invertteri vs.on-off pumppu

[k113635]

Saatko seppaant tällaisia arvoja h-p kaaviolle?

Koodia: [Valitse]

Taajuus,Ottoteho(W),Antoteho(W),Lauhdutin sisään,L ulos,L delta,virtaus (l/h),Kaivosta,Kaivoon, kaivon delta,Imukaasu,Kuumakaasu
20, 250, 1450, 24,8, 28,7, 3,9, 318, 4,5, 1,5, 3,0, 6,5, 45,7
55, 785, 3950, 26,1, 30,1, 4,0, 850, 3,0, -0,3, 3,3, 4,5, 55,5
Kiertopumppujen tehoarviot, sisältyvät ottotehoon:
55Hz Lämmonkeruu 47W, lämmonjohto 35W
20Hz LK 10W, LJ 9W

[WPF]

Saatko seppaant tällaisia arvoja h-p kaaviolle?

Ph, log prosessikaavio

[seppaant]

Saatko seppaant tällaisia arvoja h-p kaaviolle?

Pitäis saada pari pistettä lisää

ATS

[k113635]

Tässä saa tai oikeastaan on suotavaakin että lauhduttimen lämpötila nousee pyörimisnopeuden noustessa, näinhän käy oikeassakin elämässä.

Tässä onkin toinen suuri ero on/off- ja invertteri-pumppujen välillä. Lauhduttimen lämpötila ei välttämättä muutu vaikka teho muuttuu. Olen viime päivinä leikkinyt takan ja huonetermostaattien kanssa ja törmännyt mielenkiintoiseen ominaisuuteen. Nostettuani varaajasta lattiaan lähtevän virtauksen hyvin paljon suuremmaksi kuin pumpun lauhdutinvirtaus, niin nyt voi aika surutta käyttää huonetermareita ilman hyötysuhteen putoamista, niin kauan kun ll-kierto pysyy suurempana kuin lauhdutinkierto. Nyt käy takkaa polttaessa niin että takan vaikutuspiirissä olevat termarit sulkeutuvat, Niben taajuus laskee 5-15Hz ja lauhdutinvirtaus putoaa, mutta lauhduttimen keskilämpötila pysyy tarkalleen samana, koska lämmitystehoa pienennetään riittävästi ettei jäljellejääneistä lämmitykseen osallistuvista lattiapiireistä palaavan veden lämpötila nouse.

Aika monta kiveen hakattua mlp-totuutta muuttuu toisenlaiseksi muuttuvatehoisten pumppujen kanssa.

[peki]

Tässä onkin toinen suuri ero on/off- ja invertteri-pumppujen välillä. Lauhduttimen lämpötila ei välttämättä muutu vaikka teho muuttuu. Olen viime päivinä leikkinyt takan ja huonetermostaattien kanssa ja törmännyt mielenkiintoiseen ominaisuuteen. Nostettuani varaajasta lattiaan lähtevän virtauksen hyvin paljon suuremmaksi kuin pumpun lauhdutinvirtaus, niin nyt voi aika surutta käyttää huonetermareita ilman hyötysuhteen putoamista, niin kauan kun ll-kierto pysyy suurempana kuin lauhdutinkierto. Nyt käy takkaa polttaessa niin että takan vaikutuspiirissä olevat termarit sulkeutuvat, Niben taajuus laskee 5-15Hz ja lauhdutinvirtaus putoaa, mutta lauhduttimen keskilämpötila pysyy tarkalleen samana, koska lämmitystehoa pienennetään riittävästi ettei jäljellejääneistä lämmitykseen osallistuvista lattiapiireistä palaavan veden lämpötila nouse.

Aika monta kiveen hakattua mlp-totuutta muuttuu toisenlaiseksi muuttuvatehoisten pumppujen kanssa.

Kuten tuossa aikaisemmin totesin, levareiden toimintaan inventteri ei voikkaan vaikuttaa.
Kierroksia muuttamalla lauhduttimella tai höyrystimellä muutos on olematon.
En kyllä edelleenkään ymmärrä miten pumppusi antaa pienimmällä ottoteholla keruun pumppu 1%
nopeudella COPiksi yli 5?
Ymmärtäisin jos lauhduttimen nopeus olisi myöskin samaa luokkaa. Mutta mistä
tässä tehot tulee tuonne lauhduttimelle, ei ainakaan kaivosta?

[jm82]

Aika monta kiveen hakattua mlp-totuutta muuttuu toisenlaiseksi muuttuvatehoisten pumppujen kanssa.

Osaatko sanoa paljonko niben tuottama teho laskee kun niben taajuus laskee vaikkapa 15 Hz?

Mietin vaan sitä että paljonko takan poltto lisäisi "tehoa". Eli kovimmilla pakkasilla kompressori voisi pyöriä suurimmillaan maksiminopeudella 120 Hz (8kW), takka voisi tuoda plussaa 15 Hz eli periaatteessa 135 Hz takan kanssa. Jos oikein vaikeasti miettii. Eli paljonko sähkövastusta täytyisi olla päällä että takan poltto korvautuisi suoralla sähköllä.

[jm82]

En kyllä edelleenkään ymmärrä miten pumppusi antaa pienimmällä ottoteholla keruun pumppu 1%
nopeudella COPiksi yli 5?

Aika näppärä tosiaan tuo kaikkein pienin invertterinibe. Taajuus 20 Hz, ottoteho 231 W, antoteho 1450 W, cop ilman pumppuja 6,28. Tulo/meno 24,8/28,7, virtaus 318 l/h. Kaivo +4,5/+1,5, kuumakaasu 45,7.

Liuospumpun ottoteho 10W, lämmönjaon kiertovesipumpun ottoteho 9W.

Ilmeisesti kaivossa ei ole kovin paljon virtausvastusta koska liuoksen tarvitsee kiertää niin hitaasti 20 Hz teholla? Cop 5.8. 40mm keruuputket, niin kait niissä vesi kiertää ihan hyvin 10 Watin teholla?


Kaivohan kiertää myös vapaakierrollakin ilman pumppua lämpotilaeron takia (4C)? Eli kun kompressori sammuu, niin liuos vielä kiertää hetken vapaakierrolla. Ainakin täällä tekee niin 200 metrisessä saivossa.

[k113635]

Osaatko sanoa paljonko niben tuottama teho laskee kun niben taajuus laskee vaikkapa 15 Hz?

Mietin vaan sitä että paljonko takan poltto lisäisi "tehoa". Eli kovimmilla pakkasilla kompressori voisi pyöriä suurimmillaan maksiminopeudella 120 Hz (8kW), takka voisi tuoda plussaa 15 Hz eli periaatteessa 135 Hz takan kanssa. Jos oikein vaikeasti miettii. Eli paljonko sähkövastusta täytyisi olla päällä että takan poltto korvautuisi suoralla sähköllä.

