Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: invertteri vs.on-off pumppu  (Luettu 164682 kertaa)

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #120 : 21.11.16 - klo:23:35 »
Tuo oek on tavallaan ihan hyvä ja tavallaan ei. Käyttövesi on hieman ongelmallinen, koska sitä tarvitsee tehdä vaikka lämmitystarveluku olisi nolla esim. heinäkuussa. Samoin kv:n osuus ei pysy
vakiona, koska lämmityksen osuus muuttuu viikottain/kuukausittain aika merkittävästi ja sitten vielä kunnalta tulevan veden lämpötila vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukana.
Sitten on vielä pumpun lepotilan kulutus, jota on hivenen hankala jyvittää lämmitykseen tai käyttöveden tekoon, mutta kesäkaudella ainakin Nibellä kompressorinlämmityksineen tuon osuus nousee aika merkittäväksi.

Olen nyt viimeiset 20 viikkoa keräillyt Niben vuorokautista sähkönkulutuksen keskiarvoa viikkotasolla, josko tuosta datasta keksisi jonkun tuunatun OEK:n.
Ainakin lämmityksen vertailuluvun saa huomattavasti tarkemmaksi kun käyttää siinä vain lämmitystilan sähkönkulutusta, jollei olis tuota KV-esilämmityshässäkkää,
siispä olen yrittänyt arvioida myös sen osuutta kokonaisuudesta.
Pylväiden yhteiskorkeus on vuorokautinen sähkönkulutus Niben omasta mittarista, kuvattuna viikkokeskiarvoina. Oranssi KV on pumpun kulutus KV tilassa ja sininen + harmaa yhdessä
lämmitystilassa. Sinisen eli käyttöveden esilämmityksen osuuden olen yrittänyt arvioida mittaamalla kunnalta tulevan ja esilämmitetyn veden lämpötiloja suhteessa KV:n tekoon, virheprosentti
voi olla aika iso, mutta kyllä tuossa suuruusluokka pitäis olla about oikea.

viikolle 36 asti huolehti sisätilojen lämmityksestä ILP, siitä johtuu tuo jyrkkä lämmityksen osuuden nousu, kesäaikaan nibe (mukavuus)lämmitteli vain pesutilat.

edit. Esilämmityksen osuus näyttää pieneltä sähkönkulutuksella mitattuna, energiana esilämmitys oli pienimmillään kesällä 34% käyttöveden lämmityksestä ja nyt viikolla 45
ensimmäisen kerran yli puolet käyttöveden kokonaislämmityksestä, silti sähkönkulutus on vain kolmannes koko käyttöveden tekoon kulutetusta sähköstä. Hyötysuhde vaikuttaa.
Eipä taida kesäaikaan juuri kannattaa esilämmitykset kun ainakin meillä kesäisin on pumpun tunnit olleet pienimmillään 22h.
Ei iso mutta ongelma kumminkin on tuon kunnan veden lämpötila. Jos manttelin virittää talviveteen sopivaksi niin presso pilaa kekkerit kesällä. Jos raakavesi on liian lämmintä niin paluu lauhduttimelle
nousee liikaa varaajan rakenteesta johtuen.

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #121 : 21.11.16 - klo:23:45 »
Eipä taida kesäaikaan juuri kannattaa esilämmitykset kun ainakin meillä kesäisin on pumpun tunnit olleet pienimmillään 22h.
Kyllähän tuo vähän aurinkoa KV:n tekoon kaipais. Ongelmana on se typerä kompressorin lämmityspanta, auringosta pitäisi saada niin paljon irti että lämmitys ja kv hoituis kokonaan, jos Nibeä
joutuu pitään varalla niin n. 30W vastus syö säästöt ikävästi. Oletko muuten seurannut IVT:n tyhjäkäyntikulutusta, onko siinä joku lohkolämmitin myös?
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #122 : 21.11.16 - klo:23:52 »
Kyllähän tuo vähän aurinkoa KV:n tekoon kaipais. Ongelmana on se typerä kompressorin lämmityspanta, auringosta pitäisi saada niin paljon irti että lämmitys ja kv hoituis kokonaan, jos Nibeä
joutuu pitään varalla niin n. 30W vastus syö säästöt ikävästi. Oletko muuten seurannut IVT:n tyhjäkäyntikulutusta, onko siinä joku lohkolämmitin myös?
Ei ole. Kompuran lämmöt kylmänä seuraa aika tarkkaan huonelämpöjä. Eikä tuo kulumittarikaan värähdä.
Teillä tietysti on enempi hyötyä näistä kilkkeistä kun on kesälämmöt kosteissa tiloissa.


Poissa Kimmo_L

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 594
  • Stiebel Eltron WPC 7
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #123 : 22.11.16 - klo:10:30 »
Kompressorin hyötysuhteen arviointia: (antoteho - lauhdutinpumpun teho) / ( ottoteho - lauhdutinpumpun teho - keruupumpun teho)

(1590W - 11W) / (244W - 11W -10W) = 1579W / 223W = ~7.1 Meneekö jo turhan överiksi?

Mitäpä jos tuo pikku Niben DC kestomagneettimoottori onkin hyötysuhteeltaan ihan hyvä, varsinkin osatehoillaan?

Eiköhän tuo suhteellisen oikeaa luokkaa ole pelkälle kompressorille edullisissa lämpötiloissa (B5W28). Standardin mukaiset COP-arvot ilmoitetaan koko lämpöpumpulle ja ovat siksi pienempiä.

Varmasti se DC kestomagneettimoottori onkin hyvä. DC-kestomagneettimoottoreihin nämä A-energialuokan kiertopumput ja IV-koneiden energiatehokkaammat puhallinmoottoritkin perustuvat. Niillä saadaan merkittävää säästöä vanhempiin AC-moottoreihin verrattuna ja helpompi tehonsäätö kaupan päälle.

Haittapuoli taitaa olla, että niitä on vaikeampi tehdä isotehoisia ja kestomagneettien tarvitsemat harvinaisemmat metallit ovat aika kalliita. Siksi noita näkee vain kohtuullisen pienitehoisissa laitteissa.

Tuo pienin Niben "invertteri" on ilmeisesti varsin hieno laite, jos vaan sen tehontuotto riittää taloon. Tietääkö joku, onko Nibellä isompitehoisissa inverttereissä AC-moottorilla varustettu kompressori?
215 m², 600 m³, 175 m kaivo, 7,5 kW Stiebel Eltron WPC 7, Nereus lattialämmitys betonilaatassa, vuodesta 2011

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #124 : 30.11.16 - klo:00:22 »
Pakkasten mukana tuli yksi mittauspiste lisää, 64Hz.

Taajuus,Ottoteho(W),Antoteho(W),Lauhdutin sisään,L ulos,L delta,virtaus (l/h),Kaivosta,Kaivoon, kaivon delta,Imukaasu,Kuumakaasu, "COP"
20, 250, 1450, 24.8, 28.7, 3.9, 318, 4.5, 1.5, 3.0, 6.5, 45.7, "5.8"
55, 785, 3950, 26.1, 30.1, 4.0, 850, 3.0, -0.3, 3.3, 4.5, 55.5, "5.0"
64, 960, 4580, 26.6, 31.2, 4.6, 850, 2.2, -0.9, 3.2, 3.6, 58.9, "4.8"
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #125 : 30.11.16 - klo:22:21 »
Pakkasten mukana tuli yksi mittauspiste lisää, 64Hz.

Taajuus,Ottoteho(W),Antoteho(W),Lauhdutin sisään,L ulos,L delta,virtaus (l/h),Kaivosta,Kaivoon, kaivon delta,Imukaasu,Kuumakaasu, "COP"
20, 250, 1450, 24.8, 28.7, 3.9, 318, 4.5, 1.5, 3.0, 6.5, 45.7, "5.8"
55, 785, 3950, 26.1, 30.1, 4.0, 850, 3.0, -0.3, 3.3, 4.5, 55.5, "5.0"
64, 960, 4580, 26.6, 31.2, 4.6, 850, 2.2, -0.9, 3.2, 3.6, 58.9, "4.8"
Onko mitään muistikuvaa että missä ulkolämpötilassa tuo 64 taajuus oli?

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #126 : 01.12.16 - klo:22:13 »
Onko mitään muistikuvaa että missä ulkolämpötilassa tuo 64 taajuus oli?
Oma pää on hatara, mutta onneksi tietokanta muistaa ;)

Ulkona oli tuolloin pikkuisen reilu 10-astetta pakkasta. Kone jauhoi pitkän kv-jakson jälkeisestä varaajan latausta pari tuntia tasaisella 64Hz:illä
ja nuo luvut ovat jälkimmäisen tunnin keskiarvot, jolloin lämmitysprosessi on hakeutunut tasapainotilaansa. Siksi esim. keruu on noin kylmä, ajattelin kuitenkin
että seppaantin käyttöön mahdollisimman stabiili tilanne olis haluttu, varsinkin kun muutkin taajuudet on mitattu samalla periaatteella.
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #127 : 01.12.16 - klo:22:45 »
Sain uuden mikrokontrollerin, josta tulee seuraavan lämmityksensäätöjärjestelmäversion sydän, joten pollucom lentää kuikkaan lähiaikoina. Mulle ei itselleni ole sen lukemista
juurikaan ollut lisäarvoa ja täällä julkaistuista lukemistakin on hyöty kyseenalaista. Tässä kuitenkin jotain dataa mitä on kantoihin kertynyt, siten että '16 marraskuukin on mukana.

Kuukausi / Niben sähkönkulutus lämmitystilassa / Pollucomin mukaan latausta varaajaan / "COP"
'16 elokuu / 29,7kWh / 188,6kWh / "6,35"
'16 syyskuu / 68,0kWh / 419,3kWh / "6,17"
'16 lokakuu / 222,2kWh / 1335,9kWh / "6,01"
'16 marraskuu / 295,1kWh / 1675,3kWh / "5,86"

Elokuussa ja puolet syyskuusta on lämmitykseen tehty vedestä suurin osa menny kv:n esilämmitykseen ja loput pesutilojen mukavuuslämmitykseen, varsinaisesta lämmityksestä huolehti silloin ILP.

Jos taas laskee seppaantin "OEK" Ominais Energia Kulutuksia kaudelta jolloin Nibe on hoitanut kaiken lämmityksen ja ottaa mukaan kaikki lämmitykseen ja käyttöveden tekoon kulutetun sähkön eli
Nibe + ulkoinen 30l varaaja + Ulkoinen kiertovesipumppu + Vallox IV kone niin tilanne näyttää tältä:

Siinä on malliksi kolme kuukautta sähköajalta ja lokakuusta 2015 eteenpäin on menty Nibellä. Itse en tuosta keksi missä vaiheessa Invertteripumppu romahtaa huonolle alueelleen.
Hieman tosin kiinnostaa että miksi kylmimpinä kuukausina OEK on parhaimmillaan. En keksi oikeastaan kuin kaksi selitystä: käyttöveden teon osuus pienee (toisaalta kunnalta tuleva vesi viilenee)
ja se että on tullut lämmiteltyä takkaa. Joku kuitenkin näyttäisi enemmän kuin kompensoivan hyötysuhteen putoamisen joka johtuu kovemman kuormituksen viilentämästä keruusta ja
kuumemmasta lämmitysvesitarpeesta.

Tuota takkateoriaa tukee hauskasti esimerkkilasku tämän vuoden lokakuun "ei saunaa, eikä takkaa 2,02" vs. marraskuun "(puu)saunassa joka viikonloppu ja keskiviikkoisin pieni pesällinen takassa 1,90."

Jos tuota eroa lähtee haarukoimaan niin "puuttuvaa sähkönkulutusta on" (2,02-1,90) * 390 * 558 (marraskuun LäTL) / 1000 -> 26,8kWh

Jos oletetaan että tulipesien hyötysuhde olisi 80%, Niben SCOP 5 ja kuivan koivuklapin energiasisältö 4,15kWh/kg niin 26,8 * 5 / 4,15 / 0,8 -> n.40kg joka on hämmästyttävän lähellä totuutta poltetusta puumäärästä.
Keskiviikkoisin takassa n. 4kg ja viikonloppuna saunan pesässä n. 6kg. Voi olla että tuli oletettua tai laskettua jotain väärin, mutta hauskasti numerot stemmaa. Onko muita teorioita?
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #128 : 01.12.16 - klo:23:34 »
Sain uuden mikrokontrollerin, josta tulee seuraavan lämmityksensäätöjärjestelmäversion sydän, joten pollucom lentää kuikkaan lähiaikoina. Mulle ei itselleni ole sen lukemista
juurikaan ollut lisäarvoa ja täällä julkaistuista lukemistakin on hyöty kyseenalaista. Tässä kuitenkin jotain dataa mitä on kantoihin kertynyt, siten että '16 marraskuukin on mukana.

Kuukausi / Niben sähkönkulutus lämmitystilassa / Pollucomin mukaan latausta varaajaan / "COP"
'16 elokuu / 29,7kWh / 188,6kWh / "6,35"
'16 syyskuu / 68,0kWh / 419,3kWh / "6,17"
'16 lokakuu / 222,2kWh / 1335,9kWh / "6,01"
'16 marraskuu / 295,1kWh / 1675,3kWh / "5,86"

Elokuussa ja puolet syyskuusta on lämmitykseen tehty vedestä suurin osa menny kv:n esilämmitykseen ja loput pesutilojen mukavuuslämmitykseen, varsinaisesta lämmityksestä huolehti silloin ILP.

Jos taas laskee seppaantin "OEK" Ominais Energia Kulutuksia kaudelta jolloin Nibe on hoitanut kaiken lämmityksen ja ottaa mukaan kaikki lämmitykseen ja käyttöveden tekoon kulutetun sähkön eli
Nibe + ulkoinen 30l varaaja + Ulkoinen kiertovesipumppu + Vallox IV kone niin tilanne näyttää tältä:

Siinä on malliksi kolme kuukautta sähköajalta ja lokakuusta 2015 eteenpäin on menty Nibellä. Itse en tuosta keksi missä vaiheessa Invertteripumppu romahtaa huonolle alueelleen.
Hieman tosin kiinnostaa että miksi kylmimpinä kuukausina OEK on parhaimmillaan. En keksi oikeastaan kuin kaksi selitystä: käyttöveden teon osuus pienee (toisaalta kunnalta tuleva vesi viilenee)
ja se että on tullut lämmiteltyä takkaa. Joku kuitenkin näyttäisi enemmän kuin kompensoivan hyötysuhteen putoamisen joka johtuu kovemman kuormituksen viilentämästä keruusta ja
kuumemmasta lämmitysvesitarpeesta.

Tuota takkateoriaa tukee hauskasti esimerkkilasku tämän vuoden lokakuun "ei saunaa, eikä takkaa 2,02" vs. marraskuun "(puu)saunassa joka viikonloppu ja keskiviikkoisin pieni pesällinen takassa 1,90."

Jos tuota eroa lähtee haarukoimaan niin "puuttuvaa sähkönkulutusta on" (2,02-1,90) * 390 * 558 (marraskuun LäTL) / 1000 -> 26,8kWh

Jos oletetaan että tulipesien hyötysuhde olisi 80%, Niben SCOP 5 ja kuivan koivuklapin energiasisältö 4,15kWh/kg niin 26,8 * 5 / 4,15 / 0,8 -> n.40kg joka on hämmästyttävän lähellä totuutta poltetusta puumäärästä.
Keskiviikkoisin takassa n. 4kg ja viikonloppuna saunan pesässä n. 6kg. Voi olla että tuli oletettua tai laskettua jotain väärin, mutta hauskasti numerot stemmaa. Onko muita teorioita?
Hienoa työtä :)
Itse laskin oman OEK Marraskuulta ja tulos 2,33. Tuossa oli vielä neljä päivää peltimoottori sökönä ja
raakana tuli ilmat sisään.
Eipä nämä kovin kaukana toisistaan ole. Lämmönjaon virittely on vielä alkuvaiheessa.
Mikä tuo mikrokontrolleri on?
Oma kaava. 327h*2/550/510*1000

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #129 : 04.12.16 - klo:02:17 »
Sain uuden mikrokontrollerin, josta tulee seuraavan lämmityksensäätöjärjestelmäversion sydän, joten pollucom lentää kuikkaan lähiaikoina. Mulle ei itselleni ole sen lukemista
juurikaan ollut lisäarvoa ja täällä julkaistuista lukemistakin on hyöty kyseenalaista. Tässä kuitenkin jotain dataa mitä on kantoihin kertynyt, siten että '16 marraskuukin on mukana.

