Lisävaraaja

[Pentti]

Moro pitkästä aikaa,

Onko puskurivaraajan kanssa oltava aina ulkoinen kiertovesipumppu? Jos on lattialämmitystalo ja siinä pumpun lisäksi puskurivaraajaa niin onko oltava ulkoinen kiertovesipumppu lisäksi? Jos ei ole minkälaisia ongelmia voi syntyä?

[sam68]

Ei tarvita mutta jos haluaa tasaisen virtauksen lämpöpumpun läpi niin sillä sen saa varmistettua.

[bergvärme]

Onko puskurivaraajan kanssa oltava aina ulkoinen kiertovesipumppu? Jos on lattialämmitystalo ja siinä pumpun lisäksi puskurivaraajaa niin onko oltava ulkoinen kiertovesipumppu lisäksi? Jos ei ole minkälaisia ongelmia voi syntyä?

Nyt en ymmärrä sam68 vastausta.

Ei tarvita mutta jos haluaa tasaisen virtauksen lämpöpumpun läpi niin sillä sen saa varmistettua.

MLP hoitaa (lataus-)virtauksen a l/s puskurivaraajaan ja ulkoinen pumppu hoitaa virtauksen b l/s puskurivaraajasta lämmönluovutuslaitteille. Vai kuinka??

[tk-]

2-putkikytkennällä (lämpöpumpusta varaajaan, varaajasta lattiakiertoon) ulkoista pumppua ei tarvita. 3-putki (lämpöpumpusta varaajaan, varaajasta lattiakiertoon, varaajasta takaisin pumpulle palaavaan lattiakierron paluuseen) tai 4-putkikytkennällä (lämpöpumpusta varaajaan, varaajasta pumpulle, varaajasta lattiaan, lattiasta varaajaan) ulkoinen pumppu tarvitaan. Kuvia löytynee netistä erilaisista kytkentävaihtoehdoista tuota selventämään.

EDIT: Eli vastaus alkuperäiseen kysymykseen: ei tarvita aina ulkoista pumppua. Noissa 3- ja 4-putkikytkennöissä vesi pääsee "oikaisemaan" puskurivaraajan kautta takaisin lattiakiertoon, silloin ulkoinen pumppu tarvitaan.

[Enhancer]

Puskurin säätäminen on myös monesti helpompaa, mikäli lämmityspiirit shuntataan varaajasta.

Jos haluaa varaajan olevan esimerkiksi 3 astetta lämpimämpi kompuran sammumishetkellä, ja käynnistyvän kun ollaan pyynnin tasolla.

Tämä kai puskurin varsinainen ideakin on, ettei lämmityspiirit lähde jäähtymään alle halutun lämpötilan vähän pidemmänkään käyttövesijakson aikana.

[bergvärme]

Arvasin tuon. Kiitos vastauksista.
Täytyy selvittää itselleni minkälainen 2-putki-
kytkentäinen puskurivaraaja on kunhan kerkiän. Ettei vaan
ole lämpötilojen laimennus-säiliö?...eikä mikään puskuri-VARAAJA

[tk-]

Arvasin tuon. Kiitos vastauksista.
Täytyy selvittää itselleni minkälainen 2-putki-
kytkentäinen puskurivaraaja on kunhan kerkiän. Ettei vaan
ole lämpötilojen laimennus-säiliö?...eikä mikään puskuri-VARAAJA

Taitaa tuo 2-putkikytkentäinen olla enemmän patteritaloihin vesitilavuutta nostamaan ja "napsumista" poistamaan. Kyllähän se sellaisenaankin varaa, jos alhaalta syötetään puskuriin ja ylhäältä verkkoon, latauksen purkautuminen kestää kuitenkin joitakin minuutteja tai kymmeniä minuutteja virtauksesta riippuen. Eli käynti- ja lepojaksojen pidentämistä tuolla haettaneen. Kyllä kai shunttaamaton lattialämmityskin toimisi ihan ok 2-putkisena, mutta siinä tuo puskurin tarve lienee vähän kyseenalainen jos ei halua käyttövettä siellä esilämmittää.

