"Murre"
Ja ihmettelen kyllä tuota asennustapaa, jossa järjestelmä rakennetaan taso-astian varaan. Ellei taso-astia ole riittävän korkealla, niin kuin yleensä EI OLE, niin ei saada koskaan aikaiseksi pumpun imupuolelle riittävää ylipainetta pumpun tehdessä töitä. Näitä on vaihdettu nyt jo useita pois ja asennettu oikean kokoinen kalvopaisunta-astia tilalle.
Ei se pumppu tällaisessa suljetussa kiertopiirissä tiedä onko imupuolella yli- vai alipainetta.
Pumppua kiinnostaa vain se, että pumpattavan nesteen paine ei laske niin alas että neste höyrystyy pumpun imusolissa, kavitoi.
Maksimi lämpötila pintaputkistoissa lienee 15C paikkeilla ja kaivokeruupiireissä 8 C.
Esim 20C lämpötilassa on veden kylläisen höyryn paine 23 mbar abs ja etanolin 56 mbar abs.
ja 10C lämpötilassa on veden kylläisen höyryn paine 12 mbar abs ja etanolin 31 mbar abs
Keruunesteen alin sallittu paine 20 C keruunesteellä saa pumpun imusolissa olla 56 mbar abs = 0,94 bar alipainetta.
Ja 10C keruunesteellä saa pumpun imusolissa olla 31 mbar abs = 0,97 bar alipainetta eli ollaan 3 %:n päässä täydestä tyhjiöstä.
Käytännössä pumppausjärjestelmiä ei mitoiteta näin tarkalle vaan huomattavasti suurempi painevara kavitaation suhteen.
Vaikka otettaisiin kaksinkertainen paine teoreettiseen kavitaatiopaineeseen nähden saa maalämpöpumppujen keruupiireissä kiertopumpun imupuolella olla 0,9 bar alipaine.
Paisunta-astia määrittelee kiertopiirin painetason.
Pisteessä, missä paisunta-astia on liitetty putkistoon on paisunta-astian paine + astian korkeusaseman määrittämä hydrostaattinen paine.
Mentäessä paisunta-astian liitoskohdasta vitauksen suuntaan, laskee paine johtuen putkiston ja laitteiden virtausvastuksista.
Pumpun kohdalla paine nousee nostokorkeuden verran. Pumpulta eteenpäin mentäessä paine jälleen laskee putkiston ja laitteiden virtausvastuksen verran. Kunnes tullaan paisunta-astian kytkentäkohtaan missä paine on pudonnut paisunta-astian paineeseen.
Virtausteknisessä mielessä putkiston hydrostaattiset paineet voidaan unohtaa, koska ne kumoavat toisensa.
Yllä olevasta selviää, että pumpun imupaineen määräytymiselle on ratkaisevaa se että mihin kohtaa putkistoa paisunta-astia kytketään.
Mitä lähemmäksi pumpun imua paisunta-astia on kytketty sitä suurempi on pumpun imupuolen paine.
Normaalisti kytkentäkohta on (tai ainakin pitäisi olla) keruulta tulevassa linjassa. Tässä tapauksessa imupaine putoaa vain höyrystimen ja parin venttiilin virtausvastuksen verran.
Jos kytkentä on tehty keruulle menevään linjaa putoaa imupaine koko keruupiirin ja höyrystimen virtausvastuksen verran. Tämä on jo niin paljon, että saattaa johtaa pumpun kavitoimiseen.
ATS