Vaikkei lämmitysteho täysin lineaarisesti muutukaan, niin silti tuon 15Hz voisi arvioida olevan samaa luokkaa 1kW mitä Tiilerin lämmitysteho on, mutta tuota eroa on aika vaikea saada tarkasti kiinni lokituksista, koska systeemi elää koko ajan. Ulkolämpötila muuttuu, KV:n käyttö yms. yms.

Teoriassa tuolla takalla pystyy hyvinkin paikkaamaan tai täydentämään MLP:tä, JOS ei välitä siitä että sisälämpötila heiluu. Lattialämmitys on niin hidas reagoimaan, että ihan saumatonta ja täydellistä tuosta yhteistyöstä takan kanssa on kohtalaisen hankala tehdä. Luulin jo tänään että tilanne olisi ihan hyvin hallussa, mutta käytiin saunassa ja saunan jälkilämmöt LTO:n kautta sai koko kämpän ikävän lämpimäksi.

[k113635]

Liuospumpun ottoteho 10W, lämmönjaon kiertovesipumpun ottoteho 9W.

Tuo kiertovesipumppujen kulutuksen epälineaarisuus on varmasti yksi tekijä joka vaikuttaa parantavasti pienten tehojen hyötysuhteisiin, sillä hyötysuhde mitataan koko järjestelmästä, ei yksittäisistä komponenteista.

Kärjistäen voisi todeta että tyhjäkäynnillä tarvitaan virtausta sekä höyrystimessä että lauhduttimessa neljäsosa siitä mitä täydellä teholla (1.5kW vs. 6.0kW), mutta kiertopumppujen virrankulutus on ehkä vain kahdeksasosa, johtuen juurikin tuosta epälineaarisuudesta.

[k113635]

Kuten tuossa aikaisemmin totesin, levareiden toimintaan inventteri ei voikkaan vaikuttaa.
Kierroksia muuttamalla lauhduttimella tai höyrystimellä muutos on olematon.
En kyllä edelleenkään ymmärrä miten pumppusi antaa pienimmällä ottoteholla keruun pumppu 1%
nopeudella COPiksi yli 5?
Ymmärtäisin jos lauhduttimen nopeus olisi myöskin samaa luokkaa. Mutta mistä
tässä tehot tulee tuonne lauhduttimelle, ei ainakaan kaivosta?

Tuo 1% on vain Niben oma nimitys pumpun miniminopeudelle, virrankulutukseltaan se on n. kahdeksasosa 100%:in virrankulutuksesta. Käytännössä 1.5kW antoteholla cop 5:llä ja 3-asteen deltalla tarvitaan vain n. 350l/h virtaus höyrystimelle jotta kaivosta saadaan 1,2kW teholla lämpöä. Lauhduttimella virtaus on vielä pienempi, koska minimilauhdutindelta on 4-astetta.

[peki]

Tuo 1% on vain Niben oma nimitys pumpun miniminopeudelle, virrankulutukseltaan se on n. kahdeksasosa 100%:in virrankulutuksesta. Käytännössä 1.5kW antoteholla cop 5:llä ja 3-asteen deltalla tarvitaan vain n. 350l/h virtaus höyrystimelle jotta kaivosta saadaan 1,2kW teholla lämpöä. Lauhduttimella virtaus on vielä pienempi, koska minimilauhdutindelta on 4-astetta.

Ok. Ynnäilin tuossa viimeisten viiden vuoden Lokakuun kulutuksia ja keskiarvona
pumppuni on käynyt noin 120h lämmitykseen. Tämä vuosi meni perseelleen kun tuo moottoripelti hajos.
Tämä tekee tuntikulutukseksi noin 300wh.
Jos tuosta vähentäisi nuo vanhat kiertopumput, 32w, niin kotikenttäetu olisi minulla.
Kaikki on kiinni levareista, oli onoff tai inventteri.

[k113635]

Ok. Ynnäilin tuossa viimeisten viiden vuoden Lokakuun kulutuksia ja keskiarvona
pumppuni on käynyt noin 120h lämmitykseen. Tämä vuosi meni perseelleen kun tuo moottoripelti hajos.
Tämä tekee tuntikulutukseksi noin 300wh.
Jos tuosta vähentäisi nuo vanhat kiertopumput, 32w, niin kotikenttäetu olisi minulla.
Kaikki on kiinni levareista, oli onoff tai inventteri.

Tän vuoden lokakuu oli selkeästi kylmempi kuin mikään muu viimeiseen viiteen vuoteen.

Onko toi kulutus laskettu käyttötunneista ja sisältääko myös käyttöveden vai suoraan efergyn lukema?

[peki]

Tän vuoden lokakuu oli selkeästi kylmempi kuin mikään muu viimeiseen viiteen vuoteen.

Onko toi kulutus laskettu käyttötunneista ja sisältääko myös käyttöveden vai suoraan efergyn lukema?

Ei ole, mutta jos olisi niin 457wh tulisi tunneista laskien.

[jm82]

Jos tuosta vähentäisi nuo vanhat kiertopumput, 32 W, niin kotikenttäetu olisi minulla.
Kaikki on kiinni levareista, oli onoff tai inventteri.

Onhan siinä silloin aika selkeä ero, mutta talotkin on eri kokoiset. Niin ja ainakin pumput on eri ikäiset.
250 W vs 457 W.

edit:
Pientä kehitystä tullut kuin kaksi vanhaa 100 W hehkulamppua vastaa melkein invertterikompressorin ottamaa tehoa. Kompressorin teho 231 W (minimi).

[peki]

Tuo 1% on vain Niben oma nimitys pumpun miniminopeudelle, virrankulutukseltaan se on n. kahdeksasosa 100%:in virrankulutuksesta. Käytännössä 1.5kW antoteholla cop 5:llä ja 3-asteen deltalla tarvitaan vain n. 350l/h virtaus höyrystimelle jotta kaivosta saadaan 1,2kW teholla lämpöä. Lauhduttimella virtaus on vielä pienempi, koska minimilauhdutindelta on 4-astetta.

Eli virtaus on lauduttimella esim. 300l/h? Tämä tekisi 0.08l/s. Lokakuun keskilämmöt Tampereella?
3.5C?
Tähän kun vielä lisätään neljän hengen käyttövesitarve niin ei voi muuta sanoa kuin että hyvin menee.
Eipä silti, en laskenut ulkoisen kiertopumpun kulutusta, 26kwh, joka tulee kun pumppu ei käy

[jm82]

En tiedä yhtään oikeaa kulutusta ja että millä teholla pumppu on käynyt. Käyttövesi joka tapauksessa isommalla teholla. Laskin vaan huvikseen jotain lukemia.

318 L/h
5.3 L/min
Talon koko 119 neliötä (täällä oli lokakuun keskilämpötila 2C)

1.5 kW x 24, pumppu olisi tuottanut 1116 kW lämpöä minimiteholla lokakuussa. Vuoden lämmöntuotto minimiteholla 13 400 kW.
0.25 kW x 24, pumppu olisi kuluttanut sähköä 186 kW minimiteholla lokakuussa. Vuoden sähkönkulutus minimiteholla 2230 kW.

[OilToSoil]

Laitan verrokiksi omaa tilastoa, jota olen pitänyt yllä viikon pätkissä ottamalla koneen luvut exceliin talteen.
Stiebelissähän näkee nuo kilowatit kulutukseen ja tuottoon suoraan koneesta.
Luvuista puuttuu koneen sisäiset kaksi kiertovesipumppua ja kaksi ulkoista pumppua.
Liuospumppuhan oli itselläni 310 W tehoinen mörkö.

Ja aika hurjalta näyttää 4,4 kW/käyntitunti käyttöveden puolella 22.10. rivin kohdalla. Toki jakolaskun tuloksena tuollainen voi varmaan tulla, kun tuntejakaan ei taustalla ole ihan hirveästi.

Pitäis vielä excelöidä nuo siten, että saisin ainakin koneen sisäiset pumput lukemiin mukaan, niin copit tippuis hiukan.
Jos esim. lisään 5 kw kulutusta käyttöveteen 12.11. kohdalle, niin cop olisi enää 2,37.

[WPF]

Laitan verrokiksi omaa tilastoa, jota olen pitänyt yllä viikon pätkissä ottamalla koneen luvut exceliin talteen.
Stiebelissähän näkee nuo kilowatit kulutukseen ja tuottoon suoraan koneesta.
Luvuista puuttuu koneen sisäiset kaksi kiertovesipumppua ja kaksi ulkoista pumppua.
Liuospumppuhan oli itselläni 310 W tehoinen mörkö.

Ja aika hurjalta näyttää 4,4 kW/käyntitunti käyttöveden puolella 22.10. rivin kohdalla. Toki jakolaskun tuloksena tuollainen voi varmaan tulla, kun tuntejakaan ei taustalla ole ihan hirveästi.

Pitäis vielä excelöidä nuo siten, että saisin ainakin koneen sisäiset pumput lukemiin mukaan, niin copit tippuis hiukan.
Jos esim. lisään 5 kw kulutusta käyttöveteen 12.11. kohdalle, niin cop olisi enää 2,37.

Kokonais COP 3,75 tuon oman mörkö kiertovesipumppusi kanssa ja ilman 4,2... Ei paha.

Miksi lisäät 5 kWh 12.11 kun käyttöveteen pumppu on käynyt 6 h * 0,31kW = 1,8kWh

[OilToSoil]

Kokonais COP 3,75 tuon oman mörkö kiertovesipumppusi kanssa ja ilman 4,2... Ei paha.

Miksi lisäät 5 kWh 12.11 kun käyttöveteen pumppu on käynyt 6 h * 0,31kW = 1,8kWh

No kun kone ilmoittaa lisälämmön (= vastukset) kuluttaman energian tilastossa 5 kWh kuluneeksi käyttöveteen tuolla viikolla.
Löytyy ainakin omasta malliversiosta nimellä 'Lisalamm lv summa'.
Olen ymmärtänyt, että siihen kohtaan tilastoituu itse vastusten tuottama ja samalla kuluttama energiamäärä sekä lisäksi sisäisten kiertovesipumppujen kuluttama energiamäärä.
Ja nyt kun ei vastuksia ole tarvittu näillä keleillä, niin silloinhan se luku on aina sisäisten kiertovesipumppujen käyttämä energiamäärä.

Tässä kävi vielä sellainen juttu, että lämmityksen osalta en enää saa tuota tarkkaa viikottaista lukua tilastoitua.
Luvut kun näkyvät muodossa MWh, ja itsellä on tullut jo 1,00 MWh täyteen, niin ei siinä enää desimaaleissa muutamat kilowatit ole näkyneet moneen viikkoon.  Näkyisipä siinäkin vaikka kolmas desimaali tai näyttäisi luvut kilowatteina. Kuulostipa tuo jo liian hiusten halkomiselta, kolmas desimaali... 

Uskon myös, että nämä kaikki laskurien antamat lukemat ovat muuttuneet sen jälkeen, kun koneen MFG-yksikkö päivitettiin ja vesien lämpötilaa haistelevat anturit saatiin oikeille paikoille koneen sisällä. Esim. korjausta ennen käyttöveden teholukemat oli ihan mitä sattuu.
En siis uskalla pitkän ajan tilastoista sanoa mitään, että miten kohdallaan ovat.
Voi olla, että kulutettu energiamäärä olisi aika kohdillaan pidemmälläkin ajanjaksolla, tai ainakin sinne päin.
Mutta tehot per käyntitunti olivat pielessä aiemmin.

EDIT: Paitsi, että mitähän lukuja se Lisalamm-kohta oikein näyttää... Eihän siitä tule millään 5000 W, jos pumppu on jauhanut 6 h. 6 h * 310 W = 1860 Wh. Loput 3140 Wh tulisi sitten puskurin latauspumpusta? Ei pidä paikkaansa.

[peki]

En tiedä yhtään oikeaa kulutusta ja että millä teholla pumppu on käynyt. Käyttövesi joka tapauksessa isommalla teholla. Laskin vaan huvikseen jotain lukemia.

318 L/h
5.3 L/min
Talon koko 119 neliötä (täällä oli lokakuun keskilämpötila 2C)

1.5 kW x 24, pumppu olisi tuottanut 1116 kW lämpöä minimiteholla lokakuussa. Vuoden lämmöntuotto minimiteholla 13 400 kW.
0.25 kW x 24, pumppu olisi kuluttanut sähköä 186 kW minimiteholla lokakuussa. Vuoden sähkönkulutus minimiteholla 2230 kW.

Itselle riitti 840kw jos tuo pumppu antaa 7kw.
Käyttöveteen 350kw antotehoa.
Pitäisi ostaa polly niin saisi coppelot nousemaan.

[k113635]

Tässä kaikki 2016 Lokakuun data:

Tarkimmat ensin: Koko talouden sähkönkulutus: 714,14kWh (Tampereen sähkölaitos)
Josta Niben osuus: 282kWh (Niben oma Enermet)

Kompressorin käynnistyksiä: 19kpl, keskimääräinen lepotauko 3h6min. (Pisin käyntijakso 7vrk putkeen)
Käyntitajuuden keskiarvot: Lämmitys 27Hz, Käyttövesi 65Hz

Sitten lokituksista lasketut, epätarkemmat arvot. Sähkönkulutus on laskettu minuuttikeskiarvojen perusteella, joista seuraa n. 2% virhettä.
Suurimmillaan virhe on tyhjäkäyntilukemissa, koska sähkönkulutus laskee äkisti lähelle nollaa, eikä enermetin pulssitulosta tule uutta pulssia
hetkeen aikaan, tuohon odotusaikaan ei oikein ole aukotonta korjausalgoritmiä)

Nibe: lämmitystilassa: 222.2kWh
käyttövesitilassa: 54,8kWh
tyhjäkäynnillä: 11,6kWh
Yhteensä: 288,6 (vs. todellinen 282)

Sitten mennään astetta epätarkempiin:
Tuotettu lämmitysenergia varaajaan: 1335,9kWh (laskettu Niben lauhdutinpumpun nopeuden perusteella virtaus, joka on kalibroitu pollucomin näytön mukaiseksi, virhe alle 5%)
Tuotettu KV energia: 150,6kWh (Tämä on raaka arvaus, mulla ei ole kv lämmityskierrossa virtausmittaria)

Tuosta 1335,9kWh:sta meni arviolta 145,3kWh KV esilämmitykseen ja loput 1190,6 talon lämmitykseen.

