Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Lämpöässä Vmi, hyötysuhteen pohdiskelua.  (Luettu 1652 kertaa)

Poissa Vompatti

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 96
  • Maalämpöfoorumi
Kyseessä vmi11, laitetta käytetty pää-osin alavaraajan arvoilla 30-40. Käyntiaikaa tälle saa 0 kelillä n, 20min ja lepoaikaa reilun tunnin. -10 kelillä käyntiaika ei jatku kuin muutamia minuutteja, lepoaika lyhenee merkittävästi.
Laite tuottaa valmistajan mukaan 12.38kw lämmitystehon 0/35 astetta. Sähköä ottaa pyynnin ollessa 40 astetta 3.4kw. Joo tästä jos laskisi Cop arvoa, se olisi huono tai realistinen?
Liekö kellään käyrästöä olemassa kyseisestä laitteesta mikä on hyötysuhde eri lämpö-asteilla?

Käynti-aikaa/lepo aikaa saa jatkettua kun alavaraajan asetukset laitetaan esim. 30-45astetta. Käyrän rajoitus on minulla 32 astetta jolloin varaaja olisi näillä arvoilla 32-47 asteinen.
Miten radikaalisti käy hyötysuhteen kun aletaan mennä isommille asteille?

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 603
  • Vanha pieru!
Vs: Lämpöässä Vmi, hyötysuhteen pohdiskelua.
« Vastaus #1 : 12.03.23 - klo:12:27 »
Tässä liitteenä yksi käyrä, mutta se ei ole L-ässälle tehty, vaan on vain yleisesitys siitä, mikä on COP -arvo eri lämpötiloilla, mitä pumppu tuottaa.

Poissa Tipi

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 437
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämpöässä Vmi, hyötysuhteen pohdiskelua.
« Vastaus #2 : 12.03.23 - klo:16:40 »
Kyseessä vmi11, laitetta käytetty pää-osin alavaraajan arvoilla 30-40. Käyntiaikaa tälle saa 0 kelillä n, 20min ja lepoaikaa reilun tunnin. -10 kelillä käyntiaika ei jatku kuin muutamia minuutteja, lepoaika lyhenee merkittävästi.
Laite tuottaa valmistajan mukaan 12.38kw lämmitystehon 0/35 astetta. Sähköä ottaa pyynnin ollessa 40 astetta 3.4kw. Joo tästä jos laskisi Cop arvoa, se olisi huono tai realistinen?
Liekö kellään käyrästöä olemassa kyseisestä laitteesta mikä on hyötysuhde eri lämpö-asteilla?

Käynti-aikaa/lepo aikaa saa jatkettua kun alavaraajan asetukset laitetaan esim. 30-45astetta. Käyrän rajoitus on minulla 32 astetta jolloin varaaja olisi näillä arvoilla 32-47 asteinen.
Miten radikaalisti käy hyötysuhteen kun aletaan mennä isommille asteille?

Mistä olet saanut tuon 3.4kW/40˚C? Teknisten tietojen mukaan Vmi 11 ottoteho on 2.49kW/35˚C ja 3.44kW/55˚C menovedellä.

Poissa Vompatti

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 96
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämpöässä Vmi, hyötysuhteen pohdiskelua.
« Vastaus #3 : 12.03.23 - klo:17:15 »
Erillisestä mittarista keskuksessa. Taisi liuospumppu ottaa 200w tehoa.

Edit: alavaraaja 35astetta, ottoteho 3.2kw.
Luulen että tuohon tehtaan arvoon standardin mukaan lasketaan mukaan tulistusenergia jolloin tämä on enemmän järkeen käypä, lisäksi voi olla että nestekiertoisten pumppujen tehoa ei lasketa mukaan ollenkaan.

Poissa aksutre

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 888
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämpöässä Vmi, hyötysuhteen pohdiskelua.
« Vastaus #4 : 13.03.23 - klo:16:06 »
Tuo tomppelin liittämä kuvaaja soveltuu melko hyvin uudehkojen pumppujen lämpökertoimen arvioimiseen.

