin jälkeen sisään -0,8 ulos -1,5. Tällä hetkellä se on käynyt jo tunti 20 minuuttia yhtä soittoo ja nyt se käyttöpriorisointi on lämmitys ja lämmöt -0,5 ja -3,0.

Luulen että se ei ole lämmittänyt 24 tuntiin, siis sen jälkeen kun kävin eilen huoltovalikossa. Mielestäni tämän kuuluisi käydä vaan 20 minuuttia kerrallaan, mutta siellä se vaan jauhaa..

[tomppeli]

...Tilanne 7 minuutin jälkeen sisään +0,2 ulos -2,4. 15 minuutin jälkeen sisään -0,3 ulos -2,7. 20 minuutin jälkeen sisään -0,5 ulos -3,0. Puolen tunnin päästä sisään -0,7 ulos -3.2. 45 minuutin päästä sisään -0,8 ulos -3,4...

Kohtalaisen kylmäksi menee, vaikka ei ole kovia pakkasia ollut, eikä nytkään ole kylmää.
Kertoo siitä, että keruupiiri on liian lyhyt eikä ole riittävän syvällä.

[seppaant]

Sitten lämpötiloja. Alkutilanne kun pumppu ei ollut ainakaan puoleen tuntiin käynyt, voi olla että on ollut paljon pidempäänkin käymättä. Sisään +9 ulos +6. Tilanne 2 minuutin jälkeen sisään +0,4 ulos -0,8. Tilanne 7 minuutin jälkeen sisään +0,2 ulos -2,4. 15 minuutin jälkeen sisään -0,3 ulos -2,7. 20 minuutin jälkeen sisään -0,5 ulos -3,0. Puolen tunnin päästä sisään -0,7 ulos -3.2. 45 minuutin päästä sisään -0,8 ulos -3,4. Sitten käyttöpriorisointi vaihtui lämmityksestä käyttöveteen ja ulos menevän nesteen lämpötila alkoi nousta. Tunnin käynnin jälkeen sisään -0,8 ulos -1,5. Tällä hetkellä se on käynyt jo tunti 20 minuuttia yhtä soittoo ja nyt se käyttöpriorisointi on lämmitys ja lämmöt -0,5 ja -3,0.

Pyörittelin näitä lukuja sekä 6 kW:n Niben taulukkoarvoja.
Olen sitä mieltä, että kone käy juuri niin kuin pitääkin käydä tällä keruupiirillä.

Tekisitkö vielä seuraavat mittaukset:
-Laita keruupumppu päälle kun kompressori seisoo
-Lue keruulle meno ja keruulta paluu lämpötilat 5 min välein niin pitkään kunnes lämpötilat stabiloituvat
-Kun kompressori käynnistyy jatka mittausten lukemista koko käyntijakson ajan.

ATS

[routahiki]

Laitoin pelkän keruupumpun pyörimään. Alkutilanne ennen keruupumpun käynnistystä sisään noin +5 ja ulos +4. 5min sisään +0,2 ulos +0,8. 10min sisään -0,1 ulos +0,6, tässä 10 minuutin kohdalla lukemat olivat alimmillaan, seurasin kokoajan. 15min sisään +0,2 ulos +0,7. Tästä lukemat eivät muuttuneen kun tilannetta seurasin 30 minuuttiin asti. Jostuukohan tuo puolen asteen ero antureista, vai lämpiääkö neste oikeasti puoli astetta?

Sitten nostin sisälämpötilapyyntöä jotta sain pumpun päälle. Kirjasin lukemat ylös samalla syklillä kuin eilen ja lukemat olivat täsmälleen samat. Pienenä tarkennuksena että kahden minuutin kohdalla oli ero, mutta se johtuu siitä että eilen aloitin ajanoton kun keruupumppu lähti päälle ja tänään aloitin siitä kun kompressori lähti päälle, siis 20 sekuntia myöhemmin. Keruupiirin yksi kierros ilmeisesti kestää 14 minuuttia, sillä tähän asti lämpötilat pysyvät tasaisina ja sitten alkaa lämpötilat tippua. Nyt pumppu on käynyt lämmitys prioriteetilla tunnin ja lämpötilat -0,9 ja -3,4.

Kompressori Bristol 6kW

[Kuumaa_kalliosta]

Kertoo siitä, että keruupiiri on liian lyhyt eikä ole riittävän syvällä.

Olen sitä mieltä, että kone käy juuri niin kuin pitääkin käydä tällä keruupiirillä.

Näin tuntuu olevan. Nibe toimii kuten pitää mutta keruupiiri on niukka. Mikähän mahtaa olla tilanne, kun joskus tulee kunnon pakkastalvi? Jos tontilla olisi tilaa edes 150 metrin maapiirin lisälenkille, se parantaisi selvästi hyötysuhdetta sekä luultavasti myös estäisi roudan aiheuttamia painumia. Jos tuo onnistuu, vanha ja uusi piiri kannattaisi kytkeä rinnan. Niiden virtaukset asettuisivat ihan luonnonmenetelmällä kohtalaiseen tasapainoon, koska kylmemmässä piirissä keruunesteen viskositeetti on pienempi. Mahdollinen uusi piiri kannattaisi laittaa reilun metrin syvyyteen.