Noista jos mallailisi hyötysuhteita niin: (1335,9 + 150,6) / 282 -> ~5,27
Jos mukaan ottaa ulkoisen kiertopumpun, joka lokakuussa kulutti n. 20W (1335,9 + 150,6 + 31*24*0,02) / 282 -> ~5,01

Sähköaikaan 2010-2014 oli Lokakuun koko sähkönkulutuksen keskiarvo: 2144,2kWh, jos olettais että muu sähkönkulutus on pysynyt jokseenkin vakiona:
2016 Nibe 282kWh, muu: (714,14 - 282) = 432,14
2010-2014: 2144,2 - 432,14 = 1217,06 kv+lämmityssähkö

-> remppa "COP" 1217,06/282 -> ~6,07

(huom, 2016 lokakuu oli kylmempi kuin yksikään vertailujakson 2010-2014 lokakuu)

Näiden toteutuneiden kulutusten vertailu on vähän kaksipiippuinen juttu, koska asumukset ja asumiset on niin erilaisia, mutta pistin kaikki luvut esille ja täydennän tietoja kuukausittain, ihan siksi että nähdään miten invertteripumppu skaalautuu kun lämmitystarve lisääntyy, siitähän tää säie alunperin lähti liikkeelle.

edit. lisäsin kompuran tietoja

[peki]

Kiitos. Nyt tämä alkaa selvitä.
Oma Lokakuun kokonaiskulutus on noin 840kwh normivuonna.
Viime lokakuussa meni 910kwh kun tuo peltimoottori hajos.
Lämmöntarveluku v.15 0li 321 ja tänä vuotena 350 ja pumppu tahkosi 70h liikaa, eli moottorin vika.
Normivuotena meillä raakasti tunneista laskien pumppu vie aina Lokakuussa 360kwh ostosähköä.
Kuitenkin tuotto on vain 1190kw, kuten näistä ilman pollyjä laskelmista voimme todeta.
Sinulla tuo ostosähkön osuus on hiukan pienempi pumpulla ja kuitenkin tuotto on suurempi.
Miksi kulutetun energian määrä meillä on on 145kw pienempi kuin teillä?
Jos mukautettaisi vielä tuo käyttöveden esilämmitys jollaista täällä ei ole niin ero olisi
vieläkin suurempi.

[k113635]

Kiitos. Nyt tämä alkaa selvitä.
Oma Lokakuun kokonaiskulutus on noin 840kwh normivuonna.
Viime lokakuussa meni 910kwh kun tuo peltimoottori hajos.
Lämmöntarveluku v.15 0li 321 ja tänä vuotena 350 ja pumppu tahkosi 70h liikaa, eli moottorin vika.
Normivuotena meillä raakasti tunneista laskien pumppu vie aina Lokakuussa 360kwh ostosähköä.
Kuitenkin tuotto on vain 1190kw, kuten näistä ilman pollyjä laskelmista voimme todeta.
Sinulla tuo ostosähkön osuus on hiukan pienempi pumpulla ja kuitenkin tuotto on suurempi.
Miksi kulutetun energian määrä meillä on on 145kw pienempi kuin teillä?
Jos mukautettaisi vielä tuo käyttöveden esilämmitys jollaista täällä ei ole niin ero olisi
vieläkin suurempi.

Täällä oli lokakuun lämmitystarveluku tänä vuonna 418 ja pitkän ajan keskiarvo 382, joten tuo ja
vanhempien rakennusmääräysten mukaan rakennettu=vähemmän eristetty talo selittänee eron.

Toinen seikka mikä tekee eri kuukauksien vertailut hankalaksi on saunan (puukiuas) ja takan käyttö.
Lokakuussa ei saunottu kuin ehkä kerran, mutta marraskuussa on rytmiksi muodostunut sauna viikonloppuna
ja yksi pesällinen takassa keskiviikon nurkilla, ihan vaan siksi että muurattu piippu pysyy tasalämpöisenä.

Samoin nyt marraskuussa on pojan huone muuttunut sähkölämmitteiseksi hänen innostuttua pc-pelaamisesta

Katotaan kuukausi kerrallaan saadaanko jotain vertailtavaa dataa. Kuukausi lienee just sopiva aika jotta tilapäiset muutokset
(isovetisiä saunakavereita yms.) yllätykset keskiarvoistuu pois ja FMI:ltä saa näppärästi lämmitystarveluvut helpottamaan vertailuja.

[peki]

Täällä oli lokakuun lämmitystarveluku tänä vuonna 418 ja pitkän ajan keskiarvo 382, joten tuo ja
vanhempien rakennusmääräysten mukaan rakennettu=vähemmän eristetty talo selittänee eron.

Toinen seikka mikä tekee eri kuukauksien vertailut hankalaksi on saunan (puukiuas) ja takan käyttö.
Lokakuussa ei saunottu kuin ehkä kerran, mutta marraskuussa on rytmiksi muodostunut sauna viikonloppuna
ja yksi pesällinen takassa keskiviikon nurkilla, ihan vaan siksi että muurattu piippu pysyy tasalämpöisenä.

Samoin nyt marraskuussa on pojan huone muuttunut sähkölämmitteiseksi hänen innostuttua pc-pelaamisesta

Katotaan kuukausi kerrallaan saadaanko jotain vertailtavaa dataa. Kuukausi lienee just sopiva aika jotta tilapäiset muutokset
(isovetisiä saunakavereita yms.) yllätykset keskiarvoistuu pois ja FMI:ltä saa näppärästi lämmitystarveluvut helpottamaan vertailuja.

Meillä tuo sähkökiuas ei tainnut lämmetä Lokakuussa kuin muutaman kerran kun mökkikausi oli vielä
päällä. Muuten kyllä pari kertaa viikossa lämpeää. Yhden lämmityskerran verran näyttäisi antavan
takaisin poltetuista kilowateista.
Jokainen muutos, pienikin, on varmaan tuollaisella inventterillä enemmän merkityksellinen kuin
onoff koneen kanssa?
Takkaa minäkin polttelen joskus. Mieluummin kyllä plussakeleillä. Litku laatassa on niin viileetä että
vaikka kämppä on mittareilla mitaten lämmin niin koleus jotenkin tuntuu iholla enemmän.
Kai johtuu tuosta lattiasta.
Mutta asiaan.
Jotenkin tuntuu että jos lauhdutinvirtaus on esim 300l/h, niin onko tuossa mitään järkeä antaa koneen
käydä? Teillä ilman minkäänlaisia häviöitä pelkän varaajan lämmitys neljän asteen dt:llä veisi melkein puolitoista tuntia. Ymmärrän kyllä ettei ole tarkoituskaan lämmittää vaan ylläpitää lämpöä.
Itse en ehkä vain sisäistä mielessäni kaikkea, mutta tälläinen mietintä päällä.

