Mitoituspyyntö: -76 OK-talo + -92 piharakennus eteläsuomessa.

[lehtihen]

Tarkoituksena olisi remontoida -76 rakennettu ok-talo maalämmölle lattialämmityksillä. Myös ovet ja ikkunat vaihtuvat samalla uusiin.
Pihalla on myös piharakennus jossa tilat 3 autolle ja "toimistotilaa"

Pumppu olisi tarkoitus liittää hybridivaraan, jota mahdollisesti myös tulevaisuudessa lämmitettäisiin aurinkokeräimillä.
Etelärinteessä kun lämpöä luulisi tulevan, niin kai sitä kannattaisi hyödyntää, vaikka väärään aikaan vuodesta onkin tarjolla

Mitoitustietoa:
Tällaisia lähtötietoja tarvittaisiin mitoituksen tekemiseen:
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla. Kaarina

- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? -76, Rinnetontti.

- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen. Sähkönkulutus pelkällä asuinrakennuksella lämmitykseen noin 18000kWh, piharakennuksen kanssa 28000kWh, jolloin sielläkin ollut 21 °C lämmöt. Kaikki tuolloin suoralla sähkölämmityksellä ja painovoimaisella ilmanvaihdolla.

- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? Lattialämmitys

- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? Koneellinen talteenotolla (pyöriväkennoinen ilman esilämmitystä)

- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. 44m

- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Vuorivilla 150mm kokonaispaksuus 250mm

- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 2, Alakerta 50% maanalla.

- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
Alakerta täyslämmin (+22) 45m2
Alakerta puolilämmin (+12°C) 40m2
Yläkerta (+22) 100m2

- Huonekorkeudet kerroksittain? Alakerta 2250, Yläkerta 2500

- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
-Hiekka, 50 styrox, 100 betoni, 20+50 Finfoam, 50 betoni jossa putket.

- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Mineraalivilla 250mm + Puhallusvilla 200mm

- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
Uusitaan, MSEA

- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
Lämpökanaali 25m puolilämpimään +12°C 1.5 kerroksiseen piharakennukseen.
-Alakerta 90m2, korkeus 3000. Seinät 200mm siporex + 50mm villa + gyproc. Nosto-ovia 3 kpl yht. 25m2
-Yläkerta 50m2, korkeus 2400. Ikkunat 2 lasiset. Seinä, tuulensuoja, 100villa, gyproc
-Yläpohja selluvilla 400mm
-Ulkoseinien yhteispituus 38m

- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)

Lisäyksenä: lämmitys tuolla piharakennuksessa olisi tarkoitus toteuttaa puhallinkonvektorilla.

[tomppeli]

Tarkoituksena olisi remontoida -76 rakennettu ok-talo maalämmölle lattialämmityksillä. Myös ovet ja ikkunat vaihtuvat samalla uusiin.
Pihalla on myös piharakennus jossa tilat 3 autolle ja "toimistotilaa"
...

Koetin tehdä mitoituslaskelman, mutta en päässyt ilmoittamaasi lämmitysenergian määrään.
Mistätähän ero johtunee?
Onko käytetty takkaa, tai onko ollut käytössä ilmalämpöpumppu?.
Laskelman pdf -tuloste on liitteenä omassa viestissäsi.

...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi.
Foorumin postiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 700 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[lehtihen]

Kiitoksia laskelmasta.

Edelliset omistaja ovat jonkinverran poltelleet puuta puuliedessä sekä lämpöjä on varmaan pidetty matalammalla osassa huoneita. Myöskin nuo kulutusarvot ovat edelliseltä omistajalta saatuja ja niistä on arvioperusteisesti vähennetty muu sähkönkulutus, joka heillä on mahdollisesti ollut vieläkin arvioimaani pienempää. Myös saunan pesuvedet on aikaisemmin lämmitetty pääosin vesipadalla.
Joten muutttujia ja epävarmuustekijöitä tuossa aikaisemmassa sähkönkulutuksessa on niin paljon, että ei siitä kannata suuria johtopäätöksiä tehdä.

Kiinteistö on pohjavesialueella ja tästä syystä rakennusvalvonta on vaatinut Ely:n lausuntoa.
Lausuntopyynnössä olen käyttänyt 200m kaivosyvyyttä, joten senkään puolesta ei pitäisi tulla suuria ongelmia. Saman kiinteistön raakavesiporakaivosta tulee vettä yli omalla paineella kun ei ole käyttöä, joten myös lämpökaivo tulee todennäköisesti olemaan pintaan saakka täynnä tai tulee jopa yli. Kallion on matkaa porauskohdassa vajaa metri.

[Täystiili]

Kommentti: Vilkaisin laskelmaa ja kiinnitin huomiota, että laskelma on tehty patterilämmityksellä ja lähtötiedoissa puhutaan lattialämmityksestä. Jos energian kulutukset kohdillaan niin tällöin lattilämmityksellä tarvitaan jonkin verran syvempi kaivo kuin patterilämmityksellä paremmasta COP arvosta johtuen, Tomppeli tarkistanee laskelman. Näillä tiedoilla noin 20+ metriä aktiivisyvyyttä  lisää lattialämmityskohteessa saattaisi olla matemaattisesti tarkasteltuna hiharavistuksena paikallaan.

[tomppeli]

Kommentti: Vilkaisin laskelmaa ja kiinnitin huomiota, että laskelma on tehty patterilämmityksellä ja lähtötiedoissa puhutaan lattialämmityksestä. Jos energian kulutukset kohdillaan niin tällöin lattilämmityksellä tarvitaan jonkin verran syvempi kaivo kuin patterilämmityksellä paremmasta COP arvosta johtuen, Tomppeli tarkistanee laskelman. Näillä tiedoilla noin 20+ metriä aktiivisyvyyttä  lisää lattialämmityskohteessa saattaisi olla matemaattisesti tarkasteltuna hiharavistuksena paikallaan.

Oikea havainto sinulla.
Kysyjä kuitenkin kertoo, että piharakennusta lämmitetään puhallinkonvektorilla.
Sen lämmitysteho jää kovin heikoksi, jos konvektoriin menee vain korkeintaan +35C -lämpöistä kiertovettä.
Siksi valitsin patterilämmityksen.

Laskennassa on aina pakko valita PATTERILÄMMITYS, jos kohteessa on edes osittain käytössä patterilämmitystä.
On totta, että lattialämmityksellä tulee syvempi porakaivo.

Ketjun aloittajalla on käytössään koko laskentaohjelma,
joten hän voi halutessaan valita ohjelman laskentaperusteisiin LATTIALÄMMITYKSEN.

Jos ketjun aloittajalla on aikomus joskus luopua patterilämmityksestä,
on kaivon mitoitusta varten syytä muuttaa valinta lattilämmitykseksi, jotta ei tekisi liian matalaa porakaivoa.

[Täystiili]

Näin on, kuten Tomppeli yllä kertoi perustelunsa, tälläinen huomio kannattaisi lisätä laskelmaan ja saateviestiin mukaan. Itse ajattelin mm koko ulkorakennuksen puolilämpimäksi +12C tilaksi, ja jos mlp lämmitys ei riitä, niin sitten jotain lisälämmitimiä käytetään tarpeen mukaan, jos haluttua lämpötilaa nostetaan. Sijainti melko etelässä ja toiveita jopa hyvin virtaavasta kaivosta ja talvetkin olleet melko suopeita, joten hyvällä COP:lla varmaan mennään suurin osa vuotta ja kaivo kuormittuu sopivasti eikä vielä mene vielä liian kylmäksi. Kuitenkin kaivoa tällöinkin kuormitetaan enemmän kuin pelkässä patterikohteessa.

Nyt kannattaa huomioida ulkorakennukseen tarvittava korkeampi menoveden lämpötila lämmönjaon toteutuksessa (lämpötila, virtaus, putkikoko kanaalissa, puhallinpatterien teho ja ohjaukset jne), jotta kanaalin päässä oleva rakennus saavuttaa tavoitelämpönsä halutusti. Samoin kuin ajatellun hybridivaraajan mitoitukseen, liityntöihin ja totetukseen tämä vaikuttaa myös. Itse lisäisin tälläisessa tapauksessa vähintäin 10% aktiivisyvyyttä kaivoon patterimitoitukseen verrattuna, jotta vältytään kaivon liialta kuormittamiselta lämmönjaosta johtuen, tietenkin viinapiirin pumpun ominaisuudet huomioiden.

[tomppeli]

Patterilämmityksellä mitoitusohjelma antaa 207 aktiivimetrisen porakaivon ja
lattialämmityksellä kaivoksi ohjelma antaa 226 aktiivimetriä.
Tämä on tosiaan syytä ottaa huomioon lämmityksen suunnittelussa.
Hyviä huomioita sinulla "Täystiili".

Uusille foorumilaisille ja foorumilla vieraileville korostan tuota, että mitoitusohjelmat antavat aktiivisyvyyden.
Se ei ole sama, kuin poraussyvyys.

Aktiivisyvyys on se osuus porakaivosta, jossa lämmönkeruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Kaivon yläosaan jää lähes aina muutamia metrejä kuivaa osuutta.
Tuo kuiva osuus on aika usein 4 - 6 metriä.
Siltä osuudelta ei saada mitään lämpöenergiaa kaivosta.
Se ei siis ole aktiivisyvyyttä.

Peruskallion päällä on usein pehmeitä maakerroksia,
josta osuudesta saadaan metriä kohden vain noin puolet siitä lämpömäärästä, joka on saatavissa kalliosta.
Se lasketaan kuitenkin aktiivisyvyydeksi ja mitoitusohjelmassa huomioidaan tuon "multakerroksen" osuus.
"Multakerroksen" lämmönjohtolukuna käytetään yleensä arvoa 1,5 W/mK ja
kallion lämmönjohtolukuna λ -arvoa 3,0 W/mK (= wattia per metri per Kelvin aste siis -> W / (m*K), λ = lambda )
Paksu kerros pehmeää maata pakottaa tekemään syvemmän energiakaivon.

Maalämpöpumpun porakaivosta käytetään myöskin nimitystä lämpökaivo, ihan oikea nimitys olisi kaiketi energiakaivo.
Ja, vielä korostan sitä, että mitoitusohjelmakaan ei ole erehtymätön.
Ennen porakaivon poraamista emme tiedä, millaista kiviainesta on kohteen kallioperässä.
Mitoitusohjelmassa käytetään jotain Suomessa tyypillistä kiviaineksen λ -arvoa.
Kohteen kallioperän kiviaines voi kuitenkin olla ihan jotain muuta.!

Porari voi sanoa, onko kyseessä hyvä kiviaines ja hyvä veden tulo kaivoon.
Porauksen loppuvaiheilla porari pystyy sanomaan, vastaako kaivon kiviaines keskimääräistä suomalaista kallioperää.
Jos on tyypillistä huonompaa, on syytä porata vähän lisämetrejä.