[seppaant]

Jostuukohan tuo puolen asteen ero antureista, vai lämpiääkö neste oikeasti puoli astetta?

Jompi kumpi tai molemmat näyttää vähän väärin.
Pumpun pumppausteho ja ympäristöstä vuotava lämpö nostaa keruulle menevän liuoksen lämpötilaa hieman, arviolta suuruusluokaltaan 0,1 C
Tarkista anturien lämpöeristys ja tarvittaessa lisää eristettä.

Tämän korjauksen jälkeen sain virtaukseksi 0,40 l/s ja maasta tulevaksi tehoksi 4,78 kW, mitkä ovat hyvin lähellä Niben taulukkoarvoja.
Laskelmieni mukaan nykyinen keruupumppu riittäisi, jos nykyitä keruuputkea jatkaisi 100m

ATS

[routahiki]

Iso kiitos kaikille osallistuneille! Olen uskoakseni täältä oppinut jotain liittyen tähän minun ongelmaani.

Tontilla on hyvin tilaa jatkaa piiriä, joten nyt näyttäisi siltä että mahdollisesti sen saattaisin toteuttaa. Vaikkakaan eihän se ole mukavaa nurmikkoa auki kaivaa, eikä edes täysin varmaa että maan nousemisesta/laskemisesta pääsee piiriä pidentämällä eroon. Hieman lyhyeltä tuo nykyinen piiri kuitenkin vaikuttaa, ja saisihan se olla hieman tuota 90 senttiä syvemmälläkin.

[sailor]

Kohtalaisen kylmäksi menee, vaikka ei ole kovia pakkasia ollut, eikä nytkään ole kylmää.
Kertoo siitä, että keruupiiri on liian lyhyt eikä ole riittävän syvällä.

Voi kertoa myös osaltaan siitä että talvi on ollut maapiireille ankara kun ei ole ollut lunta maassa.

[seppaant]

Laitoin pelkän keruupumpun pyörimään. Alkutilanne ennen keruupumpun käynnistystä sisään noin +5 ja ulos +4. 5min sisään +0,2 ulos +0,8. 10min sisään -0,1 ulos +0,6, tässä 10 minuutin kohdalla lukemat olivat alimmillaan, seurasin kokoajan. 15min sisään +0,2 ulos +0,7. Tästä lukemat eivät muuttuneen kun tilannetta seurasin 30 minuuttiin asti. Jostuukohan tuo puolen asteen ero antureista, vai lämpiääkö neste oikeasti puoli astetta?

Pumpun käydessä ja kompressorin seistessä maasta tulee plussan puolella olevaa nestettä.
Voisi kokeilla täällä jo aiemmin mainittua pumpun jatkuvaa käyntiä.
Oli tuleva neste +0,2 tai +0,7 tai jotain siltä väliltä, niin ei sillä silti paljon routaa sulattele mutta ehkä vähän.

ATS

[ishiba]

Tontilla on hyvin tilaa jatkaa piiriä, joten nyt näyttäisi siltä että mahdollisesti sen saattaisin toteuttaa. Vaikkakaan eihän se ole mukavaa nurmikkoa auki kaivaa, eikä edes täysin varmaa että maan nousemisesta/laskemisesta pääsee piiriä pidentämällä eroon.

Pystyisikö sen jatkoksen tekemään sinne pellon puolelle, niin ei tarvitsisi kaivaa nurmikkoa auki? Jokin tarkistuskaivo siihen, niin liitokset löytyvät tarvittaessa.

[routahiki]

Pystyisikö sen jatkoksen tekemään sinne pellon puolelle, niin ei tarvitsisi kaivaa nurmikkoa auki? Jokin tarkistuskaivo siihen, niin liitokset löytyvät tarvittaessa.

Ei valitettavasti pysty. Se on tuollainen pieni pläntti ja putket kulkevat siellä edestakaisin sen verran etäällä toisistaan että koko pläntti on jo käytössä.

[Sähkäri]

Täälläkin on nyt törmätty vastaavaan ongelmaan, mitä tässä ketjussa on puitukkin. Maa on notkahtanut huomattavasti maapiirin kohdalla noin puoleen väliin piiriä saakka. Onkohan piiri liian lyhyt tai liian pinnassa... Täytyy syvyys ainakin tarkistaa kaivamalla jostakin kohtaa. Piirin pituudesta ei ole itsellä enempää tietoa, mutta mutta noista vajoamakohdista pystyy suuntaa-antavaa pituutta laskemaan, noin 300m paikkeilla. Talon lämmitettävä nettoala on 146m2, rakennettu 2014, Nibe f1226-6, vesikiertoinen lattialämmitys, asukasluku 3 ja talo yhdessä kerroksessa. Kuinakakohan pitkä piiri laskennallisesti pitäisi olla? Maaperänä savimaata. Tuloilman lämmitys on myös maalämmöllä.