Kuukausi / Niben sähkönkulutus lämmitystilassa / Pollucomin mukaan latausta varaajaan / "COP"
'16 elokuu / 29,7kWh / 188,6kWh / "6,35"
'16 syyskuu / 68,0kWh / 419,3kWh / "6,17"
'16 lokakuu / 222,2kWh / 1335,9kWh / "6,01"
'16 marraskuu / 295,1kWh / 1675,3kWh / "5,86"

Elokuussa ja puolet syyskuusta on lämmitykseen tehty vedestä suurin osa menny kv:n esilämmitykseen ja loput pesutilojen mukavuuslämmitykseen, varsinaisesta lämmityksestä huolehti silloin ILP.

Jos taas laskee seppaantin "OEK" Ominais Energia Kulutuksia kaudelta jolloin Nibe on hoitanut kaiken lämmityksen ja ottaa mukaan kaikki lämmitykseen ja käyttöveden tekoon kulutetun sähkön eli
Nibe + ulkoinen 30l varaaja + Ulkoinen kiertovesipumppu + Vallox IV kone niin tilanne näyttää tältä:

Siinä on malliksi kolme kuukautta sähköajalta ja lokakuusta 2015 eteenpäin on menty Nibellä. Itse en tuosta keksi missä vaiheessa Invertteripumppu romahtaa huonolle alueelleen.
Hieman tosin kiinnostaa että miksi kylmimpinä kuukausina OEK on parhaimmillaan. En keksi oikeastaan kuin kaksi selitystä: käyttöveden teon osuus pienee (toisaalta kunnalta tuleva vesi viilenee)
ja se että on tullut lämmiteltyä takkaa. Joku kuitenkin näyttäisi enemmän kuin kompensoivan hyötysuhteen putoamisen joka johtuu kovemman kuormituksen viilentämästä keruusta ja
kuumemmasta lämmitysvesitarpeesta.

Tuota takkateoriaa tukee hauskasti esimerkkilasku tämän vuoden lokakuun "ei saunaa, eikä takkaa 2,02" vs. marraskuun "(puu)saunassa joka viikonloppu ja keskiviikkoisin pieni pesällinen takassa 1,90."

Jos tuota eroa lähtee haarukoimaan niin "puuttuvaa sähkönkulutusta on" (2,02-1,90) * 390 * 558 (marraskuun LäTL) / 1000 -> 26,8kWh

Jos oletetaan että tulipesien hyötysuhde olisi 80%, Niben SCOP 5 ja kuivan koivuklapin energiasisältö 4,15kWh/kg niin 26,8 * 5 / 4,15 / 0,8 -> n.40kg joka on hämmästyttävän lähellä totuutta poltetusta puumäärästä.
Keskiviikkoisin takassa n. 4kg ja viikonloppuna saunan pesässä n. 6kg. Voi olla että tuli oletettua tai laskettua jotain väärin, mutta hauskasti numerot stemmaa. Onko muita teorioita?
Tähän täytys saada tarkennus.
Oma pumppu kävi noin 100h enempi tänä vuonna Marraskuussa kuin yleensä.
 Eli Loka/Marraskuun ero on meillä 1190kw tuotetussa energiassa koska normisti pumppu käy yleensä noin 70h lokakuuta enempi. Kummasti OEK luvulla laskien mitään romahdusta ei tapahtunut.
Teillä vain reilu 300kw on tuotto pumpulla noussut?
Taisit varmaan huomata itsekkin että pumpun COP ille kävi huonosti loppukuusta.
Joko pukkaa vastuksille?
Pitäisi jossain -15C kohdalla mennä.

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #130 : 04.12.16 - klo:11:27 »
Tähän täytys saada tarkennus.
Oma pumppu kävi noin 100h enempi tänä vuonna Marraskuussa kuin yleensä.
 Eli Loka/Marraskuun ero on meillä 1190kw tuotetussa energiassa koska normisti pumppu käy yleensä noin 70h lokakuuta enempi. Kummasti OEK luvulla laskien mitään romahdusta ei tapahtunut.
Teillä vain reilu 300kw on tuotto pumpulla noussut?
Taisit varmaan huomata itsekkin että pumpun COP ille kävi huonosti loppukuusta.
Joko pukkaa vastuksille?
Pitäisi jossain -15C kohdalla mennä.
Taitaa olla liian paljon virhemahdollisuuksia noissa tuotetun energian mittauksissa jotta vertailu olisi järkevää. Miltäs sun lukemat näyttää jos vertaa pidemmältä ajalta
tarkinta mittausta eli pumpun sähkönkulutusta. Noissa mun aiemmissa lukemissa oli Niben kulutus vain lämmitystilassa.

Jos katsellaan täällä kokonaiskulutusta Niben omasta mittarista niin loka- ja marraskuu näyttää tältä:

2015, eka syksy, säädöt ihan hukassa:
Lokakuu, Niben kokonaiskulutus 229kWh, Lämmitystarveluku 387
Marraskuu, 250kWh, 408
Eroa lämmitystarveluvuissa (408-387)/387 -> +5,4%
Eroa pumpun kokonaiskulutuksessa (250-229)/229 -> +9,2%

Kulutus nousi melkein tuplaten suhteessa lämmityksen tarpeeseen?

2016, yli vuosi viilattu, en keksi kauheasti parannettavaa säädöissä
Lokakuu, 282kWh, 418
Marraskuu, 349kWh, 558 (takka 1x viikossa)
Eroa lämmitystarveluvuissa (558-418)/418 -> +33,5%
Eroa pumpun kokonaiskulutuksessa (349-282)/282 -> +23,8%

Kulutus nousi huomattavasti vähemmän mitä lämmittämisen tarve.

Eipä noista kauheasti voi mitään muuta päätellä kuin että todennäköisesti yksi pesällinen viikossa takassa vaikuttaa enemmän kuin mlp:n säätäminen  ::)

Vaikka Nibe hieman hetkellisesti kiihdyttelee tajuuttaan pitkien kv-jaksojen tai nopeiden ulkoilman kylmenemisten jäljiltä, niin lämmityksen keskitaajuus on näillä -10C keleillä jossain 50Hz:in paikkeilla,
(2016 marraskuussa lämmitystilan keskiarvo 33,9Hz, ulkolämpötilan ka -1,1C) jos tuosta haarukoi, niin ilman suurempia romahduksia oltais maksimitaajudella 90Hz:llä on jossain -30C kylmemmällä puolella
ja siitä olis sitten vielä varaa kiristää 30Hz lisää rajoittamattomaan 120Hz:iin.

Tavoitteena on käyttää vastuksia vain elekroniikkaa harrastaessa :) Tulispa kunnon talvi niin näkis miten käy käytännössä.
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #131 : 04.12.16 - klo:13:00 »
Taitaa olla liian paljon virhemahdollisuuksia noissa tuotetun energian mittauksissa jotta vertailu olisi järkevää. Miltäs sun lukemat näyttää jos vertaa pidemmältä ajalta
tarkinta mittausta eli pumpun sähkönkulutusta. Noissa mun aiemmissa lukemissa oli Niben kulutus vain lämmitystilassa.

Jos katsellaan täällä kokonaiskulutusta Niben omasta mittarista niin loka- ja marraskuu näyttää tältä:

2015, eka syksy, säädöt ihan hukassa:
Lokakuu, Niben kokonaiskulutus 229kWh, Lämmitystarveluku 387
Marraskuu, 250kWh, 408
Eroa lämmitystarveluvuissa (408-387)/387 -> +5,4%
Eroa pumpun kokonaiskulutuksessa (250-229)/229 -> +9,2%

Kulutus nousi melkein tuplaten suhteessa lämmityksen tarpeeseen?

2016, yli vuosi viilattu, en keksi kauheasti parannettavaa säädöissä
Lokakuu, 282kWh, 418
Marraskuu, 349kWh, 558 (takka 1x viikossa)
Eroa lämmitystarveluvuissa (558-418)/418 -> +33,5%
Eroa pumpun kokonaiskulutuksessa (349-282)/282 -> +23,8%

Kulutus nousi huomattavasti vähemmän mitä lämmittämisen tarve.

