Maapiirin pumpun kierrosnopeuden säätäminen?

[Larux]

Hoi!

Tietääkös kukaan miten pystyisi manipuloimaan maapiirin pumpun kierrosnopeutta. Pumppu on Wilo xxx ilman näkyvää säätöruuvia. Kojeessa on muovikansi jonka alla on "ratas" - kantta ei vain ilmeisestikään voi avata?

Maapiirin paluu pysyttelee -2...-3 asteessa koko ajan => auttaisikos pumpun kierroksien nostaminen asiaan? (roskafilttereitä en tietenkään ole katsonut)

[JariA]

Maapiirin lämpötilan mittaus ei välttämättä ole täsmälleen oikea. Meillä SH pumpun oma maapiirin anturi väittää kaivoon palaavan nesteen lämpötilaksi -2 kun kupariputken kyljessä oleva 1-wire anturi väittää lämpötilaksi +2. Elän mielelläni siinä käsityksessä, että "totuus" on jossain noiden kahden arvon välissä.

[tomppeli]

Hoi!

Tietääkös kukaan miten pystyisi manipuloimaan maapiirin pumpun kierrosnopeutta. Pumppu on Wilo xxx ilman näkyvää säätöruuvia. Kojeessa on muovikansi jonka alla on "ratas" - kantta ei vain ilmeisestikään voi avata?

Olen avannut kannen.
Laitteessamme on WILO TOP-S30/10KTL pumppu.
Sillä rattaalla tässä tyypissä voidaan valita tehot.:
- P3      400 W      /1,95 Amp      
- P2      390 W      /1,90 Amp
- P1      365 W      /1,75 Amp
Pumpun asetus meillä P2
Kaivoista tulee startin jälkeen noin +6C ja pitkän käynnin lopuksi tulevan nesteen lämpö on joskus pudonnut +2,7C lukemaan.
Kaivoihin menee startin jälkeen noin +3C ja pitkän käynnin lopulla +2C neste.

[hitachi]

Hei,

Itsekin sitten mittailemaan menon/paluun lämpöjä(lämpötilaeroa). Laitteina SH15+700l varaaja, 2 x 150m kaivo. Nyt kone ollut käytössä 2kk, rakentaminen vielä kesken, yli kk on villat olleet katossa, 157m², menovesi kiinteä 19^o.

Mittaukset 1-wire antureilla kupariputkesta, piitahna kontakti nippusiteellä kiristettynä ja päällä umpisolueristettä. Mittailin kaikilla liuospumpun tehoaluiella P1 - P3, suurimman meno/paluu lämpötilaeron sai aikaan pienimmällä teholla. Liuospumpun tehoissa näkyy olevan pieni ero, vaikka tyyppimerkintä on sama, katso linkki: WILO TOP-S30/10KTL

Täytynee vielä tarkastaa 2 ja 3 alueen lämpötilat, 4pv aiemmin sisään kannettiin 4800kg -10^o harkkoja ja ovi oli auki useamman tunnin, kone ollut pari pv hiukan töissäkin ja kaivoista on energiaa siirtynyt kivikasaan jonkin verran, mutta suuntaa mittaukset varmaan antavat. Pitäisiköhän mielenkiinnosta vielä kuristaa virtausta linjasäätöventtiileistä, että näkisi missä kohtaa on optimi virtaus, nyt lähemmän kaivon kuristus on lukemassa 7 (asteikko 1-10) ja kauempana olevan kaivon säätö on täysin auki.

edit:  Näyttäisi siltä että jokatoinen tai kolmas kerta on lepoaika tosi pitkä. Ts.Lyhyen käyntijakson aikana ladataan vain varaajan alaosaa, yläosan ollessa vielä riittävän lämmin. Seuraavalla kerralla sitten käyntijakso on tunnin luokkaa jolloin varaajan yläosaan ladataan suhteessa enemmän energiaa ja tämän jakson jälkeen lepoaikakin on pidempi.

