Tekniset kysymykset > Saneeraus maalämmölle
Maalämpösaneeraus 90-luvun loppupuolen sähkölämmitteiseen rinnetaloon
ttk:
Olemme keväällä muuttamassa 1997 valmistuneeseen kaksikerroksiseen rinnetaloon, jossa on vesikiertoinen lattialämmitys kaikissa [1,2] tiloissa. Nykyisellään talossa on melkoisen hulvaton sähkönkulutus ja asialle on tarkoitus tehdä jotain heti, kun pääsemme muuttamaan sisään.
[1] Teknisessä tilassa (11 m2) ei ilmeisesti ole lattialämmitystä tai ylipäätään mitään varsinaista lämmitysjärjestelmää. Oletan, että tila lämpenee nykyisen varaajan ja putkiston hukkalämmöllä.
[2] Autotallin ulompi lattialämmityspiiri on joskus päästetty jäähän ja se on alkanut vuotamaan. Piiri on nyt suljettu ja autotallin oven vastainen n. 10m2 tila pidetään lämpimänä erillisellä sähköpatterilla.
Rakennuspiirustusten mukaan huoneistoala 195 m2, kerrosala 228 m2, kokonaispinta-ala 262 m2 ja tilavuus 890 m3. Rakennuspiirustuksista olen itse laskenut huoneiden sisäseinien väliin (sisäseinien alaa ei laskettu mukaan) jääväksi pinta-alaksi 250 m2, sisältäen myös teknisen tilan ja entisen autotallin, joka on jaettu väliseinällä lämpimäksi askartelutilaksi ja kippiovea vasten viileämmäksi varastotilaksi. Yläkerrassa huonekorkeudet 280/250 ja alakerrassa 235. Tekninen tila ja entinen autotalli ovat lattian pinnasta katon siporex-palkin alapintaan n. 280 korkeita (arvio). Yllä mainittua 250 m2 vastaava ilmatilavuus 645 m3 (lattian yläpinnasta katon alapintaan). Yläkerrassa (jossa makuuhuoneet ja yleiset oleskelutilat) huoneiden pinta-alat yhteensä 162 m2 (porrasaukon ala poisluettuna), alakerrassa 88 m2 sisältäen teknisen tilan ja autotalli/pikkuvaraston alan. Ulkoseinien sisään jäävät pinta-alat ovat luonnollisesti jonkin verran suuremmat.
Lämmitys tapahtuu yösähköllä 1,8 m3 Jämä Kantikas (1995) varaajaan. 2010-luvulla on jostain syystä tekniseen tilaan laitettu myös erillinen sähkötoiminen käyttövesivaraaja. Ilmanvaihtolaitteena MUH Ilmava 120. Lämmityksen avuksi olisi myös kaksi paikalla muurattua varaavaa takkaa, joista ainakin toista on käytetty säännöllisesti (vaan kuinka usein?).
Kokonaissähkönkulutus talossa on minulle toimitettujen muutaman viime vuoden tietojen mukaan 39000-41500 kWh. Yösähköä on pahimmillaan kulutettu 3757 kWh/kk ja päiväsähköä 2811 kWh/kk, suurimman kokonaiskulutuksen ollessa 6260 kWh/kk tammikuussa 2014.
Sähköä kuluttaa lisäksi (kaiketi alkuperäinen) Harvian ainavalmis kiuas. Talossa on ollut asunut 3-4 henkilöä viimeisimpien vuosien aikana. Vedenkulutuksesta ei ole mitään tietoa. Ilmanvaihtokoneen lämpötila-asetuksista ei ole mitään tietoa.
Talon runko on alakerrassa kevytsoraharkkoa ja yläkerrassa puurunko, jossa uloimmaisena kerroksena rapattu tiili/harkko (rungon ja harkon välissä tuuletusrako). Eristepaksuudet ajalle ominaiset, yläpohjassa 300 mm, seinissä puurungon osalta 240 mm ja harkkorungon osalta 95 mm. Ikkunat kolmilasiset, ovet tavanomaiset. Yhteensä viisi ulko-ovea (iso terassi, johon kolme ovea eri huoneista), joiden lisäksi autotallin nosto-ovi ja teknisen tilan ulko-ovi. Huonetilojen ovista ja ikkunoista ei erityisemmin vedä, omien lyhyiden vierailuideni kokemusten perusteella. Lattiamateriaalina on klinkkeri, laminaatti, kosteissa tiloissa laatta, ja alakerrassa vuolukivi.
