Optimaalinen säätö laitteiston kestävyyden ja sähkönkulutuksen mukaan

[Hondamies]

Pyrittäessä maalämmössä maksimaaliseen kestävyyteen ja minimaaliseen sähkönkulutukseen, niin tuleeko pyrkiä seuraaviin:

- käynnistymisiä mahdollisimman vähän per vuorokausi
- käyntijaksojen ja taukojen pituus mahdollisimman pitkiä
- patteriverkon tulo- ja menoveden lämpötilaero mahdollisimman suuri..vai pieni ?
- käyttöveden lämmityksen käynnistyminen  vasta kun lämpötila laskenut reilusti (jopa yli 6 astetta)

Minäkin ymmärrän että mukavuus ja normaali elämän järkevyys vaikuttavat ratkaisuihin, mutta ovatko nuo niitä perusasioita joilla laitteiston kestävyyttä pyritään maksimoimaan ja sähkönkulutusta minimoimaan ?

Lisäkysymyksenä onko mahdollista että lämpömittarit näyttävät oikein, mutta millään kiertovesipumppujen säädöillä ei patteriverkon tulon ja menon lämpötila ero kasva yli 4 asteeseen, eikä millään kelillä maapiiriin tulon ja menon lämpötila ero kasva yli 3 asteeseen ?

Lisäksi näin pöljänä näistä sen kummemmin ymmärtämättä, niin olen alkanut miettiä pitääkö olla, saako olla, voiko olla niin patteriverkossa on nyt vanha alkuperäinen kiertopumppu kierrättämässä vettä patteri verkossa ja sen lisäksi itse maalämpöpumpun sisällä toinen kiertopumppu joka myös kierrättää patteriverkon vettä.

- Mikäli molemmat pyörivät samalla nopeudella, niin vaikka pumppuja on kaksi ei virtaus nopeus muutu siihen nähden että pumppuja olisi vain yksi?
- Kaksi on turhaa, kuluu vain sähköä ?
- Noin pitääkin olla eli kaksi kiertopumppua ?

[jm82]

- patteriverkon tulo- ja menoveden lämpötilaero mahdollisimman suuri..vai pieni ?

Pienellä lämpötilaerolla pattereista saa parhaimman tehon. Patterien suhina voi tulla ongelmaksi liian pienellä lämpötilaerolla.

Lisäkysymyksenä onko mahdollista että lämpömittarit näyttävät oikein, mutta millään kiertovesipumppujen säädöillä ei patteriverkon tulon ja menon lämpötila ero kasva yli 4 asteeseen?

Täällä kun on lauhdutinpumppu täysillä niin patteriverkon tulo ja paluu lämpötilaero on 2 astetta. Eli tuo 4 astetta pitäisi olla hyvä.

olen alkanut miettiä pitääkö olla, saako olla, voiko olla niin patteriverkossa on nyt vanha alkuperäinen kiertopumppu kierrättämässä vettä patteri verkossa ja sen lisäksi itse maalämpöpumpun sisällä toinen kiertopumppu joka myös kierrättää patteriverkon vettä.

Kuinka monella putkella puskurivaraaja on kytketty? Täällä on puskuri kahdella putkella. Ja vanha ulkoinen kiertovesipumppu on pois päältä. Eli maalämpöpumpun lauhdutinpumppu pumppaa sen pysäytetyn pumpun läpi. Täällä delta on 8 astetta, pumppu täysillä eli ei voi pienentää.  90W maksimiteho kummassakin pumpussa.

edit:
Täällä tuo pattereiden lämpötilaero näillä keleillä on 0 astetta kun lepojaksoa on kestänyt pidempään. Kompura käynnissä delta on varmaankin jotain 2-3 astetta. Patteridelta 2 ja lauhdutindelta noin 8 astetta ja siitä tulee silloin kokonais delta 6 astetta.

Tuolla oli vertailua erilaisista lukemista.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5784.msg69929#msg69929

Tekstiä yllä olevaan

    Laitteisto                                                                                Dt_Kompr käy       Dt  Kompr seis      Vaihteluväli
- Thermia vaihtoventtiilikone, lattialämmitys, ei puskurisäiliötä         5C                         0 C                     5 C
- Danfos vaihtoventtiilikone, patteritalo, 100 l puskurisäiliö               5 - 7 C                   2 - 1,5 C             5,5 C
- L-Ässä tulistinkone jossa 420 l varaajasäiliö, patteritalo                  4 C                        3 C                     1 C

On huomattava, että vaihtoventtiilikone ilman puskurisäiliötä, lämpötilaeron kehittää itse lämpöpumppu.
Eli virtaus on säädettävä sellaiseksi mikä on edullisinta lämpöpumpun kannalta,  Dt n. 6C +/- pari astetta.

Tulistinkoneella lämpötilaeron kehittää patterit tai lattialämmitys.
Tulistinkoneella itse lämpöpumppu ja lämmönjako elävät omaa noin toisistaan riippumatonta elämää.
Siinä voidaan säätää lauhduttimen ja lämmönjaon lämpötilaeroa toisistaan riippumatta.

Vaihtoventtiili + puskurissa on ominaisuuksia molemmista edellisistä.
Tässä tapauksessa voidaan säätää lauhduttimen ja lämmönjaon lämpötilaeroa jonkin verran toisistaan riippumatta, riippuen puskurin kytkennästä.

ATS

[Hondamies]

"Täällä tuo pattereiden lämpötilaero näillä keleillä on 0 astetta kun lepojaksoa on kestänyt pidempään. Kompura käynnissä delta on varmaankin jotain 2-3 astetta. Patteridelta 2 ja lauhdutindelta noin 8 astetta ja siitä tulee silloin kokonais delta 6 astetta."

..ja mikä on lisäksi lauhdutindelta ja patteridelta ?

Eli turhaan on pyörinyt tuo toinen kiertovesipumppu? ..vai eikö jos putkitus varaajalle jokin tietynlainen ?

Puskurivaraajaan menee kolme putkea.

-Päältä lähtee patterien menovesi joka menee siihen vanhaan Grunforsin kiertovesipumppuun
-Päällä on myös putki jossa kalvopaisunta-astia ja sen alta haarautuu maalämpöpumppuun lähtö yhteyteen
-Puskurivaraajan alla putki joka patterien tulovesi ja siitä harautuu putki maalämpöpumpun paluu yhteyteen

Nyt kytkin pois päältä sen vanhan grundforsin kiertovesipumpun.

[seppaant]

Lisäksi näin pöljänä näistä sen kummemmin ymmärtämättä, niin olen alkanut miettiä pitääkö olla, saako olla, voiko olla niin patteriverkossa on nyt vanha alkuperäinen kiertopumppu kierrättämässä vettä patteri verkossa ja sen lisäksi itse maalämpöpumpun sisällä toinen kiertopumppu joka myös kierrättää patteriverkon vettä.

- Mikäli molemmat pyörivät samalla nopeudella, niin vaikka pumppuja on kaksi ei virtaus nopeus muutu siihen nähden että pumppuja olisi vain yksi?
- Kaksi on turhaa, kuluu vain sähköä ?
- Noin pitääkin olla eli kaksi kiertopumppua ?

Ensiksikin pitäisi tietää minkälainen systeemi sinulla on.
Piirrä periaatteellinen putkistokaavio laitteineen tai ainakin kerro sanallisesti millainen järjestelmä on.
Ennen kuin tietää millainen on järjestelmä ei kannata lähteä asioita arvuutteleen.

ATS

[jm82]

"Täällä tuo pattereiden lämpötilaero näillä keleillä on 0 astetta kun lepojaksoa on kestänyt pidempään. Kompura käynnissä delta on varmaankin jotain 2-3 astetta. Patteridelta 2 ja lauhdutindelta noin 8 astetta ja siitä tulee silloin kokonais delta 6 astetta."

..ja mikä on lisäksi lauhdutindelta ja patteridelta ?

Eli turhaan on pyörinyt tuo toinen kiertovesipumppu? ..vai eikö jos putkitus varaajalle jokin tietynlainen ?

Puskurivaraajaan menee kolme putkea.

-Päältä lähtee patterien menovesi joka menee siihen vanhaan Grunforsin kiertovesipumppuun
-Päällä on myös putki jossa kalvopaisunta-astia ja sen alta haarautuu maalämpöpumppuun lähtö yhteyteen
-Puskurivaraajan alla putki joka patterien tulovesi ja siitä harautuu putki maalämpöpumpun paluu yhteyteen

Lauhdutin delta on se kuinka paljon lauhdutin (maalämpöpumppu) nostaa sitä lämpötilaa. Patteri delta taas se kuinka paljon lämpötila laskee meno/paluu. Jos yhtään osasin selittää. Jos lauhdutin delta olisi 8 astetta ja patteri myös delta 8 astetta se delta olisi silloin yhteensä 0 astetta.

Kyllä se toinen kiertovesipumppu on silloin tarpeellinen ja pakollinen. Jos on 3 tai 4 putkea niinkuin teillä. Ehkä se maalämpöpumpun kiertovesipumppu ei tarvitsisi pyöriä silloin kun maalämpöpumppu on pois päältä?

Niin se delta on lämpötilaero.

[Hondamies]

Mitä ikävää siis tapahtuu/ voi tapahtua kun sen toisen kiertovesipumpun pysäytin ?

[Hondamies]

Lauhdutin delta on se kuinka paljon lauhdutin (maalämpöpumppu) nostaa sitä lämpötilaa.

Siis mitä lämpötilaa ?

[Seagear]

Siis mitä lämpötilaa ?

No lattialämmityspiirin tai patteripiirin, kumpi nyt sattuu talossa olemaan.

[Hondamies]

No lattialämmityspiirin tai patteripiirin, kumpi nyt sattuu talossa olemaan.

Olen eittämättä aika hönö, mutta nyt joudun kysymään: mistä tuon näkee / voi tietää ? Laitteiston näytössä on vain meno ja paluu lämpötilat, ja tietenkin maapiirin tulo ja meno lämpötilat.

[jm82]

Mitä ikävää siis tapahtuu/ voi tapahtua kun sen toisen kiertovesipumpun pysäytin ?

Jos pysäytit sen ulkoisen kiertovesipumpun niin talo ei ainakaan pitäisi lämmetä silloin ollenkaan. Voi kokeilla vaikka päivällä että mitä tapahtuu

nyt joudun kysymään: mistä tuon näkee / voi tietää ? Laitteiston näytössä on vain meno ja paluu lämpötilat, ja tietenkin maapiirin tulo ja meno lämpötilat.

Taitaa olla niin että et näe pattereille menevää lämpötilaa ollenkaan?
Nuo meno ja paluu lämpötilat on varmaankin ne lauhduttimen lämpötilat. Eli kun kompura on pois päältä näyttää lukemat samaa. Kun kompura on päällä näkyy että paljonko lauhdutin nostaa sitä lämpötilaa.

Täällä on ulkoinen lämpötila-anturi niin siitä näkyy se pattereille menevä lämpötila.

Mutta se siinä näytössäsi näkyvä menolämpötila on aika lailla sama lämpötila joka menee pattereillekin.

[alspe]

Osaisko joku antaa alustavat kommentit omasta systeemistä joka on toiminut nyt 2 viikkoa.

Käynnistyksiä 330 kpl eli noin 24 kpl per vuorokausi. Käyntiaika 130 tuntia eli noin 24 min käyntijakso, käyttöveden osuus 20 tuntia.
Patteritalo, menovesi ollut käyrillä 5,6,7 vaihtelevasti riippuen onko termarit kiinni (vähän kokeilua ja säätö, ilmaamista jne).

Ulkoista menovesianturia ei ole että deltaT:tä en suoraan näe.