Eipä noista kauheasti voi mitään muuta päätellä kuin että todennäköisesti yksi pesällinen viikossa takassa vaikuttaa enemmän kuin mlp:n säätäminen  ::)

Vaikka Nibe hieman hetkellisesti kiihdyttelee tajuuttaan pitkien kv-jaksojen tai nopeiden ulkoilman kylmenemisten jäljiltä, niin lämmityksen keskitaajuus on näillä -10C keleillä jossain 50Hz:in paikkeilla,
(2016 marraskuussa lämmitystilan keskiarvo 33,9Hz, ulkolämpötilan ka -1,1C) jos tuosta haarukoi, niin ilman suurempia romahduksia oltais maksimitaajudella 90Hz:llä on jossain -30C kylmemmällä puolella
ja siitä olis sitten vielä varaa kiristää 30Hz lisää rajoittamattomaan 120Hz:iin.

Tavoitteena on käyttää vastuksia vain elekroniikkaa harrastaessa :) Tulispa kunnon talvi niin näkis miten käy käytännössä.
Omat lukemat Lokakuu viiden vuoden KA 170h. Viimeistä en noteerannu kun iv-kone oli sökö-
Marraskuu viiden vuoden KA 230h.
Päättyneessä Marraskuussa kuitenkin pumppu kävi 327h. Eli 327h-170h=157h enempi kuin
normilokakuussa.
157h*7kw =1099kw antotehoa enemmän.
Kuitenkin OEK Marraskuussa oli 2,33

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #132 : 04.12.16 - klo:15:01 »
Omat lukemat Lokakuu viiden vuoden KA 170h. Viimeistä en noteerannu kun iv-kone oli sökö-
Marraskuu viiden vuoden KA 230h.
Päättyneessä Marraskuussa kuitenkin pumppu kävi 327h. Eli 327h-170h=157h enempi kuin
normilokakuussa.
157h*7kw =1099kw antotehoa enemmän.
Kuitenkin OEK Marraskuussa oli 2,33
Viimeisin marraskuu oli niin kylmä että lisätunneista suurin osa selittyy teillä sillä, iv-koneen vaikutus on tosiaan yllättävän pieni.

Joku tuossa skaalautuvudessa kuitenkin osuu omaan silmään. Onko tuossa mlp:n kaikki käyttötunnit eli myös KV:n teko?

Jos laskee pääkaupunkinseudun lämmitystarveluvuista keskiarvot 2011-2015 niin lokakuulle tulee 298 ja marraskuulle 373, eli marraskuussa on LäTL keskimäärin 25% suurempi kuin lokakuussa. Kuitenkin nuo käyttötunnit 170 -> 230 tarkoittavat 35% kasvua? Onko teillä sama määrä lämmitettävää tilaa ja samassa lämpötilassa lokakuussa ja marraskuussa vai sotkeeko käyttöveden teko tuota tuntimäärää?

Noista saa itse asiassa hauskan yksikön unohtamalla tehot kokonaan:
Kuinka monta minuuttia pitää pumpun käydä jokaista lämmitystarveluvun yksikköä varten:
Lokakuu 11-15 170h/298 -> 34min/LäTL'1
Marraskuu 11-15 230h/373 -> 37min/LäTL'1 (10% isompi)

Laskin huvikseni miltä invertterin käyttötunnit (KV+lämmitys) näyttäisivät on/off käynnillä 90Hz:llä: (pelkkä lämmitys)
Lokakuu 16 222h / 418 -> 32min/LäTL'1
Marraskuu 16 276h / 558 -> 30min/LäTL'1 (6% pienempi, takka?)
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #133 : 04.12.16 - klo:17:05 »
Viimeisin marraskuu oli niin kylmä että lisätunneista suurin osa selittyy teillä sillä, iv-koneen vaikutus on tosiaan yllättävän pieni.

Joku tuossa skaalautuvudessa kuitenkin osuu omaan silmään. Onko tuossa mlp:n kaikki käyttötunnit eli myös KV:n teko?

Jos laskee pääkaupunkinseudun lämmitystarveluvuista keskiarvot 2011-2015 niin lokakuulle tulee 298 ja marraskuulle 373, eli marraskuussa on LäTL keskimäärin 25% suurempi kuin lokakuussa. Kuitenkin nuo käyttötunnit 170 -> 230 tarkoittavat 35% kasvua? Onko teillä sama määrä lämmitettävää tilaa ja samassa lämpötilassa lokakuussa ja marraskuussa vai sotkeeko käyttöveden teko tuota tuntimäärää?

Noista saa itse asiassa hauskan yksikön unohtamalla tehot kokonaan:
Kuinka monta minuuttia pitää pumpun käydä jokaista lämmitystarveluvun yksikköä varten:
Lokakuu 11-15 170h/298 -> 34min/LäTL'1
Marraskuu 11-15 230h/373 -> 37min/LäTL'1 (10% isompi)

Laskin huvikseni miltä invertterin käyttötunnit (KV+lämmitys) näyttäisivät on/off käynnillä 90Hz:llä: (pelkkä lämmitys)
Lokakuu 16 222h / 418 -> 32min/LäTL'1
Marraskuu 16 276h / 558 -> 30min/LäTL'1 (6% pienempi, takka?)
Hyvä huomio.
Käyttövesi on näissä omissa mukana. Tuo Marraskuun suhteellisen eron muutos Lokakuukun tulee varmaan siitä kun olemme viikonloput Lokakuussa vielä mökillä ja tästä syystä ehkä tulee pieni lisäys
tunteihin sitten Marraskuussa. Muuten kämppä on aina samoissa säädöissä. Tai eihän tämä ole viikkoakaan samoissa säädöissä, mutta noin yleisesti ottaen.
Toinen joka vaikuttaa varmaan on tuo LTO. Vastus ei ole yleensä päällä ja Marraskuussa pukkaa kylmempää sisään.

Poissa jpk

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 59
  • Maalämpöfoorumi
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #134 : 05.12.16 - klo:10:33 »
Tämä OEK tuntuu mielenkiintoiselta mittarilta. Laskin muutamia "vertailupisteitä" tulevaa maalämpöhanketta varten:

- 2000 luvun alussa suoralla sähkölämmityskaudella meillä OEK sai arvoja noin 8:n ja  9:n väillä laskettuna koko vuoden yli. Yksittäisten kylmien talvikuukausien OEK oli hiukan alhaisempi, noin 7,5 eli kertonee siitä, että lämmitys oli säädetty talven kylmien aikojen mukaan ja muina aikoina säätö jäi päälle ja talo oli sisältä sitten ehkä turhankin lämmin

- Nyt ilmalämpöpumppujen aikakaudella OEK saa meillä koko vuoden yli laskettuna arvoja välillä 3,9 - 4,3. Yksittäisten kylmien talvikuukausien lukema kipuaa nyt lähemmäs 5,0:a kun taas leudompien lämmityskuukausien lukema jää 3,5 hujakoille. Tämä kertonee siitä, että kylmemmällä ilmalla ilmalämpöpumppujen COP antaa periksi ja sähkölämmitys tulee sitten auttamaan mutta sähköpattereiden COP tunnetusti on "vain" 1.

Yllä olevissa lukemissa on mukana kaikki lämmityssähkö ja lämminvesivaraajan käyttämä sähkö. Mielenkiintoista nähdä, mihin tuleva maalämpöpumppu ja vesikiertosysteemit pääsevät tämän OEK indeksin suhteen...

Espoo, 2-tasoinen 215m2, patterilämmitys (märkätiloissa sähkölattialämmitys)
04/17- Nibe F1255-12, 100 litr puskurivaraaja, kaivo 200m

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 607
  • Vanha pieru!
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #135 : 05.12.16 - klo:11:03 »
Tämä menee aloittajan aiheesta sivuun, mutta silti vähän lisää tuosta ominaiskulutuksesta.
Tyypilliset arvot ovat suunnilleen tämän tyyppisiä ilman lämmintä käyttövettä:
- 2010 ja uudemmat = noin 6 - 7 Wattia / ilmakuutiometri / astepäivä
- 2000 - 2009 = noin 7 -8 Wattia / ilmakuutiometri / astepäivä
- 1980 - 1999 = noin 10 Wattia / ilmakuutiometri / astepäivä
- 1970 - 1989 = noin 12 - 15 Wattia / ilmakuutiometri / astepäivä
- ennen 1970 = noin 13 - 20 Wattia / ilmakuutiometri / astepäivä

Ominaiskulutukseen vaikuttaa kerrosten lukumäärä.
Yksikerroksisen talon ominaiskulutus on on noin 20 % suurempi, kuin sama kuutiomäärä 2 - 3 kerroksisessa rakenteessa.

