Maalämpölaitteiston, kaivon ja tarjousten pohdiskelua.

[Krive]

Onkohan tuo 5,2 oikein..

Kun COP on suunnilleen tämän näköinen:


Patterilämmitteisessä talossa Pohjanmaalla SCOP 5,2 ei tunnu mahdolliselta.
Näitä arvoja saattavat mainosmiehet vääntää esitteisiin.
SCOP 55 tarkoittaa patterilämmityskohteen suorituskykyä.
Onkohan kukaan Suomessa millään lämpöpumpulla päässyt tuon tyyppisiin arvoihin?
Lattialämmityskohde on sitten ihan eri asia.

Voin tunnustaa etten mitään noista copeista ja scopeista ymmärrä . Koitin kaivaa tiedot esitteistä suoraan. Kymmenkunta esitettä katsoin , ja kaikissa on mainittu ilmeisen harhaanjohtavasti näin:

Standardin EN 14825 mukaan:
P designh 35 °C/ 55 °C: 16/16 kW
SCOP Energiamerkintä tuotemerkki, 35 °C: 5,5/ 5,2

Kun esim. Lässällä näin:

SCOP 35/55 °C (EN 14825 kylmä ilmasto-olosuhde)
Vmi 17: 5,49/4,06

Eli Nibellä ei mainita tuota 55 °C ollenkaan tuossa scopin kohdalla. Ruotsalaisilta sivuilta löysin tämän:

SCOP cold climate 35/55 ° C 5.5 / 4.2. Eli tuo 4.2 on varmaankin se oikea arvo

[tomppeli]

SCOP cold climate 35/55 ° C 5.5 / 4.2. Eli tuo 4.2 on varmaankin se oikea arvo

Tämä vaikuttaa paremmin uskottavalta.
Näissä pyrkii olemaan mukana myyntityötä.
Luvataan mitä sattuu, ei ehkä aina edes tiedetä, mitä lupaillaan..
Kunhan vain luvataan tarpeeksi paljon.

[Krive]

Tämä vaikuttaa paremmin uskottavalta.
Näissä pyrkii olemaan mukana myyntityötä.
Luvataan mitä sattuu, ei ehkä aina edes tiedetä, mitä lupaillaan..
Kunhan vain luvataan tarpeeksi paljon.

Tästä asiasta on helppo olla yhtä mieltä, lupauksia on paljon ja jokaisella omasta mielestä se paras paketti

[tomppeli]

Käytännössä täällä puolivälissä Suomea on maalämmityksen koko vuoden todellinen COP patterilämmityksellä noin 3,1 ... 3,3
ja lattialämmityksellä noin 4,2 .... 4,7.

Vaihtelua on eri syistä johtuen.
Esimerkiksi lämpimän käyttöveden kulutuksen määrällä ja  ilmanvaihdon käyttötavoilla on vaikutusta koko vuoden COP -arvoon.
Jotkut jättävät ulkoisen kiertovesipumpun sähkönkulutuksen pois laskelmastaan, joillakin se on mukana.
Uima-allaskin vaikuttaa asiaan aika paljon.
Keruupiirin lämpötilakin vaikuttaa siihen.

Tulee melko varmasti pettymään, jos odottaa oman maalämpöjärjestelmänsä saavuttavan esitteiden SCOP -arvon.
Joku voi nyt sitten vastata, että hänellä asia toteutui.
Siihen voi päästä, kun näkee asian eteen vaivaa ja jos perhe tyytyy aika vähäiseen suihkutteluun ja viileään suihkuveteen.
Ja jättää vielä sen ulkoisen kiertopumpunkin pois laskuista.

[Krive]

Tässä tarjoukset:

 Poraukset:

 -285m, 40mm. keruuputkella, ei sisällä vaakavetojen kaivuutyötä/kivijalan puhkaisua eikä jätteen poisvientiä. 7600e.
EDIT.: 50mm. putkella 8200e.
 
 -2*140m, 40mm. keruuputkella, sisältää 12m. suojaputkea. Ei sisällä vaakavetoa pannuhuoneeseen. 7140e.

-1*285m, sis. 10m maaporausta, 11650e.

23.05:

-1*285m, 50mm. keruuputkella, sis. 6m maaporausta, 7838e.+ kaivanto 350e.+läpivienti 80e.+vaakaputket 6m 256e.+kivituhkan poisvienti 200e. Yhteensä 8724e.