Lattiat ovat kauttaaltaan “turhan” lämpimät, eli ne tuntuvat jalalle selvästi lämpimiltä, ja huonelämpötila on omaan sietokykyyni nähden asteen tai kaksi liian korkea, näkemättä lämpömittaria väittäisin 23-25 C. Tämä olisi ensimmäinen asia, joka säädetään kuntoon muuton jälkeen.
Kulutus on niin suurta, että suunnitelmissa on maalämpösaneeraus. Alueena Kanta-Häme ja maaperässä pääasiassa tonaliittia. Lähialueilla on tehty maalämmölle porakaivoja, ja sellaista tännekin olen ajatellut, eikä pihaan maapiiriä mahtuisikaan riittävästi. Pohjavesialueella ollaan mutta ei aktiivisia vedenottamoja. Kaivon porauksen kannalta huonoa on pehmeämmän maakerroksen paksuus ennen peruskalliota - puolen kilometrin päässä kallio löytyi 36 metrin syvyydeltä. Paikallisestihan maata voi kallion päällä olla enemmän tai vähemmän ja lopullinen totuus selviää viimeistään porauspäivänä :-) Jos jostain syystä maalämpö ei olisikaan vaihtoehto niin sitten valittaisiin vesi-ilmalämpöpumppu.
Talossa on sisäporeallas (jota on käytetty hyvin harvoin), jonka tilavuutta en tiedä, ja meitä tulevia asukkaita kuusi henkeä. Saunomme monta kertaa viikossa ja liikuntaharrastuksista johtuen suihkussa käydään vähintään päivittäin.
Mitoittamista hankaloittaa se, että emme itse ole asuneet kyseisessä talossa lainkaan emmekä näin ollen tiedä mitään todellisista lämpötiloista tai säätöarvoista. Maalämpöummikkona mieleen on jostain jäänyt mahdollisesti sopivana laiteyhdistelmänä Niben F1155 3-12 ja sen lisäksi ulkoinen 300 litran käyttövesivaraaja. Vanha varaaja, tai oikeastaan molemmat varaajat, saisi lähteä pois teknisestä tilasta niin pääsisimme jatkamaan puhtaalta pöydältä. Jos maalämpöpumpun sijaan tulisikin VILP niin ehkä sitten iso varaaja jätettäisiin paikoilleen.
Kiitokset ja pahoittelut tähän asti lukeneille :-) Olen yhtä suurta kysymysmerkkiä, etenkin kun en ole päässyt tutkimaan vielä asioita tarkemmin mutta muutaman konkreettisen kysymyksen voisin kuitenkin esittää. Talotekniikka ei ole itselleni tuttua mutta yritän tässä parhaani mukaan opiskella perusteita. Jos kysymykseni vaikuttavat naiiveilta, se johtuu siitä että ne ovat.
***
Teknisessä tilassa on erillinen käyttövesivaraaja. Miksi isossa varaajassa kuitenkin pidetään yli 60 C lämpöä? Käyttövesivaraajaa ei ole mitenkään yhdistetty Jämän kanssa ja lattiakiertoon menee n. 30 C asteinen vesi (Ouman EH-8HR säätää) ulkolämpötilasta riippuen. Kaikkialla on vesikiertoinen lattialämmitys eikä ainuttakaan patteria. Katsoa tihrustin lämpötiloja nopeasti nappaamastani valokuvasta (kuva otettu 20.10.2016) ja sen perusteella varaajan alaosassa näyttäisi olevan n. 40 C lämpötila. Paluuvesi 26 C mikäli oikein tulkitsin. Oumanin maksimilämmöksi näyttäisi olevan asetettu 40 C.
***
MUH Ilmava on sieltä jostain 90-luvulta. Jos taloon tulee maalämpö, millainen voisi olla uusi ilmanvaihtokone? Kannattaako ilmanvaihtokoneen vaihtaminen uuteen ennen vanhan rikkoutumista, eli ollaanko jo koneen käyttöiän päässä ja kone kannattaisi vaihtaa heti, vai pitäisikö jatkaa vanhalla? Onko tuon ikäisen ilmanvaihtokoneen vaihtaminen lainkaan taloudellisesti perusteltavissa ennen vanhan rikkoutumista? Koneen vaihtuessa uusi ei enää välttämättä mahdu entisen tilalle tuulikaappiin, ja tekninen tila on talon toisella puolella eri kerroksessa.