Tehovalinta_3:

Alhaisin mitattu ero meno/paluu: 2,19^o  (-0,13/2,06)
10min startista: meno 1^o, paluu 4,3^o dt=3,3^o
30min startista: meno 0,25^o, paluu 2,4^o dt=2,15^o
Jakson lopussa (65min): meno -0,13^o, paluu 2,06^o dt=2,19^o


Tehovalinta_2:

Mittaus_1, lepoaika 3h:
Alhaisin mitattu ero meno/paluu: 2,32^o  (-0,19/2,13)
10min startista: meno 1,25^o, paluu 4,69^o dt=3,74^o
30min startista: meno -0,19^o, paluu 2,63^o dt=2,82^o
Jakson lopussa (60min): meno -0,13^o, paluu 2,19^o dt=2,32^o


Tehovalinta_1:

Mittaus_1, lepoaika 5h:
Alhaisin mitattu ero meno/paluu: 3,44^o  (-0,31/3,13)
10min startista: meno 0,75^o, paluu 4,94^o dt=4,19^o
30min startista: meno -0,38^o, paluu 3,13^o dt=3,91^o
Jakson lopussa (32min): meno -0,5^o, paluu 3,0^o dt=3,5^o

Mittaus_2, lepoaika 3h20min:
Alhaisin mitattu ero meno/paluu: 2,88^o  (-0,38/2,50)
10min startista: meno 0,56^o, paluu 4,88^o dt=4,32^o
30min startista: meno -0,44^o, paluu 3,00^o dt=3,44^o
Jakson lopussa (57min): meno -0,38^o, paluu 2,50^o dt=2,88^o[/s

[JariA]

Kiinnostavia mittaustietoja hitachilla. Noista näkee mukavasti sen, kuinka paljon maaliuoksen virtausnopeuden muutos vaikuttaa menon ja paluun lämpötilaeroon.

Jostain tämän foorumin aikaisemmista keskusteluista muistan sellaisen väitteen, että ideaalinen ero olisi 3 astetta. Kun ero muuttuu noinkin paljon pitemmän käyntijakson aikana, niin voi miettiä, että missä kohdassa se mahdollinen ideaalinen kolmen asteen ero pitäisi mitata, alussa vai keskivaiheilla vai lopussa.

Saitko minkäänlaista suuntaviivaa siitä, kuinka paljon käyntijaksojen pituus vaihteli siitä riippuen mikä liuospumpun nopeus on?

Entä mahtaako tässä tehovaihtoehto 2 mittauksessa olla nuo miinusmerkit oikeissa kohdissa, jos 30 minuutin kohdalla meno oli pakkasen puolella, mutta lopussa taas plussalla?

Tehovalinta_2:

Mittaus_1, lepoaika 3h:
Alhaisin mitattu ero meno/paluu: 2,32^o  (-0,19/2,13)
10min startista: meno 1,25^o, paluu 4,69^o dt=3,74^o
30min startista: meno -0,19^o, paluu 2,63^o dt=2,82^o
Jakson lopussa (60min): meno 0,13^o, paluu 2,19^o dt=2,32^o

[hitachi]

Juu, miinus-merkki puuttui. Jakson lopulla meno-lämpötila vaihteli -0,13 ja -0,19 välillä.

Enpä noista käyntiajoista osaa näin lyhyillä testeillä sanoa, mutta voisin vielä kokeilla vuorokauden pituista mittausjaksoa kullakin nopeudella. Linjasäätöjäkin voisi kokeilla kiristää, luulisi löytyvän kohta jolloin jakson loppupuolen dt alkaa pienentyä taas. Vielä kun ajoitettua testin aina saman mittaisen lepojakson jälkeen mielellään 4-5h jolloin kaivot olisivat elpyneet kunnolla.

[hitachi]

Ok, 2-nopeudelta uusi tulos pitkän lepotauon jälkeen. Tällä jaksolla lämmitetään varaajan alaosaa. Eroa 1-nopeuteen tämän jakson lopussa n.0,8^o 1-nopeuden hyväksi.

Kun tässä ehtii voisi kaivoja kuristaa kokeeksi 5h levon jälkeen 20% ja katsoa kuinka käy.
Ennenkuin pistän kaivot jäähän.... kertokaas viisaammat että eikös olekin niin, että mitä suuremmalla lämpötilaerolla keruupiiri toimii sitä enemmän energiaa otetaan maasta? Vai tekeekö suurempi virtaus pienemmällä erolla saman asian? Vai onko tässä joku "catch a fish" mitä en hokaa  :-/

Tehovalinta_2:

Mittaus_nn, lepoaika 5h20min:
Alhaisin mitattu ero meno/paluu: 2,75^o  (0,13/2,88)
10min startista: meno 1,50^o, paluu 4,94^o dt=3,44^o
30min startista: meno 0,13^o, paluu 2,94^o dt=2,81^o
Jakson lopussa (32min): meno 0,13^o, paluu 2,88^o dt=2,75^o

[seppaant]

kertokaas viisaammat että eikös olekin niin, että mitä suuremmalla lämpötilaerolla keruupiiri toimii sitä enemmän energiaa otetaan maasta? Vai tekeekö suurempi virtaus pienemmällä erolla saman asian?

P=m*(3,7kJ/kgC)*dt

P= teho (kW)
m=massavirta (kg/s)
3,7kJ/kgC= maaliuoksen ominaislämpö, arvo riippuu seossuhteesta
dt=tulevan ja menevän maalioksen lämpötilaero (oC)

Kuten huomataan teho kasvaa jos ainoastaan lämpötilaero kasvaa.
Mutta jos lämpötilaeroa kasvatetaan virtausta pienentämällä ,niin teho ei muutu. Käytännössä kuitenkin muuttuu hieman johtuen siitä että lämmönvaihtimen toimintapiste ei ole sama muuttuneella virtauksella.

ATS

[Tero]

kertokaas viisaammat että eikös olekin niin, että mitä suuremmalla lämpötilaerolla keruupiiri toimii sitä enemmän energiaa otetaan maasta? Vai tekeekö suurempi virtaus pienemmällä erolla saman asian?

P=m*(3,7kJ/kgC)*dt

P= teho (kW)
m=massavirta (kg/s)
3,7kJ/kgC= maaliuoksen ominaislämpö, arvo riippuu seossuhteesta
dt=tulevan ja menevän maalioksen lämpötilaero (oC)

Kuten huomataan teho kasvaa jos ainoastaan lämpötilaero kasvaa.
Mutta jos lämpötilaeroa kasvatetaan virtausta pienentämällä ,niin teho ei muutu. Käytännössä kuitenkin muuttuu hieman johtuen siitä että lämmönvaihtimen toimintapiste ei ole sama muuttuneella virtauksella.

ATS

Nimenomaan

,mutta toimintapisteet muutokset voi unohtaa.....

[SH7,vm2008]

Moi,

Mulla maapiirin wilo on mallia jossa kuoren ulkopuolella kolmeportainen säätö. Vermeet hommattu syyskuussa 08. Kierrätin itse eri nopeuksilla enkä huomannut lämpötiloissa eroa. Tosin minun kaivossa on 15 % ylimääräistä reikää ja veden virtaus parhaimmalla kaivon kohtaa on 4m3/h vettä joten lämpöä pitäisi riittää.

[kasilk]

Nyt tyhmä kysymys: Vaihtuuko vesi lämökaivossa? Eli virtaako siellä jatkuvasti vesi? Tuo 4m3/h on paljon jos ajattelee kaivossa olevaa vesimäärää.

[eksile]

Riippuu kaivosta eli sen sijaintipaikasta/syvyydestä/maaperästä jne.

Suurimmassa osassa kaivoja on jonkin asteista virtausta eli vedenvaihtumista. Muutenhan kaivo ei täyttyisi vedellä ollenkaan. Meillä porari laski että tuotto olisi luokkaa 24 m3/vrk (jos siis sieltä pumppaisi kamaa ulos).

Se onko tuotto samaa luokkaa myös "vaakasuuntaan" on sitten eri asia, voihan olla että painesuonet on kaikki sattumalta kaivoon päin ja vaakasuuntaista läpivirtausta onkin vähemmän.

Ns. kuivakaivokin (kaivo johon ei vettä tule ollenkaan, esim. ehjästä peruskalliosta johtuen) toimii jos sen "lataa" vettä täyteen. Lämpö kyllä siirtyy myös kiveä pitkin ja kivestä veteen. Luonto kun pyrkii tasaamaan lämpötilaerot.

Nykyään käytetään em. tilanteissa kuitenkin useimmiten painehalkaisua jossa kaivon seinämiä rikotaan paineiskun avulla niin että kaivo saadaan täyttymään vedellä ja näin syntymään "keinotekoinen" virtaus.

Katso lisää osiosta lämpökaivot, siellä on lisää infoa kaivoasioista.

[Arttu]

Moro !
Onko kukaan ohittanut tätä nopeudensäätöboksia Wilossa?
Se kun on alkanut kenkkuilemaan se punainen säätöpyörä.
5 v. toiminut hienosti...

Ardu