24.05

-1*285m, 50mm. keruuputkella, sis. 3m maaporausta, 9588e.+kivituhkan poisvienti 200e. Vaakaveto lisäksi 28e/m, ei sis. kaivuutyötä, 6m=168e. Yhteensä 9956e.

26.05

-2*150m, 40mm. keruuputkella, sis. 6m maaporausta, ei sis. vaakavetoa(tuntityönä) eikä kaivuuta, 7800e.

27.09:

-2*150m, 40mm keruuputkella, sis. 3m maaporausta, 9000e.

-1*285m, 50mm keruuputkella, sis. 6m maaporausta, 8532e.

11.10:

-1*295m, 45mm keruuputkella/40mm vaakavedolla, sis. 6m maaporausta ja 5m vaakavetoa, 10915e.


 Pumput asennuksineen:

-3 Kpl vastauksia, tulevat katsomaan kohdetta. EDIT 06.09: Ei oo näkyny


 Koko paketti:

- 230m kaivoa, Stiebel 10 kw:n on/off pumppu. Sisältää lämmönvaihtimen uima- altaalle, 400L puskurivaraajan ja  jonkinlaisen "vaihtoventtiili" ym. jutun millä saadaan säädettyä veden lämpötila erikseen patterikierrolle ja uima-altaalle. 19490e. EDIT 15.07: 220m, avaimet käteen paketti 19000e.

 -225m kaivoa 40mm keruuputkella, Lämpöässän 11 tai 14kw:n on/off pumpun. Tarkka hinta selviää vasta käynnin jälkeen, mutta alle 20000e. EDIT 19.07 250m kaivoa, 17kw pumppu, vaihdin. 22169e.

-2*220 kaivot, 16kw:n pumppu, 500l varaaja, 100l puskurivaraaja. 33000e.

21.05:

-1*285 kaivo(sis. 6m maaporausta), Thermia inverter L 4-17kw, ei sisällä uima-allas tekniikkaa, kaivuuta eikä sähkötyötä(voi tilata erikseen), 19342e. EDIT 06.09: + 300L Puskurivaraaja(700e.), uima-allastekniikka(3000e.), hinta yhteensä 23042e.

22.05:

-1*190m kaivo, 10kw Gebwell lämpöpumppu, ei sisällä lämmitystä uima-altaalle.  Hinta tarkentuu myöhemmin. EDIT 15.07:100L puskurivaraaja, 300L KVL, ei sis. sähkötöitä, hinta 19700e.

-kaivon syvyys tarkentuu myöhemmin(ensimmäinen tarjoaja joka oli sitä mieltä, että koska kaivo on näin syvä, tarvitaan 50mm. keruuputket) , Bosch inventteripumppu, 16-18000e. EDIT 19.07 26500e.

24.05:

-1*200m kaivo(sis. 3m maaporausta), Gebwell Qi10 maalämpöpumppu, Asennusryhmä, Puskurivaraaja 100l, 2 lämmityspiiriä, Käyttövedenlämmitin KVL300. Ei sis. asennustyötä, 15950e.

31.05:

-1*220m kaivo(40mm., sis 9m maaporausta), IVT HE C11 maalämpöpumppu, puskurivaraaja 100l, 300l varaaja, ei sis. uima-allas tekniikkaa, sähkötyötä ja vanhan purkua, 17930e. EDIT 19.07 2*160m kaivo, 14kw pumppu, uima-allas tekniikka, hinta 23400e.

-1*210m kaivo(sis. 9m maaporausta), Nibe 1255-12 maalämpöpumppu, 100l puskurivaraaja, Nibe pool 40+lämmönsiirrin, täydellinen paketti, alustava hinta joka tarkentuu käynnin jälkeen 21190e.

-Käynnin jälkeen selviää minkälainen tarjous tehdään, mutta hinta painuu yli 30000e.

01.06:

-2*158m kaivo, Oilon junior Gt 17 maalämpöpumppu, 1050l varaaja, lämmönvaihdin, ei sis.sähkötyöt eikä läpiviennit, 26000e.

15.07:

-2*150m kaivot, Jämä star inverter 16kw, Jämä pool 40, lämmönvaihdin, wilo lämpöjohtopumppu, vlm 500 star KVV, maapiirien kytkentäpaketti, ei sis. purkua eikä asennusta, hinta 20347e.