[k113635]

Takkaa minäkin polttelen joskus. Mieluummin kyllä plussakeleillä. Litku laatassa on niin viileetä että
vaikka kämppä on mittareilla mitaten lämmin niin koleus jotenkin tuntuu iholla enemmän.
Kai johtuu tuosta lattiasta.
...
Jotenkin tuntuu että jos lauhdutinvirtaus on esim 300l/h, niin onko tuossa mitään järkeä antaa koneen
käydä? Teillä ilman minkäänlaisia häviöitä pelkän varaajan lämmitys neljän asteen dt:llä veisi melkein puolitoista tuntia. Ymmärrän kyllä ettei ole tarkoituskaan lämmittää vaan ylläpitää lämpöä.
Itse en ehkä vain sisäistä mielessäni kaikkea, mutta tälläinen mietintä päällä.

Itse tykkäsin ILPistä noilla plussakeleillä ja ihan sama kokemus, mittarit näyttää täysin samaa, mutta jotenkin
lämmin ja hiljalleen kiertävä ilma sai olon tuntumaan miellyttävämmältä kuin pelkkä haalea lattia.

Se on ihan hyvä että mietit. Mulla kun ei ole kokemusta tai tietoa muista MLP järjestelmistä, niin olen koko lailla
vapaasti päässyt säätämään. On enemmän kuin todennäköistä että jotkut oletuksistani menevät metsään.

Itse asiassa varsinainen varaajan lataus tapahtuu nykyisin noin 50l/h virtauksella (dT4 -> n. 250W teholla), loput menee
suoraan lämmitykseen. Aamupäivällä oli legionellantapposessio, jonka yhteydessä varaaja pääsi viilenemään täysin. Sen jälkeen pumppu on ollut lämmitystilassa yli 12h, eikä varaaja ole vieläkään ihan täynnä. Tavoitteena on että varaajaa ladataan lähes samaan tahtiin kuin mitä käyttöveden esilämmitys sitä tyhjentää ja ylijäämä on tarkoitettu pitämään lattialämmityksen meno pyyntilämmössä kv-syklien ajan. Näin menetellen saadaan asteminuutit pysymään mahdollisimman pienen haarukan sisällä ja tätä kautta Niben tehonohjaus toimimaan haluamallani tavalla. Samalla yritetään maksimoida käyttöveden esilämmityksen käyttö: tänään tulee kunnalta n. 6-asteista vettä ja esilämmitetyn veden keskiarvo on melkein 27-astetta eli yli puolet käyttövedestäkin saadaan hyvällä hyötysuhteella. Ilmojen lämmettyä ollaan taas tyhjäkäynnillä, kaivolta tulo on noussut 4.8-asteeseen, antoteho on yli 1.5kW ja ottoteho alle 250W, joten antaa puksuttaa vaan.

[peki]

Itse tykkäsin ILPistä noilla plussakeleillä ja ihan sama kokemus, mittarit näyttää täysin samaa, mutta jotenkin
lämmin ja hiljalleen kiertävä ilma sai olon tuntumaan miellyttävämmältä kuin pelkkä haalea lattia.

Se on ihan hyvä että mietit. Mulla kun ei ole kokemusta tai tietoa muista MLP järjestelmistä, niin olen koko lailla
vapaasti päässyt säätämään. On enemmän kuin todennäköistä että jotkut oletuksistani menevät metsään.

Itse asiassa varsinainen varaajan lataus tapahtuu nykyisin noin 50l/h virtauksella (dT4 -> n. 250W teholla), loput menee
suoraan lämmitykseen. Aamupäivällä oli legionellantapposessio, jonka yhteydessä varaaja pääsi viilenemään täysin. Sen jälkeen pumppu on ollut lämmitystilassa yli 12h, eikä varaaja ole vieläkään ihan täynnä. Tavoitteena on että varaajaa ladataan lähes samaan tahtiin kuin mitä käyttöveden esilämmitys sitä tyhjentää ja ylijäämä on tarkoitettu pitämään lattialämmityksen meno pyyntilämmössä kv-syklien ajan. Näin menetellen saadaan asteminuutit pysymään mahdollisimman pienen haarukan sisällä ja tätä kautta Niben tehonohjaus toimimaan haluamallani tavalla. Samalla yritetään maksimoida käyttöveden esilämmityksen käyttö: tänään tulee kunnalta n. 6-asteista vettä ja esilämmitetyn veden keskiarvo on melkein 27-astetta eli yli puolet käyttövedestäkin saadaan hyvällä hyötysuhteella. Ilmojen lämmettyä ollaan taas tyhjäkäynnillä, kaivolta tulo on noussut 4.8-asteeseen, antoteho on yli 1.5kW ja ottoteho alle 250W, joten antaa puksuttaa vaan.

Ymmärrys lisääntyi
Aika hienoa että ajat ensisijaisesti lämmöt laattaan ja ylijäämän varaajaan.
Tuntuu tosi hyvin optimoidulta 
Taisi ollakkin tuossa aikaisemmista postauksista päätellen  kv-puoli inventterille
Meillä kaivo 3C tulo käynnin lopulla kun pakkasjaksolla taisi mennä johonkin 2.3 asteeseen.

[peki]

Tein tälläisen siirron että suljin yläkerrasta huonetermareilla osan kämppää ns. kylmäksi.
Eli alakerran laatta 118m2, yläkerran khh ja vaatehuoneessa jatkuva kierto ja yksi piiri avautui välillä.
Eli aika lähellä k113536 lämmitettävää tilaa.
Pumppuni kävi eilen 5h 39min lämmityskäyntiä.
Tämä teki ottotehoksi (2kw) 11,3kwh. Pumppu tuotti tuossa ajassa (7kw) 39,55kw edestä energiaa.
Eli kämppä kulutti tunnissa 1,65kwh.
Meillä siis kulutus on ihan sama kuin teillä, mutta ottoteho 0,47kwh.
Tähän olisi vielä lisättävä ulkoisen pumpun tyhjäkäyntimenekki, mutta en lisännyt.
Tuossa ottotehossa 0,47kwh on mukana kumminkin kolmen 60w, 140w ja 65w pumpun käydessä
ottama teho.
Tällälailla laskien onoff koneen kompuran hyötysuhde on parempi kuin inventterin
Vielä harmikseni pumppu teki klo 00-01 ja 23.00-23,52 ensimmäisen ja viimeisen lämmityksen, joka
lisäsi mittausjakson kuluja.
Enpä olekkaan ajatellut että kuuden asteen lämpötilassa ottotehosta menee yli puolet pelkkiin
litkujen siirtelyihin
Käyttövesi ajo, 1h 04min. ei ollut laskelmissa millään tavalla mukana.

[k113635]

Tein tälläisen siirron että suljin yläkerrasta huonetermareilla osan kämppää ns. kylmäksi.
Eli alakerran laatta 118m2, yläkerran khh ja vaatehuoneessa jatkuva kierto ja yksi piiri avautui välillä.
Eli aika lähellä k113536 lämmitettävää tilaa.
Pumppuni kävi eilen 5h 39min lämmityskäyntiä.
Tämä teki ottotehoksi (2kw) 11,3kwh. Pumppu tuotti tuossa ajassa (7kw) 39,55kw edestä energiaa.
Eli kämppä kulutti tunnissa 1,65kwh.
Meillä siis kulutus on ihan sama kuin teillä, mutta ottoteho 0,47kwh.
Tähän olisi vielä lisättävä ulkoisen pumpun tyhjäkäyntimenekki, mutta en lisännyt.
Tuossa ottotehossa 0,47kwh on mukana kumminkin kolmen 60w, 140w ja 65w pumpun käydessä
ottama teho.
Tällälailla laskien onoff koneen kompuran hyötysuhde on parempi kuin inventterin
Vielä harmikseni pumppu teki klo 00-01 ja 23.00-23,52 ensimmäisen ja viimeisen lämmityksen, joka
lisäsi mittausjakson kuluja.
Enpä olekkaan ajatellut että kuuden asteen lämpötilassa ottotehosta menee yli puolet pelkkiin
litkujen siirtelyihin
Käyttövesi ajo, 1h 04min. ei ollut laskelmissa millään tavalla mukana.

Jos ottotehon arvioi jakamalla ottoenergian vuorokauden tunneilla, niin samalla pitäisi jakaa myös noiden pumppujen tehot, jolloin lukemat näyttää mun laskuissa vähän erilaisilta.

Itse lähtisin haarukoimaan kompressorin hyötysuhdetta siten että poistetaan sekä otto- että antoenergioista keruu- ja lauhdutinpumppujen käyttämä energia ja oletetaan että niiden kulutus siirtyy COP:illä 1.0 lämmitykseen.

Eli teillä:
5h39m = 5,65h
Lämmityksen aikana ovat keruun ja lauhduttimen pumput kuluttaneet 5,65h * (0,06kW+0,14kW) = ~1,1kWh
Jos tuon vähentää sekä ostetusta että tuotetusta energiasta niin saadaan kompressorin lämmon siirtämiseen
käyttämän energia ja maapiiristä siirretyn energian suhde eli se mitä itse käsittäisin kompressorin hyötysuhteena
(39,55kWh - 1,1kWh) / ( 11,3kWh - 1,1kWh) = 38,45 / 10,2 -> n. 3,8

Jos katson omista lokeistani tästä hetkestä taaksepäin 24h vastaavat lukemat:
Nibe lämmitystilassa 22h 25min = 22,42h
Lämmityksen aikana ovat keruun ja lauhduttimen pumput kuluttaneet 22,42h * (0,016kW+0,017kW) = ~0,7kWh
Lämpöä on tuotettu varaajaan: 43,7kWh ja ostosähköä kulutettu lämmitystilassa 7,14kWh (ka 318W)
(43,7kWh - 0,7kWh) / (7,14kWh - 0,7kWh) = 43,0 / 6,44 -> n. 6,7

Ero on kyllä niin suuri että mun laskuissa meni varmaan jotain väärin, osaisko joku korjata?

edit. Vähän lisadataa. Eilinen sauna lisäsi lämmon tarvetta/tuottoa ja samalla selittä ennätyspitkän kv-jakson (52min).
Enermetistä vuorokauden kulutus 8,74kWh, josta lämmitystä 7,14kWh ja käyttövettä 1,60kWh.

[peki]

Jos ottotehon arvioi jakamalla ottoenergian vuorokauden tunneilla, niin samalla pitäisi jakaa myös noiden pumppujen tehot, jolloin lukemat näyttää mun laskuissa vähän erilaisilta.

Itse lähtisin haarukoimaan kompressorin hyötysuhdetta siten että poistetaan sekä otto- että antoenergioista keruu- ja lauhdutinpumppujen käyttämä energia ja oletetaan että niiden kulutus siirtyy COP:illä 1.0 lämmitykseen.

Eli teillä:
5h39m = 5,65h
Lämmityksen aikana ovat keruun ja lauhduttimen pumput kuluttaneet 5,65h * (0,06kW+0,14kW) = ~1,1kWh
Jos tuon vähentää sekä ostetusta että tuotetusta energiasta niin saadaan kompressorin lämmon siirtämiseen
käyttämän energia ja maapiiristä siirretyn energian suhde eli se mitä itse käsittäisin kompressorin hyötysuhteena
(39,55kWh - 1,1kWh) / ( 11,3kWh - 1,1kWh) = 38,45 / 10,2 -> n. 3,8

Jos katson omista lokeistani tästä hetkestä taaksepäin 24h vastaavat lukemat:
Nibe lämmitystilassa 22h 25min = 22,42h
Lämmityksen aikana ovat keruun ja lauhduttimen pumput kuluttaneet 22,42h * (0,016kW+0,017kW) = ~0,7kWh
Lämpöä on tuotettu varaajaan: 43,7kWh ja ostosähköä kulutettu lämmitystilassa 7,14kWh (ka 318W)
(43,7kWh - 0,7kWh) / (7,14kWh - 0,7kWh) = 43,0 / 6,44 -> n. 6,7

Ero on kyllä niin suuri että mun laskuissa meni varmaan jotain väärin, osaisko joku korjata?

edit. Vähän lisadataa. Eilinen sauna lisäsi lämmon tarvetta/tuottoa ja samalla selittä ennätyspitkän kv-jakson (52min).
Enermetistä vuorokauden kulutus 8,74kWh, josta lämmitystä 7,14kWh ja käyttövettä 1,60kWh.

