Lämmitysjärjestelmän uusiminen maalämmöllä

[Dinosaurus]

Tervehdys kaikille!

Olemme remontoimassa vanhaa, 1880 rakennettua taloa. Taloa on remontoitu vuosien saatossa muutamaan kertaan, mutta mitään pahempaa tuhoa siihen ei ole tehty. Talo sai keskuslämmitysjärjestelmän 1950-luvun alussa, joka muutettiin 1958 tavalliseksi öljylämmitykseksi. Talon lämpöpatterit ja lämmitysputket ovat siis peräisin tältä ajalta. Ikkunat ovat perinteiset ja tulevat pysymään sellaisina. Uuneja löytyy 6 kappaletta ja savupiippuja kolme. Talossa on hirsiseinät ja rossipohja. Seinissä on sisäpuolella kuitulevy.

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Urjalan aseman seudulla

- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Ei tietoa.

- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? Lattialämmitys on tulossa keittiöön 33m2 ja kylpyhuoneeseen 15m2. Loppuosa talosta lämmitetään lämpöpattereilla. Tässä vaiheessa tehdään myös varaus vintille menevään lämmitykseen. Vintille kaavaillaan noin 50 neliön tilan käyttöönottoa. Tila käytettäisiin työhuoneeksi ja vessaksi.

- Ilmanvaihto on painovoimainen ilmanvaihto, uunit näyttelevät tässä merkittävää roolia.

- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. Ulkoseinien yhteenlaskettu pituus on 73,8m pois lukien kuisti. Kuisti on 2,85m pitkä ja 4,1m leveä.

- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Hirsi, kuitulevy ja verhoilu. Noin 16cm+2cm+2cm, yhteensä noin 20cm.

- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta): Pieni holvattu maakellari (2,7m x 3,9m, korkeus korkeimmillaan 1,95m), asuinkerros ja vintti.

- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain 240m2 (vintille noin 50 neliön varaus)

- Huonekorkeudet kerroksittain. Asuinkerros 2,9m.

- Alapohjan laatu: rossipohja, sahanpurua 15-20cm laatu ja paksuus? Lattialämmityskohtiin eristevillaa ja lämpöputket kipsivaluun. Kipsivalu tulee olemaan noin 8 senttiä paksu.

Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Puhallusvillaa, ainakin 30cm.

-  Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset):
Ikkunoita talossa on yhteensä 14 ja ne ovat kolmelasisia pari-ikkunoita. Ikkunoita tullaa kunnostamaan ajan mittaan, mutta niitä ei tulla "modernisoimaan".

-  Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli?
Talossa on myös pieni holvattu kellari (2,7m x 3,9m) jonne sijoitetaan kompostoivan kuivakäymälän kompostitankki. Maakellarin lämpötilan olisi pysyttävä talvellakin noin kymmenessä plus asteessa, joten maakellariakin olisi lämmitettävä. Siihen on tehtävä lattia, koska kellarin pohja on nyt maata.
Kuisti on kylmää tilaa, sillä on alaa noin 12 neliötä.

Lämminvesivaraajan mitoitusta ajatellen, kylpyhuoneeseen tulee kylpyamme. Asukkaita talon tulee kaksi aikuista ja 2 - 3 lasta.

Lämpöjärjestelmässä saisi olla siis ainakin kolme lähtöä, lattialämpö, patterikierto ja varaus vintin patterikierrolle. Tahtoisimme jättää myös mahdollisuuden aurinkolämpöpaneeleille jos päätämme hankittua myöhemmin.

Piirustuksiakin on saatavilla jos niitä tarvitaan.

Kiitos vastauksesta jo näin etukäteen!

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman perinnetaloasi varten ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Laskelmassa ovat mukana sekä kellari, että yläkertaan suunniteltu 50 neliön tila.
Koko rakennuksen lämmitystarve on iso.
Laskelma antaa pohjaa sille, kun suunnittelet arvotalosi hoitoa ja mahdollista ehostamista.

Kun tarvitaan lähdöt sekä patteriverkostolle ja lattialämmitykseen ja lämpimän käyttövedenkin tarve voi aikanaan nousta aika isoksi,
suosittaisin lämmityslaitteeksi jotain tulistusvaraajallista maalämpöpumppua.
Tulistusvaraajan koko tulisi olla ainakin 1000 litraa. Toivottavasti sellaisella laitteelle löytyy tilaa.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 18 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 25 metriä.
Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
Laskelma antaa kaivojen aktiivisyvyyden.
Kaivojen yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Perinnetalo  ”Dinosaurus”   URJALA   
Lämmitettävää   302 m2   839 m3
Vuotuinen lämmitystarve:         
- Kiinteistö      57 226 kWh
- Lämmin käyttövesi   6 000 kWh
- Yhteensä      63 226 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   18,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   18,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -29,6 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,22 COP)   12,4 kW   43 239 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   19 979 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   8 kWh
Tarvitaan 2 x 225 m = 450 aktiivimetriä lämpökaivoja tai         
Vaakakeruupiiri    KOSTEA  SAVI   1035 m

...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Edit.: Lisäsin laskelman yhteenvedon..

[Dinosaurus]

Oikein paljon kiitoksia laskelmastasi. Olemme saaneet monenlaisia suunnitelmia ja tarjouksia. Eräs taho ehdotti 10-12 kW:n pumppua. Se herätti omat epäilykseni. En näe mitenkään tällaisen olevan realistista.

Kaksi seuraavaa suunnitelmaa saimme 14kW ja 17kW pumpuilla, lämpökaivon syvyyden ollessa 2x170m. Oma mutu-tuntumani sanoi tällaisen olevan jo vähän lähempänä totuutta. Lämpöpumpuksi tarjottiin Lämpöässän vmi 14 ja vmi 17 mallia. Olin edelleen hieman skeptinen tällaisen järjestelmän kanssa. Jos koko talon lämmittäminen hoituisi näin "helposti" niin sehän olisi mukavaa, mutta uskon ettei asia ole ihan näin mutkaton. Tämä laskelma on mielestäni realistinen ja tulistusvaraajan käyttö on perusteltua.

Käyn laskelman ajatuksen kanssa läpi ja kyselen vielä muutamia "tyhmiä" kysymyksiä. En ole kovin perehtynyt maalämpöön, mutta ymmärrän kyllä perusfysiikkaa käsittääkseni näitä asioita.

[tomppeli]

Talo on iso.
Sen lämmitystarvekin on jo siksikin iso.
Perinnetalosta ei saa yhtä hyvin lämmönpitävää, kuin uudesta talosta.
Siksi ainoa kustannustehokas lämmitysmuoto taloon on maalämpö.

Perinnetaloon ei myöskään ole suositeltavaa laittaa koneellista ilmanvaihtoa lämmöntalteenotolla.
Koneellinen iv saattaa aiheuttaa yllättäviä ilmavirtauksia talon rakenteiden läpi.
Muuttuneet virtaukset saattavat käynnistää rakenteiden homehtumista ja lahoa.
Rakennus on toiminut tuollaisenaan yli 100 -vuotta.
Ei ole syytä pilata sen hengitystä ja elämää uuden ajan koneellisilla tuulilla.

Olin unohtanut laittaa laskelmasta yhteenvedon edelliseen viestiini. Lisäsin sen.
Jatketaan keskustelua..
Toivotan onnea ja menestystä projektillesi.