"Nuorehko" Maalämpö saneraauskohde Muuramessa

[Sponsori]

Moi,

Tuossa tupsahti maalämpömyyntimies käymään ja ihan mielenkiinnosta otin hänet vastaan ja kyselin mitä hän ehdottaisi meidän talolle. Maalämpöä ollaan kyllä miettitty jo usemman vuoden, varsinkin talvikuukausien aikan kun sähkölaskut on siirtoineen kulutuksineen päivineen 600€ hujakoilla.

Sijainti Muurame. Omakotitalo rak.v 2007, lämminpinta-ala 170m2, Huonekorkeus 2,5m, 2-kerroksinen (Harkko maavara alakerrassa ja yläkerta puurunkoinen (paljon ikkunoita)), vesikiertoinen sähkölammitys. Yläkerrassa on Takka ja ILP, sekä lisäeristystä valikatolle laitettu 30cm.
Ennen ILP ja lisäeristystä sähkönkulutus oli 32000Kwh ja nyt sen on asettunut 26000Kwh. 5hlö asustelee. Nykyäänkin on ongelma että alakerta on kylmä talvella (kylpyhuone, sauna, khh ja 2 MH) että sinne haluaisi saada tarpeeksi tehoja.

Myyntimies kävi tarjoamassa Bosch Compress 5000 LM/M 7Kw konetta, 170m syvää porakaivoa.

Hintaa koko hommalle eli avaimet käteen saneeraus tulisi olemaan 18000€.

Miltä tämä teidän korvaanne kuullostaa ja onko myytimiehen mitoitukset mielestänne kohdillaan?

Tarkemmat tiedot:
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteen otto
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. Ulkomitat 8,6m X 13,2m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Alakerta on lämpöeristettyä harkkoa 290mm. Yläkerta puurunko, villat 150mm + gyproc ja ulkopuoli koolaus 29mm + laudoitus 35mm
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? Alakerta 57m2 ja yläkerta 111m2
- Huonekorkeudet kerroksittain? 2,4m
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Betonilattia alakerrassa (en muista paksuutta), yläkerta anturalaatat ja valu
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? 300mm villaa + 400mm puhallusvillaa
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? Yläkerrassa 24 ikkunaa 3 lasiset (kaiken kaikkiaan 32 ikkunaa koko talossa)
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? Autotalli ja tekninentila (27m2 yhteensä) +12C

[Kuumaa_kalliosta]

Annatko täällä kerrotut tiedot mahdollisimman tarkkaan, niin nimimerkki "tomppeli" osaa tehdä mahdollisimman tarkan lämpökaivon ja pumpun mitoitusarvion.

[tomppeli]

...Sijainti Muurame. Omakotitalo rak.v 2007, lämminpinta-ala 170m2, Huonekorkeus 2,5m, 2-kerroksinen (Harkko maavara alakerrassa ja yläkerta puurunkoinen (paljon ikkunoita)), vesikiertoinen sähkölammitys. Yläkerrassa on Takka ja ILP, sekä lisäeristystä valikatolle laitettu 30cm.
Ennen ILP ja lisäeristystä sähkönkulutus oli 32000Kwh ja nyt sen on asettunut 26000Kwh. 5hlö asustelee. Nykyäänkin on ongelma että alakerta on kylmä talvella (kylpyhuone, sauna, khh ja 2 MH) että sinne haluaisi saada tarpeeksi tehoja....

- Kenen ja mikä harkkotyyppi on alakerran ulkoseinärakenteena?
- On siis täysi 2 -kerroksinen, eli molemissa kerroksissa saman verran, n. 85 m2  lämmintä alaa,
  ulkoseinien paksuuseroista johtuen, yläkerrassa saattaa olla enemmän neliöitä, kuin alakerrassa.
Josko lasken näin olettaen?
Korjaile sitten tietoja jälkeen päin, jos on mennyt metsään.!

