Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Purulaatikko öljyltä maalämmölle  (Luettu 13764 kertaa)

Poissa Peitepoliisi Seppo

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 20
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Purulaatikko öljyltä maalämmölle
« Vastaus #40 : 09.12.19 - klo:10:46 »
Kolmas vuosi (12/18-11/19).

Käynnistyksiä 8850 kpl, vuodessa 2900 kpl.
Kokonaiskäyttöaika 6726 h, vuodessa 2324 h. Käyttövedelle 1243 h, vuodessa 434 h.

Kokonaissähkönkulutus 11,3 MWh
Nibe F1145-12+UKV 300+VPB 300; noin 235 aktiivista metriä 45 mm turbokollektorilla Espoossa. Yksilehtiset patterit purulaatikossa (1948).

Poissa ishiba

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 454
Vs: Purulaatikko öljyltä maalämmölle
« Vastaus #41 : 09.12.19 - klo:12:13 »
Noin äkkiseltään laskettuna ihan kohtuullisella COP:lla vaikuttaisi lämpeävän.

Poissa Seagear

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 880
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: Purulaatikko öljyltä maalämmölle
« Vastaus #42 : 04.01.20 - klo:11:15 »
Kolmas vuosi (12/18-11/19).

Käynnistyksiä 8850 kpl, vuodessa 2900 kpl.
Kokonaiskäyttöaika 6726 h, vuodessa 2324 h. Käyttövedelle 1243 h, vuodessa 434 h.

Kokonaissähkönkulutus 11,3 MWh

Tosi pienellä lämpenee vanha talo! Olikohan se edellisten asukkaiden arvio öljynkulutuksesta kovin pessimistinen vai oliko vanha kattila  "öljyjäähdytteinen"?

Meillä mennyt kahdeksassa vuodessa pumpulle 56390 kWh ja käyttötunteja 24460. Vastustunnit 159 + 69.
Danfoss DHP-H8+UKV100,
porakaivo 175m, patterilämmitys, 1. kerroksinen 146 + 70m2 puolilämmin, rv. -73

Poissa Peitepoliisi Seppo

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 20
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Purulaatikko öljyltä maalämmölle
« Vastaus #43 : 08.01.20 - klo:14:53 »
Tosi pienellä lämpenee vanha talo! Olikohan se edellisten asukkaiden arvio öljynkulutuksesta kovin pessimistinen vai oliko vanha kattila  "öljyjäähdytteinen"?

Meillä mennyt kahdeksassa vuodessa pumpulle 56390 kWh ja käyttötunteja 24460. Vastustunnit 159 + 69.

Olen kyllä tyytyväinen kulutukseen. Riippu tietysti juhannuskeleistä, mutta jos tämä tammikuu jatkuu tämänlaisena, ei kymppikerho ole enää kovin kaukana. Toi korkkipuru seinissä on kai lähes tuplaten parempi eriste sahanpuruun verrattuna ja jossain vaiheessa puhallutan vintille sellua, kun siellä on pahimmillaan vain 200 mm sahanpurua.

Aloin jo ekan vuoden jälkeen epäillä, että todellinen öljynkulutus on ollut ilmoitettua pienempi tai kattilan hyötysuhde aivan kamala. Eikä salaojaremontin yhteydessä ylös nostettu öljysäiliökään ollut vuotanut. Toisaalta tomppelin laskelma osui melko hyvin ilmoitettun öljynkulutuksen kanssa samaan suuruusluokkaan kuten myös muutaman kauppiaan laskelmat.

Tuolle pumpulle menee nyt sähköä keskimäärin reilut 7200 kWh ja käyttötunteja kertyy reilut 2200 per vuosi. Laskelman mukaan tunteja tulisi keskimäärin yli tuhat enemmän, mutta alhaisemman kulutuksen lisäksi syynä sille on se, että tuo Niben 12 kW pumpuksi nimeämä tuote lienee todellisuudessa 14 kW:n pumppu https://www.nibe.fi/nibedocuments/16065/F1145-12.pdf Tämä ei tullut esille hankintaa tehdessä. Ehkäpä tuolla alhaalla pörräisi saman merkin invertteri tai joku Thermia/Danfoss, jos olisin tämän tajunnut. No, tuo reiluhko puskurivaraaja kai on pelastanut tässä tapauksessa pahemmalta pätkäkäynniltä keskimääräisen käyntijakson ollessa kolme varttia. Niben invertteri olisi ollut muistaakseni ~700€ kalliimpi ja sähkönkulutus olisi ollut ~40€ vähemmän pa, joten päädyin perinteiseen hai-tekin sijaan.

