Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Lattialämmitys ja pintamateriaalien vaikutus lämmönjakoon, tehokkuuteen.  (Luettu 2572 kertaa)

Poissa Vompatti

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 96
  • Maalämpöfoorumi
Paras olisi 100% varmuudella puhdas betoni. Sitten lattialaatta seuraavana.

Onko kukaan laskenu tuleeko tehohävikkiä kun lattiapinnat  verhoillaan eri materiaaleilla?

Suuri osa vinyylilankuista ei sovellu mikäli lämpötila nousee yli 27 asteen. Eli harvaan taloon ei käy.

Miten käy talvella mikäli menovesi esim. 37 astetta. Pinnoitteen päällä paksu matto?
Lämpeääkö maton alta mahdollisesti lattiapinta lähelle kierron paluuveden lämpötilaa?

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 603
  • Vanha pieru!
Talossasi lattialämmityksen teho on -30 asteen ulkolämpötilalla noin 46 W/m2.
Sen perusteella voi koettaa määrittää, kuinka paljon lämpöasteita jää lattian pintakerrokseen.
Lämpöä eristävä materiaali ja sen suuri paksuus on pahasta.
Paksut matot heikentävät lattialämmityksen tehoa; seurauksena on välttämättä kiertoveden lämpötilan nostaminen.
Paras pinnoite lämmönjohtavuuden kannalta on keraamiset laatat, se vain ei aina ole kovinkaan miellyttävä pinnoite, vaikka onkin helppohoitoinen.

Poissa Vompatti

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 96
  • Maalämpöfoorumi
Näkyy lvi suunnitelmassa käytetty suurempia tehoja mitä tuo kertomasi. Hirsitalo kyseessä ja ollaan laskennallisesti b energia luokassa. Toki nyt on mitään ei ole vielä lattiassa. Ja pumppu ollu jäykällä asetuksella 25 astetta menoveden lämpötilat. Maaliskuun pakkasilla -20 lämpö sisällä tippui 16-17 asteen nurkille. Ja yläpohjassa eristettä 150mm.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 603
  • Vanha pieru!
Lvi suunnitelmassa on laskettu kaiken varalta riittävä lämmitysteho.
Todellinen lienee aika lähellä tuota arvoa 46 W/m2 @ -30 C.
MUT -lämpötilalla arvo on noin 50 W/m2.

Lattian pintakerrokseen valintaan vaikuttavat monet asiat.
Kannattaa kunnella sitä perheen päätäkin, eli emäntää. Monestihan se hän, joka lattiat putsailee.
Olisihan se mukavaa, jos lattian pinta on miellyttävä jalallekin.

Poissa aksutre

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 888
  • Maalämpöfoorumi
Paras olisi 100% varmuudella puhdas betoni. Sitten lattialaatta seuraavana.

Onko kukaan laskenu tuleeko tehohävikkiä kun lattiapinnat  verhoillaan eri materiaaleilla?

Suuri osa vinyylilankuista ei sovellu mikäli lämpötila nousee yli 27 asteen. Eli harvaan taloon ei käy.

Miten käy talvella mikäli menovesi esim. 37 astetta. Pinnoitteen päällä paksu matto?
Lämpeääkö maton alta mahdollisesti lattiapinta lähelle kierron paluuveden lämpötilaa?
En usko että sinulla tulee lämmityksen suhteen ongelmia vaikka vastus olisi maksimi 0,15 m²K/W ( esim. Tuplex+parketti ). Reilu 20 asteen pakkasilla minulla meni lattiaan 39-42 asteinen vesi. Ei mennyt parketti kippuralle eikä kärsinyt muutenkaan. 38 asteella parketti oli pinnasta 25.7 astetta. Harvalle riittää 35 asteinen menovesi jos pitää esim. 23-24 sisälämpötilaa. Pumpun Cop ei paljon kärsi tuollaisesta 40 asteen menolämpötilasta, nyt lämmityksen Cop 4.89 talven jälkeen.

Kun vielä voita vaikuttaa asiaan niin Pergolta löytyy Sunsafe alusmateriaali, vastus sama kun klinkkerillä 0,01m²K/W. Tuo ja vinyyli niin arvo on 0,030 m²K/W. Tuolla yhdistelmällä pärjäät varmasti. Parketti ja laminaatti lämpövastus on 0.065-0.07m²K/W. Jos nyt uusisin parketin laittaisin tuon Sunsafe alusmateriaalin alle, se ja parketti =0.08m²K/W eli vastus sama kuin pelkkä Tuplex  :)

Parkettilattian maksimi lämmitysteho suositus on 65W/ m² ja klinkkerille 100W/m², viime talvenä kävi  maksimissaan 60W/m², eipä taida seuraavaan kymmeneen vuoteen käydä noissa lukemissa, kun oikeita talvia on harvoin.

parketti+Tuplex 0,15 m²K/W vaikutus pintalämpötilaan n. -1.5-2 astetta, kun vertaa klinkkeriin siinä vertailukohta.
Bosch 4-16 LWM, 210m kaivo, 6 kWp lasipaneelit 2-puoli  half cell, rak. v2007,187m2, Vallox 180 DC Energiatehokkuusluokka A 2018, E-luku 55 kWh/m2/v. Ympäristöstä otettu energia netto 93 kWh/m2/v, plusenergiatalo

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 940
  • Maalämpöfoorumi
Täällä noita on esitetty: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/51582/insinoorityo%20lattialammityksen%20suunnitteluohjeistus%20LOPULLINEN%2001_12_2012.pdf?sequence=1

Löytyy myös erilaisia laskentoja. Minäkin niitä tein täällä: https://lampopumput.info/foorumi/threads/lattial%C3%A4mmitysputkien-asennussyvyys-ja-l%C3%A4mm%C3%B6nluovutuslevyt-laskenta.31094/

Asiaan vaikuttaa myös paljon se mitä on putkien alapuolella. Osa lämmöstä menee aina alaspäin eli alapohjaan tai alakerran kattoon. Mitä enemmän lattiapinta eristää sitä lämpimämmäksi betoni tulee ja sitä enemmän lämpöä menee alas. Ei se betoni koskaan ole yhtä lämmin kuin menovesi.

Tässä tutkittu varsin syvällisesti massiivipuulattian lämmitystä. 50 W/m2 teho ylöspäin vaati jopa yli 45 C menovettä.
https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/9032/master_poussa_matti_2006.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2