06.09:

-1*250m kaivo, Jämä star inverter 12kw, Jäspi gtv hybrid 500, avaimet käteen paketti, hinta 21550e.

-1*240m kaivo, Nibe F1155 4-16kw inverter, Nibe vpb 300 kvv,
 lämmönvaihdin, Nibe pool 40, avaimet
 käteen paketti, hinta 21398e.

-1*240m kaivo, Nibe F1255 4-16kw inverter, lämmönvaihdin, Nibe pool 40, avaimet käteen paketti, hinta
 19760e.

12.09:

-1*300m kaivo 45mm turbokollektorilla, Nibe F1255 4-16kw inverter, lämmönvaihdin, Nibe pool 40, avaimet käteen, hinta 21839e.

22.09:

-1*260m kaivo 45mm keruuputkella, Ait 13.5kw inverter(12kw swcv), 200l puskurivaraaja, 400l kvv. Ei kaivuuta eikä vanhan purkua, hinta 21300e.

27.09:

-1*280m kaivo, Lämpöässä vmi17, lämmönvaihdin,  hinta 26640e.

-1*280m kaivo, Nibe 1155-16, Gtv 500+sähkövastus, uima-allas automatiikka, hinta 24374e.

11.10:

-1*230m kaivo, Lä vmi17, 28152e.

18.10:

-1*260m kaivo 45mm keruuputkella, Ait 12kw inverter, 200l puskurivaraaja. Ei kaivuuta eikä vanhan purkua, hinta 20500e.

31.10:

-2*150m kaivo 40mm keruuputkella, Nibe 1145-15, vpb  500, hinta 25000e.

[Krive]

Nostin tarjoukset taas esille, ja lisäsin (uskoakseni)  viimeisen tarjouksen listaan .

[euroshopperi]

Kaikissa tarjouksissa suorastaan loistaa, että ne eivät ymmärrä käyttöveden esilämmityksestä mitään. Kuvitellaan helposti jopa, että GTV:tä on pakko käyttää kierukalla käyttöveden tekoon. Puskurina käyttö ja esilämmitys on kuitenkin vain hieman kalliimpi vaihtoehto, kuin ottaa joku 400 L käyttövesi pönttö + 100 L syöksyvaraaja yhdistettynä 1155 kanssa. Eli verrokkina voi käyttää 1155 + 200 L syöksypönttö + 400 L käyttövesi ja 1255 + GTV 500. Mielestäni tuo jälkimmäinen jo laadullisesti huomattavan edistyksellinen muutoinkin.

[Krive]

Musta on välillä tuntunut, että iso osa ei ymmärrä mistään mitään . Sen verran erikoisia tarjouksia on tullut, peilaten jo pelkästään siihen, että mitä olen heiltä pyytänyt. Tuosta listasta on helppo todeta, että aika harvassa on ne tarjoukset missä on minun pyytämät vähintään 13kw:n pumppu ja 285m kaivoa 50mm keruuputkella

[tomppeli]

Musta on välillä tuntunut, että iso osa ei ymmärrä mistään mitään...

Maalämpöalan toimijoiden tietotaito on jonkin verran parantunut vuosien kuluessa, mutta silti edelleen osaaminen on aika heikoissa kantimissa.
On osaaviakin kauppiaita.
Täällä foorumillakin toimii muutama sellainen.
Osaaminen edellyttää ihmiseltä halua oppia.
Ei riitä on on vain halu ansaita.

[Krive]

Maalämpöalan toimijoiden tietotaito on jonkin verran parantunut vuosien kuluessa, mutta silti edelleen osaaminen on aika heikoissa kantimissa.
On osaaviakin kauppiaita.
Täällä foorumillakin toimii muutama sellainen.
Osaaminen edellyttää ihmiseltä halua oppia.
Ei riitä on on vain halu ansaita.

Tämä pitää varmasti täydellisesti paikkansa. Monella kauppiaalla on todennäköisesti ongelmana esimerkiksi se, ettei heidän käyttämä porausfirma kykene poraamaan meidän tapauksessa tarvittavaa lähes 300 metrin kaivoa. Eikä heillä ole valikoimissa 45 tai 50 millistä keruuputkea.

Toki olisi hyvä tunnustaa realiteetit eikä väittää kirkkain silmin, että 220 metrin kaivo riittää meille

[euroshopperi]

Käytännössä täällä puolivälissä Suomea on maalämmityksen koko vuoden todellinen COP patterilämmityksellä noin 3,1 ... 3,3
ja lattialämmityksellä noin 4,2 .... 4,7.

Vaihtelua on eri syistä johtuen.
Esimerkiksi lämpimän käyttöveden kulutuksen määrällä ja  ilmanvaihdon käyttötavoilla on vaikutusta koko vuoden COP -arvoon.
Jotkut jättävät ulkoisen kiertovesipumpun sähkönkulutuksen pois laskelmastaan, joillakin se on mukana.
Uima-allaskin vaikuttaa asiaan aika paljon.
Keruupiirin lämpötilakin vaikuttaa siihen.

Tulee melko varmasti pettymään, jos odottaa oman maalämpöjärjestelmänsä saavuttavan esitteiden SCOP -arvon.
Joku voi nyt sitten vastata, että hänellä asia toteutui.
Siihen voi päästä, kun näkee asian eteen vaivaa ja jos perhe tyytyy aika vähäiseen suihkutteluun ja viileään suihkuveteen.
Ja jättää vielä sen ulkoisen kiertopumpunkin pois laskuista.

Pettymään ja pettymään. Mulla lupaa valmistaja COP  4,71 lattialämmitykseen 35 asteen menolla. Tällä hetkellä on COP lämmityksellä noussut 4,6:een neljän vuoden kumulatiivinen. Täytyy odottaa vielä seuraavat 5 vuotta, jos ei nouse, niin sitten otan kyllä yhteyttä kuluttajansuojasasiahenkilöön.

[Krive]

Nyt näyttäis ettei ääniä taida tulla enempää. Eli suljen pikapuoliin äänestyksen, ja katsotaan sitten mitä tulos näyttää .

[euroshopperi]

Patteritaloon kävisi hyvin pienehkö varaaja. LÄ on sen takia hieno suositella. Lisäksi tulistuksen poisto sopii muutenkin patterilämmitykseen hyvin. 1255 tyyppistä olisi ollut helpompi suositella GTV 500 pöntön kanssa. Käyttöveden varma riittävyys ja puskurointi samassa paketissa ilman mitään käyttökustannusten lisäystä. Taitaisi jopa hieman säästää. Erotus on 200 L hömppäpuskurivaraajan ja GTVn erotus. Eli puskurin ja varaajan erotus.

[Hambula]

Niinhän se osti. Olisi mielenkiintoista tietää, että kuinka paljon on samaa Niben ja Ait:n pumpuissa. Jos muistan oikein, niin luin jostain niiden olevan aika lailla erilaiset. Mutta empä tiedä sitten mikä on totuus.

Ait ja Nibe käyttää samaa koteloa kylmäyksikölle. Siinäpä ne yhtäläisyydet onkin. Ainakin yleisimmät mallit, mitkä olen nähnyt.

Lähetetty minun WAS-LX1 laitteesta Tapatalkilla

[Hambula]

Patteritaloon kävisi hyvin pienehkö varaaja. LÄ on sen takia hieno suositella. Lisäksi tulistuksen poisto sopii muutenkin patterilämmitykseen hyvin. 1255 tyyppistä olisi ollut helpompi suositella GTV 500 pöntön kanssa. Käyttöveden varma riittävyys ja puskurointi samassa paketissa ilman mitään käyttökustannusten lisäystä. Taitaisi jopa hieman säästää. Erotus on 200 L hömppäpuskurivaraajan ja GTVn erotus. Eli puskurin ja varaajan erotus.

Mielenkiinnosta kysyn, miten LÄ hyödyntää pattereihin tulistuksen tuottaman lämmön. Vmin ja Vsin periaatekuvassa ainakin tulistuksen tuottama lämpö jää kerroslevyn taakse ja on näin ollen käyttöveden lataukseen käytössä. Onko kerroslevyssä jotkin reiät tms, mistä kuuma voi siirtyä lämmönjakoverkon käyttöön?
Lämmönjakoverkon lähdöt oli piirretty kerroslevyn alapuolelle.

Lähetetty minun WAS-LX1 laitteesta Tapatalkilla

[euroshopperi]

Eikös siinä laipassa ole reikä eli, samaa varaajaa koko höskä? Mutta pitäisiköhän siinä olla sekoitusputki, jos tarvitaan ylilämpöä, eikä tuo pelkkä normaalilauhdutin enää riitä. Taitaa esim 17 kW Vmi olla n. 14 kW lämmityskone, josta ensin otetaan tulistuksen poistolla n. 3 kW teholla ylävaraajaan ja loppu lauhduttimella alas.

Ja tarkoitin siis, että tulistuksenpoistopumppu sopii patterijärjestelmään hyvin, koska tarvitaan jo muutenkin huomattavasti lämpimämpää kiertovettä ja kaasut siis kuumalla reunalla.

[tomppeli]

Mielenkiinnosta kysyn, miten LÄ hyödyntää pattereihin tulistuksen tuottaman lämmön. Vmin ja Vsin periaatekuvassa ainakin tulistuksen tuottama lämpö jää kerroslevyn taakse ja on näin ollen käyttöveden lataukseen käytössä. Onko kerroslevyssä jotkin reiät tms, mistä kuuma voi siirtyä lämmönjakoverkon käyttöön?
Lämmönjakoverkon lähdöt oli piirretty kerroslevyn alapuolelle.

Ohjekirjasen sivu 77 -mukaan ainakin silloin hyödynnetään yläosan kuumaa, kun lämmitysverkon nelitie -sekoittajaventtiili aukeaa tarpeeksi.

Yleensä välilevyssä on reikiä, mutta lämpökerrostuminen pyrkii säilyttämään yläosan lämmön.
Varaajassa on turbulenttista kiertoa, joka varastaa lämpöä yläosastakin välilevyn reikien kautta.

Oilonin SH -pumpussa vain yksi latauspumppu ja tulistusta säädellään kolmitiesekoittajalla.
Oilonin menetelmä pakottaa yläosaan liikaa kertyneen kuuman valumaan alasäiliöön.

[euroshopperi]

Vmi ssä taitaa olla 2 kiertomoottoria, jotka ovat siis itsesäätyviä. Käsittääkseni ennen oli myös LÄ varustettu 3-tieventtiilillä. Tuolla on vissiin mahdollista hieman säädellä sitä, kuinka paljon tulistuksesta otetaan. Siellä täytyy varmaan olla joku minimivirtaama, jottei tulistuslauhdutin ala kiehumaan. Toisaalta tuolla saa tehoa lämmitykselle myös säädettyä, jos ylävaraaja antaa myöden. Ainakin tulistuspumpulla kuitenkin kannattaa huomioida, ettei ota kovin paljon ylitehoista mallia, vaikka hieman on säätövaraakin järjestetty.

[tomppeli]

Vanhoissa L-ässän pumpuissa oli myöskin kaksi latauspumppua ja tulistus viritettiin käsin säädettävällä virtausta kuristavalla venttiilillä.

[euroshopperi]

Ok. Eli käsisäätö korjattiin säätyvillä pumpuilla automattiseksi.

[Hambula]

Ohjekirjasen sivu 77 -mukaan ainakin silloin hyödynnetään yläosan kuumaa, kun lämmitysverkon nelitie -sekoittajaventtiili aukeaa tarpeeksi.

Yleensä välilevyssä on reikiä, mutta lämpökerrostuminen pyrkii säilyttämään yläosan lämmön.
Varaajassa on turbulenttista kiertoa, joka varastaa lämpöä yläosastakin välilevyn reikien kautta.

Oilonin SH -pumpussa vain yksi latauspumppu ja tulistusta säädellään kolmitiesekoittajalla.
Oilonin menetelmä pakottaa yläosaan liikaa kertyneen kuuman valumaan alasäiliöön.

Silmäilin vmi:n ja vsi:n asennusoppaan läpi, niin sieltä löytyi myös tieto asiasta.
Ja myös kiertopumppujen säätöihin ohjeet yms.

Oilonin Sh:ssa pystyy esisäätimen as.arvoa muuttamaan tarvittaessa.

Itse ennemmin silti sijoittaisin hintaeron muutamaan uuteen patteriin, mitä tulistuksen poistoon omaavan vaihtimen sisältävään lämpöpumppuun.
Tänä päivänä R410A:n kylmäaineella olevat lämpöpumput pääsevät n.65c menoveteen. Mikäli 65c menovesi ei riitä pitämään taloa riittävän lämpimänä, on viisaampaa uusia pattereita.
Mitä pumpun valintaan tulee, varmasti on yhtä monta mielipidettä mitä omistajiakin tai myyjiä.
 

Lähetetty minun WAS-LX1 laitteesta Tapatalkilla

[euroshopperi]

Pattereista olen samaa mieltä. Tuttu pyyhkäisi C22 reilusti ylimitoitetuilla koko kämpän ja sillä huitelee COP 4 luokkaa. Ei taida olla edes 10 astetta parhaimmillaan erot lämmityskierrossa huonompaan lattialämmitykseen.

[Krive]

Itsekin olen pohtinut pattereiden päivitystä, mutta yllättävän kallis projekti sekin on. Meillä ei kyllä ihan kaikkia pattereita pysty uusimaan. Myös sitä lattialämmitysvaihtoehtoa ollaan pohdittu. Katsotaan mitä tuolla rintamalla tapahtuu, vai tapahtuuko mitään

Äänestys on nyt sitten suljettu ja 28 ääntä jäi kokonaissaldoksi. Ei nyt kovin monta äänestäjää foorumin jäsenmäärään nähden, mutta kyllä tuosta jotain kuvaa saa, ja auttaa varmasti osaltaan päätöksen teossa

Lämpöässä oli siis ykkönen kymmenellä äänellä. Jaetulla kakkossijalla Nibe ja Ait, ääniä molemmilla yhdeksän. Varmaankin Ait ja Nibe söivät ääniä toisiltaan. Eli jos toinen olisi ollut poissa äänestyksestä, niin veikkaisin, että tulos olisi ollut toisenlainen. Mutta silti hatunnoston arvoinen tulos Lämpöässälle.

Jotain asioita voisin poimia äänestyksestä. Niben tarjouksessa ei ollut puskuria, eikä tarjouksen tehnyt yritys sitä nähnyt meidän kohteessa tarpeelliseksi. Siitäkin huolimatta, että meillä on n.180 neliötä pattereilla ja 45 neliötä lattialämmityksellä. Ja jo pelkästään sisäuima-altaankin vuoksi lattialämmitys on päällä myös kesällä. Kyseisessä tarjouksessa oli myös 45mm keruuputki 285 metrin kaivossa.  32.1% äänestäjistä oli samaa mieltä tarjouksen tekijän kanssa.

Ait keräsi siis yhtä suuren kannatuksen kuin Nibe. Ait:n tarjous sisälsi lisäksi puskurin, ja tässä olisi myös 50mm keruuputki. Vanhan purku pitäisi tehdä itse, mitähän siitäkin tulisi . Muuten siis kaiken kattava paketti.

Lässän tarjouksen kannalla oli 35.7% äänestäjistä. Tuossahan oli se ongelma, että en vielä tiedä miten he suhtautuvat siihen jos en ota kaivoa heidän kautta. Heidän kaivonporausyhtiö ei pysty tekemään meidän tarvitsemaa kaivoa, vaan maksimisyvyys on 260m.

Kiitos kaikille äänestäjille!

[tomppeli]

...Myös sitä lattialämmitysvaihtoehtoa ollaan pohdittu...

Lattialämmitystä suunniteltaessa pitää ottaa huomioon alakerran lattian lämpöeristyksen taso.
Kun on kyseessä patterilämmityskohde, on lattian lämpötila korkeintaan sama, kuin huonelämpötila.
Lattialämmityksellä lattian lämpötila onkin 25 -35 C.
Jos saneerataan patterilämmitys lattialämmitykseksi, kasvaa lämpövuoto maanvaraisessa lattiassa lähes kaksinkertaiseksi.
Maanvaraisen lattian lämpöeristystä on erittäin vaikeata parantaa.

[Krive]

Lattialämmitystä suunniteltaessa pitää ottaa huomioon alakerran lattian lämpöeristyksen taso.
Kun on kyseessä patterilämmityskohde, on lattian lämpötila korkeintaan sama, kuin huonelämpötila.
Lattialämmityksellä lattian lämpötila onkin 25 -35 C.
Jos saneerataan patterilämmitys lattialämmitykseksi, kasvaa lämpövuoto maanvaraisessa lattiassa lähes kaksinkertaiseksi.
Maanvaraisen lattian lämpöeristystä on erittäin vaikeata parantaa.

Erittäin hyvä pointti mitä en tullut ajatelleeksi. Kiitos infosta!

[Krive]

Nyt on sitten projekti nytkähtänyt sen verran eteenpäin, että kaivo on tilattu. Noin 285m 50mm keruuputkella olisi tulossa. Vielä pitäisi tehdä lopullinen päätös mitä kaivon jatkoksi laitetaan

[Krive]

Kovasti on nyt hierottu Ait:stä kauppoja. Asentaja tulee tällä viikolla katsomaan paikkoja, ja sen jälkeen katsotaan mihin päädytään.

Ait:n ratkaisu uima-altaan lämmitykseen on ilmeisesti jonkinlainen vaihtoventtiili, jolla lämmitystä ohjataan tarpeen mukaan. Onko jollain kokemusta tälläisestä? Ainakin Stiebelin edustaja puhui samanlaisesta systeemistä. Täytyy selvittää asia vielä tarkemmin kun asentaja tulee käymään.

[euroshopperi]

Onko sulla oma, vai kunnan vesi? Tuli ainakin mieleen kloridien tarkastus, kun noita AITn vuotoja on jokunen ollut lämmönvaihtimissa. Jos on kunnan, tms vesi, niin pyydä raportti laadusta. Omakin vesi kannattaa silloin tällöin tutkituttaa. Ei maksa ylettömästi ja mieli lepää. Ittellä tuli tutkitettua myös uraanit, eikä säteilyä ollut pätkääkään. Porakaivo pitäisi tutkituttaa aina mielestäni.

[Roori]

Onko sulla oma, vai kunnan vesi? Tuli ainakin mieleen kloridien tarkastus, kun noita AITn vuotoja on jokunen ollut lämmönvaihtimissa. Jos on kunnan, tms vesi, niin pyydä raportti laadusta. Omakin vesi kannattaa silloin tällöin tutkituttaa. Ei maksa ylettömästi ja mieli lepää. Ittellä tuli tutkitettua myös uraanit, eikä säteilyä ollut pätkääkään. Porakaivo pitäisi tutkituttaa aina mielestäni.

'Lämmönvaihtimissa' ??
Missä noin on kerrottu.... eikös ongelmia ole ollut emaloidussa varaajassa?

[Krive]

Kunnan vesi on meillä. Sen arvot varmaankin saa selville.

Eikös ne ongelmat ollu tosiaan siinä varaajassa? Ja muistelisin Roori sinun jossain kertoneen, että Kaukoran pöntöt on nykyään Ait:lla käytössä?

[tomppeli]

Täälläkin aiheesta keskustelua:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7378.msg98448#msg98448

ja täällä:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7655.0

[Roori]

Kunnan vesi on meillä. Sen arvot varmaankin saa selville.

Eikös ne ongelmat ollu tosiaan siinä varaajassa? Ja muistelisin Roori sinun jossain kertoneen, että Kaukoran pöntöt on nykyään Ait:lla käytössä?

Juu, näin on kerrottu Scanvarmin oman 'korkea-arvoisen' henkilö toimesta. 

Nehän kuuluu molemmat Nibe konserniin...

[Hambula]

Kovasti on nyt hierottu Ait:stä kauppoja. Asentaja tulee tällä viikolla katsomaan paikkoja, ja sen jälkeen katsotaan mihin päädytään.

Ait:n ratkaisu uima-altaan lämmitykseen on ilmeisesti jonkinlainen vaihtoventtiili, jolla lämmitystä ohjataan tarpeen mukaan. Onko jollain kokemusta tälläisestä? Ainakin Stiebelin edustaja puhui samanlaisesta systeemistä. Täytyy selvittää asia vielä tarkemmin kun asentaja tulee käymään.

Tuo vaihtoventtiili menolinjassa on yleinen ratkaisu. Myöskin yleensä vaatii lisäkortin toimiakseen ja lämmityspyyntö tulee kärkitiedolla. Prioriteetti on 1.Käyttövesi, 2.Lämmitys ja 3.Uima-allas. Kykenee tekemään yhtä asiaa kerrallaan.
Vaadittavat komponentit on tavallisesti lisävarusteita, jotka saa pienellä lisäkustannuksella.



Lähetetty minun WAS-LX1 laitteesta Tapatalkilla

[Krive]

Tuo vaihtoventtiili menolinjassa on yleinen ratkaisu. Myöskin yleensä vaatii lisäkortin toimiakseen ja lämmityspyyntö tulee kärkitiedolla. Prioriteetti on 1.Käyttövesi, 2.Lämmitys ja 3.Uima-allas. Kykenee tekemään yhtä asiaa kerrallaan.
Vaadittavat komponentit on tavallisesti lisävarusteita, jotka saa pienellä lisäkustannuksella.



Lähetetty minun WAS-LX1 laitteesta Tapatalkilla

No olen minä näköjään aika hyvin ymmärtänyt miten toi vaihtoventtiilillä tehty systeemi toimii. Lisäkortti oli paketissa mukana, se piti Ait:hen erikseen hommata.

[Roori]

Itse en henk.koht. ymmärrä miksei laiteta sitä varaajavaihtoehtoa ja siitä sitten jatkuvalla syötöllä varasteta (=oliko se nyt 600W) altaan lämmitystä, ikäänkuin AIT ei näe ollenkaan sitä varaajaa tai että lämmitetäänko sitä vai ei?

[peki]

Itse en henk.koht. ymmärrä miksei laiteta sitä varaajavaihtoehtoa ja siitä sitten jatkuvalla syötöllä varasteta (=oliko se nyt 600W) altaan lämmitystä, ikäänkuin AIT ei näe ollenkaan sitä varaajaa tai että lämmitetäänko sitä vai ei?

Peukkua tälle

[Nakke vaan]

Mutta eikö altaan vesi kannata nimenomaan lämmittää suoraan vaihtoventtiilin kautta ilman varaajaa.
Altaan vesi on kuitenkin vain luokkaa alle 30 astetta jolloin hyötysuhde on suorastaan loistava verrattuna
että kuumemmasta varaajasta ryöstetään huonommalla hyötysuhteella tehtyä vettä. Ja onko vielä halvempi, yksinkertaisempi  ja toimintavarmempi systeemikin? Vai minkälaista varaajarakennelmaa nyt tarkoitetaan?

[Krive]

Mutta eikö altaan vesi kannata nimenomaan lämmittää suoraan vaihtoventtiilin kautta ilman varaajaa.
Altaan vesi on kuitenkin vain luokkaa alle 30 astetta jolloin hyötysuhde on suorastaan loistava verrattuna
että kuumemmasta varaajasta ryöstetään huonommalla hyötysuhteella tehtyä vettä. Ja onko vielä halvempi, yksinkertaisempi  ja toimintavarmempi systeemikin? Vai minkälaista varaajarakennelmaa nyt tarkoitetaan?

Mietin että tarkoitetaanko tässä sitä Gtv 500 hybridiä?  En oo itse löytänyt yritystä joka asentais varaajallisen pumpun ja Gtv:n yhdistelmää

[euroshopperi]

Siis tuo GTV:hän tulee lämmitykseen varaajaksi. Eikö muka sulla kukaan osaa noista tarjoajista asentaa varaajaa lämmitykseen, jos maalämpöpumpussa on käyttövesivaraaja? Aivan ennenkuulumatonta ammattiosaamista. GTV vain esilämmittää käyttövettä.  Onkohan tuo toimintaperiaate nyt ihan selvillä tässä kohteessa. Lisä vaihtoventtiilin voi asentaa siihen GTV:n eteen. Valinta sille, meneekö altaaseen suoraan, vaiko lämmitykselle varaajaan. Pumpun vaihtoventtiili sitten lämminvesi, tai lämmitys. Varaajasta on tuskin haittaa tuossa uima-allas hommassa. Varsinkin, jos pystyy kiertoja hallitsemaan syklien väleillä.

[Krive]

Veikkaan että kyse ei ole niinkään osaamisesta, vaan enemmänkin halusta. Niin kuin tässä ketjussa aiemmin olen jo maininnut, yksi varmasti Suomen isoimmista maalämpöyrityksistä sanoi ei. Kun kysyin jos laitettaisiin tuo Gtv. Ja syy oli käytännön ongelmat. Olivat niitä muutaman kyllä laittaneet,  mutta eivät enää. Ja kaksi yritystä on tarjonneet Gtv:tä, mutta kumpikin ilman integroitua varaajaa olevien pumppujen kanssa. Itsellä ei osaaminen riitä siihen, että pystyisin asiasta sen kummemmin heidän kanssaan "vääntämään"  . Myös Kaukora suositteli meidän kohteeseen maalämpöpumppua integroidulla varaajalla ja siihen vielä lisäksi  erillinen käyttövesivaraaja. Kysyin siis heiltä suoraan mitä mieltä olisivat ajatuksesta, jos meille laitettaisiin tuo Gtv. Itsellä ei ole epäilystä etteikö tuo Gtv olisi hyvä vaihtoehto.