En kokemukseni perusteella voi suositella tulistusvaraajallista lämpöpumppua merkistä riippumatta!

...

Kirjoitan jossakin vaiheessa tästä oman topicin tarkemmin perusteluin. Yleisesti voidaan todeta, että lattialämmitystaloihin tulistusvaraajallinen lämpöpumppu on erittäin huono vaihtoehto mm. heikon hyötysuhteen takia. Patterilämmitystaloihin se vielä menettelee, mutta vaihtoventtiili lämpöpumpulla + lisävaraajilla päästään tehokkaampaan sekä luotettavampaan lopputulokseen.

Onko tätä perustelua kirjoitettu? En ole seuraillut foorumia kovin intensiivisesti.
Nibe F1145-12+UKV 300+VPB 300; noin 235 aktiivista metriä 45 mm turbokollektorilla Espoossa. Yksilehtiset patterit purulaatikossa (1948).

Poissa ishiba

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 454
Vs: Purulaatikko öljyltä maalämmölle
« Vastaus #44 : 08.01.20 - klo:16:11 »
Tuolle pumpulle menee nyt sähköä keskimäärin reilut 7200 kWh ja käyttötunteja kertyy reilut 2200 per vuosi. Laskelman mukaan tunteja tulisi keskimäärin yli tuhat enemmän, mutta alhaisemman kulutuksen lisäksi syynä sille on se, että tuo Niben 12 kW pumpuksi nimeämä tuote lienee todellisuudessa 14 kW:n pumppu https://www.nibe.fi/nibedocuments/16065/F1145-12.pdf Tämä ei tullut esille hankintaa tehdessä. Ehkäpä tuolla alhaalla pörräisi saman merkin invertteri tai joku Thermia/Danfoss, jos olisin tämän tajunnut. No, tuo reiluhko puskurivaraaja kai on pelastanut tässä tapauksessa pahemmalta pätkäkäynniltä keskimääräisen käyntijakson ollessa kolme varttia. Niben invertteri olisi ollut muistaakseni ~700€ kalliimpi ja sähkönkulutus olisi ollut ~40€ vähemmän pa, joten päädyin perinteiseen hai-tekin sijaan.

Asentajan käsikirja (s. 70) lupailee paljon maltillisempia tehoja.
B0/W35 11,48 kW
B0/W45 10,99 kW

Täältä taasen löytyy
B10/W35 15,80 kW
B0/W65 10,63 kW

Eli nuo maakierron ja lähtevän veden lämpötilat vaikuttaa aika paljon tuohon antotehoon.

Poissa Seagear

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 880
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: Purulaatikko öljyltä maalämmölle
« Vastaus #45 : 09.01.20 - klo:21:31 »
...Laskelman mukaan tunteja tulisi keskimäärin yli tuhat enemmän, mutta alhaisemman kulutuksen lisäksi syynä sille on se, että tuo Niben 12 kW pumpuksi nimeämä tuote lienee todellisuudessa 14 kW:n pumppu.

Laskelmat ovat nähdäkseni yleensä olleet hyvin konservatiivisia. Ei vara toki venettä kaada, mutta kuinka monta maalämmittäjää mahdollisesti olisikaan enemmän elleivät olisi pelästyneet mitoituslaskelmia. Yritin herätellä keskustelua aiheesta, mutta ehkä aloitukseni meni väärälle osastolle tai sitten aihe ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9106.msg120465#new

Tuohon kulutukseen taas ei ole juuri merkitystä onko 12 vai 14 kW pumppu edellyttäen, että kummallakin mennään ilman vastuksia. Isompi pumppu kuluttaa käydessään enemmän sähköä mutta käy lyhyempiä aikoja ja vice versa.
Danfoss DHP-H8+UKV100,
porakaivo 175m, patterilämmitys, 1. kerroksinen 146 + 70m2 puolilämmin, rv. -73

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 6 757
  • Vanha pieru!
Vs: Purulaatikko öljyltä maalämmölle
« Vastaus #46 : 10.01.20 - klo:11:00 »
Teen tänne laskelmia ja usein on ollut vähän vaikeata tehdä laskelmaa, kun lähtötiedot ovat puutteellisia ja joskus vaikuttavat virheellisiltäkin.
Hyvä lähtötieto on tieto aikaisemmasta öljyn, sähkön, tai muun polttoaineen vuosikulutuksesta.
Ihmisen mieli vaan on sellainen, että se monestikin vähän kaunistelee noita aikaisempia kulutustietoja. Nykyisin onneksi ainakin sähkön vuosikulutus on jäljitettävissä.

Talon omistajan vaihdon yhteydessä kerrotaan yleensä tiedot aikaisemmasta lämmitystarpeesta. Se tieto pitäisi olla oikea, mutta silti on aivan yleistä, että se tieto viritellään vähän alakanttiin myynnin edistämistarkoituksessa. Asumistavatkin vaihtelevat. Jotkut asuvat säästeliäästi, kylpevät vähän, asutaan viileämmissä jne. Jotkut puolestaan vaativat asumismukavuutta, lämpöä ja runsaita kylpemisiä. Tästäkin syntyy eroja. Uusissa taloissa ilmanvaihdon käyttötavat vaikuttavat suuresti lämmitystarpeeseen.

Teen yleensä laskelman rakennustietojen perusteella ja vertaan sillä saatua tietoa aikaisempaan lämmitystarpeeseen. Jos niillä tulee jonkin verran yhteneväinen lämmitystarve, voi olettaa, että laskelma on lähellä totuutta. Aina ei näin käy.

Viime vuodet ovat olleet keskimääräistä lämpimämpiä, niin on ollut tämäkin talvi. Vuosi 2010 oli keskimääräistä kylmempi. Vanha sanonta, vuodet eivät ole veljeksiä, pitää paikkansa. Mitoitus pitäisi kuitenkin olla sellainen, että se on riittävä kylmällekin talvelle ja muutenkin vähän epäedullisemmille lämmitysolosuhteille. Siksi mitoitus tehdään sen kylmimmän talven tarpeisiin. Lämpökaivo ei saa jäätyä silloinkaan.

Parhaaseen tulokseen mitoituslaskelmissa pääsee paikallinen alan ammattisuunnittelija, joka pääsee tutustumaan kohteeseen ja saa käyttöönsä rakennuskuvat (pohja- julkisivu- ja leikkauskuvat). Vanhoista taloista niitä tietoja ei ole saatavilla, mutta silloin voi mittailla rakennusta ja koettaa selvittää ulkovaipan rakennetta.

Silti, jäljelle jää inhimillinen virhe, jolle minäkin olen kovasti altis. Kohtalotovereita voi olla muitakin.! Ei onnistu aina. Etänä ja toisinaan vielä vajavaisilla lähtötiedoilla ei voi tehdä mitään takuumitoituksia.

Poissa Peitepoliisi Seppo

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 20
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Purulaatikko öljyltä maalämmölle
« Vastaus #47 : 14.01.20 - klo:14:46 »
Kiitos kaikille kommenteista.

Asentajan käsikirja (s. 70) lupailee paljon maltillisempia tehoja.
B0/W35 11,48 kW
B0/W45 10,99 kW

Tämä selvensi paljonkin. Hassua, että ko. pumpun valmistajan nettisivulta avautuva dokumentti energialuokkamerkinnästä väittää jotain muuta. Taitaa olla Etelä-Euroopan markkinoille suunnattu lappu tässä kyseessä. Eikä tämäkään varsinaisesti vähennä hämmennystä, vaikka esite on toisella kotimaisella: https://www.nibe.fi/nibedocuments/19124/M10797-4.pdf Sekavaa.

Laskelmat ovat nähdäkseni yleensä olleet hyvin konservatiivisia.

Mä en pidä tätä niin pahana asiana, jos näin on. Muutama ylimääräinen satanen hankintavaiheessa harmittaa vähemmän kuin jäinen reikä. Ilman tomppelin laskelmaa en olisi osanut suhtautua niin kriittisesti villeimpiin tarjouksiin. Lisäksi muutaman myyjän laskelma oli aivan samalla hehtaarilla tomppelin kalkyylin kanssa. Tämän foorumin ansiota on myös se, että älysin puskurivarajan ja vesimäärän merkityksen. Ilmeisesti pätkäkäyntimiina meni osaltani ohi, vaikka käyttötunnit toistaiseksi jäävätkin alhaisiksi.

Teen tänne laskelmia ja usein on ollut vähän vaikeata tehdä laskelmaa, kun lähtötiedot ovat puutteellisia ja joskus vaikuttavat virheellisiltäkin.
Hyvä lähtötieto on tieto aikaisemmasta öljyn, sähkön, tai muun polttoaineen vuosikulutuksesta.
Ihmisen mieli vaan on sellainen, että se monestikin vähän kaunistelee noita aikaisempia kulutustietoja. Nykyisin onneksi ainakin sähkön vuosikulutus on jäljitettävissä.