Oikein on laskettu. Kuitenkin taas kerran tuon onoff pumpun perimmäinen tarkoitus, lämmittää jotain, unohtuu.
COPin saa näyttämään juuri noin huonolta jos lasken lauhdutittimelta virtaukset.
Mutta julma totuus on että tälläinen onoff kone käyttää esim. laatan varaavuutta todella tehokkaasti
hyväksi, mikä ei inventterillä toteudu.
Lisäksi jatkuva pumppujen käynti inventterillä syö kiertopumppujen välisen nimellisen eronkin
olemattomaksi. Tässä tapauksessa meidän 1,1kw vastaan 0,7kwh.ulkonen mukaanluettuna romahduttaa sitten eron.1,1kwh+1,65kwh=2,75kwh-0,7kwh=2,05kwh olisi näin ollen koko totuus.
Kompuroiden ottama teho meillä 9,6kwh ja teillä 6.44kwh) on niin mitätön olosuhteisiin peilaten että
Coppeloiden ero 3,8/6.7 on suoraan satukirjasta.
Laskin vielä oman lämmitystarveluvun, kiitos vielä Seppaantille, niin 1,12wh oli eilinen sisältäen käyttöveden Tuo edellinen oek luku on väärä. Oikea tai oikeampi on 2,42wh/m3
Olin jakanut hieman liikaa
Muokattu.

[peki]

Pistänpä tähän vielä saunapäivän kulut.
Pumppu lämmityskäyntiä 5h 9min.
Veteen 1,38. Tulos ei ole aivan vertailukelpoinen kun ulkolämmöt
kävi 2,7C, mutta tuo kiuas ottaa pois noin 2kwh pumpulta jos olisi tasainen ulkolämpötila.

[Kimmo_L]

Itse lähtisin haarukoimaan kompressorin hyötysuhdetta siten että poistetaan sekä otto- että antoenergioista keruu- ja lauhdutinpumppujen käyttämä energia ja oletetaan että niiden kulutus siirtyy COP:illä 1.0 lämmitykseen.

Mielenkiintoisia laskelmia. Pieni korjausehdotus minulla olisi: keruupumpun käyttämä energia suurelta osin ei siirry lämmitykseen.

Tai energia siirtyy kyllä keruunesteeseen ja tulee höyrystimessä hyödyksi, mutta se käytännössä korvaa kaivosta muuten otettavaa energiaa (pienentää kaivon kuormitusta). Koska tämä energia saataisiin kaivosta joka tapauksessa, pumppausenergia menee tavallaan "hukkaan".

Pakkohan nestettä on pumpata, mutta siihen käytetty energia ei varsinaisesti siirry lämmityspuolelle. (Tämä on vähän sama asia kuin joskus keskusteltu kaivon lämmitys sähkövastuksella - energia tulee kyllä sieltä takaisin, mutta kaivosta vastaavasti otetaan vähemmän.)

Lauhdutinpuolella kiertopumpun energia tietysti tulee suoraan hyödyksi lämmitykseen.

[jm82]

Totta joo. Ja liuospumpun moottorin tuottama lämpö ei taida tulla edes huoneilmaan kunnolla koska liuos viilentää moottoria.

[peki]

Lisää pähkäilyä.
Muutama päivä sitten suljin yläkerran kierron melkein kokonaan.
Nyt näyttäisi käyvän niin että kun tuota laattaa ei rasita huiliaikojen tyhjennys, niin
käyntiajat pumpulla tippuu entisestään. Laatta latautuu ns. täyteen.
Tänään 2h,32min, mutta taitaa vielä tehdä yhden 45minuuttisen illalla.
Tosin ulkonakin on 7,2C lämmintä, mutta suuntaa tämäkin antaa.
Aikaisempi tulos 6C ulkona oli 5h39min.
Lisäys.
Eipä riittänyt yksi lämmitys vaan teki äsken vielä yhden.
Eli kokonais aika lämmitykselle 3.58. Ulkolämmöt 6,3ka.
 Suoraan sanoen alkaa olemaan terveydelle vaarallisen alhaiset nuo litkut laatassa.
Pumppu starttaa 25,6C ja 29,6 stoppaa. Kämpässä lämpöö 22,5C.
Joku voi tykätä tuollasesta, mutta ainakin oma kroppa kaipaa kyllä oikeesti lämmintä lattiaa.

[k113635]

Mielenkiintoisia laskelmia. Pieni korjausehdotus minulla olisi: keruupumpun käyttämä energia suurelta osin ei siirry lämmitykseen.

Tai energia siirtyy kyllä keruunesteeseen ja tulee höyrystimessä hyödyksi, mutta se käytännössä korvaa kaivosta muuten otettavaa energiaa (pienentää kaivon kuormitusta). Koska tämä energia saataisiin kaivosta joka tapauksessa, pumppausenergia menee tavallaan "hukkaan".

Pakkohan nestettä on pumpata, mutta siihen käytetty energia ei varsinaisesti siirry lämmityspuolelle. (Tämä on vähän sama asia kuin joskus keskusteltu kaivon lämmitys sähkövastuksella - energia tulee kyllä sieltä takaisin, mutta kaivosta vastaavasti otetaan vähemmän.)

Lauhdutinpuolella kiertopumpun energia tietysti tulee suoraan hyödyksi lämmitykseen.

Meniskö se jotenkin vaikka näin tehoista laskettuna, juuri nyt: ottoteho 244W, antoteho 1590W, liuospumppu 10W, lauhdutinpumppu 11W, kaivosta 5.0, lauhduttimelta 27.95.
Ulkona lämpes joten keruulta tulo nousi jo viiteen kun mennään tyhjäkäynnillä ja samalla lauhduttimelta lähtö on laskenut laskevan paluuveden mukana jo alle 28:n.

Kompressorin hyötysuhteen arviointia: (antoteho - lauhdutinpumpun teho) / ( ottoteho - lauhdutinpumpun teho - keruupumpun teho)

(1590W - 11W) / (244W - 11W -10W) = 1579W / 223W = ~7.1 Meneekö jo turhan överiksi?

Mitäpä jos tuo pikku Niben DC kestomagneettimoottori onkin hyötysuhteeltaan ihan hyvä, varsinkin osatehoillaan?

[peki]

Meniskö se jotenkin vaikka näin tehoista laskettuna, juuri nyt: ottoteho 244W, antoteho 1590W, liuospumppu 10W, lauhdutinpumppu 11W, kaivosta 5.0, lauhduttimelta 27.95.
Ulkona lämpes joten keruulta tulo nousi jo viiteen kun mennään tyhjäkäynnillä ja samalla lauhduttimelta lähtö on laskenut laskevan paluuveden mukana jo alle 28:n.

Kompressorin hyötysuhteen arviointia: (antoteho - lauhdutinpumpun teho) / ( ottoteho - lauhdutinpumpun teho - keruupumpun teho)

(1590W - 11W) / (244W - 11W -10W) = 1579W / 223W = ~7.1 Meneekö jo turhan överiksi?

Mitäpä jos tuo pikku Niben DC kestomagneettimoottori onkin hyötysuhteeltaan ihan hyvä, varsinkin osatehoillaan?

Hassua mutta meillä on lauhduttimen paluussa keskilämmöt 27,5C. Pumpun tuotto 28kw viidessä erässä.
COP on 3.8.
Yritän tehdä vastaavan laskelman, jos tällä kertaa menisi oikein.
(7000w-60w)/(1750w-140w-60w)=6940w/1550w=4,4
Eikö nämä jälkimmäiset pitäisi ynnätä Kun oma COP ainakin nousee liiaksi?