[tomppeli]

Täälläkin on nyt törmätty vastaavaan ongelmaan...

Laskemiseen tarvittaisiin tieto siitä, missäpäin Suomenmaata tämä paikka on.

[Sähkäri]

Laskemiseen tarvittaisiin tieto siitä, missäpäin Suomenmaata tämä paikka on.

Talo on Satakunnassa Porissa

[tomppeli]

Suunnilleen tältä nättäisi:
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         4,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Lievä yliteho )      6,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka               -41 °C
- Maasta kerätään          ( 4,2 COP)   4,9 kW   12 365 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         3 856 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)      3 856 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa              1 655 kWh
• Tarvitaan 131 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 10 m maaporausta.      Poraussyvyys   131 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 131 metriä.      Putkea kaivossa yhteensä      262 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3,1 kPa)      2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,36 l/s = 21,6 l/min = 1296 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,36 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 291 litraa      22 kPa = 0,22 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 274 metriä  = 1 x 300 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m      34 kPa = 0,34 bar
...
Keruupiirin pituus on riittävä, jos putki on kosteassa savimaassa.
Olisiko upotussyvyys matala.??

[Sähkäri]

Suunnilleen tältä nättäisi:
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         4,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Lievä yliteho )      6,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka               -41 °C
- Maasta kerätään          ( 4,2 COP)   4,9 kW   12 365 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         3 856 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)      3 856 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa              1 655 kWh
• Tarvitaan 131 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 10 m maaporausta.      Poraussyvyys   131 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 131 metriä.      Putkea kaivossa yhteensä      262 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3,1 kPa)      2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,36 l/s = 21,6 l/min = 1296 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,36 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 291 litraa      22 kPa = 0,22 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 274 metriä  = 1 x 300 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m      34 kPa = 0,34 bar
...
Keruupiirin pituus on riittävä, jos putki on kosteassa savimaassa.
Olisiko upotussyvyys matala.??

Kiitos paljon laskelmista! Täytyy tuo syvyys viikonloppuna tarkistaa sekä putkien välilnen etäisyys. Maaperän pitäisi kyllä olla kosteaa savimaata, vanhaa peltoa. Voiko tolla pumpun yliteholla olla negatiivisia vaikutuksia maapiirin jäätymisen suhteen?

[tomppeli]

Pumppu on niin vähän ylitehoinen, että ei se vaikuta.
Maaperän jäähtyminen syntyy siitä lämpöenergian määrästä, jonka maalämpökone hakee keruualueelta.
Se puolestaan riippuu talon lämmitystarpeesta ja maalämpökoneen hyötysuhteesta.

Jos upotussyvyys on pieni, siirtyy talvikaudella maahan varastoitunutta kesäistä lämpöenergiaa maan pinnalle ja maamassat keruuputken ympäriltä viilenevät.
Maalämpökone ottaa lämpöenergiaa vielä lisää ja keruuputken ympärille muodostuu jäätyneen maamassan lieriö.
Toistuva jäätyminen ja sulaminen siirtelee maamassaa putken ympäriltä ja siksi syntyy vajoamista.

Maakeruun putkitus tulisi olla riittävän syvällä; ihan kunnolla routarajaa syvemmällä.
Joskus luultiin, että liian syvälle upotettu keruuputkisto saa maan ikiroutaan.
Tämä väittämä oli virheellinen.!
Maaperän kesänaikainen lämpeneminen ulottuu tutkitusti yli 10 metrin syvyyteen.!

[Sähkäri]

Tuli kaivettua putki yhdestä kohtaa esille ja syvyys oli 73cm syntyneen railon pinnasta. Maapiirin pituuskin taitaa olla vain 230m paikkeilla, kun tarkemmin tutki asiaa.

[tomppeli]

Hiukan lyhyehkön keruupiirin ja ei ihan riittävän syvään upottamisen yhteisvaikutus aiheuttaa tuon routimispainuman.
En keksi mitään hyvää ja halpaa ratkaisua asiaan.
Pitänee vain koettaa kestää tuo pikku haitta.
Keruu saattaa mennä jonkin verran kylmäksi, kun sattuu kohdalle vähäluminen ja kylmä talvi.
Edellinen omistaja on säästellyt keruupiirin tekemisessä.

[Sähkäri]

Maata pystyisi ehkä 10-15cm päälle ajamaanlisää, mutta onko routaeristys millään tavalla vaihtoeto?

[tomppeli]

Näkisin niin, että routaeristäminen ei kannata.