[justus01]

Puskurin säätäminen on myös monesti helpompaa, mikäli lämmityspiirit shuntataan varaajasta.

Jos haluaa varaajan olevan esimerkiksi 3 astetta lämpimämpi kompuran sammumishetkellä, ja käynnistyvän kun ollaan pyynnin tasolla.

Tämä kai puskurin varsinainen ideakin on, ettei lämmityspiirit lähde jäähtymään alle halutun lämpötilan vähän pidemmänkään käyttövesijakson aikana.

Varaaja jota pidetään todellista tarvetta kuumempana ja josta lämpöä luovutettaan vain shuntaamalla tarpeen mukaan kutsutaan yleensä energiavaraajaksi, ei puskurivaraajaksi.

[justus01]

Kyllä kai shunttaamaton lattialämmityskin toimisi ihan ok 2-putkisena, mutta siinä tuo puskurin tarve lienee vähän kyseenalainen jos ei halua käyttövettä siellä esilämmittää.

Lattialämmityksen kanssa puskuri laitetaan sen takia, että märkätilojen lattialämmitys saadaan toimimaan hyvin/järkevästi kesäaikana. 2-putkisella kytkennällä ei onnistu. Ei tarvita (välttämättä) shunttia, mutta ns. hullukierto ulkoisella kiertovesipumpulla olisi hyvä olla.

2-putkisella kytkennällä ei saada riittävää virtausta MLP:n läpi kesällä.

[tk-]

Lattialämmityksen kanssa puskuri laitetaan sen takia, että märkätilojen lattialämmitys saadaan toimimaan hyvin/järkevästi kesäaikana. 2-putkisella kytkennällä ei onnistu. Ei tarvita (välttämättä) shunttia, mutta ns. hullukierto ulkoisella kiertovesipumpulla pitää olla.

Onkos tuossa muuta hyötyä kuin se, ettei lauhduttimen virtausta kokonaan tarvitse pakottaa lattiapiirin läpi? Eli jos talossa on riittävästi kesälläkin "mukavuuslämmöllä" auki olevia piirejä joita ei toimilaitteet pääse sulkemaan, niin mikä merkitys tuolla puskurilla siinä tapauksessa on?

EDIT: Vastasitkin jo kysymykseen.. Toisinsanoen jos minimivirtaus saadaan aina auki olevien piirien läpi, niin tuo "hullunkiertoinen" puskuri lienee periaatteessa tarpeeton.

[bergvärme]

Joo, minua oikeastaan häiritsee vain se että "lämpö"puskuri kutsutaan puskurivaraajaksi
kun sen varauskapasiteetti on lähes olematon.
Piti oikein tsekata mitä kirjoittanut että itsellä on. Näköjään lämmityksen varaaja- jota voi ladata ylilämmöllä (josta sitten shunttipiiri pattereille)

[seppaant]

Joo, minua oikeastaan häiritsee vain se että "lämpö"puskuri kutsutaan puskurivaraajaksi
kun sen varauskapasiteetti on lähes olematon.

Olisiko tasaussäiliö parempi nimi?

ATS

[sam68]

Nyt en ymmärrä sam68 vastausta. MLP hoitaa (lataus-)virtauksen a l/s puskurivaraajaan ja ulkoinen pumppu hoitaa virtauksen b l/s puskurivaraajasta lämmönluovutuslaitteille. Vai kuinka??

Juuri näin. Lämpöpumppu toimii ideaalioloissa kun lauhduttimen läpi on koko ajan riittävä ja tasainen virtaus. Jos taas puskuri on sillä yleisimmällä kytkennällä eli vain läpivirtaus on tärkeää että termarit on pois tai minimissä.

[euroshopperi]

No sellainen käsitys on pelkästä puskurista, että Se kytketään aina sarjaan tuohon lämmityspiiriin. Alayhteeseen tuodaan lämmin vesi pumpulta ja yläyhteestä Se lähtee kiertoon. Jos puskuri sattuu olemaan tarpeeksi iso, kuten meikäläisen 500 L ja jossa on vielä lisäksi vaikkapa aurinko kierukka, niin sitä voidaan käyttää myös energiavaraajana kytkemällä Se rinnan kytkennällä ja omilla kiertovesipumpuilla. Tällöin kierto varaajan katolta otetaan, kun mlp ei käy ja mlp myös syöttää lämmön tuonne yläyhteeseen. Tämä toimii aivan mainiosti, vaikka mulla on käytännössä juurikin puskurivaraaja, jolla suurennettiin vanha öljyaika kattilan 200 L+ 500 L, eli tuolloin oli 700 L varaaja öljyn perässä. 4 shunttimoottoriakin hoiteli hommaa ja kun kaikki venttiilit juuttuivat paikallensa, lähti koko atomoreaktori pihalle ja tuli MLP, jossa ei ole muuta kun yksi vaihtoventtiili kääntyilemässä. Shuntti piiritkin on ilman moottoria ja kerran vuodessa olen käsin kääntänyt niistä toista.

[bergvärme]

lainaus bergvärme:

Joo, minua oikeastaan häiritsee vain se että "lämpö"puskuri kutsutaan puskurivaraajaksi
kun sen varauskapasiteetti on lähes olematon.

Lainaus Seppaant

Olisiko tasaussäiliö parempi nimi?

Joo olisi.

Katsoin äsken  Niben sivuja, UKV. Siellä ne puhuvat oli vissiin "utjämningscistern" suomennetuksi "Tasaussäiliöstä" tai buffertcistern englantisuomeksi Puskurisäiliöstä.

Puskurivaraaja on minusta sanana hämmentävä, sekasikiö?
Energiavaraaja on ihan hyväs sana. Niistä:
Lämmityksen varaaja varaa lämmitysvettä, se ladataan jotta sen jälkeen tietyn ajan voi purkaa lämpöenergiaa johonkin tarkoitukseen.
Käyttöveden varaaja varaa lämmintä käyttövettä, se ladataan jotta ..jne.

ULKOINEN PUMPPU VAI EI:
Jos käytetään esim Niben UKV säiliötä, esim. 100L/tai isompi, niin JOS KYTKETÄÄN SIIHEN VAIN 2 PÄÄTÄ- LÄPIVIRTAUS- niin EI välttämättä tarvita ulkoista pumppua. Heti, JOS KYTKETÄÄN SIIHEN 3 PÄÄTÄ- (ei puhdas läpivirtaus) NIIN TARVITSEE  ulkoisen pumpun.

(ei tämä 100L pönttö minusta oikein muuta tee kuin tasaa lämpöpumpun sen käynnin alkuvaiheessa antama uusi lämpö"pulssin" lämpövaihtelu putkistoon. - Eli sen tarkoituksena on estää putkien/patteriden nopeasta lämpövaihtelusta johtuva putkiston napsuminen. Toimii vähän niinkuin "laastarina" kun lämpöpumppu käy sykähdyksittäin. Minusta ei siis toimi puskuriVARAAJANA vaan "tasaussäiliöna" tai  "puskuriSÄILIÖNÄ".

Sitten on Nibellä esim isompia "UKV"-säiliöitä. Koska niissä on enemmän tilavuutta ne "tekevät työnsä" vähän paremmin kuin 100L:n pönttö. (mutta se 100L nyt on halvempi, vie vähemmän tilaa, voi esim ripustaa jopa seinään.. niin se tarjotaan).
Näihin isompiin säiliöihin saa/ tai voi sitten jo varustaa vaikka säiliön sisäisellä aurinkokierukalla tai lämmityskierukalla johonkin tarkoitukseen.
Mitä isompi (ja korkeampi) lämmityksen säiliö on sen paremmin se voi toimia jopa VARAAJANA, edellyttäen että säilön vesitilavuuteen kytketään vähintään 3, minusta mieluiten 4 lähtöä. Lisäksi hyvässä varaajassa pitää tietty olla putkilähdöt siten ja että saadaan lämpötilakerrostumaa pöntössä, kuumempi vesi ylhäällä ei helposti sekoitu kylmempään veteen alaosassa.
 
Jos Euroshopperilla on "500L:n puskuri" joka on yhdistetty enemmällä kuin 2-putkiyhteillä vesitilaan ja hän saa aikaiseksi kerrostumaa "puskurissaan" niin minusta hänellä on lämmityksen varaajaa.
 
Vitsi, kohta sekoilen.
Kyllähän te usemmat asiaa tuntevat näitä "kerrostumia" ja "napsahduksia" ymmärrätte.

Vastaus ulkoisen pumpun tarpeesta kun käytetään tasaussäiliötä/ tai "puskuri"säiliötä sain kutenkin ilmaistua.

[euroshopperi]

Ei mulla ole muita yhteitä, kuin alhaalla lämmityksen paluu ja sitten ihan katolla Lämmityksen syöttö. Tuosta syöttöputkesta on siis vedetty 2 lämmityspiiriä erikohdista ja paluuputkeen ne lämmityspiirit sitten palaa. Joten ihan puhdas puskuri Se on, mutta kytketty niin, että toimii puskurivaraajana.

[bergvärme]

Ok.  Sinulla on niin iso että se toimii (eikä säiliöön tuleva ja säiliöstä poistuva vesi heti sekoitu).

Ei tässä päässä kaikkea saa oikein. 

[Pentti]

Nyt taitaa olla niin että multa puuttuu ulkoinene kiertovesipumppu. Kytkentä on jos oikein sen ymmärrän koneelta varaajaan sieltä lattiakiertoon paluu koneelle sekä varaajaan...en kyllä tiedä voiko olla. Mulle suositeltiin putkimiestä joka on jonkun verran kytkenyt maalämpöpumppuja ja kun kaveri oli mukavakin niin otin hommiin, mutta katseli asentajan oppaasta varaajan kytkentäkaavioita tarkasti otti vissiin kotiinkin opiskeluun.

Ei ollut kiertovesipumpun kannalla. Maalämpökone vasta käynnistetty tiistaina ja keskiviikkona saatiin ilmatukokset jakotukeilta pois. Mietin vaan että mitähän ongelmia voi tulla ilman kiertovesipumppua?

[Pentti]

Tuota kolme putkea menee puskuriin kaksi ylös ja yksi alas. Miten niiden pitäisi mennä. Nibe asentajan käsikirjasta sitä kytkentää koitti tehdä. Löytyy se kohta missä on kaavio puskurin kytkeminen lattialämmityksen yhteyteen. Olen vain tästä asioista hivenen huolestunut ja yrittänyt selvittää miten tässä voi käydä ja mitä kannattaisi tehdä.

[jm82]

Kyllä siinä mielestäni täytyy olla lattialämmityksen kiertovesipumppu. Muuten taitaa kiertää niiden kolmen putken avulla vain siinä puskurissa.
En nyt keksi miten voisi olla kytketty.

[bergvärme]

Samaa mieltä kuin jm82. Jos siihen on kytketty 3 päätä tarvitaan ulkoinen pumppu varaajan ja lämmönlouvuttajien(lattialämmityksen) väliseen piiriin.

[tk-]

Jos tuossa alaputkessa on takaisku niin, ettei vesi pääse siitä oikaisemaan pumpulle, niin toimii se sitten periaatteessa myös ilman ulkoista pumppua. Mutta äkkiseltään en keksi mikä virka tuolla yhteellä silloin on, koska ei siitä vesi oikaise toiseenkaan suuntaan kun ei ole ulkoista pumppua. Ja on puskurikin siinä tapauksessa oudosti, jos sekä tulo pumpulta että lähtö lattiakiertoon on ylhäältä, mutta periaatteessa haettu tuollaista ilman ulkoista pumppua toimivaa järjestelmää.

[bergvärme]

Tässä linkissä:
http://www.nibe.fi/Documents/haato_fi/NIBE%20MLP%20asentajan%20opas%202211-2.pdf

sivulla ..oliko 7?, on tuon UKV:n 3-putkikytkentäkaavio (ulkoisena) pumppuineen.

[tk-]

Tässä linkissä:
http://www.nibe.fi/Documents/haato_fi/NIBE%20MLP%20asentajan%20opas%202211-2.pdf

sivulla ..oliko 7?, on tuon UKV:n 3-putkikytkentäkaavio (ulkoisena) pumppuineen.

Niin se meilläkin on asennettu, ja niin mielestäni kuuluukin olla. Tuossa edellisessä viestissä spekuloin miten se voisi toimia ilman, mutta en tosiaan keksi mitään järkevää syytä kytkeä kolmella putkella ilman ulkoista pumppua.

[peki]

Miksi ei ulkoista pumppua?
Säästyy lauhduttimen pumppu ja nämä uudet ei vie virtaakaan oikeestaan mitään.
Kiertohan on kumminkin oltava päällä lämmityskaudella.
Säätömahdollisuudetkin paranee.

[peki]

Eikö ilman ulkosta pumppua kierrätä koko varaajan tilavuutta aina vaan uudestaan  lauhduttimen läpi`?
Näin maalaisjärjellä ajateltuna tuossa ei ole mitään järkeä
Isolla varaajalla vahinko vain kasvaa.
Ainakin itse ajattelen niin että mitä vähemmän tavaraa menee lauhduttimen läpi sen parempi COP-
Puusilmiä on niin monta kuin lukijoita

Satasen säiliöllä satasen säästö, tonnin säiliöllä tonnin vahinko

[bergvärme]

Peki. Kytkentätapoja on monta ja säiliökokoja, -rakenteita on monta.
Kaikissa etsitään vähän eri juttuja.
Tässä on vaan yritetty vastata Pentin ensimmäiseen kysymykseen.

[Pentti]

Tk- löysi idean jota putkarini vissiin ajatteli. Tuli viime ke ilmaan jakotukin ja auttoi sen verran että tukin meno lämpenee mutta paluu ei. Sano että voisi tulla laittamaan alaputtkeen takaiskullisen venttiilin mutta pumpusta ei innostu. Mitä teen? Laitatanko venttiilin vai pumpun jollain toisella putkarilla vaiko molemmat?

Kiitos kun olette ottaneet asia kunnon käsittelyyn. Pieni huoli meinaa olla kun ei tiedä mitä tehdä ja onko nää kytkennät ihan surkeet. Saakohan tästä vielä pienellä toimivan systeemin?

Pääsen vähän huonosti netin ääreen, mutta yritän ainakin mahdollista päästä tutkimaan vastauksianne.

[tk-]

Tuo vapaakiertoinen puskuri tosiaan ei toimi ilman ulkoista pumppua, eli joko pumppu tai takaisku. Tuon vapaan kierron etuna on talvella menolämmön tasaus, paluupuolelta päästetään osa vedestä puskurin kautta menokiertoon ja menolämpö lattiaan on hieman matalampi kuin lauhduttimen meno.

Kesällä tuo taasen toimii toiseen suuntaan, osa vedestä oikaisee puskurista takaisin pumpulle ja lauhduttimelle saadaan riittävä virtaus pakottamatta koko kiertoa märkätilojen lattian läpi. Olettaen, että halutaan pitää laattalattioihin mukavuuslämmitys. Takaisku poistaisi tämän vaihtoehdon kokonaan.

[jm82]

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=20056.msg256674#msg256674

Tuolla oli ihmetelty sitä samaa kuvaa ja sitä takaiskun suuntaa siinä. Eli toimii kolmella putkella ilman pumppua mutta ei siitä kolmesta putkesta silloin mitään hyötyä ole.

Pentillä kun on puskurin lataus ylös ja ei ole takaiskua niin laittaisin sen kiertovesipumpun siihen. Bt25 anturi myös.

Toivottavasti ei mennyt väärin

"Ihan en ymmärrä mitä ongelmaa tässä 3-putkiliitännässä nyt on. 
Nibe suosittaa juurikin 3-putkiliitäntää. Kyllä siinäkin tapahtuu hullunkiertoa, kun tuon takaiskun jättää tuosta pois."

Eli pentillä tulisi kiertovesipumpun kanssa tuollainen kytkentä.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=20056.msg256721#msg256721

edit:
Tuossa linkissä oli useita eri kytkentävaihtoehtoja, myös se 3-putkinen.
Kytkennät lämmityskäyttöön ja sen lisäksi on myös kytkennät viilennyksen puskurillekin.
http://www.nibe.se/nibedocuments/12150/639282-5.pdf

[Pentti]

Kiitos paljon avustanne. Eli menopuolelle lisätään vielä oma pumppu niin homman pitäisi alkaa toimimaan niinkun pitää. Tota mikäs tämä bt25 anturi on ja mikä ideana? Statuksella nuorempi jäsen voi varmasti tälläsiä kysellä.

Tuossa ruotsinkielisessä niben esitteessä (jm82 edit) oli juuri tällainen 3-putki kytkentä mikä täällä on.

Niin onkos sillä väliä mihinkä sen pumpun meno puolella lisää. Ei meinaan saa oikein kun aika lähelle teknisen tilan jakotukkia josta lähtee syötöt yläkerra lattiatukille ja alakerran lattiatukille.

[jm82]

Se bt25 anturi on ulkoinen menovesianturi. Kai joku sellainen tuli pumpun mukana? Maalämpöpumpun kiertovesipumppua ei tarvitse pyörittää kun se ulkoinen anturi mittaa lämpöä. Ja näkyy todellinen menolämpötila puskurin jälkeen.

En tiedä tarkemmin että onko mitään väliä tuleeko se kiertovesipumppu meno vai paluuputkeen?

[sonic]

Itsellä 200l UKV johon 3-putkikytkennällä kytkentä:   MLP tulee puskurin yläosaan ja puskurin yläosasta lähtee pattereille/lattioille ja putkessa on älypumppu,siis menopuolella, puskurin alaosasta palaa MLP:n paluu linjaan ilman takaiskua,järjestelmä pelaa mainiosti, väitän että jos laitat takaiskun, niin et käytä puskurin koko tilavuutta enää hyväksi. Kun kelit ovat luokka alle -10 astetta, niin älypumppu ei käy täysillä, eli puskurista kiertää paluulinjaa pitkin vettä takaisin MLP:lle,koska MLP:n oman pumpun tuotto voittaa tällöin tuon älypumpun tuoton mutta käytännössä se ei mitään haittaa koska kyse on kokonaislämpömäärästä joka puskurissa on. Kun pakkanen nousee, niin saatan nostaa tuon Ä-pumpun nopeutta, jolloin puskurin varaus pienenee. Puskuri toimii myös jos pelkät lattiat lpesutiloissa lämpenevät.

[bergvärme]

hmm... jm82

Pitäisikö kuitenkin siirtää tuon puskurin MLP-lataus toiseen alaputkeen samalla kuin lisää pumpun lämmiityspiiriin. Samalla kytkentätyöllä lisäisin myös sen takaiskun sinne paluun varaajanpuoleiseen alaputkeen, että MLP:n säiliön lataus pakotetaan siirtymään säiliön yläpäästä lämmitysverkostoon, eikä pääse oikaisemaan alaputkesta. Eli kytketään ihan niinkuin Niben kytkärissä.
linkki:

http://www.nibe.fi/Documents/haato_fi/NIBE%20MLP%20asentajan%20opas%202211-2.pdf
sivulla 7, on tuon UKV:n 3-putkikytkentäkaavio (ulkoisena) pumppuineen.

Tuo ulkoinen menovesianturi bt25 pitäisi myös saada sinne asennettua.

Aika hämmentävä kytkentä, mutta jos noin tehdään niin puskuriin lataus (lämpimämpi vesi) kulkee läpi puskurin ja lämmittää koko puskurin ennenkuin menee lämmityspiirin menoputkeen missä BT25. BT25 mittaa menoveden lämpötilan ja kertoo MLP-pumpun automatiikalle millon MLP saa lopettaa lämmitystä.

MLP:n latauspumpun virtaus on yleensä aika samaa luokkaa kuin lämmityspiirin pumpun virtaus, ehkä hivenen pienempi (- isompi deltaT mutta isompi energiansiirto)?. Siinä tapauksessa puskurin lämpötila (ja menoveden lämpötila) nousee vähän hitaammin, koska sinne MLP:n latauksen aikana työntyy myös lämmityspiirin pumpun vaikutuksesta viileämpi paluuvesi ja MLP-lataus loppuu kun veden lämpötila saavuttaa asetettua arvoa menovesianturilla BT25.

Pumppujen käynnin nopeus-asettelulla haetaan sitten suositeltavat/ hyvät deltaT-arvot latauspiirille / lämmityksen piirille.

Ulkoinen pumppu on tuossa kytkärissä piirretty lämmityksen paluuputkeen, mutta kuten jm82 sanoi, kyllä sen voi asentaa myös menoputkeen, kunhan nyt saa BT25 mahtumaan johonkin pieneen suoraan.
 
jm82: tuliko tää nyt oikein?
Lisäys:
Nyt vasta näin sonicin kommentin ja todetaan samalla että minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta 3-putkikytkennästä! (vaikkakin yritin ymmärtää Niben 3-putkikytkentää)

[jm82]

Pentillä kun on lattialämmitystalo niin mielestäni kytkentä on nyt hyvä kun vaan se kiertovesipumppu siihen lisätään.

tk- mainitsikin jotain siitä takaiskusta että jos takaiskun laittaa niin menetetään se puskurin vapaa kierto. Puskurilla nyt ei ole lattialämmitystalossa kovin kummoista merkitystä ja ei tiedä puskurin kokoakaan.

Puskurin lataus voisi olla sinne alaskin, mutta silloin taas lauhdutin voi saada sitä kuumaa vettä. Sentakia koska takaiskua ei ole ja ei sitä takaiskua kannata lisätäkään koska menetettäisiin se vapaa kierto.

Noita 3-putkikytkentöjäkin on näköjään kahta erilaista. Mielestäni tuo sonicilla oleva on hyvä koska voi lämmittää pesutiloja kesällä ilman ongelmia. Siinä kytkennässä ei varmaankaan mitään huonoa ole.
Tuo toinen kolmiputkikytkentä oli pikkusen eriskummallinen.


Täällä tuo puskuri on sillä kahdella putkella ja se ulkoinen anturi on menoputkessa. Eli lämmittää 400l ja alkaa vasta näkymään kunnolla tuossa lämpömittarissa. Lattialämmitystalossa saa kyllä asteminuuteilla säädettyä (vaikka -250) eli ei siinä kummoista puskuria tarvitse. Kunhan saa riittävän virtauksen tarvittaessa puskurin läpi niin siitä on hyötyä.

[bergvärme]

Ok.
Minun puolestani niinkuin jm82 ja sonic sanoo.
Eli se pumppu ja se menovesianturi lisätään sinne, muttei takaiskua tai latausputken siirtoa säiliön alaosaan.