Uusissa taloissa ilmanvaihdon suhteellinen osuus on kasvanut, kun ulkovaipan eristystaso on parantunut merkittävästi.
Siksi hyvä ilmanvaihdon hukkalämmön talteen otto tärkeää.
Lämpimän käyttöveden suhteellinen osuus kasvaa myöskin muiden lämmönhukkakomponenttien vähentyessä.

Ominaiskulutus pitäisi laskea koko vuodelle, jos siinä on lämmin käyttövesi mukana.
Lämpimän käyttöveden osuus on jatkuvasti suunnilleen vakio, mutta rakennuksen lämmitystarve muuttuu sään mukana.



Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #136 : 05.12.16 - klo:21:45 »
Tämä menee aloittajan aiheesta sivuun, mutta silti vähän lisää tuosta ominaiskulutuksesta.
Tyypilliset arvot ovat suunnilleen tämän tyyppisiä ilman lämmintä käyttövettä:
- 2010 ja uudemmat = noin 6 - 7 Wattia / ilmakuutiometri / astepäivä
- 2000 - 2009 = noin 7 -8 Wattia / ilmakuutiometri / astepäivä
- 1980 - 1999 = noin 10 Wattia / ilmakuutiometri / astepäivä
- 1970 - 1989 = noin 12 - 15 Wattia / ilmakuutiometri / astepäivä
- ennen 1970 = noin 13 - 20 Wattia / ilmakuutiometri / astepäivä

Ominaiskulutukseen vaikuttaa kerrosten lukumäärä.
Yksikerroksisen talon ominaiskulutus on on noin 20 % suurempi, kuin sama kuutiomäärä 2 - 3 kerroksisessa rakenteessa.

Uusissa taloissa ilmanvaihdon suhteellinen osuus on kasvanut, kun ulkovaipan eristystaso on parantunut merkittävästi.
Siksi hyvä ilmanvaihdon hukkalämmön talteen otto tärkeää.
Lämpimän käyttöveden suhteellinen osuus kasvaa myöskin muiden lämmönhukkakomponenttien vähentyessä.

Ominaiskulutus pitäisi laskea koko vuodelle, jos siinä on lämmin käyttövesi mukana.
Lämpimän käyttöveden osuus on jatkuvasti suunnilleen vakio, mutta rakennuksen lämmitystarve muuttuu sään mukana.
Aika tarkka taulukko :) Meikäläisellä esim eilen 5,6wh/m3 lämmityksen kanssa ja kv mukana 6.2.

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #137 : 05.12.16 - klo:22:44 »
Aika tarkka taulukko :) Meikäläisellä esim eilen 5,6wh/m3 lämmityksen kanssa ja kv mukana 6.2.
Kieltämättä osuu hämmentävän hyvin, mä laskin sekä tuotetun lämmitysenergian että kulutetun sähkön mukaan
ja tilavuutena laskuissa on mitatut lämmitettävät sisäkuutiot.

Energiassa on Niben varaajaan tuottama lämpöenergia - KV:n esilämmitykseen käytetty +
ulkoinen kpumpun ja IV-koneeen sähkönkulutukset.

Energiana: lokakuu 8,47W/m^3/astepäivä ja marraskuu 7,98W/m^3/astepäivä joka osuu aika hyvin haarukkaan.

Talo on valmistunut -97 oltuaan silloinen 'matalaenergiatalo' ja Niben kanssa samaan aikaan vaihtui myös uusi IV-kone,
eli vanhalla IV-koneella ollut varmaan jotain 9-10 Wattia.

Sitten jos laskee samat kulutetun sähkön mukaan niin

Tässä on tuotettu energia vaihdettu tuottamiseen käytettyyn pumpun sähkönkulutukseen + nuo samat kpumppu ja iv-kone:

Sähkönä: lokakuu 1,63W/m^3/astepäivä ja marraskuu 1,60W/m^3/astepäivä
Sähkönä: lokakuu 1,50W/m^3/astepäivä ja marraskuu 1,45W/m^3/astepäivä

Jos kulutetun lämpöenergian ja sähkön suhteista arvioi hyötysuhteita niin nyt näkyy selvästi miten keruun viileneminen
ja lauhduttimen kuumeneminen huonontaa hyötysuhdetta:
Lokakuu 8,47/1,63 -> 5,18 Marraskuu 7,98/1,60 -> 4,97
Lokakuu 8,47/1,50 -> 5,66 Marraskuu 7,98/1,45 -> 5,51

Mutta kerta viikossa takkaa ja viikonloppuisin puukiukaalla saunottelu vaikuttaa enemmän kuin hyötysuhteen lasku,
joten absoluuttinen kulutus on silti pienempi marraskuussa 1,60 vs. 1,63. 1,45 vs. 1,50

Nyt olis kiva nähdä muidenkin pumpputyyppien skaalautuvuutta lämmityskauden aikana ominaiskulutuksella mitattuna.

edit. Oli kuitenkin jäänyt sähkönkulutuksiin KV-esilämmitys mukaan, mutta tuotetussa energiassa sitä ei ollut.
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #138 : 05.12.16 - klo:23:33 »
Kieltämättä osuu hämmentävän hyvin, mä laskin sekä tuotetun lämmitysenergian että kulutetun sähkön mukaan
ja tilavuutena laskuissa on mitatut lämmitettävät sisäkuutiot.

Energiassa on Niben varaajaan tuottama lämpöenergia - KV:n esilämmitykseen käytetty +
ulkoinen kpumpun ja IV-koneeen sähkönkulutukset.

Energiana: lokakuu 8,47W/m^3/astepäivä ja marraskuu 7,98W/m^3/astepäivä joka osuu aika hyvin haarukkaan.

Talo on valmistunut -97 oltuaan silloinen 'matalaenergiatalo' ja Niben kanssa samaan aikaan vaihtui myös uusi IV-kone,
eli vanhalla IV-koneella ollut varmaan jotain 9-10 Wattia.

Sitten jos laskee samat kulutetun sähkön mukaan niin

Tässä on tuotettu energia vaihdettu tuottamiseen käytettyyn pumpun sähkönkulutukseen + nuo samat kpumppu ja iv-kone:

Sähkönä: lokakuu 1,63W/m^3/astepäivä ja marraskuu 1,60W/m^3/astepäivä

Jos kulutetun lämpöenergian ja sähkön suhteista arvioi hyötysuhteita niin nyt näkyy selvästi miten keruun viileneminen
ja lauhduttimen kuumeneminen huonontaa hyötysuhdetta:
Lokakuu 8,47/1,63 -> 5,18 Marraskuu 7,98/1,60 -> 4,97

Mutta kerta viikossa takkaa ja viikonloppuisin puukiukaalla saunottelu vaikuttaa enemmän kuin hyötysuhteen lasku,
joten absoluuttinen kulutus on silti pienempi marraskuussa 1,60 vs. 1,63.

Nyt olis kiva nähdä muidenkin pumpputyyppien skaalautuvuutta lämmityskauden aikana ominaiskulutuksella mitattuna.
Aika vähän kyllä tuon ulkosen sähkösyöpön 65w vaikuttaa kokonaisuuteen.
Eilen esim. jos olisi ollut uudempi 15wattinen niin lepotunnit/kuutiot/astepäivä olisi tehnyt
säästöä 0.052wh/m3.
Vanhahko iv-kone 90w 0.17wh/m3. näin ollen 5,92wh/m3 kokonaiskulutus tällä kokoonpanolla.
Tosin kompuran ottoteho on arvioitu 1750w, missä on varmaan hieman ilmaa.
Olisi kiva saada joku Saksalainen ja miksi ei Suomalainenkin mukaan kun menee vähän Ruotsi-Ruotsi
maaotteluksi.


Poissa Seagear

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 885
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #139 : 05.12.16 - klo:23:35 »
Kohtuu hyvin toimii tomppelin laskentakertoimet kyllä viime vuodelle.

12  Wattia / ilmakuutiometri / astepäivä = 12 * 500 * 3263 * 1,2 = 23500 kWh.
Jos tuon jakaa COP 3,3:lla niin tulee 7100 kWh eli aika tarkkaan pumpun viime vuonna kuluttama sähkö.
Danfoss DHP-H8+UKV100,
porakaivo 175m, patterilämmitys, 1. kerroksinen 146 + 70m2 puolilämmin, rv. -73

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #140 : 06.12.16 - klo:00:16 »
No nyt kun menit näyttään esimerkin joka on laskettu oikein niin huomasin unohtaneeni tuon 1-kerroksisuuden kokonaan pois.  :(

Eipä tuo haitanne jos vertailee kuukausikulutuksia toisiinsa, koska toinen muuttuja joka on aika hankala määritellä tarkasti
on tuo tilavuus, meillä on piirrustuksissa 460m^3, mutta sisäseinista mitattuna 390m^3, tuosta on sitten taas osa vain n. 15-asteiseksi lämmitettyä jne.
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #141 : 06.12.16 - klo:00:20 »
Kieltämättä osuu hämmentävän hyvin, mä laskin sekä tuotetun lämmitysenergian että kulutetun sähkön mukaan
ja tilavuutena laskuissa on mitatut lämmitettävät sisäkuutiot.

Energiassa on Niben varaajaan tuottama lämpöenergia - KV:n esilämmitykseen käytetty +
ulkoinen kpumpun ja IV-koneeen sähkönkulutukset.

Energiana: lokakuu 8,47W/m^3/astepäivä ja marraskuu 7,98W/m^3/astepäivä joka osuu aika hyvin haarukkaan.

Talo on valmistunut -97 oltuaan silloinen 'matalaenergiatalo' ja Niben kanssa samaan aikaan vaihtui myös uusi IV-kone,
eli vanhalla IV-koneella ollut varmaan jotain 9-10 Wattia.

Sitten jos laskee samat kulutetun sähkön mukaan niin

Tässä on tuotettu energia vaihdettu tuottamiseen käytettyyn pumpun sähkönkulutukseen + nuo samat kpumppu ja iv-kone:

Sähkönä: lokakuu 1,63W/m^3/astepäivä ja marraskuu 1,60W/m^3/astepäivä

Jos kulutetun lämpöenergian ja sähkön suhteista arvioi hyötysuhteita niin nyt näkyy selvästi miten keruun viileneminen
ja lauhduttimen kuumeneminen huonontaa hyötysuhdetta:
Lokakuu 8,47/1,63 -> 5,18 Marraskuu 7,98/1,60 -> 4,97

Mutta kerta viikossa takkaa ja viikonloppuisin puukiukaalla saunottelu vaikuttaa enemmän kuin hyötysuhteen lasku,
joten absoluuttinen kulutus on silti pienempi marraskuussa 1,60 vs. 1,63.

Nyt olis kiva nähdä muidenkin pumpputyyppien skaalautuvuutta lämmityskauden aikana ominaiskulutuksella mitattuna.
Tässä tulee pikku ero näihin COPeloihin.
'16 marraskuu / 295,1kWh / 1675,3kWh / "5,86"
Näin paljon polly valehtelee.

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #142 : 06.12.16 - klo:00:54 »
Tässä tulee pikku ero näihin COPeloihin.
'16 marraskuu / 295,1kWh / 1675,3kWh / "5,86"
Näin paljon polly valehtelee.
Kyllä polly ihan oikein näyttää, mutta se mittaa vain pelkkää lämmöntuotantoa varaajaan.
Mutta kun kokonaisuuteen otetaan mukaan ulkoinen kiertovesipumppu ja IV-kone niin silloin hyötysuhde tosiaan romahti marraskuussa jo alle viiden.
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #143 : 06.12.16 - klo:01:12 »
Kyllä polly ihan oikein näyttää, mutta se mittaa vain pelkkää lämmöntuotantoa varaajaan.
Mutta kun kokonaisuuteen otetaan mukaan ulkoinen kiertovesipumppu ja IV-kone niin silloin hyötysuhde tosiaan romahti marraskuussa jo alle viiden.
OK, mutta eihän nuo voi lisätä kulutusta yhden COP asteen verran.
Tuohon aikaisempaan postaukseeni, vanhoilla vermeillä, COP ei laske noin paljoo.
Vieläkin kyllä ihmettelen suuresti että minulla Marraskuun kulutus nousi 1100kw
ja teillä 360kw. En nyt tarkalleen muista, mutta suhde oli tämä.
Yksi takan poltto viikossa ei millään riitä selitykseksi.

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #144 : 06.12.16 - klo:01:43 »
OK, mutta eihän nuo voi lisätä kulutusta yhden COP asteen verran.
Tuohon aikaisempaan postaukseeni, vanhoilla vermeillä COP ei laske noin paljoo.
Hyvä kun huomasit,  vähemmän yllättäen mun alkuperäisissä lukemissa oli virhe, tuotettu energia oli oikein,
mutta kulutetussa sähkössä oli vahingossa mukana myös KV-esilämmityksen tekoon käytetty sähkö.
Korjasin lukemat alkuperäiseen viestiin.

Kaivelin tietokannasta hieman lukemia lokakuulta ja marraskuulta ja näyttää itse asissa siltä että hyötysuhde putoaa vähemmän kuin mitä sen yleiseksi todistetun teorian mukaan pitäisi pudota. Höyrystimen lämpötilan keskiarvo on marraskuussa -0,85C vähemmän kuin lokakuussa ja lauhduttimen on noussut +1,1C. Kuitenkin mitattu hyötysuhde on laskenut vain 2,5% 6,01 -> 5,86. Joko kyseessä on mittausvirhe tai sitten invertterin hyötysuhde ei olekaan parhaimmillaan ihan pienimmillä kierroksillaan? Toisaalta lämmitystilan keskitaajuudet ovat aika lähellä toisiaan 27,4Hz lokakuussa vs. 33,9Hz marraskuussa. Pitääkin seurata tilanteen kehitystä.
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #145 : 06.12.16 - klo:01:45 »
Hyvä kun huomasit,  vähemmän yllättäen mun alkuperäisissä lukemissa oli virhe, tuotettu energia oli oikein,
mutta kulutetussa sähkössä oli vahingossa mukana myös KV-esilämmityksen tekoon käytetty sähkö.
Korjasin lukemat alkuperäiseen viestiin.

Kaivelin tietokannasta hieman lukemia lokakuulta ja marraskuulta ja näyttää itse asissa siltä että hyötysuhde putoaa vähemmän kuin mitä sen yleiseksi todistetun teorian mukaan pitäisi pudota. Höyrystimen lämpötilan keskiarvo on marraskuussa -0,85C vähemmän kuin lokakuussa ja lauhduttimen on noussut +1,1C. Kuitenkin mitattu hyötysuhde on laskenut vain 2,5% 6,01 -> 5,86. Joko kyseessä on mittausvirhe tai sitten invertterin hyötysuhde ei olekaan parhaimmillaan ihan pienimmillä kierroksillaan? Toisaalta lämmitystilan keskitaajuudet ovat aika lähellä toisiaan 27,4Hz lokakuussa vs. 33,9Hz marraskuussa. Pitääkin seurata tilanteen kehitystä.
Tuotettu energia ei voi olla oikein.
Eikä kyllä kulutetunkaan.
 Ei muutaku kämppä pimeeksi ja lasket sitten mittarin vilkulta kolmeen kertaan mieluummin mitä se pumppu oikeesti vie. Aletaan sitten arpomaan tuottoa.

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #146 : 06.12.16 - klo:01:52 »
Vieläkin kyllä ihmettelen suuresti että minulla Marraskuun kulutus nousi 1100kw
ja teillä 360kw. En nyt tarkalleen muista, mutta suhde oli tämä.
Yksi takan poltto viikossa ei millään riitä selitykseksi.
On tuossa kyllä niin suuri ero että jossain on systemaattinen virhe. Kuinka tarkkaan noi IVT:n käyntitunnit saa koneelta? Mittaako efergy koko huushollin sähköjä? Jos sillä sais pelkän pumpun kulutuksen niin luulis että päästäis tarkempiin tuloksiin. Sellainen tulee kanssa mieleen, että en oikein käsitä miten IVT:n anto- ja ottotehot eivät muuttuisi lämmitysveden pyynnin mukana.
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #147 : 06.12.16 - klo:02:16 »
Vieläkin kyllä ihmettelen suuresti että minulla Marraskuun kulutus nousi 1100kw
ja teillä 360kw. En nyt tarkalleen muista, mutta suhde oli tämä.
Tuotettu energia ei voi olla oikein. Eikä kyllä kulutetunkaan.
 Ei muutaku kämppä pimeeksi ja lasket sitten mittarin vilkulta kolmeen kertaan mieluummin mitä se pumppu oikeesti vie. Aletaan sitten arpomaan tuottoa.
Miksi noita lukemia pitäisi epäillä? Sähkölaitokseen pitänee luottaa, heidän mukaansa meillä meni yhteenä lokakuussa 713,8kWh ja marraskuussa 821,1kWh. Ei tuolla erotuksella 1000kWh lämpöä tehdä. Itse asiassa muun kuin lämmityssähkön osuus kasvoi marraskuussa, koska auto oli aamuisin roikan nokassa, lokakuussa en voinut ajaa autolla.

Pumppu kävi lämmitystilassa marraskuussa 666h ja pollun mukaan tuotto oli 1675,3kWh joka tarkoittaa keskimäärin n. 2.5kWatin lämmitystehoa. Keskitaajuudella 33,7Hz tuo on mielestäni ihan hollilla. Jos 20Hz:llä on lämmitysteho on Niben omien dokujenkin mukaan 1.5kW ja 40Hz:llä yli 3kW.
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #148 : 06.12.16 - klo:02:22 »
On tuossa kyllä niin suuri ero että jossain on systemaattinen virhe. Kuinka tarkkaan noi IVT:n käyntitunnit saa koneelta? Mittaako efergy koko huushollin sähköjä? Jos sillä sais pelkän pumpun kulutuksen niin luulis että päästäis tarkempiin tuloksiin. Sellainen tulee kanssa mieleen, että en oikein käsitä miten IVT:n anto- ja ottotehot eivät muuttuisi lämmitysveden pyynnin mukana.
Tunnit tulee pumpun laskuriin. Erittelee prossissa kv/lämmityksen millä sinällään ei tee mitään.
Husdata kertoo minuutilleen mitä on tehty.
Efergyä en käytä näissä laskelmissa mittavirheen takia ollenkaan, mutta lämmöntarpeen lukujen valossa
tuokin näyttää tosi tarkasti päivittäiset muutokset.
Suosittelen, jos ymmärrystä on.
Sehän tässä hauskaa on että tossa pumpussa nämä normilämmitykset mennään aika samoilla ottotehoilla.
Ainoastaan lauhduttimen dt tietysti tippuu käynnin edetessä.

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #149 : 06.12.16 - klo:02:37 »
Miksi noita lukemia pitäisi epäillä? Sähkölaitokseen pitänee luottaa, heidän mukaansa meillä meni yhteenä lokakuussa 713,8kWh ja marraskuussa 821,1kWh. Ei tuolla erotuksella 1000kWh lämpöä tehdä. Itse asiassa muun kuin lämmityssähkön osuus kasvoi marraskuussa, koska auto oli aamuisin roikan nokassa, lokakuussa en voinut ajaa autolla.

Pumppu kävi lämmitystilassa marraskuussa 666h ja pollun mukaan tuotto oli 1675,3kWh joka tarkoittaa keskimäärin n. 2.5kWatin lämmitystehoa. Keskitaajuudella 33,7Hz tuo on mielestäni ihan hollilla. Jos 20Hz:llä on lämmitysteho on Niben omien dokujenkin mukaan 1.5kW ja 40Hz:llä yli 3kW.
En epäile yhtään sähkölaitosta vaan pumpun energiamittaria.
Meillä Lokakuu sähkölaitos muistuttaa 910kwh verran ja Marraskuusta 1127kwh verran.
Kylmää oli. JOS COP teillä olisi ollut viisi niin olisi hyvin riitänyt kulutuksen kasvu ihan sähkölaitoksenkin
mukaan.
2,5W lämmitysteho, millä kaavalla?
1675/666= todelllakin 2,5wh. Kuitenkin aikaisemmin tämä luku oli 1,6wh ostosähkössä.

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #150 : 06.12.16 - klo:02:44 »
Sehän tässä hauskaa on että tossa pumpussa nämä normilämmitykset mennään aika samoilla ottotehoilla.
Ainoastaan lauhduttimen dt tietysti tippuu käynnin edetessä.
Pysyykö lauhdutinpumpun virtaus vakiona? Silloinhan antotehon on pudottava.
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #151 : 06.12.16 - klo:03:07 »
Pysyykö lauhdutinpumpun virtaus vakiona? Silloinhan antotehon on pudottava.
Joo pysyy vakiona. Antaa kyllä hivenen enemmän kuin 7kw normikäynnillä. Kaivon tulo
ei mene alle 1.5C alapuolelle milloinkaan ja näin ollen ehkä noin 5% olisi tehoa liikaa jos vertaa laskelmiin.

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #152 : 06.12.16 - klo:03:36 »
En epäile yhtään sähkölaitosta vaan pumpun energiamittaria.
Meillä Lokakuu sähkölaitos muistuttaa 910kwh verran ja Marraskuusta 1127kwh verran.
Kylmää oli. JOS COP teillä olisi ollut viisi niin olisi hyvin riitänyt kulutuksen kasvu ihan sähkölaitoksenkin
mukaan.
2,5W lämmitysteho, millä kaavalla?
1675/666= todelllakin 2,5wh. Kuitenkin aikaisemmin tämä luku oli 1,6wh ostosähkössä.
Mietintää.
Meillä kulutus nousi 217kwh Loka/Marraskuu. Pumppu vei 157h*2=314kwh+sauna 2*viikossa 8kwh=
378kwh enempi? No ei tääkään yhtälö toimi :-[

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #153 : 06.12.16 - klo:10:24 »
k113635
Lainaus
Nyt olis kiva nähdä muidenkin pumpputyyppien skaalautuvuutta lämmityskauden aikana ominaiskulutuksella mitattuna
Oheisessa Excel-taulukossa on oman taloni kuukausittaista kulutustietoa koko lämpöpumppuajalta eli lähes 10 vuotta.
- L-Ässä V-7.0 tulistinpumppu vuodelta 2007
- Talo vuodelta 1975, ajalleen tyypillinen 1-kerrostalo
- Patterilämmitys

Trendistä nähdään, että lämmityskaudella on OEK pysynyt koko seuranta-ajan varsin tasaisena.
Kesällä lämmityskauden ulkopuolella OEK ei ole pätevä.
OEK ei kerro energian kulutuksen määrää.
OEK kertoo lämmitysjärjestelmän ja talon hyvyyden.
Jos OEK kasvaa kertoo se siitä että joko lämmitysjärjestelmän kunto on huonontunut tai talon lämpöhäviöt ovat kasvaneet ja päinvastoin.
OEK:lla voidaan verrata eri talojen ja lämmitysjärjestelmien hyvyyttä.

(PS minä lanseerasin aikoinaan tämän termin OEK)

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa jpk

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 59
  • Maalämpöfoorumi
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #154 : 06.12.16 - klo:12:46 »
Tosiaan OEK on hyvä mittari lämmitysjärjestelmien vertailuun. Tällä foorumilla erilaisten mittareiden ja indeksien suhteen on useimmiten olennaista vertailla ja mittailla asioita ostettavaan energiaan suhteutettuna. Ja näinhän useimmat esim. tässä threadissä OEK indeksiä käyttävätkin. Niinpä OEK nimen selitys voisi olla myös Ostetun Energian Kulutus -indeksi.
Espoo, 2-tasoinen 215m2, patterilämmitys (märkätiloissa sähkölattialämmitys)
04/17- Nibe F1255-12, 100 litr puskurivaraaja, kaivo 200m

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #155 : 06.12.16 - klo:14:50 »
k113635 Oheisessa Excel-taulukossa on oman taloni kuukausittaista kulutustietoa koko lämpöpumppuajalta eli lähes 10 vuotta.
- L-Ässä V-7.0 tulistinpumppu vuodelta 2007
- Talo vuodelta 1975, ajalleen tyypillinen 1-kerrostalo
- Patterilämmitys

Trendistä nähdään, että lämmityskaudella on OEK pysynyt koko seuranta-ajan varsin tasaisena.
Kesällä lämmityskauden ulkopuolella OEK ei ole pätevä.
OEK ei kerro energian kulutuksen määrää.
OEK kertoo lämmitysjärjestelmän ja talon hyvyyden.
Jos OEK kasvaa kertoo se siitä että joko lämmitysjärjestelmän kunto on huonontunut tai talon lämpöhäviöt ovat kasvaneet ja päinvastoin.
OEK:lla voidaan verrata eri talojen ja lämmitysjärjestelmien hyvyyttä.