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Se on laskettu ns. normivuodelle.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”Sponsori”   MUURAME      (Keski-Suomi)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Talon alakerta: Lattialämmitys, 21 C, 82 m2, 206 m3,      3,70 kW   11 727 kWh
- Talon yläkerta: Lattialämmitys, 21 C, 88 m2, 219 m3,      3,87 kW   10 655 kWh
YHTEENSÄ      7,6 kW   22 382 kWh
- Josta johtumisvuodot      5,32 kW   16 178 kWh
- Josta ilmanvaihdot      1,61 kW   4 433 kWh
- Josta vuotoilmat      0,64 kW   1 771 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( LATTIALÄMMITYS  +31 C )   
• Kiinteistö,  170 m2,  425 m3    4,8 COP   7,14 kW   22 382 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,55 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   4,2 SCOP   7,7 kWh   27 182 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -780 kWh   0,22 kW   26 402 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   26 402 kWh
- Pumpulla tuotetaan       8,00 kW   26 402 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
  Yhteensä         26 402 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         7,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )         8,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -33 C
▪ Maasta kerätään    ( 4,2 COP)   6,3 kW   20 062 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         6 340 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)         6 340 kWh
Tarvitaan 212 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,47 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,47 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,54 bar (54 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,47 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,29 bar (29 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,47 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,17 bar (17 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 526 metriä, upotussyvyys vähintään 1,2 m. Savi on lämmön keruun kannalta hyvä maalaji.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.
...
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat osaavalta, paikalliselta alan ammattilaiselta.

[Sponsori]

Kiitos vastauksesta. Aika paljon lyhempää porakaivoa se myyntimies ajatteli ja sen kautta myös toki hinta oli sitten pienempi. Noin 50m lisää porakaivoa ja putkea sekä hiukan tehokkaampi lämpöpumppu nostaa hintaa sinne 20k€ korville.

Tämä oli hyödyllistä tietoa kun otan tarjouksia vastaan

[Seagear]

Muista myös, että saneerauskohteessa voit hyödyntää kotitalousvähennystä tehtävän työn osalta. Eli kaivon lisämetrit tulevat "puoleen hintaan".

[euroshopperi]

Kiitos vastauksesta. Aika paljon lyhempää porakaivoa se myyntimies ajatteli ja sen kautta myös toki hinta oli sitten pienempi. Noin 50m lisää porakaivoa ja putkea sekä hiukan tehokkaampi lämpöpumppu nostaa hintaa sinne 20k€ korville.

Tämä oli hyödyllistä tietoa kun otan tarjouksia vastaan

Pyydä tarjouksia 212 m kaivolla kaikilta. Saat todellisen hintaeron selville, eikä kauppiaan jokerina ole pelissä liian lyhyt kaivo. Se, että hinta saadaan kaivosta tinkaamalla alimmaksi, on asiakkaan kannalta sama, kuin tarjottaisiin selkeää laadun alennusta tuotteesta. Samalla maksat myös enemmän käytöstä koko tulevalta käyttöiältä. Samaa petkutusta käytetään osatehoisissa mitoituksissa. Mitoitetaan 70% tehon tarpeella ja 97% energia peitolla. Kaivo mitoitetaan 70% mukaan, vaikka sen pitää olla se 97% täystehomitoituksesta. Kuka haluaa tinkiä 3% kaivon mitasta. No ei kukaan, mutta kauppias johtaa harhaan asiakkaan ja laskee sen kaivon 70% mukaan. Hintaan saadaan merkittävä ero, kun 200 m kaivosta saadaan asiakkaalle luokkaa 140 m kaivo. Puhdasta petosta sanon minä. Todellinen mitta pitäisi tingattuna olla siis 194 m. Laitteen teholuokan ero lisäksi on yleensä luokkaa 500 €. Eli puhutaan 6 m kaivon hintaerosta lisättynä 500 € täystehon pumpulla. Tuosta 6 m saa vielä melkein puolet pois kotitalousvähennyksellä. Osatehoiseen hinkumiselle täytyy kyllä löytää joku muu perustelu, kuin hinta.