Jos kone käy lyhyitä jaksoja  esim. 20 min, lämpökerroin väkisinkin putoaa. Kylmäprosessin käynnistyminen vie sen 20 min ( kuumakaasu saavuttaa  korkeamman  lämpötilan kuin kylmäaineen lauhtumispiste) eli lähes koko käyntijakso menee vajaalla teholla kylmäprosessin osalta. Invertteripumput käyvät useita tunteja putkeen ja cop on lattialämmityksessä 5.0 nurkilla kun kylmäprosessista saadaan täysi hyöty pitkällä käyntijaksolla irti. Invertteripumppu pudottaa kuvassa tehon puoleen kylmäprosessin käynnistytyä kun  kuumakaasu saavuttaa +50 astetta.

Jos saat säädettyä pumpun käymään pidempään esim. 40 min jakson, silloin cop paranisi. lattialämmityksessä voi mennä parkettilattialle 40 asteinen vesi, 32 astetta on aika vähän koville pakkasille. Pumppu tuotaa 45 asteista vettä vielä hyvällä copilla.
Bosch 4-16 LWM, 210m kaivo, 6 kWp lasipaneelit 2-puoli  half cell, rak. v2007,187m2, Vallox 180 DC Energiatehokkuusluokka A 2018, E-luku 55 kWh/m2/v. Ympäristöstä otettu energia netto 93 kWh/m2/v, plusenergiatalo

Poissa Vompatti

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 96
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämpöässä Vmi, hyötysuhteen pohdiskelua.
« Vastaus #5 : 13.03.23 - klo:16:49 »
Tuo tomppelin liittämä kuvaaja soveltuu melko hyvin uudehkojen pumppujen lämpökertoimen arvioimiseen.

Jos kone käy lyhyitä jaksoja  esim. 20 min, lämpökerroin väkisinkin putoaa. Kylmäprosessin käynnistyminen vie sen 20 min ( kuumakaasu saavuttaa  korkeamman  lämpötilan kuin kylmäaineen lauhtumispiste) eli lähes koko käyntijakso menee vajaalla teholla kylmäprosessin osalta. Invertteripumput käyvät useita tunteja putkeen ja cop on lattialämmityksessä 5.0 nurkilla kun kylmäprosessista saadaan täysi hyöty pitkällä käyntijaksolla irti. Invertteripumppu pudottaa kuvassa tehon puoleen kylmäprosessin käynnistytyä kun  kuumakaasu saavuttaa +50 astetta.

Jos saat säädettyä pumpun käymään pidempään esim. 40 min jakson, silloin cop paranisi. lattialämmityksessä voi mennä parkettilattialle 40 asteinen vesi, 32 astetta on aika vähän koville pakkasille. Pumppu tuotaa 45 asteista vettä vielä hyvällä copilla.

Tuossa pumpussa kuumakaasun lämpötila nousee 5 min kohdalla 68 asteeseen ja 9 minuutin kohdalla on 74 astetta.

Onko liittämäsi käyrä jostain tietystä pumpusta?

Käytännössä pumppuun pitäisi tehdä uusi ohjaus modbusin kautta mikäli tämän haluaisi käymään pitkiä pätkiä, myös pumppua saisi tauotettua enemmän.



Poissa Tipi

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 437
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämpöässä Vmi, hyötysuhteen pohdiskelua.
« Vastaus #6 : 13.03.23 - klo:17:34 »
Kyllä Vmi:n pitäisi toimia hyvällä hyötysuhteella, kyseessä on kuitenkin kohtuullisen uusi pumppu. Todellisesta COP:sta on vaikea sanoa mitään pelkän ottotehon perusteella, koska antoteho vaihtelee kaivon lämpötilan ja verkostoon lähtevän veden lämpötilan mukaan.

Käyntijaksoja ei ole kovin helppoa pidentää, koska pumppu taitaa olla kohteeseen ylimitoitettu. Onko teillä lattialämmitystermostaatit rajoittamassa veden kiertoa?

En olisi huolissani 20 min. käyntijaksoista. Meillä vanha V10 kävi alkujaan 5-10 min jaksoja muutaman vuoden, kunnes Opation modauksen jälkeen kone alkoi käydä pitkiä jaksoja. Tuollakin käyttöhistorialla kompressori on kestänyt jo 18 vuotta.

