Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Mitoituspyyntö v.1914 KT Helsinki  (Luettu 505 kertaa)

Poissa MJP

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Mitoituspyyntö v.1914 KT Helsinki
« : 19.01.22 - klo:17:40 »
Kaipaisin pienen talonyhtiön päätöksenteon tueksi näkemystä maalämpöön siirtymisen mahdollisuuksista ja järkevyydestä. Ja kiitokset jo etukäteen ylläpitäjille ja aktiiveille kaikesta täällä jaetusta tiedosta ja avusta!

Helsinki
Kerrostalo (13 huoneistoa)
rv 1914
Paksut massiivitiiliseinät
Rakennettu kalliolle
Kaukolämpö 220MWh (2018), sisältäen käyttöveden lämmityksen, jonka osuus arviolta 20%
Patterilämmitys
Painovoimainen ilmanvaihto
Rakennuksen ulkomitat 32,5m x 12,5m
Asuinneliöitä 1072m2, lämmitettäviä neliöitä arviolta yhteensä 1300m2
Huonekorkeus 3m, lämmitettäviä kuutioita arviolta yhteensä 3900m3
Kolme asuinkerrosta, lämmin kellari, kylmä vintti
Kaksilasiset puuikkunat, suurehko ikkunapinta-ala. Ikkunakunnostus on tehty vastikään, sen vaikutuksesta energiankulutukseen ei vielä tietoa.

Omaa tonttia rakennuksen ympärillä on rajoitetusti. Jotta kaupungin vaatima 15m kaivojen välillä toteutuu, tulisi kaivoja olla 2-3kpl.
Mahdollista on myös jättää kaukolämpö rinnalle maalämmön tueksi.
« Viimeksi muokattu: 20.01.22 - klo:10:33 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 7 863
  • Vanha pieru!
Vs: Mitoituspyyntö v.1914 KT Helsinki
« Vastaus #1 : 20.01.22 - klo:10:33 »
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Laskelma on tehty ns. normaalivuodelle.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Kerrostalo ”MJP”   HELSINKI   (Uusimaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 44 °C  -  menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -25 °C
- Kellarikerros 1914: Patterilämmitys, 21°C, 357 m2, 857 m3    34 W/m2   12,14 kW   30 647 kWh
- 1. kerros 1914: Patterilämmitys, 22°C, 357 m2, 1071 m3    57,5 W/m2   20,52 kW   49 450 kWh
- 2. kerros 1914: Patterilämmitys, 22°C, 357 m2, 1071 m3    57,5 W/m2   20,52 kW   49 450 kWh
- 3. kerros 1914: Patterilämmitys, 22°C, 357 m2, 1071 m3    71,4 W/m2   25,50 kW   61 607 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      55 W/m2   78,69 kW   191 154 kWh

• Kiinteistö,  1428 m2,  4070 m3       4,0 COP   76,16 kW   191 154 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   1,612 m3 / 50 °C   2,9 COP   10,12 kW   42 000 kWh
- Yhteensä         3,8 SCOP   86,3 kW   233 154 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -11 624 kWh   4,30 kW   221 530 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   221 530 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            86,00 kW   221 529 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
 Yhteensä   1 428 m2   155 kWh/m2   3,8 SCOP   86,0 kW   221 530 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         86,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   86,0 kW

- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -25 °C
- Maasta kerätään          ( 3,8 COP)   64,8 kW   162 507 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         59 022 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   59 023 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!       0 kWh

Tarvitaan 5 kpl 297 m kaivoa. Kaivojen yläosassa 4 m vedetöntä ja 1 m maaporausta.   Poraussyvyys   297 m
- Kaivon aktiivisyvyys 293 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 297 m.   Putkea kaivossa yhteensä 594 m

- Liitäntä pumpulta jakokaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 6,7 kPa)   2 kpl   PE90x8.2   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

• Alla painehäviö virtauksella 4,49 l/s (virtaus kaivoa kohden on 4,49 / 5 = 0,9 l/s = 54 l/min = 3233 l/h):               
- Kaivo, painehäviö 0,9 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 3174 litraa   276 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,9 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 3990 litraa   157 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,9 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 4905 litraa   96 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,9 l/s virtaus PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,5 K. Liitäntä mukana. Volyymi 5032 litraa   91 kPa = Ok

...
Tämä laskelma on tehty taloyhtiölle.
Taloyhtiölle tarvitaan aina vastuullinen alan ammattisuunnitelija.
Tämä laskelman perusteella ei voida lähteä toteuttamaan lämmityksen saneerausta.

Tätä laskelmaa voidaan pitää vain alustavana lähtökohtana lämmityksen saneerauksen suunnittelussa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 86 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Lämpökaivot 1 rivissä, keskinäinen etäisyys 25 metriä.
Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden. Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Taloyhtiölle tarvitaan vastuukysymysten takia aina vastuullinen alan ammattisuunnittelija.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 7 863
  • Vanha pieru!
Vs: Mitoituspyyntö v.1914 KT Helsinki
« Vastaus #2 : 20.01.22 - klo:10:53 »
Laskelman mukaan tarvitaan jopa viisi kaivoa.
Niitä on ilmeisesti mahdoton saada mahtumaan taloyhtiön tontille.
Tämä ei ole ainoa tapaus, jossa on mahdotonta saada kaivoja mahtumaan tontille.

Voidaan toki tehdä lämmitysjärjestelmä, jossa maalämmöllä tuotetaan se osuus, joka on mahdollista saada tontilta irti.
Kaivojen etäisyys tulee olla vähintään tuo Helsingin kaupungin vaatima 15 metriä, joka sekin on liian pieni kaivojen etäisyydeksi.
Näin siksi, että kaivon ympäristö viilenee voimakkaasti muutaman metrin etäisyydellä porareiästä, mutta viileneminen leviää vuosien kuluessa jopa 50 - 70 metrin etäisyydelle saakka.
Jos porakaivot ovat liian lähellä toisiaan, käyttävät ne yhteistä lämpövarastoa ja ryöstävät lämpöenergiaa toisiltaan. Siksi riittävä kaivojen keskinäinen etäisyys on tarpeen.

Yhtenä ratkaisuna voisi olla syvemmät kaivot.
Jos joku pystyisi poraamaan esimerkiksi 2 x 550 metriset kaivot, joihin laitetaan 70 - 90 milliset keräimet, olisi ongelma ratkaistu.

Poissa MJP

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Mitoituspyyntö v.1914 KT Helsinki
« Vastaus #3 : 20.01.22 - klo:12:29 »
Kiitos paljon, erittäin hyödyllistä ja valaisevaa! Raportoin tänne kun tiedän kuinka asia etenee yhtiön päätöksenteossa.

Äkkiseltään katsottuna tämän kaltainen yhtiö voisi hyötyä paljon ARAn energia-avustuksesta ja osatehoinenkin maalämpö voisi kannattaa tehdä mikäli vain ohjelman vaatimukset (32% parannus E-arvossa?) täyttyvät.