***
Maalämmön kanssa tekninen tila ei enää lämpenisi ison varaajan hukkalämmöllä. Voi olla, että sinne pitäisi hankkia jokin lämmityslaite. Sähköpatteri on yksi vaihtoehto, kuten vanhassa autotalli/varastossakin nykyisellään on. Toisaalta, voisiko tekninen tila lämmetä tarpeeksi kytkemällä patteri lattialämmityskiertoon? Autotallin rikkoutunut lämmityskierto voitaisiin myös paikallistaa, piikata esille ja korjata, tai korvata koko lattiakierto sielläkin johtamalla patteriin lattiapiiriin tarkoitettua vettä. Sekä tekninen tila että vanha autotallin pääty voivat molemmat olla 10-15 C lämmössä, jos sellainen on teknisen tilan laitteille sopiva lämpötila. Molempien tilojen lisäeristäminen voi myös tulla lukuun; vanhan autotallin kippioven kohdalla jonkinlaista eristämistä on varmasti tehtävä.
***
Ensimmäinen postaus, joten ajattelin tehdä kerralla vähän pidemmän... Otan kiitollisena vastaan kaiken uuden tiedon ja spekulaation mitä vaan haluatte ja pystytte jakamaan.
tomppeli:
Tervetuloa joukkoomme foorumille!
Koetin tehdä laskelman.
Toivottavasti olen ymmärtänyt kohteen tiedot oikein.
Jos on väärin, kerro niistä, niin korjaan ne laskelmaan.
Mitoitus saattaisi näyttää tällaiselta.:
Talo ”ttk” HATTULA
Lämmitettävää 253 m2 645 m3
Vuotuinen lämmitystarve: ( LATTIALÄMMITYS )
- Kiinteistö 31 346 kWh
- Lämmin käyttövesi 9 000 kWh
- Yhteensä 40 346 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 11,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho 12,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -30,2 C
▪ Maasta kerätään ( 5,19 COP) 9,7 kW 30 709 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 9 637 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä 9 637 kWh
Tarvitaan yksi 306 aktiivimetrin syvyinen porakaivo
• Painehäviö 0,68 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla 1,79 bar (179 kPa)
• Painehäviö 0,68 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla 0,91 bar (91 kPa)
• Painehäviö 0,68 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla 0,51 bar (51 kPa)
ttk:
--- Lainaus käyttäjältä: tomppeli - 23.01.17 - klo:16:03 ---2 -kerroksinen rakennus, jossa molemmat kerrokset alaltaan saman kokoisia?
--- Lainaus päättyy ---
Yläkerta 162, alakerta 88.
Matias:
--- Lainaus ---Miksi isossa varaajassa kuitenkin pidetään yli 60 C lämpöä? Käyttövesivaraajaa ei ole mitenkään yhdistetty Jämän kanssa ja lattiakiertoon menee n. 30 C asteinen vesi (Ouman EH-8HR säätää) ulkolämpötilasta riippuen.
--- Lainaus päättyy ---
--- Lainaus ---Lämmitys tapahtuu yösähköllä 1,8 m3 Jämä Kantikas (1995) varaajaan. 2010-luvulla on jostain syystä tekniseen tilaan laitettu myös erillinen sähkötoiminen käyttövesivaraaja.
--- Lainaus päättyy ---
Kun lämmitetään yösähköllä isoa varaajaa niin yleensä varaaja ladataan yöaikaan klo 22.00-06.00 johonkin 90-100 asteen lämpötilaan ja paiväaikaan otetaan talon tarvitsema lämpöteho tuosta isosta varaajasta.Yleensä varaajan yö-termostaatti on säädetty kovimpien pakkasten lämmöntarvetta varten jolloin lauhemmilla keleillä ei välttämättä koko lämpömäärää tule käytettyä.
