Alimitoittaminen kävi valmistajalle kalliiksi

[fraatti]

"En edes uskalla ajatella, jos olisimme hävinneet" – Eläkeläispariskunta taisteli oikeudessa kahdeksan vuotta maalämpöpumppujen valmistajaa vastaan
Ylöjärveläinen pariskunta taisteli oikeudessa kahdeksan vuotta maalämpöpumpun vuoksi. Ratkaisu tuli hovioikeudesta tänä keväänä. Laitevalmistaja hävisi kaikissa oikeusasteissa.

KOTIMAA01.07.  08.45
TOMI VUOKOLA

Matti Peltosen kuluttajasuojariita maalämpöjärjestelmästä kesti kahdeksan vuotta. Asiakirjoja kertyi jupakan aikana paljon ja huolellisella miehellä on paperit tarkasti tallella.

Tiina Vuorimäki
Aamulehti
Ylöjärveläinen Matti Peltonen taisteli yli kahdeksan vuotta ongelmallisesta maalampöpumpusta. Vastassa oli iso maalampöpumppuja valmistava yritys, joka kiisti koko ajan kaikki virheet. Pirkanmaan käräjäoikeus ja Turun hovioikeus olivat kuitenkin sitä mieltä, että Peltoset olivat oikeassa.

–Emme uskaltaneet edes ajatella, miten meidän olisi käynyt, jos olisimme hävinneet, sanoo Matti Peltonen.

Oikeudessa suomalainen laitevalmistaja Oilon Oy tuomittiin korvauksiin ja maksamaan oikeudenkäyntikulut. Pelkästään Peltosten oikeudenkäyntikulut olivat yhteensä yli 100 000 euroa.

–Tapahtuma sai alkunsa siitä, että Oilon sai väärät ja puutteelliset lähtötiedot, johon laitevalinta yhteistyökumppaneiden kanssa perustui. Koemme, ettemme ole saaneet oikeutta tässä asiassa, sanoo Oilonin liiketoimintajohtaja Petri Virta.

Hän sanoo, että jutussa oli erityisen monta asianhaaraa ja lukuisia tekijöitä Oilonin lisäksi, Oilon ei halua tästä syystä kommentoida jutun yksityiskohtia enempää.

Hovioikeudelle toimitetussa vaatimuksessa Oilon sanoi, että ongelmat maalämpöpumpun toiminnassa johtuivat virheellisistä säätöarvoista. Peltosen mukaan muun muassa laitteen kompressori oli viallinen.

Oikeudenkäynnissä Peltonen myönsi, että säädöt olivat olleet hetkellisesti virheelliset vuonna 2010, mutta ne korjattiin.

Matti Peltonen on pitänyt tarkkaa kirjanpitoa laitteen toiminnasta, muun muassa pumppuun tulevan .nesteen lämpötilasta on tallessa tiedot monelta vuodelta. Muistiinpanojen oikeellisuutta Oilon kieltänyt oikeudenkäynnissä ja oikeus otti ne huomioon päätöksessään

Peltoset palkkasivat asianajan vuonna 2009 ja Turun hovioikeuden päätös tuli maaliskuussa 2017. Kaikkiaan oikeuden istuntoja oli viisi. Aluksi oikeuteen haastettiin maalämpöpumpun myyjä ja asentaja. Kanne Oilonia vastaan jätettiin 19.5.2011. Silloin laitevalmistaja katsoi, että kanne on vanhentunut, mutta sekä käräjä- että hovioikeus päättivät toisin. Korkein oikeus ei antanut valituslupaa.

Pirkanmaan käräjäoikeus ratkaisi koko riidan Peltosten eduksi helmikuussa 2016 ja hovioikeus tänä keväänä. Kumpikaan osapuoli ei hakenut valituslupaa korkeimpaan oikeuteen.

Ikä syynä?
Vuosikausia kestänyt prosessi on vienyt voimia.

–Olen ihmetellyt itsekin jaksamistamme, toteaa Matti Peltonen. Hän sanoo olevansa sitkeä 164-senttinen äijänkäppyrä. Hänellä on terveet elämäntavat.

–Aina en ole saanut öisin nukuttua, mutta sitten olen ottanut päiväunet.

Matti Peltonen sanoo myös uskovansa rehellisyyteen, sinnikkyyteen ja Suomen oikeuslaitokseen.

–Tätä en voi mitenkään todistaa, mutta luulen Oilonin toimintaan vaikuttaneen osaltaan meidän ikämme, sanoo nyt 80-vuotias Peltonen. Hän arvelee, että yrityksessä ajateltiin, ettei eläkeikäinen pariskunta jaksa taistella.

Hän on korkeasta iästään huolimatta virkeä ja terve.

Sähköä kului, lämmin vesi ei riittänyt
Kyrönlahden upeassa maisemassa olevaa omakotitaloa rakennettiin vuonna 2007, silloin myös asennettiin maalämpöpumppu ja kaivettiin lämpökaivo. Rakennusaikana maalämpöpumpun toimintaan ei kiinnitetty huomiota. Ongelmat havaittiin, kun Peltoset muuttivat taloon loppuvuonna 2008. He ilmoittivat järjestelmän antamista jatkuvista poikkeusilmoituksista. Vikailmoitus oli aina sama: kompressori ei toimi.

Isäntä kertoo, että jatkuvien vikailmoitusten aikana maalämpöpumppu ei tuonut lämpöä, silloin talo ja vesi lämpenivät sähköllä. Kompressori meni kokonaan rikki itsenäisyyspäivänä 2012. Sen jälkeen maalämpöä ei enää tullut, vaan lämmitys toimi kokonaan sähköllä. Peltosen mukaan järjestelmän toimimattomuuden vuoksi sähköä kului 900 euron edestä jokaisella lämmityskaudella. Lisäksi talossa on kaksi puu-uunia, joista saatiin myös lämpöä.

–Lisäksi havaitsimme pian, että maalämpöpumppu on alimitoitettu, esimerkiksi kaksi ihmistä ei voinut olla yhtä aikaa suihkussa, lämmin vesi ei riittänyt. Ongelman syynä oli juuri alimitoitus, sanoo Peltonen.

Ensimmäinen reklamaatio tehtiin lämpöjärjestelmän myyneeseen liikkeeseen tammikuussa 2009 ja liike toimitti viestin laitevalmistaja Oilonille. Laitevalmistaja katsoi alusta alkaen, että maalämpöpumpussa ei ole sellaista teknistä vikaa, joka kuuluisi takuun piiriin. Takuu oli tuolloin voimassa.

Peltonen ei ole menettänyt uskoaan maalämpöön, mutta järjestelmää on uusittu: pihaan on porattu toinen lämpökaivo ja pumppu on vaihdettu.

TOMI VUOKOLA
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/en-edes-uskalla-ajatella-jos-olisimme-havinneet-elakelaispariskunta-taisteli-oikeudessa-kahdeksan-vuotta-maalampopumppujen-valmistajaa-vastaan-200229279/

Olisi mielenkiintoista tietää jutun taustoista lisää...

[fraatti]

Millaiselta mitoituslaskelma 2007 vuoden taloon Kyrönlahdella näyttää sen aikaisella tyypillisellä eristyksellä, mitoituksen perusteeksi ei ole tarjota kuin 513m3 sisätilavuus ja 2,65m huonekorkeus, edit. olihan 188m2. Lattialämmitys. Luultavasti puolitoistakerroksinen ja alakerta 24m2 suurempi. Osuuko 22500kWh lähelle?

Kaivon syvyys täystehomitoituksella tai 95% energianpeitolla?

[tomppeli]

Millaiselta mitoituslaskelma 2007 vuoden taloon Kyrönlahdella näyttää sen aikaisella tyypillisellä eristyksellä, mitoituksen perusteeksi ei ole tarjota kuin 513m3 sisätilavuus ja 2,65m huonekorkeus, edit. olihan 188m2. Lattialämmitys. Luultavasti puolitoistakerroksinen ja alakerta 24m2 suurempi. Osuuko 22500kWh lähelle?

Kaivon syvyys täystehomitoituksella tai 95% energianpeitolla?

Saattaisi näyttää suunnilleen tällaiselta, (tosin tietoja osin arvaamalla):
Talo   KYRÖNLAHTI    (Pirkanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ         
- Talon alakerta Lattialämmitys   15 982 kWh   4,50 kW
- Talon yläkerta Lattialämmitys   9 150 kWh   3,31 kW
YHTEENSÄ      25 132 kWh   7,8 kW
- Josta johtumisvuodot   19 672 kWh   5,81 kW
- Josta ilmanvaihdot   3 976 kWh   1,45 kW
- Josta vuotoilmat   1 484 kWh   0,54 kW
         
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:   ( LATTIALÄMMITYS )
Lämmitettävää   188 m2   513 m3
- Kiinteistö   5,2 COP   23 854 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   6 000 kWh
- Yhteensä   4,1 COP   29 854 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   8,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   6,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -23 C
▪ Maasta kerätään    ( 5,2 COP)   5,1 kW   22 521 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 563 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   770 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   7 333 kWh
Tarvitaan 232 aktiivimetrin lämpökaivo.

Kaivo laskettu pumpputehon perusteella ja siitä tulee lähes yhtä syvä, kuin täystehoisellakin.
Syynä se, että pumpputehon mukaan laskien kaivosta otettaisiin noin 22521 kWh/a ja
täystehoisella pupulla kaivosta otettaisiin noin 23117 kWh/a.
Nämä ovat vain matemaattisia arvoja. Käytäntö on suurpiirteisempi!

[fraatti]

Coppi lienee ollut jonkinverran huonompi tuon ikäluokan laitteissa. Saattaa olla että talossa ei ollutkaan kahta kerrosta vaan jonkun sortin parvi tms. (käyttöullakko?)

Tässä on jonkinsortin yhteenveto oikeuden asiakirjoista: http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,25830.msg335837.html#msg335837