Tekniset kysymykset > Aurinkolämmitys

Uima-altaan lämmitys aurinkokeräimellä.

<< < (2/3) > >>

Trik:
Lainaan tätä viestiketjua, kun sama aihe kiinnostaa.

Meillä on noin 26m3 allas takapihalla, jota lämmitetään kesäisin. Altaan suodatuskierto on vedetty tekniseen tilaan, jossa on lämmönvaihdin ja sen kautta kytkentä Lämpöässä Vm11.2 maalämpöpumpun aurinkoyhteisiin. LÄ hoitaa talon lämmityksen (2 piiriä) ja lämpimän käyttöveden tuottamisen, eli koko paketti on Lämpöässän 480l kaksoisvaraajan varassa. Allas on osittain upotettu maahan terassin pinnan tasoon. Altaan pohjassa ja ympärillä on 50mm XPS-eriste ja pinnalla käytetään eristävää peitettä muulloin kuin uidessa. Altaan lämpötila pidetään koko uintikauden ajan 26 asteessa, joka siis hoituu maalämmöllä, mutta vie silti sähköä noin 3000-4000kWh kesässä. Altaan lämmityksen ohjaus on toteutettu KNX-taloautomaation kautta niin, että altaan paluukierron veden lämpötilan perusteella lämmityspiirin kiertovesipumppu liipaistaan käyntiin raja-arvon alittuessa ja sammutetaan 0,5 asteen hystereesillä. Kiertovesipumpun nopeus on säädetty käsin sellaiseksi, että Lämpöässä kykenee juuri juuri tuottamaan enemmän lämpöä kuin mitä altaan lämmityskierto kuluttaa, jolloin varaaja ei pääse kylmenemään, vaikka lämmitys olisi päällä pidempäänkin. Tarvittaessa ohjaus on helppo muuttaa haistelemaan myös varaajan lämpötilaa, mutta kun käsisäätökin on riittänyt, niin en ole lähtenyt virittelemään asiaa pidemmälle.

Ajatus oli täydentää maalämpöjärjestelmää joko aurinkokeräimillä tai -paneeleilla. Näillä näkymin keräimet saattaisivat olla parempi ratkaisu, mutta asia on vielä harkinnassa. Jos päädyn keräimiin, niin alustavasti niitä tulisi noin 12m2 verran. Teknisestä tilasta on talon yläpohjaan valmiina rakennusvaiheessa tehty putkitusvaraus. Keräimet on tarkoitus mitoittaa niin, että niistä saataisiin keväisin ja syksyisin mahdollisimman paljon etua talon lämmityksen ja lämpimän käyttöveden tarpeisiin ja kesällä ylijäämälämpö voidaan hyödyntää altaassa.

Nyt kun varaajan aurinkoyhteet on jo käytössä uima-altaan lämmityksessä, niin aurinkokeräimille ei ole enää varaajassa vapaana yhteitä. Pähkäilin, että järkevin ratkaisu voisi olla liittää keräimet toisella lämmönvaihtimella mukaan allasvettä lämmittävään kiertoon. Tällöin keräimien lämpöä voisi käyttää joko varaajan tai altaan lämmittämiseen riippuen siitä, onko allaskierto päällä vai ei. Uima-altaan vesi on todennäköisesti lähes aina varaajan vettä reilusti viileämpää, joten suunnittelin lisätä varaajan ja altaan lämmönvaihtimen väliin 3-tie magneettiventtiilin, jotta allasta voisi tarvittaessa lämmittää silloinkin, kun keräimiltä tuleva neste on lämpimpämpää kuin allasvesi, mutta viileämpää kuin varaajassa oleva vesi. Tällöin varaajan saisi tarvittaessa irti altaan lämmityskierrosta.

Olen kysellyt toteutuksesta tarjouksia sekä suunnittelun, että tarvikkeiden puolesta ja näyttää siltä, että perusosille (keräimet, telineet, putket, pumppu, paisari, ohjauslogiikka) saa pakettihinnan pyydettäessä, mutta se ei sisällä mitään perusvaraajakytkennästä poikkeavaa, kuten lämmönvaihdin tai 3-tieventtiili. Sitten kun kyselee niiden perään tai pyytää tarjousta suunnitelusta juuri tähän kohteeseen, niin myyjien innostus lopahtaa tyystin.

Kun en itse ole LVI-alan ammattilainen ja ne ketka ovat, eivät tunnu olevan asiasta kiinnostuneita, niin kysyn että olisiko foorumilla asiantuntemusta tähän? Vaikuttaako lämmönvaihtimen ja 3-tieventtiilin avulla tehty kytkentä järkevältä, vai tekisittekö jotakin toisin?

Jos keräimien lämmönvaihdin sijoitetaan altaan lämmityspiiriin, niin sen KNX-ohjaus tarvitsee keräimien ohjauslogiikasta tiedon, että milloin keräimiltä olisi lämpöä tarjolla, jotta kierto käynnistyy. Ilmeisesti keräimien ohjauslogiikassa on relelähtöjä tämän tyyppisiin tarpeisiin? KNX:n puolella input on normaali +5V DC TTL-tulo. Toisaalta kierron päälle liipaisu tehdään eri lämpötilasta silloin jos tarkoitus on lämmittää allasta verrattuna varaajaan. Ja toisaalta jossakin tilanteessa allasta pitäisi voida lämmittää sekä keräimien että maalämmön avulla yhtäaikaa. Näiltä osin logiikan toteutuksen pohdinta on itsellä vielä kovasti kesken.

tomppeli:
En tiedä olisiko tällainen toimiva ratkaisu.

Haarota altaalta nykyiseen lämmitysyksikköön tuleva putki, jatka siitä eteenpäin takaiskuventtiilillä ja kiertopumpulla aurikolämmönvaihtimen läpi ja sen jälkeen toisella haarottimella altaalle palaavaan putkeen.
Kiertopumppu käy termostaattiohjauksella aina, kun aurikolämmönvaihtimelle tulee yli 26 asteista liuosta.
Tarvitset toisen takaiskuventtiilin L -ässän kiertoonkin, jotta ei synny oikovirtauksia.
Aurinkolämmitys siis toimii L -ässän rinnalla.

Trik:
Mielenkiintoinen vaihtoehto. En ihan hahmota, että miten keräimien lämpö tuossa tapauksessa saataisiin hyödynnettyä keväisin ja syksyisin varaajan lämmityksessä?

Ohessa pikaisesti hahmottelemani kuva omasta pohdinnastani, jota edellisessä viestissäni yritin avata. Lämmönvaihtimet olisivat tuossa vaihtoehdossa sarjassa. Suunniteltu lisäys on katkoviivojen sisäpuolella. Pahoittelut, jos piirrosmerkit eivät ole ihan kohdallaan. Käyttämäni ohjelman symbolikirjastoissa ei ollut ihan sopivia tarjolla.

tomppeli:

--- Lainaus käyttäjältä: Trik - 26.04.19 - klo:23:14 ---Mielenkiintoinen vaihtoehto. En ihan hahmota, että miten keräimien lämpö tuossa tapauksessa saataisiin hyödynnettyä keväisin ja syksyisin varaajan lämmityksessä?
--- Lainaus päättyy ---

Varaajaa ehdottamani ratkaisu ei lämmitä. Mielessäni oli vain tuo altaan lämmitys.
Piirtämäsi on parempi tapa totetuttaa molempien lämmitys.

sailor:

--- Lainaus käyttäjältä: Trik - 26.04.19 - klo:23:14 ---Mielenkiintoinen vaihtoehto. En ihan hahmota, että miten keräimien lämpö tuossa tapauksessa saataisiin hyödynnettyä keväisin ja syksyisin varaajan lämmityksessä?

Ohessa pikaisesti hahmottelemani kuva omasta pohdinnastani, jota edellisessä viestissäni yritin avata. Lämmönvaihtimet olisivat tuossa vaihtoehdossa sarjassa. Suunniteltu lisäys on katkoviivojen sisäpuolella. Pahoittelut, jos piirrosmerkit eivät ole ihan kohdallaan. Käyttämäni ohjelman symbolikirjastoissa ei ollut ihan sopivia tarjolla.

--- Lainaus päättyy ---

Kannattaisiko levylämmönvaihdin laittaa uima-altaan kierron paluupuolelle? Tällöin keräinten toimiessa, ja uima-allaskierron ollessa päällä, saa hiukan paremman hyötysuhteen.

Itselläni on kokemusta vastaanvankokoisen altaan lämmittämisestä 10m2 mattokeräimellä (hirsiallas maanpinnalla). Ja 340l varaajan lämmittämisestä 10m2 tasokeräimillä n.15 asteen kulmassa etelään jotka lämmittävät vain käyttövettä ja ylijäämä kaivoon.

Mattokeräin pitää kesällä veden lämpötilan ehkä noin 5 astetta lämpimämpänä kuin vrk:n keskilämpötila. Suosittelen altaan lisäpeittämistä kuplapeiton lisäksi. Varsinkin jos saat jonkun ilmaraon peittojen väliin.

Kokemuksiini perustuen laittaisin sinuna hieman enemmän kuin 12m2 keräimiä, eli joku 16m2. Uima-allas on pohjaton nielu, ja lämmityskaudella (kuten nytkin öisin) saa säiliön tyhjäksi helposti. 10m2 tasokeräimet antavat tuolla 15 asteen kulmalla Pollucomin mukaan 4.5-5kW tehoa kun saa syöttää viileään 23-25 asteiseen veteen.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu