Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Esi11 ja Akvaterm GEO Solar 1000 + Jäspi Ecopuu 25  (Luettu 13767 kertaa)

Poissa lehtihen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
    • Kuvia projektista
Esi11 ja Akvaterm 700l tulistusvaraaja tai Jäspi 500l GTV Hybrid?
tuli Esi11 ja Akvaterm GEO Solar 1000 + Jäspi Ecopuu 25

Tuollaista paria olen suunnitellut. Onko jollakulla kokemuksia tuosta Esi mallista ja sen "ominaisuuksista" sekä mielipidettä noista varaajista. Hintaeroa noilla varaajilla on lähes puolet Jäspin hyväksi mutta vähän tuo 500l koko ja sen riittävyys arveluttaa.

Tuohon olisi mahdollisesti tarkoitus laittaa myös aurinkokeräimet  kun tuota aurinkoa etelärinteesä riitää, mutta sitä pohdintaa ei vielä ole viety ajatusta pedemmälle.

Aika heikosti tuntuu noista erillisvaraajallisista oleven käyttökokemuksia, vai toimivatko vain niin hyvin ettei niistä kirjoitella?
« Viimeksi muokattu: 21.02.16 - klo:11:05 kirjoittanut lehtihen »
L-Ässä Esi 11, 250m kaivo
Akvatherm GEO Solar 1000
Vallox 110MV
Talo lat.läm. 1976 | 135/190m² | 320/445m³
Varasto puh.konv. 2kpl 1996 | 40+47m² 15°C | 35m² kylmä
Etelärannikko/Kaarina
2017: 2450h 3250kpl 9235kWh

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 693
  • Vanha pieru!
Lämpöässän etuna on se, että se on tulistusvaraajallinen tulistuspumppu.
Se tekee lämpimän käyttöveden paremmalla hyötysuhteella.

justus01

  • Vieras
Se tekee lämpimän käyttöveden paremmalla hyötysuhteella.

Joka sitten vähän toteutuksesta/tapauksesta riippuen menetetään kiinteistön lämmityksen huonompana hyötysuhteena....  :-X

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 693
  • Vanha pieru!
Joka sitten vähän toteutuksesta/tapauksesta riippuen menetetään kiinteistön lämmityksen huonompana hyötysuhteena....  :-X
??

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 507
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Joka sitten vähän toteutuksesta/tapauksesta riippuen menetetään kiinteistön lämmityksen huonompana hyötysuhteena....  :-X
Juurikin tuonsuuntaista ja toisekseen kovin pieniä cop arvoja lukee dokuissa vrt muihin pumppuihin...ei se tulistus mikään ihmeitä tee...

Poissa SK

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Itsellä ollut vuoden käytössä esi14 ja ässän 500l varaaja patteritalossa. Vajaa 800m.keruuputkea pellossa.55 asteeseen nostaa lämmöt varaajassa. Kovilla pakkasilla varaajan yläosassa 80 astetta. Pumpun käyntiaika n.20-30min kerrallaan. 13 henkeä ja lämmintä vettä riittää. Ei ole tarvinut käyttää "saunamoodia". Itsellä matala tila niin ei onnistunut isompi varaaja mutta ihan järkevän mittaiset pumpun käynnit tuollakin. Varaajan otin kolmannen luukun aurinkoa varten mutta tuskinpa tulee laitettua kun aurinkoenergiaahan tuo nykyiselläänkin on. :)  :) Mutta toimiva paketti tämä on

Poissa lehtihen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
    • Kuvia projektista
Lämpöässän hyötyihin kuuluu myös se, että sitä voi ohjata Modbus:in kautta kiinteistön ohjausjärjestelmällä.

Täällä on suunnitelmissa rakentaa ainakin automaattinen lämpimän käyttöveden lisätuotto, joka aktivoituu kun saunan lämpötila saavuttaa rajan 50°C. Pois ohjaus vaikka ajastuksella tai valaistuksen ohjaamana. Käytännössä tuon toiminnan parhaiten näkee.
L-Ässä Esi 11, 250m kaivo
Akvatherm GEO Solar 1000
Vallox 110MV
Talo lat.läm. 1976 | 135/190m² | 320/445m³
Varasto puh.konv. 2kpl 1996 | 40+47m² 15°C | 35m² kylmä
Etelärannikko/Kaarina
2017: 2450h 3250kpl 9235kWh

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 507
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Lämpöässän hyötyihin kuuluu myös se, että sitä voi ohjata Modbus:in kautta kiinteistön ohjausjärjestelmällä.
Onko siinä ModbusTCP?
Onko niiden rekisteri-lista dokumentoitu, siis se mitä pääsee hanskaamaan (luku/kirjoitus)?

Poissa lehtihen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
    • Kuvia projektista
Ei ilmeisesti ole TCP vaan normi sarjasysteemi . En ole vielä päässyt testaamaan, joten ei ole tarkkaa tietoa.

Myöhemmin on havaittu, että jos pumpussa on Ässäcontroll etähallinta, niin ethernet kortissa on myös Modbus-TCP server
Tuota voi testailla vaikka koneela Ananas Modbus-TCP Reader/client softalla (löytyy netistä ilmaiseksi) http://www.tuomio.fi/ananas/

 
Tuossa noita muutujia.   Liitteenä myös Excel taulukkona.

Säätöarvo (IN/OUT)   Modbus rekisteri (Carel BMS+5001)   Modbus tyyppi   Carel BMS indeksi   Carel Tyyppi
Säätökäyrät            
Lämmönjakopiiri 1     -20˚     5039     Register   38   Integer
Lämmönjakopiiri 1     -13˚           5040            Register   39   Integer
Lämmönjakopiiri 1      -7˚            5041            Register   40   Integer
Lämmönjakopiiri 1       0˚           5042           Register   41   Integer
Lämmönjakopiiri 1       7˚           5043           Register   42   Integer
Lämmönjakopiiri 1     13˚           5044           Register   43   Integer
Lämmönjakopiiri 1    20˚           5045    Register   44   Integer
            
Lämmönjakopiiri 2   -20˚           5046           Register   45   Integer
Lämmönjakopiiri 2  -13˚             5047           Register   46   Integer
Lämmönjakopiiri 2    -7˚           5048    Register   47   Integer
Lämmönjakopiiri 2     0˚           5049           Register   48   Integer
Lämmönjakopiiri 2     7˚           5050           Register   49   Integer
Lämmönjakopiiri 2   13˚            5051           Register   50   Integer
Lämmönjakopiiri 2   20˚            5052    Register   51   Integer
            
Lämmönjakopiiri 3  -20˚     5157    Register   156   Integer
Lämmönjakopiiri 3  -13˚         5191   Register   190   Integer
Lämmönjakopiiri 3    -7˚      5210    Register   209   Integer
Lämmönjakopiiri 3     0˚      5192   Register   191   Integer
Lämmönjakopiiri 3     7˚     5190    Register   189   Integer
Lämmönjakopiiri 3   13˚       172   Register   171   Integer
Lämmönjakopiiri 3   20˚      5038    Register   37   Integer
            
Käyttöveden Ohjaus            
Käyttöveden lämpötilan rajoitus    26   Register   26   Analog
            
Varaajan asetukset            
Ylä max          78   Register   78   Analog
Ylä min        77   Register   77   Analog
Ala max        72   Register   72   Analog
Ala min        71   Register   71   Analog

Hälytys (OUT)    Modbus rekisteri (01 read coils)   Modbus tyyppi   Carel BMS indeksi   Carel Tyyppi
Kompressoripiiri 1 Lämpösuoja     57   Coil   57   Boolean
Kompressoripiiri 2 Lämpösuoja     58   Coil   58   Boolean
Kompressorin 1 sisäinensuoja     59   Coil   59   Boolean
Kompressorin 2 sisäinensuoja       60   Coil   60   Boolean
Matalapaine pressostaatti 1            61   Coil   61   Boolean
Korkeapaine pressostaatti 1    62   Coil   62   Boolean
Korkeapaine pressostaatti 2    63   Coil   63   Boolean
Matalapaine pressostaatti 2            64   Coil   64   Boolean
Vaihevahti                                    65   Coil   65   Boolean
Varaajan lämpötilaa ei saavutettu asetetussa ajassa.   66   Coil   66   Boolean
Pehmokäynnistin                              69   Coil   69   Boolean
Ulkolämpötila-anturin vika                   178   Coil   178   Boolean
Kuumakaasuanturi 1 vika                    180   Coil   180   Boolean
Kuumakaasuanturi 2 vika                    181   Coil   181   Boolean
Varaajan alaosan anturi vika            182   Coil   182   Boolean
Varaajan yläosan anturi vika            183   Coil   183   Boolean
Lämmönjakopiiri 1 anturi vika            184   Coil   184   Boolean
Lämmönjakopiiri 2 anturi vika           185   Coil   185   Boolean
Käyttöveden mittauksen anturi vika     186   Coil   186   Boolean
Huonelämpömittauksen anturi vika      187   Coil   187   Boolean
Nesteen liuospiirin virtaushälytys            191   Coil   191   Boolean
Ulkoinen hälytys                                    201   Coil   201   Boolean
Sähkövastus käynyt täystehon yhteydessä     218   Coil   218   Boolean

Lukuarvo (OUT)   Modbus Rekisteri   Modbus tyyppi   Carel BMS indeksi   Carel Tyyppi
Lämpötila mittaukset            
Ulkolämpötila                  1   Register   1   Analog
Sisälämpötila                  74   Register   74   Analog
Kuumakaasu 1                  2   Register   2   Analog
Kuumakaasu 2                  3   Register   3   Analog
Varaajan lämpötila Ylä     18   Register   18   Analog
Varaajan lämpötila Ala    17   Register   17   Analog
Lämmönjakopiiri 1            5   Register   5   Analog
Lämmönjakopiiri 2            6   Register   6   Analog
Lämmönjakopiiri 3/käyttöveden lämpötila    117   Register   117   Analog
            
Säätäkäyrän pyytämät arvot            
Lämmönjakopiiri 1 pyyntilämpötila        19   Register   19   Analog
Lämmönjakopiiri 2 pyyntilämpötila        20   Register   20   Analog
Lämmönjakopiiri 3 pyyntilämpötila       115   Register   115   Analog
            
Maapiirin mittaukset            
Maapiiri 1 tulo lämpötila        98   Register   98   Analog
Maapiiri 1 meno lämpötila        99   Register   99   Analog
Maapiiri 2 tulo lämpötila      105   Register   105   Analog
Maapiiri 2 meno lämpötila      100   Register   100   Analog
            
Huom. Lämpötilamittauksissa on 1 desimaali mukana. Lukuarvo on jaettava kymmenellä.            
            
Kompressorien Käyntiajat   BMS+5001         
Kompressori 1 tunnit                    5254   Register   253   Integer
Kompressori 1 tuhannet tunnit    5253   Register   252   Integer
Kompressori 2 tunnit                    5257   Register   256   Integer
Kompressori 2 tuhannet tunnit    5256   Register   255   Integer
Kompressori 3 tunnit                    5260   Register   259   Integer
Kompressori 3 tuhannet tunnit    5259   Register   258   Integer
Kompressori 4 tunnit                    5263   Register   262   Integer
Kompressori 4 tuhannet tunnit    5262   Register   261   Integer
Kompressori 5 tunnit                    5266   Register   265   Integer
Kompressori 5 tuhannet tunnit    5265   Register   264   Integer
Kompressori 6 tunnit                    5269   Register   268   Integer
Kompressori 6 tuhannet tunnit    5268   Register   267   Integer
Kompressori 7 tunnit                    5272   Register   271   Integer
Kompressori 7 tuhannet tunnit    5271   Register   270   Integer
Kompressori 8 tunnit                    5275   Register   274   Integer
Kompressori 8 tuhannet tunnit    5274   Register   273   Integer
Kompressori 9 tunnit                    5278   Register   277   Integer
Kompressori 9 tuhannet tunnit    5277   Register   276   Integer
Kompressori 10 tunnit            5281   Register   280   Integer
Kompressori 10 tuhannet tunnit    5280   Register   279   Integer
            
Vastusten ajat            
Vastus 1 tunnit                   45   Register   45   Analog
Vastus 1 tuhannet  tunnit   101   Register   101   Analog
Vastus 2 tunnit                   47   Register   47   Analog
Vastus 2 tuhannet  tunnit   46   Register   46   Analog
Vastus 3 tunnit                   70   Register   70   Analog
Vastus 3 tuhannet  tunnit   82   Register   82   Analog
Vastus 4 tunnit                   83   Register   83   Analog
Vastus 4 tuhannet  tunnit   48   Register   48   Analog
            
Laitteen asetukset
Slave 1
19200 Baud
8 Data bits
None parity
2 Stop Bit
Kytketään porttiin:J25 BMS 2
protocol 33

            
            
            
            

            
            
            

            
« Viimeksi muokattu: 17.08.18 - klo:01:08 kirjoittanut lehtihen »
L-Ässä Esi 11, 250m kaivo
Akvatherm GEO Solar 1000
Vallox 110MV
Talo lat.läm. 1976 | 135/190m² | 320/445m³
Varasto puh.konv. 2kpl 1996 | 40+47m² 15°C | 35m² kylmä
Etelärannikko/Kaarina
2017: 2450h 3250kpl 9235kWh

Poissa lehtihen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
    • Kuvia projektista
Vs: Esi11 ja Akvaterm GEO Solar 1000 + Jäspi Ecopuu 25
« Vastaus #9 : 20.02.16 - klo:23:12 »
No nyt on kaivo porattu, pumppu tilattu ja varaajakin valittu. Kaivoa tui 250m, josta aktiivisysyyttä 247m.

Tuollaista kokonaisuutta olisi nyt tarkoitus alkaa kasaamaan. Kyseessä oma esisuunnitelma, joten osa varusteista varmaan muuttuu paremmin kohteeseen sopiviksi (pumput)
Harrastukseksi tuo alkaa jo vahvasti muuttua :)

L-Ässä Esi 11, 250m kaivo
Akvatherm GEO Solar 1000
Vallox 110MV
Talo lat.läm. 1976 | 135/190m² | 320/445m³
Varasto puh.konv. 2kpl 1996 | 40+47m² 15°C | 35m² kylmä
Etelärannikko/Kaarina
2017: 2450h 3250kpl 9235kWh

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 693
  • Vanha pieru!
Upeaa suunnittelua. Hyvä lämmityssysteemi tulossa. Kaivokin riittää.

Mielestäni lämmönjakoon tarvitaan yksi kiertopumppu lisää.
Lattiayksiköt kyllä kierrättävät vettä omissa piireissään,
mutta tarvitaan mielestäni yksi pumppu lisää lämmönjaon yhteiseen lähtö- tai paluulinjaan.

Kiertopumppujen määrä nousee isoksi. Olisiko mahdollista yhdistää joitakin lattiapiirejä?

Poissa lehtihen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
    • Kuvia projektista
Vs: Esi11 ja Akvaterm GEO Solar 1000 + Jäspi Ecopuu 25
« Vastaus #11 : 21.02.16 - klo:10:50 »
Tuo pumppujen määrä tuossa itseäkin hirvittää.
En ole kuitenkaan keksinyt kytkentää, jossa yhdellä pumpulla voitaisiin kierrättää useampaa piiriä, joissa olisi omat sunttauksensa. Joissain teollisuus-sovelluksissa tuollaisia ilmeisesti tehdään joillain säätöventtiilikytkennöillä, mutta 1 pumppu / 1 piiri tuntuu varmatoimisemmalta.

Sunttauksia tuossa taas on hankala yhdistellä.
Asuinrakennuksessa pitää mielestäni olla se 2 piiriä, 1 asuintiloille ja toinen kosteille tiloille, jota lämmitetään sitten kesälläkin jonkinverran.
Sitten tuossa on tuo pihavaraston puhallinkonvektorilla ja ehkä parilla paterilla toteutettu lämmityspiiri joka tarvitsee oman säätönsä.
Ja ettei koko remonttia tarvitse itse maksaa, niin emännän mieliksi ja miksi ei muutenkin, tulee tuonne tila jossa on mahdollisesti hydrauliikkaputkesta rakennetut vesikiestoiset kuivausritilät.
Tämän piirin säädön olen ajatellut toteuttaa ihan termostaattisella sekoitusventtiilillä.
Näistä ei oikein mitään pysty yhdistämään, kun ovat luonteeltaan niin erilaisia.

Tuosta yhteisestä lisäsyöttöpumpusta noille lämmityspiireille kysyisin. Mikä on tuon tarkoitus / tarve? Onko tuossa riski, että vesi lähtee kiertämään jossain tilanteessa väärään suuntaan?
 
En ole tuollaiseen missään esimerkkikytkennöissä törmännyt.
Esimerkiksi Lämpö-ässän kuvissa, joissa on nuo kolme ässä-controlin ohjaama sunttauspiiriä, tuollaista ei ole.

Eikö tuo kierto varaajan kautta tapahdu pakotettuna siten, että kun piiriin suntataan lisää vettä, poistuu samanverran vastaventtiilin läpi vettä paluukierrosta varaajaan.
Toki sunttien ja  varaajan väliset putket tulee tehdä isohkolla putkella, jotta ei tässä ei tapahdu turhaa virtausvastusta, sillä paine-ero joka vettä varaan kautta kierrättää aiheutetaan ymmärtääkseni sunttiventtiilin "lyhyttä" kiertoa kuristamalla niin paljon että virtausvastus varaajan kautta kiertäen on pienempi ja näin ollen osa vedestä kiertää varaajan kautta tuoden lisää lämmintä vettä piiriin.
Tai sitten olen taas tavanomaiseen tapaan aivan hakoteillä :'(
 

Kaivon tuossa tulisi kyllä riittä vaikka ei virtaakkaan yli kuten lähiseudun raakavesikaivot.
Porausta aloitettaessa porari pelkäsi, että kuinkahan suuria vesimääriä kaivosta nousee sillä noin 30m päässä olevassa raakavesikaivosta tulee käyttämättömänä vettä hiljallen yli kuten naapurinkin kaivosta. Alue on pohjavesialuetta. No tässähän kävi niin että kaivosta ei tullut vettä lainkaan ja pölynsidontaan kului vettä niin paljon että 60m porakaivo meni tyhjäksi ja vanhasta pintakaivostakin alkoi vesi loppua, kun siitä alettiin uppopumpulla vettä pölynsidontaaan ottamaan.
L-Ässä Esi 11, 250m kaivo
Akvatherm GEO Solar 1000
Vallox 110MV
Talo lat.läm. 1976 | 135/190m² | 320/445m³
Varasto puh.konv. 2kpl 1996 | 40+47m² 15°C | 35m² kylmä
Etelärannikko/Kaarina
2017: 2450h 3250kpl 9235kWh

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 693
  • Vanha pieru!
Lattiapiirissä kiertää vesi,
mutta siihen ei tule uutta lämmintä vettä yhteisestä syöttölinjasta, eikä poistu mitään,
kun pumpulta tulevan ja sinne palaavan linjan välillä ei ole muuta paine-eroa,
kuin mahdollinen varaajasäiliön sisäisen lämpökerrostuman aikaan saama konvektiovoima.
Konvektiovoima on mielestäni liian heikko aikaansaamaan kiertoa.

Siksi mielestäni tarvitaan yhteinen kiertopumppu, jolla aikaansaadaan paine-eroa tulo- ja paluuputkien välille.

Poissa lehtihen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
    • Kuvia projektista
Vs: Esi11 ja Akvaterm GEO Solar 1000 + Jäspi Ecopuu 25
« Vastaus #13 : 21.02.16 - klo:11:13 »
Eikö tuo sunttiventtiilin avaaminen aiheuta virtausvastusta (kuristusta) tuohon kiertopiiriin jolloin osa kiertopumpun aiheuttamasta virtauksesta kiertää helpommin varaajan kautta.
Ymmärtääkseni kun 3-tie venttiiliä säädetään niin tällöin avataan toista kanavaa ja toista suljetaan. Eli jos suntti avataan täysin, kiertää kaikki vesi varaajan kautta koska toinen kanava on suljettuna. Paine-eron aiheuttaa tuo piirin kiertovesipumppu.
L-Ässä Esi 11, 250m kaivo
Akvatherm GEO Solar 1000
Vallox 110MV
Talo lat.läm. 1976 | 135/190m² | 320/445m³
Varasto puh.konv. 2kpl 1996 | 40+47m² 15°C | 35m² kylmä
Etelärannikko/Kaarina
2017: 2450h 3250kpl 9235kWh

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 681
Vs: Esi11 ja Akvaterm GEO Solar 1000 + Jäspi Ecopuu 25
« Vastaus #14 : 21.02.16 - klo:11:20 »

Lainaus
Eikö tuo kierto varaajan kautta tapahdu pakotettuna siten, että kun piiriin suntataan lisää vettä, poistuu samanverran vastaventtiilin läpi vettä paluukierrosta varaajaan

Just näin,jokaiselle shuntille tarvitaan oma kiertopumppu niin vakiovirtaus säilyy shuntin asennosta riippumatta
http://www.elisanet.fi/matsut/talo/day.jpg
http://www.elisanet.fi/matsut/talo/energymon.jpg

9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 693
  • Vanha pieru!
Vs: Esi11 ja Akvaterm GEO Solar 1000 + Jäspi Ecopuu 25
« Vastaus #15 : 21.02.16 - klo:11:27 »
Just näin,jokaiselle shuntille tarvitaan oma kiertopumppu niin vakiovirtaus säilyy shuntin asennosta riippumatta
Olen luultavasti väärässä.
Silti epäilen, että kierto voisi olla liian heikko ilman yhteistä kiertopumppua.

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 835
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Esi11 ja Akvaterm GEO Solar 1000 + Jäspi Ecopuu 25
« Vastaus #16 : 21.02.16 - klo:11:34 »
Jos nyt oikein zoomailin niin periaate tuossa kuvassa on ihan sama kuin omassa vain yhden shuntin/pumpun järjestelmässä.
Sen verran mitä shuntti ottaa varaajasta palautetaan toisestä päästä takas, lämmityspiirissä vakiokierto ja lämpöä otetaan tarpeen mukaan.
(Mulla itse asiassa shunttia käytetään vain mlp:n muuttuvan lauhdutinvirtauksen ja lämmityspiirin virtausten tasapainoittamisiin, mutta se oma topikkinsa)

Ainut ero omaani on että täällä on shuntin ja paluuputken välissä yksisuunteisventtiili, ettei tule turhaa lämmityspiirin ohitusta.
Oliskohan tuossakin tarpeen ettei lässä tai puukattila ladatessaan pääse hörppään varaajan keskivettä lämmityspiirien ohitse jos shuntit on osittain auki?
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa lehtihen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
    • Kuvia projektista
Vs: Esi11 ja Akvaterm GEO Solar 1000 + Jäspi Ecopuu 25
« Vastaus #17 : 21.02.16 - klo:11:56 »
Ainut ero omaani on että täällä on shuntin ja paluuputken välissä yksisuunteisventtiili, ettei tule turhaa lämmityspiirin ohitusta.
Oliskohan tuossakin tarpeen ettei lässä tai puukattila ladatessaan pääse hörppään varaajan keskivettä lämmityspiirien ohitse jos shuntit on osittain auki?

Nyt menee kyllä täysin ohi ymmärrykseni ???
Mitä kautta nuo lämmityslaitteet pystyisivät tuota keskivettä imaisemaan?
Nuohan on kytketty erillisillä linjoilla (eri puolille varaajaa) varaajan vapaaseen vesitilavuuteen.
Ei kai tuolla lämmönjakopiirillä ole mitään tekemistä virtausteknisesti lämmöntuottopiirin kanssa mitä nyt vedet sekoittuvat samassa varaajatilassa?
L-Ässä Esi 11, 250m kaivo
Akvatherm GEO Solar 1000
Vallox 110MV
Talo lat.läm. 1976 | 135/190m² | 320/445m³
Varasto puh.konv. 2kpl 1996 | 40+47m² 15°C | 35m² kylmä
Etelärannikko/Kaarina
2017: 2450h 3250kpl 9235kWh

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 681
Vs: Esi11 ja Akvaterm GEO Solar 1000 + Jäspi Ecopuu 25
« Vastaus #18 : 21.02.16 - klo:11:59 »
Lainaus
Mitä kautta nuo lämmityslaitteet pystyisivät tuota keskivettä imaisemaan?

Painovoimaisella luonnokierrolla varaajan keskeltä lämmityslaitteen läpi (kattila tai lauhdutin) varaajan alaosaan.Ainakin meillä tuollainen virtaus muodostui ja yksisuuntaventtiilillä loppui
http://www.elisanet.fi/matsut/talo/day.jpg
http://www.elisanet.fi/matsut/talo/energymon.jpg

9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa lehtihen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
    • Kuvia projektista
Vs: Esi11 ja Akvaterm GEO Solar 1000 + Jäspi Ecopuu 25
« Vastaus #19 : 21.02.16 - klo:12:11 »
Onkos tuossa kuvassa tuo kolmen rypäs yksisuuntaventtiili? Eli vesi ei pääse kiertämään väärään suuntaan shunttipiireissä?
Jos nyt oikein katsoin niin kuvassa "Lattialämmityskierto Kuivaustila" shuntilta tulee kuuma vesi, mutta kylmä vesi ei pääse minnekkään? Taitaa puuttua tuo kylmä paluuputki ja takaisku?

Ei siihen varmaan mitään syöttöpumppua tarvitse koska pumpputehoa on jo 4x Alpha2 25-40 verran. Täällä on patterilinjassa 15-60 ja liuospumppuna 25-80. Pienen öljy/puukattilan latauspumppuna 25-40. Riittäköhän tuollainen 25-40 esim lattialämmitys asuintilat pinta-alalle?

Ehkä tuo varaajasta kolmelle ensimmäiselle shuntille menevä putki saisi olla vähän isompaa että ei tulisi turhaa virtausvastusta pumpuille? Samoin yhteinen paluuputki varaajaan. Mutta luulisi toimivan sellaisella normaali putkellakin.

Kyllä nuo kolme venttiiliä tuossa yrittävät yksisuuntaventtiileitä (takaiskuja) kuvata. (kuvan saa isommaksi klikkaamalla tai hiiren oikean alta valikosta, näytä kuva)
Näyttää muuten tosiaan puuttuva tuo 4. piirin paluuputki kokonaan, täytyy korjata. On jäänyt piirtämättä kun jälkikäteen tuon kuivauspiirin tuohon lisäsin.
L-Ässä Esi 11, 250m kaivo
Akvatherm GEO Solar 1000
Vallox 110MV
Talo lat.läm. 1976 | 135/190m² | 320/445m³
Varasto puh.konv. 2kpl 1996 | 40+47m² 15°C | 35m² kylmä
Etelärannikko/Kaarina
2017: 2450h 3250kpl 9235kWh

Poissa Täystiili

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 166
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Esi11 ja Akvaterm GEO Solar 1000 + Jäspi Ecopuu 25
« Vastaus #20 : 21.02.16 - klo:13:19 »
Sinulla näyttää olevan viilennyksen yhteet eri puolella kuin Lämpöässän esittämissä asennuskuvissa, kerrotko miksi? Lämpöässän LVI-piirustuksissa yhteet ovat koneen (höyrystin+liuospumpun) jälkeen maahan paluun puolella, tällöin saadaan kompressorin käydessä viileämpää nestettä puhalinkonvektorille viilennykseen.

Poissa lehtihen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
    • Kuvia projektista
Vs: Esi11 ja Akvaterm GEO Solar 1000 + Jäspi Ecopuu 25
« Vastaus #21 : 21.02.16 - klo:13:47 »
Sinulla näyttää olevan viilennyksen yhteet eri puolella kuin Lämpöässän esittämissä asennuskuvissa, kerrotko miksi? Lämpöässän LVI-piirustuksissa yhteet ovat koneen (höyrystin+liuospumpun) jälkeen maahan paluun puolella, tällöin saadaan kompressorin käydessä viileämpää nestettä puhalinkonvektorille viilennykseen.
Olet oikeassa, näinhän se on että kytkemällä viilennyksen yhteet pumpun jälkeen saa kylmempää jäähdytykseen.
Sitten taas jos jäähdytyksen kytkee pumppua ennen, vastavuoroisesti pumpun hyötysuhde kasvaa lämpimämmän keruuliuoksen johdosta. Ei taida tuolla kuitenkaan olla loppupeleissä paljoa merkitystä sillä kesällä tuo pumppu kuitenkin käy harvakseltaan.

Toki tuossa omassa systeemissä voin ohjausjärjestelmästä käskyttää pumpun käymään kun aletaan viilentää ja näin ollen saada tuosta enemmän hyötyä. 1000l varaajaan lämpöä vähän mahtuisikin.

Kummallakin tavalla näyttäisivät noita kykeskelevä, jotkut jopa rinnalle.
Paras varmaan olisi laitta magn.venttiili jolla voisi vaihtaa rinnalle tai sarjaan riippuen siitä käykö pumppu. Mutta edelleen jäisi auki että kummalle puolelle pumppua kun oltaisiin sarjakytkennällä. Joku varmaan osaisi laskea että kumpi olisi kokonaisenergian kannalta taloudellisempaa, mutta ei taida isoja eroja olla.

Mutta kysymyksen vastauksena, vaikka siksi että kaaviossa mahtuu tuolle puolelle paremmin  ;)
L-Ässä Esi 11, 250m kaivo
Akvatherm GEO Solar 1000
Vallox 110MV
Talo lat.läm. 1976 | 135/190m² | 320/445m³
Varasto puh.konv. 2kpl 1996 | 40+47m² 15°C | 35m² kylmä
Etelärannikko/Kaarina
2017: 2450h 3250kpl 9235kWh

Poissa Täystiili

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 166
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Esi11 ja Akvaterm GEO Solar 1000 + Jäspi Ecopuu 25
« Vastaus #22 : 21.02.16 - klo:17:08 »
Jos päätarkoitus puhallinkonvektorin käyttöön on viilennys kuumimpaan kesäaikaan, niin tällöin suosittelen kytkemään mlp jälkeen maahan/kaivoon palaavaan haaraan, saat kompressorin käydessä maksimi viilennystehon käyttöön  :).

Poissa lehtihen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
    • Kuvia projektista
Vs: Esi11 ja Akvaterm GEO Solar 1000 + Jäspi Ecopuu 25
« Vastaus #23 : 21.02.16 - klo:18:40 »
Jos päätarkoitus puhallinkonvektorin käyttöön on viilennys kuumimpaan kesäaikaan, niin tällöin suosittelen kytkemään mlp jälkeen maahan/kaivoon palaavaan haaraan, saat kompressorin käydessä maksimi viilennystehon käyttöön  :).

Muutin nuo maaviileän liitännät lähtöpuolle. Muutenkin korjailin kosmeettisia virheitä.

Noista lämpimän käyttöveden kierron ongelmista tuntuu olevan paljonkin keskustelua ja mielipiteitä.
Jos tuollaisen saisi rakentaa ilman mitään teknisiä ja taloudellisia rajoitteita (joku kohtuus nyt sentään),
niin miten tuosta saisi parhaiten toimivan niin että varaajan toiminta ei siitä kohtuuttomasti häiriintyisi ja kuitenkin kokonaisenergiankulutus olisi järkevä.

L-Ässä Esi 11, 250m kaivo
Akvatherm GEO Solar 1000
Vallox 110MV
Talo lat.läm. 1976 | 135/190m² | 320/445m³
Varasto puh.konv. 2kpl 1996 | 40+47m² 15°C | 35m² kylmä
Etelärannikko/Kaarina
2017: 2450h 3250kpl 9235kWh

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 681
Vs: Esi11 ja Akvaterm GEO Solar 1000 + Jäspi Ecopuu 25
« Vastaus #24 : 21.02.16 - klo:19:14 »
Lainaus
Noista lämpimän käyttöveden kierron ongelmista tuntuu olevan paljonkin keskustelua ja mielipiteitä.
Jos tuollaisen saisi rakentaa ilman mitään teknisiä ja taloudellisia rajoitteita (joku kohtuus nyt sentään),
niin miten tuosta saisi parhaiten toimivan niin että varaajan toiminta ei siitä kohtuuttomasti häiriintyisi ja kuitenkin kokonaisenergiankulutus olisi järkevä.

Hyvin(tai kohtuullisesti) lämpöeristetyt käyttövesiputket kierron osalle.
http://www.elisanet.fi/matsut/talo/day.jpg
http://www.elisanet.fi/matsut/talo/energymon.jpg

9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa lehtihen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
    • Kuvia projektista
Vs: Esi11 ja Akvaterm GEO Solar 1000 + Jäspi Ecopuu 25
« Vastaus #25 : 21.02.16 - klo:20:24 »
Hyvin(tai kohtuullisesti) lämpöeristetyt käyttövesiputket kierron osalle.

Lähdetään liikkeelle eristämisestä.

Vesiputket pitää asentaa suojaputkeen jonka ulkohalkaisija esim 28mm.
Tuon päälle sopii esim
http://products.onninen.com/product/ABL739_FIN1.html?onnshop=1
KIVIVILLAKOURU HVAC ALUCOAT T T 60-30, jolla eristepaksuus ilmeisesti 15mm 60mm.
Mutkissa tuo ei ole kovin näppärä asentaa ja vajaan 10€/metri tuosta joutuu köyhtymään.

Vastaavasti http://products.onninen.com/product/AAN749_FIN1.html?onnshop=1
SOLUKUMIERISTE ARMAFLEX XG-19x028 maksaisi jotain 5€ metri ja asennuskin olisi helpompaa kunhan vain pujottaa nuo putkiin jo asennusvaiheessa niin ei tarvitse liimailla kuin päät.
 
Jokui laittaa Bilteman solumuovi eristettä http://www.biltema.fi/fi/Rakentaminen/LVI/Putket-ja-putkiosat/Tarvikkeet/Putkieriste-2000023027/
28mm 13mm seinämällä on 2,99/pätkä, ei varmaan pärjää armaflexille mutta jotain tuokin eristää.

Äkkiseltään tuntuu tuo kivivillakouru kalliilta kohtuuhintaiselta kuten myös Armaflex XG kohtuuhintaiselta.

Millä noita käyttövesiputkia ylensä eristellään, jos hyvin halutaan eristää?

Edit kivivillakourun eristepaksuuden olin ymmärtänyt väärin. 15mm ->60mm
L-Ässä Esi 11, 250m kaivo
Akvatherm GEO Solar 1000
Vallox 110MV
Talo lat.läm. 1976 | 135/190m² | 320/445m³
Varasto puh.konv. 2kpl 1996 | 40+47m² 15°C | 35m² kylmä
Etelärannikko/Kaarina
2017: 2450h 3250kpl 9235kWh

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 681
Vs: Esi11 ja Akvaterm GEO Solar 1000 + Jäspi Ecopuu 25
« Vastaus #26 : 21.02.16 - klo:20:55 »
Jos tuossa esitetyt arvot pitää paikkansa niin 20m käyttövesiputkea hukkaa lämpöhäviöinä 17,8kwh/vrk kun putkessa kiertää 55C vesi.

Lainaus
Lasketaan esimerkkinä lämpimän käyttöveden putki, koko 28 mm. Putkessa olevan veden lämpötila on +55 °C ja ympäristön lämpötila +20 °C. Eriste on PAROC Hvac Section AluCoat T.

Täysin eristämättömän putken lämpöhäviö on 37 W/m. Kun eristeen eristepaksuus on ohjeen LVI-10345 mukaisesti 60 mm, on lämpöhäviö ainoastaan 4,1 W/m. Mikäli eristepaksuutena olisi vain 20 mm, on lämpöhäviö 7,2 W/m.

Verrataan energiakustannussäästöä vuodessa eristepaksuuksien 60 mm ja 20 mm välillä esim. 10 m putkella. Energiahinnalla 10 snt/kWh saavutettava säästö on noin 27 euroa. Kun säästö on vuosittaista, on selvää, että paksumpi eriste maksaa itsensä takaisin varsin nopeasti.

http://www.omataloyhtio.fi/artikkelit/12134/eristaminen_putkiremontin_yhteydessa.htm
http://www.elisanet.fi/matsut/talo/day.jpg
http://www.elisanet.fi/matsut/talo/energymon.jpg

9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa lehtihen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
    • Kuvia projektista
Vs: Esi11 ja Akvaterm GEO Solar 1000 + Jäspi Ecopuu 25
« Vastaus #27 : 12.01.17 - klo:20:27 »
Vihdoin yli 200 päivää edellisen viestin jälkeen viimeyönä olen saanut Modbus-yhteyden toimimaan pummun ja automaatiosysteemin kanssa.

Lopputulema on se että yhteys on Modbus/TCP, perinteinen modbus ei koskaan lähtenyt toimimaan.
Eilen kuitenkin huomasin, että jos pumpussa on Ässä Control etäohjaus eli yhteys nettiin tai edes Ethernet kortti niin tuossa samaisessa kortissa on myös Modbus/TCP.  Hyvin onnistuu lukeminen, kirjoittamista en ole vielä kokeillut.

Talo ja talli on pumpulla jo lämmennyt noin 3kk
L-Ässä Esi 11, 250m kaivo
Akvatherm GEO Solar 1000
Vallox 110MV
Talo lat.läm. 1976 | 135/190m² | 320/445m³
Varasto puh.konv. 2kpl 1996 | 40+47m² 15°C | 35m² kylmä
Etelärannikko/Kaarina
2017: 2450h 3250kpl 9235kWh

Poissa lehtihen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
    • Kuvia projektista
Vs: Esi11 ja Akvaterm GEO Solar 1000 + Jäspi Ecopuu 25
« Vastaus #28 : 27.01.17 - klo:20:14 »
Nyt kun pumpulla on hetki taloa jo lämmitelty olen alkanut ihmettelemään, että milläköhän logiikalla tuo pumpun ohjaus toimii?
Näyttäisi käyrien perusteella lämmittävän alavaraajan veden jokakerta reilusti yli alavaraajan ylärajan.
Onko mitään ideoita tuohon?

L-Ässä Esi 11, 250m kaivo
Akvatherm GEO Solar 1000
Vallox 110MV
Talo lat.läm. 1976 | 135/190m² | 320/445m³
Varasto puh.konv. 2kpl 1996 | 40+47m² 15°C | 35m² kylmä
Etelärannikko/Kaarina
2017: 2450h 3250kpl 9235kWh

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 507
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Esi11 ja Akvaterm GEO Solar 1000 + Jäspi Ecopuu 25
« Vastaus #29 : 27.01.17 - klo:21:51 »
Hienoa käppyrää niinku käppyrämielessä...tarttis tuon VM11 miehenkin tuolla toisessa ketjussa saada Lässästä ulos tommonen, tommonen käyrä kertoo tosi paljon.

Noi lämpötilat on mielestäni hyvin tyypillisiä tulistuspumppujen käyriä (tämäkin lienee kun yläpää pysyy tommosena), eli lämmitysosuutta ajetaan aina kun ajetaan reippaasti kuumenpana kuin lämmityspiirit tarvitsee, tässäkin max tarve ~32ºC ja keskimäärin taitaa olla 40ºC menolämpötila 1000L varaajaan. Taitaa olla lattialämpöjä eikä ne olis moksiskaan jos annettais valua lämmöt alemmas...

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 507
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Esi11 ja Akvaterm GEO Solar 1000 + Jäspi Ecopuu 25
« Vastaus #30 : 27.01.17 - klo:21:54 »
Lopputulema on se että yhteys on Modbus/TCP, perinteinen modbus ei koskaan lähtenyt toimimaan.
Eilen kuitenkin huomasin, että jos pumpussa on Ässä Control etäohjaus eli yhteys nettiin tai edes Ethernet kortti niin tuossa samaisessa kortissa on myös Modbus/TCP.  Hyvin onnistuu lukeminen, kirjoittamista en ole vielä kokeillut.
ookei, eli kokeilit vain ja alako pelittään perus Modbus/TCP asetuksilla!?  ;D
Niin mikä se automaatiosysteemi sulla oli?

Poissa lehtihen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
    • Kuvia projektista
Vs: Esi11 ja Akvaterm GEO Solar 1000 + Jäspi Ecopuu 25
« Vastaus #31 : 27.01.17 - klo:22:59 »
Joo vähän sekavasti on tullut kirjoiteltua ???

Mutta lopputulema on että modbusTCP toimii lämpöpumpun ja Schneiderin M340 teollisuuslogiilkan välillä.
Valloxin IV kone MV110 taas on kytktty perinteisellä modbussilla. Se lähti toimimaan heittämällä heti. :D

Tuolla logiikalla ohjataan valaistuksia ja lokitellaan vähän kaikkea mitä mitattua saadaan 8)
Päiväpäivältä jotain uutta.

Tällaisia...






L-Ässä Esi 11, 250m kaivo
Akvatherm GEO Solar 1000
Vallox 110MV
Talo lat.läm. 1976 | 135/190m² | 320/445m³
Varasto puh.konv. 2kpl 1996 | 40+47m² 15°C | 35m² kylmä
Etelärannikko/Kaarina
2017: 2450h 3250kpl 9235kWh

Poissa lehtihen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
    • Kuvia projektista
Vs: Esi11 ja Akvaterm GEO Solar 1000 + Jäspi Ecopuu 25
« Vastaus #32 : 17.08.18 - klo:00:46 »
Lisäillään nyt tännekin tietoja siitä mitä uutta on tullut asennettua/asennutettua.

Loppukeväästä järjestelmään kytkettiin 5.4kWp Aurinkopaneelisysteemi.

Nyt heinäkuusta saakka pumppua on päivällä ohjattu aurinkopaneeleilta tulevan tehon mukaan (on/off)
Kun pumpulla on lämmöt saatu alavaraajassa 58 ast aletaan ylävaraajan vastuksilla lämmittämän vettä lisää.

Käytössä on tehoportaat 1, 2 ja 3kW joista valitaan oikea, paneeleilta ko. hetkellä saatavan tehonmukaan.
PLC:lle tulee Gefreader purkilta Modbus-TCP väylän yli hetkellisestä paneelien tehosta. (tästä lasketaan kasa erilaisia liukuvia keskiarvoja ohjaustarpeisiin)

500W varataan talon pohjakulutuksen käyttöön, joten 1.5kW tuotolla kytketään 1kW vastus ja niin edelleen.

Jos varaajan yläosa saavuttaa 98ast lämpötilan, käynnistetään vieressä olevan puukattilan kiertovesipumppu, jolla saadaan kerrostumia sekoitettua ja yläosan lämmittämistä voidaan jatkaa turvalisemmin. Pihalle ilmestyi vuosi sitten 3m³ "palju", jonka lämmitystä ja suodatusta myös priorisoidaan hetkeen, jolloin aurinkoenergiaa on tarjolla.

Paneelien tuotannon seuranta:
https://vision.gef.fi/f8dd1a6c-f6c6-45b5-903c-df96ae26f804/d/
« Viimeksi muokattu: 08.11.18 - klo:15:45 kirjoittanut lehtihen »
L-Ässä Esi 11, 250m kaivo
Akvatherm GEO Solar 1000
Vallox 110MV
Talo lat.läm. 1976 | 135/190m² | 320/445m³
Varasto puh.konv. 2kpl 1996 | 40+47m² 15°C | 35m² kylmä
Etelärannikko/Kaarina
2017: 2450h 3250kpl 9235kWh