Poissa aksutre

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 888
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämpöässä Vmi, hyötysuhteen pohdiskelua.
« Vastaus #7 : 13.03.23 - klo:18:12 »
Tuossa pumpussa kuumakaasun lämpötila nousee 5 min kohdalla 68 asteeseen ja 9 minuutin kohdalla on 74 astetta.

Onko liittämäsi käyrä jostain tietystä pumpusta?

Käytännössä pumppuun pitäisi tehdä uusi ohjaus modbusin kautta mikäli tämän haluaisi käymään pitkiä pätkiä, myös pumppua saisi tauotettua enemmän.

Tuo on omasta 4-16 Boschista. On/off toimii kovemmilla kaasun lämpötiloilla, lienee normaalisti tuo jossain 75-95 asteen nurkilla. Ongelma taas tuossa korkeassa kuumakaasun lmpötilassa on että tulistuksen poisto esim. 80-> lauhtumislämpötilaan n.48 uottaa vain vähän tehoa, pääosa tulee kylmäaineen faasimuutoksesta kaasu->neste  n.48 asteessa (riippuu kylmäaineesta). invertteri nostaa normaalisti kuumakaasun vain hieman lauhtumislämpötilan yläpuolelle n. 52 asteeseen ja häviötä on vain vähän. Jos tarvitaan lattiaan esim. 40 asteista (suurempaa tehoa), lauhduttimelle menee n.66 asteista ja cop heikkenee myös invertterissä n.4.5 nurkille.
Bosch 4-16 LWM, 210m kaivo, 6 kWp lasipaneelit 2-puoli  half cell, rak. v2007,187m2, Vallox 180 DC Energiatehokkuusluokka A 2018, E-luku 55 kWh/m2/v. Ympäristöstä otettu energia netto 93 kWh/m2/v, plusenergiatalo

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 583
Vs: Lämpöässä Vmi, hyötysuhteen pohdiskelua.
« Vastaus #8 : 13.03.23 - klo:18:16 »
Lainaus
Liekö kellään käyrästöä olemassa kyseisestä laitteesta mikä on hyötysuhde eri lämpö-asteilla?


Manuaalissa tuollaisia lukemia


Ottoteho, lämm.verk. Lämpötila 35⁰C  2,49 kw
Ottoteho, lämm.verk. Lämpötila 55⁰C  3,44 kw


Lämmitysteho, lämm.verk. Lämpötila 35⁰C  12,39 kw
Lämmitysteho, lämm.verk. Lämpötila 55⁰C  11,45 kw


COP 35   4,97
COP 55   3,33


Lainaus
Luulen että tuohon tehtaan arvoon standardin mukaan lasketaan mukaan tulistusenergia jolloin tämä on enemmän järkeen käypä, lisäksi voi olla että nestekiertoisten pumppujen tehoa ei lasketa mukaan ollenkaan.

Koska kyseessä on ns tulistinpumppu niin lämmitysverkon lämpöteho tuotetaan lauhduttimella alavaraajaan josta lämpötehoa otetaan lämmitysverkkoon tarpeen mukaan lämpökäyrän ohjaamana ja ohjelma pitää alavaraajan lämpötilan asetetuissa arvoissa käyttämällä kompressoria tarpeen mukaan.

On kuitenkin huomattava tehoja arvioidessa että käyttöveden lämmitys tapahtuu näissä erillisellä tulistinlämmönvaihtimella ylävaraajaan ja sen teho on 1,5-2kw ja siitä ei tehoilmoituksissa näytä olevan erittelyä?
 
Lainaus
Käyntiaikaa tälle saa 0 kelillä n, 20min ja lepoaikaa reilun tunnin. -10 kelillä käyntiaika ei jatku kuin muutamia minuutteja, lepoaika lyhenee merkittävästi.

Tämä on normaali ilmiö,kompressori lataa alavaraajaa suht samalla lämpöteholla ja talon lämmitysverkkoon otetaan tarvittava lämpöteho alavaraajasta.
Kun tulee enempi pakkasta niin lämmönkulutus suurenee ja alavaraaja jäähtyy nopeammin

Tuollainen reilun tunnin käynti/taukojakso on kohtuullisen hyvä


9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa Vompatti

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 96
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämpöässä Vmi, hyötysuhteen pohdiskelua.
« Vastaus #9 : 13.03.23 - klo:18:41 »

Manuaalissa tuollaisia lukemia


Ottoteho, lämm.verk. Lämpötila 35⁰C  2,49 kw
Ottoteho, lämm.verk. Lämpötila 55⁰C  3,44 kw


Lämmitysteho, lämm.verk. Lämpötila 35⁰C  12,39 kw
Lämmitysteho, lämm.verk. Lämpötila 55⁰C  11,45 kw


COP 35   4,97
COP 55   3,33


Koska kyseessä on ns tulistinpumppu niin lämmitysverkon lämpöteho tuotetaan lauhduttimella alavaraajaan josta lämpötehoa otetaan lämmitysverkkoon tarpeen mukaan lämpökäyrän ohjaamana ja ohjelma pitää alavaraajan lämpötilan asetetuissa arvoissa käyttämällä kompressoria tarpeen mukaan.

On kuitenkin huomattava tehoja arvioidessa että käyttöveden lämmitys tapahtuu näissä erillisellä tulistinlämmönvaihtimella ylävaraajaan ja sen teho on 1,5-2kw ja siitä ei tehoilmoituksissa näytä olevan erittelyä?
 
Tämä on normaali ilmiö,kompressori lataa alavaraajaa suht samalla lämpöteholla ja talon lämmitysverkkoon otetaan tarvittava lämpöteho alavaraajasta.
Kun tulee enempi pakkasta niin lämmönkulutus suurenee ja alavaraaja jäähtyy nopeammin

Tuollainen reilun tunnin käynti/taukojakso on kohtuullisen hyvä

Kuten tuossa aiemmin tuumasin että nuo annetut arvot ei ole verrannollisia alavaraajan arvoihin, tehtaan arvot ovat todennäköisesti standardin mukaan jossa on mukana tulistus energia joka menee kuitenkin varaajan ylä-osaan. Käytetään pääsääntöisesti käyttöveteen. Kuitenkin mikäli lämpötila on lähellä 70 astetta ja lämmintä tarvitaan verkkoon, se näköjään purkaa sieltä kautta, toki vain 1 piiriin kun muualle ei ole mahdollista.

Tähän huonosti saa tunnin käyntiä/lepoa. Ei oikein millään.

Poissa Vompatti

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 96
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämpöässä Vmi, hyötysuhteen pohdiskelua.
« Vastaus #10 : 13.03.23 - klo:20:01 »
Kyllä Vmi:n pitäisi toimia hyvällä hyötysuhteella, kyseessä on kuitenkin kohtuullisen uusi pumppu. Todellisesta COP:sta on vaikea sanoa mitään pelkän ottotehon perusteella, koska antoteho vaihtelee kaivon lämpötilan ja verkostoon lähtevän veden lämpötilan mukaan.

Käyntijaksoja ei ole kovin helppoa pidentää, koska pumppu taitaa olla kohteeseen ylimitoitettu. Onko teillä lattialämmitystermostaatit rajoittamassa veden kiertoa?

En olisi huolissani 20 min. käyntijaksoista. Meillä vanha V10 kävi alkujaan 5-10 min jaksoja muutaman vuoden, kunnes Opation modauksen jälkeen kone alkoi käydä pitkiä jaksoja. Tuollakin käyttöhistorialla kompressori on kestänyt jo 18 vuotta.

En tiedä onko verkkoon lähtevällä veden lämmöllä kovin suurta merkitystä tehokkuuteen, kun on kuitenkin sunttaava pumppu, n. 300l varaaja ajetaan 40 asteiseksi josta suntataan kiertoon. Samoten termostaattien kans, eivät häiritse samalla tavalla kuin vaihtoventtiilipumpussa.

Pumppu on ns. Täysiteho kyseiseen rakennukseen, mitoituksen mukaankin. Toki mitoituksen mukaisia pakkasia on erittäin vähän, viimeksi 2 vuotta sitten oli -35 astetta viikon verran, mutta laite ei kuitenkaan silloin ollu toiminnassa vielä.

