Tarkin tapa seurata MLP:n lämmöntuoton tehokkuutta on varustaa pumppu otto- ja antotehomittareilla jolloin voi laskea ja seurata pumpun COP:n todellisia arvoja. Tämä tapa vaatii usein lisäinstrumentointia ja aiheuttaa lisäkustannuksia.
Toisaalta pumpun suorituskyvyn muuttumista voi seurata karkeasti vertaamalla pumpun lämmitysprosessin käyntiaikaa lämmitystarpeeseen sekä aikaisempiin mittaustuloksiin.
Sisä- ja ulkolämmön erotus on suoraan verrannollinen lämpötarpeeseen. Kun oletetaan, että pumpun COP ja ulkoiset olosuhteet (ilmanvaihto, tulisijat, tuuli, aurinko jne.) ovat vakioita, myös vakionopeuskompressorin lämmitysprosessin käyntiaika on suoraan verrannollinen lämpötarpeeseen.
Hieman monimutkaista, mutta asia selviää oheisesta kuvasta. Pumpun perusmittaustiedoista (Nibe F1245) on poimittu/laskettu kuukausikohtaisesti lämmitysprosessin käyntiaika% sekä keskimääräinen sisä- ja ulkolämmön erotus. Käyrät on sovitettu pystysuunnassa toisiinsa nähden mahdollisimman päällekkäin (pl. kesäjakso, jolloin lämmitystarvetta ei ole). Mikäli pumpun lämpötuoton tehokkuus heikkenee, näkyy se käyrissä siten, että lämmitys%-käyrä asettuu pysyvästi lämpöerokäyrän yläpuolelle. Esimerkkikuvassa pumpun suorituskyky on pysynyt riittävän vakiona kolmen vuoden tarkastelujaksolla ja asia ok.