Käyttöveden lämmön riittävyyden kannalta usein isossa varaajassa lisäksi päiväaikaa varten erillinen termostaatti ja lämmitysvastus varaajan puolivälissä ja jos varaajan lämpötila laskee alle 55-60 asteen niin päiväkäyttövastus alkaa pitämään lämpötilan niillä tienoilla.
Sähkön kulutuksen kannalta pieni käyttövesivaraaja on taloudellisempi vaihtoehto kuin ison varaajan päiväajan lämmitys.
Kannattaa tutkia onko ison varaajan päiväajan lämmitys edelleen päällä,noin korkea (60C) lämpötila viittaisi siihen.Jos sellainen löytyy niin kannattaa ottaa pois käytöstä.
Kun vaihdatte taloon maalämmön niin todennäköisesti sähköliittymäksi riittänee 3X25A ,luultavasti nykyinen on 3X35A tai suurempi.
Ison varaajan yhden lämmitysvastuksen kaapelia voi käyttää maalämpökoneen sähkönsyöttöön.
Yleensä ei yösähkön käyttö maalämpötaloissa ole pienen kulutuksen takia enää kannattavaa,ainakin meillä vaihdettiin 1-tariffi liittymäksi joku vuosi sitten,oli jotain 85e halvempi kuin 2-tariffi.
Laskuri löytyy tuosta http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=181.0
ttk:
--- Lainaus käyttäjältä: tomppeli - 23.01.17 - klo:16:03 ---- Lämmin käyttövesi 9 000 kWh
--- Lainaus päättyy ---
Uskon tämän olevan yläkanttiin. Asumme nykyisellään suorasähköllä lämmitettävässä asunnossa (127 m2), jossa ILP ja varaava takka, ja kokonaiskulutuksemme on n. 15 000 kWh. Sähkötoiminen yösähköllä vettä lämmittävä lämminvesivaraaja on tilavuudeltaan 300 litraa, ja on riittänyt toistaiseksi hyvin. Perheen koko pysyy samana, joten lämpimän käyttöveden tarpeenkaan ei pitäisi merkittävästi kasvaa, eikä sen lämmittäminen käsittääkseni muodosta nykyiselläänkään kovin isoa osaa sähkölaskusta. Varaaja on muutaman vuoden vanha.
Mainitsemani poreamme tuskin tulee olemaan aktiivisessa käytössä. Saunomme kuitenkin usein ja mielelläni varautuisin myös saunavieraisiin, joten tällä perhekoolla lienee järkevintä ottaa ulkoinen käyttövesivaraaja (esim. 300 litraa) pienemmän, pumpun sisäisen varaajan sijaan. Jos näin teemme, myös poreammeen käyttö mahdollistuu. Ammeen tilavuus toki vaikuttaa siihen kuinka suuri ulkoisen varaajan tulee olla.
--- Lainaus käyttäjältä: tomppeli - 23.01.17 - klo:16:03 ---Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 11,8 kW
--- Lainaus päättyy ---
Esimerkkinä antamani Nibe F1155 3-12 näyttäisi siis riittävän. Itse en osaa sanoa kuinka pahaksi pätkimiseksi pumpun ajaminen kesäaikaan menisi. Laatoitetuissa märkätiloissa pitäisi kuitenkin olla kierto päällä ympäri vuoden. Lisäksi voi olla, että alakerran lattioissa tarvitaan kevyttä lämmitystä ellei kerrosten välinen lämpötilaero (yläkerrassa on ikkunapintaa suoraan etelään) riitä siihen, että lattioiden lämmöt tasoittuvat sopivasti (alakerta jäähdyttää yläkertaa ja toisinpäin).
--- Lainaus käyttäjältä: tomppeli - 23.01.17 - klo:16:03 ---Tarvitaan yksi 306 aktiivimetrin syvyinen porakaivo
--- Lainaus päättyy ---
Jos kallion päällä on muutama kymmenen metriä maata, kuten lähialueella eräillä kaivoilla on, yksi kaivo olisi selkeästi kustannustehokkaampi kuin kaksi. Mutta kuinka paljon varmuusvaraa tuon 300 m päälle kannattaisi ottaa (tai voisi ottaa)? Kallioperä on GTK:n palvelun perusteella granodioriittia, lämmönjohtavuus 3,3 W/mK.
Kiitos mitoituksesta!
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
Siirry pois tekstitilasta