Poissa Tipi

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 437
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämpöässä Vmi, hyötysuhteen pohdiskelua.
« Vastaus #11 : 13.03.23 - klo:21:17 »
Tuo on totta, että reilulla varaajalla oleva tulistinpumppu ei ole kovin nirso termostaattien kanssa.

Mistä päättelit, että koneesi COP olisi huono? Kuinka paljon pumpulle kertyy käyntitunteja vuodessa, ja paljonko on ollut lämpöpumpun energian kulutus vuositasolla?

Poissa Vompatti

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 96
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämpöässä Vmi, hyötysuhteen pohdiskelua.
« Vastaus #12 : 13.03.23 - klo:22:17 »
1730h/6150kwh maaliskuu 2022- maaliskuu 2023.

Poissa Tipi

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 437
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämpöässä Vmi, hyötysuhteen pohdiskelua.
« Vastaus #13 : 13.03.23 - klo:23:02 »
Joskus oli nyrkkisääntönä, että täysitehoinen on/off pumppu kävisi noin 2500h/vuodessa. Tuohon verraten, pienempikin malli olisi riittänyt. Eipä tuosta pienestä ylitehosta mitään haittaa ole, käyntitunteja kertyy pikkasen vähemmän.

Käyntijaksot ovat ok ja sähkönkulutus on pieni.


Poissa RR

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 8
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämpöässä Vmi, hyötysuhteen pohdiskelua.
« Vastaus #14 : 29.05.23 - klo:09:04 »
Jos asennan sekä meno-että tuloputkeen sähkövastukset, jotka lämmittävät kiertonestettä,  ja sitä kautta myös maalämpökaivoa ylimääräisellä aurinkoenergialla, jota minulla syntyy näillä keleillä jopa 80 KWh.  Luuletteko siitä olevan hyötyä?  Vastuksiin voisi ohjata vaikka 3Kw kumpaankin. Vastuksia voisi lämmittää myös ostoenergialla, kun pörssisähkö on  halpaa.

Paikalla seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Vs: Lämpöässä Vmi, hyötysuhteen pohdiskelua.
« Vastaus #15 : 29.05.23 - klo:20:27 »
Hyöty on hyvin vähäinen.

Seuraavassa suuruusluokkatarkastelu.
Kaivoon syötetään tietty määrä energiaa (kWh)
Kun latausta aletaan purkaan niin kaivosta ei saada kWh:ja vaan lämpimämpää keruunestettä verratuna tilanteeseen ilman syötettyä energiaa.
Sen seurauksena lämpöpumpun COP kasvaa jonkin verran, n. 3% /1C

Oletetaan lämpöpumppu
- Antoteho 10 kW
- COP 4,00
- Ottoteho 2,5 kW
- Kaivoteho 7,5 kW
Kaivoon on syötetty energiaa niin paljon että tuleva keruuliuos on ollut kuukauden ajan keskimäärin 3,3 C lämpimämpää kuin muuten olisi ollut
-> COP kasvaa 3x3,3% = 10 %
-> 1,10x4,00 = 4,40
Jos lämpöpumpun antoteho on edelleen 10 kW seuraa siitä että
- Ottoteho = 2,27 kW
- Kaivoteho = 7,73 kW

Jos lämpöpumppu käy 30 % ajastaan, tuottaa se kuukaudessa energiaa 30x24x0,30x10 = 2160 kWh
Ennen kaivon latausta kulutti lämpöpumppu kuukaudessa energiaa 30x24x0,30x2,5 = 540 kWh
Latauksen jälkeen 3,3 C lämpimämmällä keruuliuoksella 30x24x0,30x2,27 = 490 kWh

Kuukaudessa kuluu sähköä 50 kWh vähemmän.

Jos pelkästään lämmitetään keruuliosta siten että se lämpiää koneen käydessä 3,3 C.
Kuukaudessa pumpataan keruuliuosta yhteensä 476668 l
Tämän lämmittämiseksi 3,3 C kuluu energiaa 1782 kWh
Tämän energian syöttämiseksi 80 kWh/vrk kuluu aikaa 22 vrk

1782 kWh kulutuksella saadaan 50 kWh hyöy
-> Ei taida kannattaa

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh