Tekniset kysymykset > Lämmönjako

Painehäviön merkitys

(1/4) > >>

OilToSoil:
Kyselläänpä taas tyhmiä.

Mikä merkitys on lattialämmityksessä (tai missä tahansa) painehäviöllä? Mitä se loppu peleissä tarkoittaa?
Olen ymmärtänyt, että mitä suurempi virtausnopeus piirissä / piireissä on, niin sitä isompi on painehäviö.

Lattialämmityssuunnitelmassakin lukee max painehäviö, joka on joku luku, mitä en nyt omalla kohdalla muista ulkoa.
Mitä sitten käy, jos esim. ruuvaa kaikki piirit auki, niin virtaushan kasvaa joka piirissä ja tällöin ymmärtääkseni lämpöä siirtyy enemmän huoneeseen.
Mutta ymmärtääkseni tällöin on jo ylitetty max painehäviö systeemissä (?), niin mitä se sitten haittaa?

Mittailin piirejä jakotukilta taannoin ir-mittarilla ja huomasin, että parissa piirissä meno-paluun ero oli n. 0,5 asteen luokkaa.
Eli tosi pieneltä kuulostaa ja huone saisi siltikin olla ehkä puoli astetta lämpimämpi...
Onko noin pieni ero menon ja paluun välillä jo liian pieni? Liittyykö tähän nyt jotenkin tuo painehäviö?

Jos joku vääntäisi rautalangasta.

seppaant:
Kyselläänpä taas tyhmiä.
Ei ole tyhmiä kysymyksiä.

Mikä merkitys on lattialämmityksessä (tai missä tahansa) painehäviöllä? Mitä se loppu peleissä tarkoittaa?
Olen ymmärtänyt, että mitä suurempi virtausnopeus piirissä / piireissä on, niin sitä isompi on painehäviö.
Painehäviö = virtausvastus.
Virtausvastus on pienillä nopeuksilla (laminaari virtaus) suoraan verrannollinen virtaukseen ja suurilla nopeuksilla (turbulentti virtaus) vastus on verrannollinen virtauksen toiseen potenssiin.
Mitä suurempi on virtausvastus sitä enemmän tarvitaan pumppaustehoa ja suurempinostokorkeuksinen pummppu.

Lattialämmityssuunnitelmassakin lukee max painehäviö, joka on joku luku, mitä en nyt omalla kohdalla muista ulkoa.
Mitä sitten käy, jos esim. ruuvaa kaikki piirit auki, niin virtaushan kasvaa joka piirissä ja tällöin ymmärtääkseni lämpöä siirtyy enemmän huoneeseen.
Näin on
Mutta ymmärtääkseni tällöin on jo ylitetty max painehäviö systeemissä (?), niin mitä se sitten haittaa?
Painehäviömielessä ei haittaa mutta koko lämmitysjärjestelmän tasapaino menee sekaisin eikä lämmitä enää oikeissa suhteissa eri tiloja.

Mittailin piirejä jakotukilta taannoin ir-mittarilla ja huomasin, että parissa piirissä meno-paluun ero oli n. 0,5 asteen luokkaa.
Eli tosi pieneltä kuulostaa ja huone saisi siltikin olla ehkä puoli astetta lämpimämpi...
Tämä tarkoittaa sitä että virtaus on jo niin suuri että koko lenkki on lähes tasalämmin ja luovuttaa maksimitehollaan lämpöä. Ainoa konsti lämmönluovutuksen lisäämiseksi on menoveden lämpötilan nosto
Onko noin pieni ero menon ja paluun välillä jo liian pieni? Liittyykö tähän nyt jotenkin tuo painehäviö?
Tässä piirissä on virtausvastus jo nyt niin pieni ja virtaus niin suuri että lämmönluovutusta ei voi lisätä virtausvastusta pienentämällä

Jos joku vääntäisi rautalangasta.
Tuliko suoraa vai mutkalle väännettyä rautalankaa?

ATS

OilToSoil:
Kiitos!
Tämä selvensi kyllä asiaa.

Edelleen ihmettelen mitä se mitoituksessa oleva max painehäviö sitten oikein merkkaa?
Onko se niin, että mitoitus on tehty tietyillä virtauksilla ja sitten jos jotain piiriä ruuvaa liikaa auki, niin painehäviö koko systeemissä kasvaa liian suureksi ja jossain piirissä alkaa tehot loppumaan? Eikä sitä pysty enää korjaamaan kyseistä piiriä avaamalla.

Ja ymmärrän kyllä sen, että jos kaikki piirit ovat auki, niin piirien välinen tasapaino ei ole enää ok.
Mutta jos nyt oikein ymmärsin, niin piirejä uskaltaa kääntää ja vääntää, kunhan saa tasapainot huoneissa kohdilleen.
Ja että painehäviöstä ei sinänsä tarvitse sitten välittää, eikö niin?

Tällä hetkellä huoneet on kyllä aika balanssissa keskenään, pientä hienosäätöä voisi vain vielä tehdä.

Jännä juttu tuonkin yhden makkarin kohdalla, jossa on pieni ero menon ja paluun välillä. Illalla siellä saattaa olla huoneen lämpö vähän yli 21 astetta ja aamulla onkin vähän yli 22 astetta. Eli kyllä näköjään ihminen nukkuessaan jonkin verran lämpöä kehittää.

fraatti:
Jospa tämä selventäisi asioita?:Jani Leppiniemi
Lattialämmityksen suunnitteluohjeistus
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/51582/insinoorityo%20lattialammityksen%20suunnitteluohjeistus%20LOPULLINEN%2001_12_2012.pdf?sequence=1

OilToSoil:
Kiitokset linkistä!

En muista, vaikka olisin joskus tuohon tutustunutkin.
Mutta opiskellaanpa tuo vielä läpi.

Laitan liitteeksi hyvän kuvan tuosta tutkimuksesta, joka kuvaa aika hyvin tilannetta, joka ainakin meillä tulee tämän lattialämmityksen kanssa.
Vanha talo kun on kyseessä, niin tuo ikkunoista hohkaava kylmä tulee kyllä aika hyvin huomattua.
Siitä nyt ei taida päästä eroon, vaikka miten eristäisi ikkunan karmeja. Vanhat ikkunat on vanhat ikkunat.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu