taloudellisin / energiatehokkain ratkaisu uudisrakennukseen

[ariari]

Minulla on ajatuksena joskus lähitulevaisuudessa rakentaa hirsitalo napapiirin pohjoispuolelle todennäköisesti ja pumpata maalämpöä järvestä mutta pystyykö, tai onko mitään järkeä täydentää maalämpöä vielä jollain muulla järjestelmällä vai meneekö siinä pakka ihan sekaisin?

Tällä hetkellä on itselläni on ajatuksissa pari kerroksinen hirsitalo +  (autotalli/tekninentila/sauna), kaikki tilat lämpimiä, vajaa 200 neliötä maksimissaan.

Mikä on kaikista ekologisin ja kustannustehokkain ratkaisu tällä hetkellä uudisrakennukseen?. Itse näin alustavasti miettinyt että maalämpöpumppu vähintään kuution varaajalla lämmittäisi kaikki tilat ja siihen sitten betonilaatta alakertaan joka itsessään varaa jo lämpöä jonkin verran. Lattialämmitys joka paikkaan, paitsi jos asuinrakennus on kahdessa kerroksessa niin sen toteutus on vähän auki. Onnistuuko lattialämmitys kahteen kerrokseen mitenkään järkevästi vai pitääkö toinen kerros laittaa pattereilla?

Tarkoitus olisi kuitenkin jossain vaiheessa rakentaa mahdollisimman energiatehokas pytinki kuitenkaan  mukavuuksista säästämättä, tässä viiden hengen taloudessa kun suihkussa ei säästellä vedessä.

Jos nyt saisitte rakentaa aivan alusta niin miten toteuttaisitte järjestelmän?

[tomppeli]

Jos suunnittelet massiivihirsitaloa, ota huomioon, että massiivipuun lämmöneristyskyky on aika vaatimaton.
Jotta päästäisiin tämän päivän vaatimusten mukaiseen 0,16 ... 0,17 U -arvoon pitäisi massiivihirren paksuus olla noin 70 cm.
Sellainen seinä ei ole mahdollinen.

25 senttiä paksun massiivihirren U -arvo on noin 0,48.
Asiaa korjaantuu, jos käytät ns. lämpöhirttä, pääset noihin yllä oleviin hyviin lämpöeristysarvoihin.

Otetaan pieni esimerkki paikkakunnalla Ivalo:
On 200 m2 tavallista seinää, jonka U arvo 0,16, on lämmitystarve vuodessa 5240 kWh ja tarvittava lämmitysteho 1,95 kW.
On 200 m2, 25 cm vahvuista hirsiseinää, jonka U arvo 0,48, on lämmitystarve vuodessa 14900 kWh ja tarvittava lämmitysteho 5,6 kW.

Ero ei kuitenkaan ole kovin suuri, jos rakennus on muutoin tehty tämän päivän rakennusmääräyten mukaisesti.
Hirsiseinälle sallitaan Suomen rakennusmääräyksissä muita seinärakenteita vaatimattomampi lämpöeristyskyky.

[tomppeli]

Minulla on ajatuksena joskus lähitulevaisuudessa rakentaa hirsitalo napapiirin pohjoispuolelle todennäköisesti ja pumpata maalämpöä järvestä mutta pystyykö, tai onko mitään järkeä täydentää maalämpöä vielä jollain muulla järjestelmällä vai meneekö siinä pakka ihan sekaisin?

Koetin tehdä mitoituslaskelman kahtena versiona noin 200 neliöiselle talolle.
Yksi talo olisi massiivihirsitalo ja toinen puuelementtirakenteinen.
Talot olisivat täysin identtisiä, ainoana erona ulkoseinien rakenne.
Näistä laskelmista näkyy suunnilleen kahden erilaisen talorakenteen lämmitystarve.

Kysyt muistakin lämmitysmuodoista.
Ilmalämpöpumppu ei ole kovinkaan hyvä Lapin oloissa.
Suuren massan omaava varaava tehdasvalmisteinen takka sen sijaan on varsin hyvä täydennys talon lämmittämiseen, mikäli polttopuuta on kohtuullisin kustannuksin saatavissa.

Ilmanvaihtokone on syytä valita sellainen, joka toimii Lapissa ja jolla on hyvä lämmön talteenotto.
Se säästää huomattavasti lämmityskuluja.

...
Aloin ajattelemaan, että enhän nyt vain syyllisty tällä vertailulla hirsitalon mollaamiseen.
Itselläni on massiivihirrestä tehty kesämökki ja nautin puurakenteiden jäljittelemättömästä kauneudesta, jopa jylhästä tunnelmasta.
Hirsitalon on hengittävä. Nukumme mökillämme paljon paremmin ja rentouttavammin, kuin kaupunkiasunnossa.
Mökkimme on tehty 11 cm lamellihirrestä ja sen ulkoseinissä on ulkopuolella 15 cm lasivillaeristys, jolla on saatu parempi lämmöneristyskyky.

Tavallisessa hirsirakenteessa on suunnittelussa ja tekemisessä aina pidettävä mielessä hirsiseinän painuminen.
Ikkunoiden ja ovien yläpuolelle on tehtävä riittävän iso, villalla täytetty laskeutumisvara.
Mahdollinen ulkolaudoituksen koolaus on kiinnitettävä liukukiinnikkeillä painumisen takia.
Hirsitalotehtaat hallitsevat nämä rakenteen erityisvaatimukset.