Nibe F1155 (3-12)

[HEK]

Hei, uuden Niben omistaja pähkäilee rakentamiskiireiden keskellä asetuksia.

Uusi Nibe kytketty käyntiin. Kolme kerrosta talossa, kaksi ylintä paksua hirttä, ja näissä neliöitä n. 210 m2. Kellari betonikellari autotallilla, ja neliöitä n. 60-70 m2. Kaivo 225 ja pöytäkirjasssa luki, että vedenpinta maanpinnasta 8 metriä. Betonilattiat jokaisessa kerroksessa, muutaman kuukauden kuivuneet. IV-konetta ei ole otettu käyttöön. Liuosputket vielä osin eristämättä kanaalissa/ulkona.

Ulkolämpömittari kytketty, mutta ei huone- tai muitakaan termostaatteja.

Ajatus on saada torppaan lämpöä maalämpökoneella. Olisi kiva kuulla ajatuksia/neuvoja/ohjeita millaisella käyrällä tai asetuksilla tulisi taloa lämmittää. Kone on nyt käynyt joitakin päiviä. Sijainti pk-seutu, pakkasta tällä hetkellä -13 ja talossa osin ns. "raksaovia" ja muutenkaan ei kaikilta osin täysin eristetty jne. Talossa on ollut sähkölämppäreillä lämpöä n. 18 astetta, mutta lattiat luonnollisesti kylmät.

Asentajan ohjeista otin kopin ja laitoin lattiakierron 70%. Liuospumppu automaatilla. Käyrä aika suora ja lämpötila +23 astetta lattiakiertoon. Erillinen 300-litran käyttövesivarajaa on kytkemättä.

Kompuran taajuus n. 40-50 Hz. Menolämpötila 1 (BT2) 24,1 c, paluulämpötila 1 (BT3) 19,3 astetta. Asteminuutit -226. Asteminuutit ei ihan aukene minulle. Muutaman päivän jälkeen kaivon lämmönkeruu sisään (BT10) 2,8 c ja lämmönkeruu ulos (BT1) -0,9. Tosin nämä muuttuivat illalla arvoihin 2,3/-0,5.

Sitä mitä pähkilin oli se, että kone ilmoitti "lämmitys, vain kompr. 147 kWh".

Etukäteen kiitoksia jos joku kertoo ajatuksia tai neuvoja sopiviin asetuksiin.

[tomppeli]

Mikä on seinähirren paksuus?
Onko hirsiseinässä jotain eristystä lisänä, ilmeisesti ei?

[HEK]

Hei, hirsiseinä on 270 mm ja painumaton rakenne, jossa normaalia lamellia paljon tiiviimpi rakenne. Tulee osin paisuvasta tuplatiivisteestä. Isoja ikkunoita lattiasta kattoon, mutta u-arvoiltaan parhaita mitä tuossa koossa on. Alapohjassa ja keskikerroksen rossipohjassa eristettä kohtuullisen paljon, tosin kellarin täyttöjä osa tekemättä. Keskikerroksessa esim. 40 cm eps, ontelolaatta ja 10 cm betoni. Yläpohja diffuusioavoin, Ekovillaa 50 cm.

Talo, tässä rakentamisvaiheessa, pysyi + 18 asteisena kahdella rakennuslämppärillä (marras-tammikuun) joidenka taho á 2 kW. Eikä ne edes ollut täydellä teholla.

Toki ymmärrän, että betonilattioiden lämmitys kylmästä (osin varmasti kosteitakin) ottaa aikaa ja energiaa.

[HEK]

Niin, unohdin sanoa. Ei oke ns. Kompensaatioseiniä. Vaan hirttä.

[peki]

Ajele varovasti ne lämmöt sinne laattaan. Näköjään avittaa vastuksillakin jos tuo 147kwh pumpun ottama teho. Ei niillä raksaovilla paljoo vaikusta ole kokonaisuuden kannalta, pääasia että ei ihan pääsisi puhaltamaan sisälle. Pidä ne raksalämmittimet kaverina ilmaa kuivaamassa.

