Oilon GT 9 + 600 l + onneton maapiiri

[kaikkja]

Minulla on viime kesänä asennettu Oilon gt 9 + 600 litran capiton varaaja. Lämmintä on riittänyt ja lämmintä käyttövettä riittää vaikka kuin tuhlaa. Mutta....

Eli vaihdettiin vm. -89 maalämpöpumppu uuteen. Maassa piiriä 400 metriä hiekkamaassa. Talo sijaitsee Inarin kunnassa. Maapiiriltä tulevan liuoksen lämpötila tipahti eilen käyntijakson lopussa minimissään 2,9 astetta pakkasen puolelle. Pakkasta toki ulkonakin 37 astetta. Ensimmäisen kerran kävi miinus kahdessa asteessa kuitenkin jo joulua ennen. Tarkoituksena on alusta asti ollut lisätä maapiiriä 200 metriä lisää ensi kesänä. Nyt vain on alkanut mietityttää, että onkohan tuo lisäys riittävä. Enempää ei haluais laittaa, muuten joutuu koko tontin raivaamaan puhtaaksi puusta. Vaihtoehtosia muotojaki on mietitty mm. vesikiertotakka vanhan takan tilalle. Mutta kaikki maksaa ja ei tuo maalämmönkään päivitys ollut läheskään ilmainen (järkyttävän kallis). Porakaivoa ei saa tehdä pohjavesialueen takia.

Tarkoitus olikin siis tällä viestillä kysellä, että mitä mieltä viisaammat on tuosta maapiirin lisäämisestä 200 metrillä ja sen vaikutuksista. Itteä jännittää, että riittääkö lie maapiirissä lämpö nyt edes koko talvea vai meneekö jossain vaiheessa sähkölle.

Hitto ku ressaa nämä ja ku niistä ei edes ymmärrä mitään.

Käyntitunteja syyskuun alusta tähän päivään n. 1100 h. Käynnistys määriä ei kuulemma saa enää Oilonin uudesta ohjelmasta. Mutuna tuntuu, että käyntijaksot ovat aika pitkiä.

Kiittäen valistavista vastauksista JK

[tomppeli]

Kun ei ole muuta tietoa käytettävissä, kuin tuo pumpputeho ja nuo käyttötunnit, niin on aika vaikeata määrittää lämmitystarve.
Lämmitystarpeen perusteella saisi määritetyksi keruupiirin.
Käyttötunnitkaan eivät kerro totuutta, jos on apuna käytetty puulämmitystä.
Jos oletetaan, että vuotuinen lämmitystarve olisi noin 26.000 kWh, tarvittaisiin noin 600 metrinen keruupiiri hiekkamaahan.
- Onko olemassa tieto lämmitystarpeesta kWh /vuosi?
- Kuinka syvällä keruuputki on?
- Onko maaperä kuivaa, vai kosteata.?

[kaikkja]

Keruuputket on 1,1 metrin syvyydessä. Maaperän kosteudesta en osaa sanoa. Talo on rakennettu v. -89 ja on eristeidensä puolesta alkuperäisessä kunnossa. Elementtitalona rakennettu. Sähkön kulutus oli edellisillä omistajilla n. 22500 kw per vuosi, sisältäen kaiken sähkön. En tosin tiedä ovatko pitäneet autotallia lämpimänä vai ei joten siitäkään ei varmaan ole apua. Tämä siis vuojen -89 maalämpömumpulla ja 300 litran sähkövaraajalla, josta otettiin käyttövesi. Talossa neliöitä n. 130 ja yksikerroksinen. Ilmalämmitys sekä kosteissa tiloissa (pesuhuone, sauna ja kodinhoitohuone) lattialämmitys vesikierrolla, lopussa taloa on kaksi vesikiertosta lattiapiiriä. Kuulemma mukavuussyistä laitettu alunperin. Pääasiallinen lämmitysmuoto kuitenkin siis ilmalämmitys, laitteena Valmet f1000. Talossa on takka, jota polttelen jonkin verran mutta se tuskin kovin paljon lämmityksessä auttaa.

[tomppeli]

Jos lasken 130 neliön talon ja rakentamisajankohdan keskimääräisille eristeille,
näyttäisi talon vuotuiseksi lämmitysenergian tarpeeksi tulevan noin 24.000 kWh + lämmin käyttövesi.
Käyttöveden kanssa yhteensä noin 28.000 kWh /vuosi. Mitoittava ulkolämpötila -38C.
Pumpputehoksi riittäisi noin 8 kW ja maakeruupiiriksi kosteassa hiekkamaassa vähintään noin 640 metriä.

Kun toteutat sen 200 metrisen lisälenkin laiton, kaiva se vähän syvemmälle, kuin 1,1 metriin.
Se pitäisi saada routarajan alle ja routa saattaa olla Lapissa aika syvällä. Jos maa ei ole paha kaivaa, laita se 1,5 metriin.

[kaikkja]

Kuulostaa hyvältä. Jotenkin en usko, että tämä olisi kuivaa hiekkakangasta. Saatan olla väärässäkin. Pitänee keväällä kun routa sulaa heinäkuussa alkaa lapiolla kaivelee. Eli laitan lisää ainakin sen 200 metriä. Mielellään laittaisin varmaan päälle ja 400 metriä mutta pitää alkaa mittomaan tarkemmin miten sen kävis. Olenko ymmärtänyt oikein, että piirit pitää olla saman mittaisia, joten en voi laittaa esim. 300 metrin piiriä. Aikaisempi on 2*200 metriä. Ongelma on myös siinä, että maa mihin laitan on rinnettä. Olen ymmärtänyt, että rinteen suuntaisesti kun laittaa siten, että ei tule sellaisia pusseja putkeen johon ilma jäisi nii ei haittaa. Vaaditaan varmaan vain sellainen kaivinkonemies joka kanavan osaa vaateriin laittaa. Eli upotan putken 1,5 metrin syvyyteen. Ei luulis olevan ongelma. Joudun vetämään putket vesi- ja viemäri putken yli mutta kuulemma eristämällä siitä selviää. Kuinka kauas putket pitää vetää talosta reunasta?

[tomppeli]

Yleisesti uskotaan, että keruuputken jäähdyttävä vaikutus alue on noin 1,5 metriä sivusuuntaan.
Jos putket ovat vähintään 2 metrin etäisyydellä perustuksesta, ei niillä pitäisi olla jäähdyttävää vaikutusta.
Tuo vaikutusalue on kuitenkin maaperän laadusta riippuvainen.

[aeg]

hei

käynnistysmäärät saa jos säädin sama, tiedot on sitten vain piilotettu jos ohjain on päivittynyt ks. rivi 8450 alkaen.
Kyllä käynnistystunnit kuuluu saada loppukuluttajankin eli kysy vaikka asennusliikkeeltä miltä tasolta ne löytyy.
200 m lenkki rinnalle lisää noilla tiedoilla on sopiva kompromissi. Jos laitat selvästi pidemmän, niin sitten joudut tasapainottamaan virtaukset.

Capiton varaajaa pidetään yleisesti alalla loistavana, onhan siinä kuulemma pitkä takuukin, Muistatko capiton takuun pituuden, oliko 5 vuotta vai enemmän.

t- seuraillut kaverin oiloniá ja toisen kaverin tuontipumppua.

[sailor]

Nyt kannattaa laittaa hieman jäitä hattuun. Maapiirihän menee tavattoman kylmäksi kun lämpötila laskee äkillisesti. Katsoppa nyt ne lämpötilat kun keli lämpeni. Pyöritä jossakin välissä liuospumppua ja katso mihin lämpötilat asettuu. Jos se maapiiri on v. 1989 toiminut niin ei se uusi MLP nyt liene niin paljon COPiltaan parempi ole että imee maapiirin liian kylmäksi.

600 litran varaaja tuo pelkästään pitkät käyntijaksot. Älä stressaa, sillä maapiiri ei mene rikki. Itse asiassa sitä kannattaa nyt kuormittaa ihan normisti, jotta sitten tietää notta tarvitaanko sitä lisäputkea sinne maahan ollenkaan. Kysy valmistajalta (jos manuaalista ei löydy) kuinka kylmäksi maapiirin tulo saa mennä. Ruotsin maalämpöpumpputestissä olivat mitanneet pumppujen COP lukemat 0 asteelle ja miinus 5 asteelle (kun tehdään pattereille 55 asteista vettä). Ei mitään rahallista merkitystä parilla asteella.

Esim: Nibe F1245 10kW
Värmefaktor, COP, vid olika temperaturer i kollektorslangen   
±0 °C i kollektorslangen   3,3
-5 °C i kollektorslangen   3,0