[k113635]

Hassua mutta meillä on lauhduttimen paluussa keskilämmöt 27,5C. Pumpun tuotto 28kw viidessä erässä.
COP on 3.8.

Tuossa se hyötysuhteen lämpötilariippuvuus juuri tulee esille, mutta nuo hyötysuhde lukemat kyllä poikkeaa niin paljon toisistaan että mittausvirheet on pakosti mukana kuviossa.
Täällä tulee lauhduttimelle nyt tasan 24-asteista, eikä se siitä nouse ennenkuin ulkona rupeaa viileneen ja pyyntikin nousee. Paljonko sulla on lauhduttimen lähdön
keskilämpö? Täällä on nyt 28-astetta, eikä sekään tuosta nouse ennen pyynnin nousua. Lattian ja huoneilman lämpötilat pysyvät täysin vakaina.

[peki]

Tuossa se hyötysuhteen lämpötilariippuvuus juuri tulee esille, mutta nuo hyötysuhde lukemat kyllä poikkeaa niin paljon toisistaan että mittausvirheet on pakosti mukana kuviossa.
Täällä tulee lauhduttimelle nyt tasan 24-asteista, eikä se siitä nouse ennenkuin ulkona rupeaa viileneen ja pyyntikin nousee. Paljonko sulla on lauhduttimen lähdön
keskilämpö? Täällä on nyt 28-astetta, eikä sekään tuosta nouse ennen pyynnin nousua. Lattian ja huoneilman lämpötilat pysyvät täysin vakaina.

Lauhduttimen lämpö on palaava lämpötila esim27,6+ noin 7C, riippuen käynnin pituudesta ja keruun lämmöistä. DT lauhduttimella heittää noin puoli astetta käynnin aikana tuosta 34,6 asteesta.
Näillä lyhkäsillä alle tunnin varveilla DT on aika vakio 7,2C.

[k113635]

Lauhduttimen lämpö on palaava lämpötila esim27,6+ noin 7C, riippuen käynnin pituudesta ja keruun lämmöistä. DT lauhduttimella heittää noin puoli astetta käynnin aikana tuosta 34,6 asteesta.
Näillä lyhkäsillä alle tunnin varveilla DT on aika vakio 7,2C.

Tuossahan se mun paljon paasaama invertterietu nyt näkyy käytännössä.

n. 1.5kW antoteholla pystytään pitämään lauhduttimen delta n. 4-asteessa reilulla 11W lauhdutinpumpun teholla. Samalla paluu pysyy viileämpänä, koska
laatta ei lämpiä vaan luovuttaa samalla teholla kaiken lämmitykseen. Noista seuraa yhteensä se että lauhduttimen keskilämpötila on invertterillä alhaisempi
jolloin myös hyötysuhde paranee.

Eli lauhduttimen keskilämpötila täällä (24 + dt4/2) = 26-astetta ja siellä (27.5 + dT7/2) 31-astetta. 5-astetta jo vaikuttaa hyötysuhteeseen ihan merkittävästi,
(ei tosin euroina vuorokaudessa, mutta se on taas oma tarinansa).

edit. typoja

[peki]

Tuossahan se mun paljon paasaama invertterietu nyt näkyy käytännössä.

n. 1.5kW antoteholla pystytään pitämään lauhduttimen delta n. 4-asteessa reilulla 11W lauhdutinpumpun teholla. Samalla paluu pysyy viileämpänä, koska
laatta ei lämpiä vaan luovuttaa samalla teholla kaiken lämmitykseen. Noista seuraa yhteensä se että lauhduttimen keskilämpötila on invertterillä alhaisempi
jolloin myös hyötysuhde paranee.

Eli lauhduttimen keskilämpötila täällä (24 + dt4/2) = 26-astetta ja siellä (27.5 + dT7/2) 31-astetta. 5-astetta jo vaikuttaa hyötysuhteeseen ihan merkittävästi,
(ei tosin euroina vuorokaudessa, mutta se on taas oma tarinansa).

edit. typoja

Periaatteessa varmaan noin. No, kaikkemme teemme varmistuaksemme asiasta

[k113635]

Laskin vielä oman lämmitystarveluvun, kiitos vielä Seppaantille, niin 1,12wh oli eilinen sisältäen käyttöveden Tuo edellinen oek luku on väärä. Oikea tai oikeampi on 2,42wh/m3
Olin jakanut hieman liikaa

Tuo oek on tavallaan ihan hyvä ja tavallaan ei. Käyttövesi on hieman ongelmallinen, koska sitä tarvitsee tehdä vaikka lämmitystarveluku olisi nolla esim. heinäkuussa. Samoin kv:n osuus ei pysy
vakiona, koska lämmityksen osuus muuttuu viikottain/kuukausittain aika merkittävästi ja sitten vielä kunnalta tulevan veden lämpötila vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukana.
Sitten on vielä pumpun lepotilan kulutus, jota on hivenen hankala jyvittää lämmitykseen tai käyttöveden tekoon, mutta kesäkaudella ainakin Nibellä kompressorinlämmityksineen tuon osuus nousee aika merkittäväksi.

Olen nyt viimeiset 20 viikkoa keräillyt Niben vuorokautista sähkönkulutuksen keskiarvoa viikkotasolla, josko tuosta datasta keksisi jonkun tuunatun OEK:n.
Ainakin lämmityksen vertailuluvun saa huomattavasti tarkemmaksi kun käyttää siinä vain lämmitystilan sähkönkulutusta, jollei olis tuota KV-esilämmityshässäkkää,
siispä olen yrittänyt arvioida myös sen osuutta kokonaisuudesta.
Pylväiden yhteiskorkeus on vuorokautinen sähkönkulutus Niben omasta mittarista, kuvattuna viikkokeskiarvoina. Oranssi KV on pumpun kulutus KV tilassa ja sininen + harmaa yhdessä
lämmitystilassa. Sinisen eli käyttöveden esilämmityksen osuuden olen yrittänyt arvioida mittaamalla kunnalta tulevan ja esilämmitetyn veden lämpötiloja suhteessa KV:n tekoon, virheprosentti
voi olla aika iso, mutta kyllä tuossa suuruusluokka pitäis olla about oikea.

viikolle 36 asti huolehti sisätilojen lämmityksestä ILP, siitä johtuu tuo jyrkkä lämmityksen osuuden nousu, kesäaikaan nibe (mukavuus)lämmitteli vain pesutilat.

edit. Esilämmityksen osuus näyttää pieneltä sähkönkulutuksella mitattuna, energiana esilämmitys oli pienimmillään kesällä 34% käyttöveden lämmityksestä ja nyt viikolla 45
ensimmäisen kerran yli puolet käyttöveden kokonaislämmityksestä, silti sähkönkulutus on vain kolmannes koko käyttöveden tekoon kulutetusta sähköstä. Hyötysuhde vaikuttaa.