Talon omistajan vaihdon yhteydessä kerrotaan yleensä tiedot aikaisemmasta lämmitystarpeesta. Se tieto pitäisi olla oikea, mutta silti on aivan yleistä, että se tieto viritellään vähän alakanttiin myynnin edistämistarkoituksessa. Asumistavatkin vaihtelevat. Jotkut asuvat säästeliäästi, kylpevät vähän, asutaan viileämmissä jne. Jotkut puolestaan vaativat asumismukavuutta, lämpöä ja runsaita kylpemisiä. Tästäkin syntyy eroja. Uusissa taloissa ilmanvaihdon käyttötavat vaikuttavat suuresti lämmitystarpeeseen.

Teen yleensä laskelman rakennustietojen perusteella ja vertaan sillä saatua tietoa aikaisempaan lämmitystarpeeseen. Jos niillä tulee jonkin verran yhteneväinen lämmitystarve, voi olettaa, että laskelma on lähellä totuutta. Aina ei näin käy.

Viime vuodet ovat olleet keskimääräistä lämpimämpiä, niin on ollut tämäkin talvi. Vuosi 2010 oli keskimääräistä kylmempi. Vanha sanonta, vuodet eivät ole veljeksiä, pitää paikkansa. Mitoitus pitäisi kuitenkin olla sellainen, että se on riittävä kylmällekin talvelle ja muutenkin vähän epäedullisemmille lämmitysolosuhteille. Siksi mitoitus tehdään sen kylmimmän talven tarpeisiin. Lämpökaivo ei saa jäätyä silloinkaan.

Parhaaseen tulokseen mitoituslaskelmissa pääsee paikallinen alan ammattisuunnittelija, joka pääsee tutustumaan kohteeseen ja saa käyttöönsä rakennuskuvat (pohja- julkisivu- ja leikkauskuvat). Vanhoista taloista niitä tietoja ei ole saatavilla, mutta silloin voi mittailla rakennusta ja koettaa selvittää ulkovaipan rakennetta.

Silti, jäljelle jää inhimillinen virhe, jolle minäkin olen kovasti altis. Kohtalotovereita voi olla muitakin.! Ei onnistu aina. Etänä ja toisinaan vielä vajavaisilla lähtötiedoilla ei voi tehdä mitään takuumitoituksia.

Jos vertaan antamiani lähtötietoja siihen, mitä nyt tiedän, on ulkovaipassa erona se, että vinolaudoituskerroksia on kaksi yhden sijaan ja täten myös yksi kerros paperia enemmän. Tällä on haetty rappaukselle jäykkä ja liikkumaton alusta, mutta lämmitystarpeeseen nähden tämän vaikutus on aivan mitätön.

Tein joulukuun alussa yläkertaan hormiin yhden poiston. Sitä ennen oli poistot vain molempien kerrosten vessoissa ja ne eivät olleet kovin tehokkaat. Ilma vaihtui huonosti. Tässä mielessä laskelmassa ilmanvaihdon osuus on ollut kaiketi todellisuutta suurempi. Hormin puhkaisu osuu sattumalta juuri maalämmön tarkastelujakson alkuun, joten on mielenkiintoista nähdä sen vaikutus kulutukseen. Sisäilman suhteellinen kosteusprosentti laski heti 5-10 %-yksikköä molemmissa kerroksissa, joten aivan varmasti ilmanvaihto tehostui.

Kun aikanaan tuo kellari saa lattialämmityksen, tulee kulutus tietysti nousemaan, mutta eipä ainakaan maalämpöjärjestelmän mitoitus huoleta. Ehkäpä joskus tohon pihalle tulee joku paikka, jossa voi varpaitaan kastella ja eiköhän siihenkin lämmöt kalliosta vielä riitä.

Joskus muistan nähneeni ehkä tuossa logitusketjussa ohjeen siitä, miten tuon Niben päivittäisen logituksen saisi näppärästi ATK:lla järjestettyä pidemmän jakson käsittäväksi tiedostoksi. Hourailenko vai onko se mahdollista?
Nibe F1145-12+UKV 300+VPB 300; noin 235 aktiivista metriä 45 mm turbokollektorilla Espoossa. Yksilehtiset patterit purulaatikossa (1948).