[tomppeli]

Pumpun lämmitysteho näyttäisi olevan riittävä ja niin myöskin kaivo,
Tältä sain mitoituksen näyttämään.:
Talo  ”HEK”   ESPOO
Lämmitettävää      276 m2   704 m3
- Kiinteistö      5,2 COP   23 365 kWh
- Lämmin käyttövesi      2,8 COP   6 000 kWh
- Yhteensä      4,4 COP   29 365 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   10,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   10,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -26,5 C
▪ Maasta kerätään    ( 5,2 COP)   8,1 kW   22 680 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 630 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   55 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   6 685 kWh
Tarvitaan yksi 220 aktiivimetrin syvyinen porakaivo          
• Ulkoinen painehäviö 0,55 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,78 bar (78 kPa)
• Ulkoinen painehäviö 0,55 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,41 bar (41 kPa)
• Ulkoinen painehäviö 0,55 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,24 bar (24 kPa)
Tai vaakakeruupiiri    KOSTEA  SAVI   516 m


Ihan kovimmilla pakkasilla keruupiirin tilavuusvirtaus saattaa nousta noin 0,5 litraa/sek arvoon.
Silloin maakierron Dt (menon ja paluun lämpötilojen erotus) voi nousta vähän korkeammalle.

[HEK]

Oho, kiitos, nöyrin kiitos. Olipas tämä hyvä palvelu! Missä voin tarjota oluet?

Vinkkejä alkupäivien käyriin/lämpötiloihin.

[tomppeli]

Tervetuloa joukkoomme!
Tämä menee nyt ihan ilman ööliä..
Ole hyvä vaan ja onnea ja menestystä taloprojektisi loppusuorallekin!

Liitän vielä laskelmasta PDF -tulosteen omaan viestiisi.
Voit siitä tarkistaa, onko laskelmassa käytetty oikeita lähtötietoja.

Muistutan taasen, että
tämäkin laskelma on vain ns. suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.!

[maalämmittää]

Suositus: Laita lokitus päälle, niin saat "historian" talteen alusta asti.
Ja jos jotain ongelmia tulee niin on myös vertailuarvoa.
Pienikokoinen muistitikku mahtuu siististi kannen alle ja yhteen muistiin mahtuu koneen käyttöiän lokit 1 min resoluutiolla.

[k113635]

Asentajan ohjeista otin kopin ja laitoin lattiakierron 70%.

Muuttuvatehoisen maalämpöpumpun kanssa kiinteä nopeus Lämmönjako-pumpulle ei ole oikein hyvä
idea. Sillä matalilla lämmitystehoilla lauhduttimen delta saattaa laskea turhan pieneksi ja toistaalta isommilla tehoilla liian suureksi. Suosittelisin käyttämään lj-pumpun nopeutena 'auto' ja hakemaan oikeat virtausasetukset 5.1.14-menun asetuksilla.
5.1.11 käyttötila: auto
5.1.14 lattialämmitys (=7 astetta)/ -29C(=mitoituslämpötila, -29C täällä Pirkanmaalla)
Vois olla hyvät lähtöarvot.

Sitä mitä pähkilin oli se, että kone ilmoitti "lämmitys, vain kompr. 147 kWh".

Pumpussasi on virtausmittari lauhdutinkierrossa, joten tuon 147kWh on tuotettu lämpöenergia.
Jos lukema "lämmitys, ml. sis. lisäys " on isompi, niin vasta silloin on vastuksia tarvittu avuksi.
Mittaamalla pumpun kuluttama sähköä voit noiden lukemien suhteesta (tuotettu/kulutettu) arvioida hyötysuhdetta.

[HEK]

Suositus: Laita lokitus päälle, niin saat "historian" talteen alusta asti.
Ja jos jotain ongelmia tulee niin on myös vertailuarvoa.
Pienikokoinen muistitikku mahtuu siististi kannen alle ja yhteen muistiin mahtuu koneen käyttöiän lokit 1 min resoluutiolla.

Kiitos, näin teen. Käyn tökkäämässä tikun kiinni.

[HEK]

Ajele varovasti ne lämmöt sinne laattaan. Näköjään avittaa vastuksillakin jos tuo 147kwh pumpun ottama teho. Ei niillä raksaovilla paljoo vaikusta ole kokonaisuuden kannalta, pääasia että ei ihan pääsisi puhaltamaan sisälle. Pidä ne raksalämmittimet kaverina ilmaa kuivaamassa.

Pitää tutkia, minusta vastus ei ole ollut päällä. Kiitos.

[HEK]

Muuttuvatehoisen maalämpöpumpun kanssa kiinteä nopeus Lämmönjako-pumpulle ei ole oikein hyvä
idea. Sillä matalilla lämmitystehoilla lauhduttimen delta saattaa laskea turhan pieneksi ja toistaalta isommilla tehoilla liian suureksi. Suosittelisin käyttämään lj-pumpun nopeutena 'auto' ja hakemaan oikeat virtausasetukset 5.1.14-menun asetuksilla.
5.1.11 käyttötila: auto
5.1.14 lattialämmitys (=7 astetta)/ -29C(=mitoituslämpötila, -29C täällä Pirkanmaalla)
Vois olla hyvät lähtöarvot.

Pumpussasi on virtausmittari lauhdutinkierrossa, joten tuon 147kWh on tuotettu lämpöenergia.
Jos lukema "lämmitys, ml. sis. lisäys " on isompi, niin vasta silloin on vastuksia tarvittu avuksi.
Mittaamalla pumpun kuluttama sähköä voit noiden lukemien suhteesta (tuotettu/kulutettu) arvioida hyötysuhdetta.

Nöyrin kiitos vinkeistä, minäpä koitan säätää. Ilmeisesti softa ei anna pumpun käyttämää sähkömäärää, vaan se pitäisi mitata erilliselle mittarilla? Olenko aivan kujalla?

[k113635]

Ilmeisesti softa ei anna pumpun käyttämää sähkömäärää, vaan se pitäisi mitata erilliselle mittarilla? Olenko aivan kujalla?

Ihan oikeassa olet, invertteripumpun ottoteho riippuu niin monesta tekijästä, että ainoa luotettava tapa mitata ostosähkön
kulutusta on oma mittari pumpulle, tai jos tiedät kaikkien muiden laitteiden kulutukset jollain tarkkuudella, niin
sähkölaitokselta saatuihin tuntilukemiin vertailemalla voi päästä hollille.

[sumu]

Niin kyllähän Nibe näyttää nimenomaan ottotehon .... Tuotetusta tehosta en tiedä (ainakaan 1150 mallissa ei ko ominaisuutta)

[k113635]

Niin kyllähän Nibe näyttää nimenomaan ottotehon .... Tuotetusta tehosta en tiedä (ainakaan 1150 mallissa ei ko ominaisuutta)

Ei ole Niben F1x55 invertteripumpuissa ottotehon mittausta, vaikka vaihevahdit olisivatkin asennettuna.

Uusissa F1x55 EM malleissa on sen sijaan virtausmittari lauhdutinkierrossa jolloin meno- ja tuloputkissa olevien
lämpöanturien avulla voidaan laskea tuotettu energia.

Lukemat näyttävät tältä Uplink-palvelussa:


Itselläni on liian vanha f1255 malli, jolloin virtausmittaria ei vielä ollut, mutta ylläoleva kuva on kaverin pumpusta
ja ihan tasan varmaan lukemat ovat tuotettua energiaa, ei kulutettua. Olettaisin ettemme olisi enää kavereita, sillä
itse häntä usutin mlp:hen siirtymään, jos nuo olisivat ostosähköä, sillä vuodessa on lukemat kasvaneet reilusti yli 25000kWh:iin.
Viimeksi jutellessamme taisi kaveri kertoa että koko vuoden sähkönkulutus on hieman yli 10000kWh, siis koko talon.
Suttasin kuitenkin tarkat numerot kun ei ole oma pumppu.