(PS minä lanseerasin aikoinaan tämän termin OEK)

ATS
Iso kiitos, nyt on asiallista mittausdataa. Tuo keruun energiamittaus yhdistettynä pumpun ottotehoon kertoo oikeastaan kaiken oleellisen.
Sisältääkö MLP kWh mitään muuta kuin pumpun kulutuksen esim. ulkoisen kiertovesipumpun tai IV-koneen kulutuksia?

Itse vähän vierastan eri kohteiden vertailua tuolla sinänsä hienolla OEK:lla, koska jos pumpun ottoteho ei ole tarkasti tiedossa niin sen arviointi on hankalaa ja toisaalta jos lukemaan otetaan kaikki kulutettu sähkö niin muut kulutustottumukset vaikuttavat liikaa. Itse näen suurimman hyödyn juuri tuossa oman lämmitysjärjestelmän toiminnan seuraamisessa.

Mutta tämän säikeen alkuperäiseen aiheeseen viitaten noista datoista osui heti tällainen silmään:


Eli se kaikkein oleellisin kiistakapula, hyötysuhteen muutos lämmitystarpeen funktiona näkyy tuosta datasta mielestäni kohtalaisen selkeästi. Mutta samalla näkyy myös se että kesällä -13 on tapahtunut jotain, koska siinä on selkeä epäjatkuvuuskohta.
09-13 COP n.3.0 +- 0,2
14-16 COP n.3.4 +- 0,1

Tuollainen 10% parannus hyötysuhteessa on ihan merkittävä, mitä tapahtui, vai tuolloinko loppui oikeat talvet :)
Tuosta voidaan nyt alustavasti päätellä minkälaisessa ikkunassa COP liikkuu lämmityskauden aikana, ainakin Lässän tapauksessa ja patteritaloudessa.
Olisitko samaa mieltä että alle +-10% on teillä muutosväli hyötysuhteessa suhteessa lämmityskauden keskiarvoon?
Siinä olisi hyvää vertailupohjaa etsiä eroja invertterin skaalautuvuudessa kunhan saadaan lisää dataa.
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #156 : 07.12.16 - klo:10:39 »
Iso kiitos, nyt on asiallista mittausdataa. Tuo keruun energiamittaus yhdistettynä pumpun ottotehoon kertoo oikeastaan kaiken oleellisen.
Sisältääkö MLP kWh mitään muuta kuin pumpun kulutuksen esim. ulkoisen kiertovesipumpun tai IV-koneen kulutuksia?
MLP kWh sisältää koko lämmitysjärjestelmän kaiken sähkön, MLP sisäisine pumppuineen + lämmönjaon kiertovesipumppu.
1970-luvun tyypillisessä talossa ei ole IV-konetta.


Itse vähän vierastan eri kohteiden vertailua tuolla sinänsä hienolla OEK:lla, koska jos pumpun ottoteho ei ole tarkasti tiedossa niin sen arviointi on hankalaa ja toisaalta jos lukemaan otetaan kaikki kulutettu sähkö niin muut kulutustottumukset vaikuttavat liikaa. Itse näen suurimman hyödyn juuri tuossa oman lämmitysjärjestelmän toiminnan seuraamisessa.

Mutta tämän säikeen alkuperäiseen aiheeseen viitaten noista datoista osui heti tällainen silmään:


Eli se kaikkein oleellisin kiistakapula, hyötysuhteen muutos lämmitystarpeen funktiona näkyy tuosta datasta mielestäni kohtalaisen selkeästi. Mutta samalla näkyy myös se että kesällä -13 on tapahtunut jotain, koska siinä on selkeä epäjatkuvuuskohta.
09-13 COP n.3.0 +- 0,2
14-16 COP n.3.4 +- 0,1

Tuollainen 10% parannus hyötysuhteessa on ihan merkittävä, mitä tapahtui, vai tuolloinko loppui oikeat talvet :)
Jos tarkkaan katsotaan niin muutos tapahtui helmi- maaliskuun vaihteessa 2013.
25.2.2013 vaihdoin LJ kiertovesipumpun Wilo karvalakkimallista Grundfos Alpha 2:ksi.
Samalla pumppausmäärällä vie Alpha 38W vähemmän kuin Wilo.
Koska kierovesipumppu käy koko ajan pienenee MLP:n vuotuinen ottoenergia n. 330 kWh
Jos tarkkaan katsoo, on myös kesällä 2015 tapahtunut COP:ssa hienoinen parannus.
Tällöin vaihdoin latauspumpun Wilosta Alphaksi. Tehonotto pieneni 26 W, mutta koska se käy vain samalla kun lämpöpumppu on sen vaikutus COP:iin vähäinen.


Tuosta voidaan nyt alustavasti päätellä minkälaisessa ikkunassa COP liikkuu lämmityskauden aikana, ainakin Lässän tapauksessa ja patteritaloudessa.
Olisitko samaa mieltä että alle +-10% on teillä muutosväli hyötysuhteessa suhteessa lämmityskauden keskiarvoon?
Siinä olisi hyvää vertailupohjaa etsiä eroja invertterin skaalautuvuudessa kunhan saadaan lisää dataa.
COP-trendistä näkee selvän vuodenaikaisvaihtelun.
Talvella on selvä notkahdus johtuen siitä että patterit tarvitsevat lämmintä vettä.
Kesällä on pienempi notkahdus. Tämä taas johtuu siitä että tulistuslämpö ei yksinään riitä vaan pitää nostaa myös lauhdutuslämpötilaa.
Paras COP on keväin syksyin kun pattereille riittää viileä vesi ja tulistuslämpö riittää käyttövedelle. Ulkoilman rajalämpötila tälle on n. 10C.

ATS

L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa tume

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 42
  • Maalämpöfoorumi
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #157 : 07.12.16 - klo:21:00 »
Mitenkäs tämä invertteri vs.on-off keskustelu etenee. Olen lukenut teidän kirjoituksia, hyvää keskustelua. Mutta kumpi voitti >:(

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #158 : 07.12.16 - klo:21:32 »
Virittely on vielä kesken kun tuli päivittäiset lämmöntarveluvut avuksi :)

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #159 : 07.12.16 - klo:23:14 »
Tää on yksi niistä mukavista kilpailuista joissa ei oikein häviäjiä olekaan. Sanoittaisinkohan konsensuksen oikein jos toteaisin näin:
Näyttää siltä että keruun mitoitus ja lämmönjaon toteutus ovat merkittävämpiä tekijöitä maalämpöpumpun hyötysuhteeseen
kuin se että onko pumppu muuttuvatehoinen vai ei.

Ja jos eroja pumppujen välillä on, niin suurimmillaankin ne ovat aika pieniä.

Mitään helppoa ei maalämpöpumpun hyötysuhteen mittaaminen ole, varsinkin näillä ilmoilla kun ulkolämpötila vaihtelee +10 astetta
päivien välillä. Jos joku kysysyis nyt meidän pumpun lukuja niin arvot olisivat kovinkin erilaisia riippuen siitä kuinka pitkän aikavälin
keskiarvoista puhutaan. Eri aikaväliln esim. 1h/12h/viikon keskiarvoistetutkin lukemat vaihtelevat yllättävän paljon, tässä ihan esimerkkinä kaksi
tunnin mittauksen keskiarvonippua:

esimerkkinä 24h aikajaksolta kaksi kpl. tunnin keskiarvoja ja pumppuhan on käynyt koko 24h.
aikaväli - toimintatila, ulkolämpö, COP, taajuus, kaikista keskiarvot
6.12.2016 20:00-21:00 - B2.4/W31.9 ulkT -12.0 COP 5.0 52.4Hz
7.12.2016 16:00-17:00 - B4.0/W29.5 ulkT 0.7 COP 5.9 22.7Hz
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE