Pelli vai Paroni ???

[Hippo]

Moro  !


Olisi tarkoitus kytkeä lämmöt autotalliin lähiaikoina.
Oli alunperin ajatus lämmittää tallin lattiaa 9 kw lämpöparonilla ja pitää talli n 12-15 c asteisena.
Mulla menisi myös talliin 2 kpl tupolitillä (harmaa solumuovi) eristettyä 25 pelliä. Talliin matkaa n 20 m.
Putket on n.1 m syvyydessä ja  5 cm foamilevyn alla.

Olisiko ideaa käyttää nuita putkia tallin lämmitykseen?
Maapumppu lämpimäksi,vaihdin teknariin, sieltä glykolilla lämmöt pelliä pitkin tallin lattiaan
Oisiko tuossa mitään järkeä vai karkaisiko lämmöt tunne jonnekin talon ja tallin väliin ?
Taitaahan tuo paronikin jonkun verran sähköä imaista.

Talli on 71m2
Siäkorkeus n.3m
Mlp. Nereus (evi heat) Geosun II 8kw.
Kaivo 200m

Talli on 71 m2.
Sisäkorkeus on n.3 m

[tomppeli]

Oletetaan tallin sisälämpötilaksi +15C, jolloin
- tallin vuotuinen lämmitysenergian tarve lienee noin 12.000 - 15.000 kWh/a, ilmanvaihtoratkaisuista riippuen, (jos COP = 3, tarvitaan siihen sähköä n.4 .. 5000 kWh/a)
- maksimi lämmitysteho on vähän alle 4 kW, kun ulkona on -30C.

[Kimmo_L]

Lämmittääkö tuo Nereuksen maalämpöpumppu jo ennestään asuinrakennusta? Onko sen mitoituksessa otettu alunperin huomioon tallin lämmitystä?
Minkä verran talon lämmitys vaatii energiaa ja tehoa?

Tallin energian ja tehon tarve on kohtuullisen suuri verrattuna tuon maalämpöpumpun tehoon, joten epäilen että pumpun teho ei riitä lämmittämään molempia (riippuu millainen asuinrakennus on kyseessä).

[Hippo]

No niin....

Kyllä pumppu lämmittää talon.
En ole mikään "watti hatti" joten joudun kopioimaan tiedot tuosta energiatodistuksesta.
Energiamuodon kertoimella painotettu energiankulutus:
18546 kwhE/vuosi
Rakennuksen lämmitystehontarve:
70394 w
Lämmitetty nettoala:
178, 5 m2
Tilavuus:
732m3
E luku, kwh/ (m2 vuosi):
105
Tuon E luvun voisi saada  vielä pienemmäksi kun ilmotan aurinkopanelit ja tuon poistoilma lto:n.

[tomppeli]

Energiamuodon kertoimella painotettu energiankulutus: 18546 kwhE/vuosi.
Ominaiskulutukseksi tulisi noin 5,3 Wh/Ap/m3/a. luku on kovin pieni.
Johtunee siitä, että 732 m3 ei voi olla lämmitettävien neliöiden määrä.
Silloin huonekorkeuden pitäisi olla n. 4,1 m.

Rakennuksen lämmitystehontarve: 70394 w = 70,394 kW, ei ole järkevä!

Lämmitetty nettoala: 178, 5 m2
Tilavuus: 732m3

E luku, kwh/ (m2 vuosi): 105 -> nykyään käytössä olevan E -luvun saa viriteltyä niin melkein miksi vaan. Ei kerro oikeastaan mitään!

Tämän (Energiamuodon kertoimella painotettu energiankulutus: 18546 kwhE/vuosi. ) perusteella päärakennuksen lämmityslaitteen tehoksi riittäisi 5,1 kW.
Tuo kerroin on kuitenkin tämän kirjoittajalle tuntematon, joten tämäkin laskelma on väärin!

Kaikki nämä sotkut tulevat nykyisestä E -luvun laskentatavasta!

Edit.:
Tuossa kirjoitin taasen väärin! Tokihan siinä pitää lukea KUUTIOIDEN

[Hippo]

Sen verran korjausta tuohon edelliseen että tilavuus oli väärin.
Tilavuus on 723m3.
Huonesto korkeus viiston sisäkaton ylimmässä kohdassa h=4200.
Laskin tuossa tuommosen:
Pumpun käyttämä sähkö÷kompuran käynti tunnit = ?
1368÷560=2.44286
Pumppu ollut toiminassta 21.5.2014 lähtien.
Ihmettelin itsekin tuota lämmitystehontarvetta.

[Hippo]

Jep Jep...

Mikä tässä nyt meni väärin....?

[tomppeli]

Melkein kaikki laskemassa olevat lämmitystarpeesta kertovat luvut ovat väärin noiden korjauskertoimien takia.
Koska meillä ei ole tietoa siitä, mitä energiamuotoja laskelmaan on otettu ja millaisia lämmitystarpeen osuuksia,
niin kaikki laskelman tehot ja kulutukset vääristyvät noiden korjaavien osuuksien verran.

Ja tässä niitä korjauskertoimia:
sähkö 1,7
kaukolämpö 0,7
kaukojäähdytys 0,4
fossiiliset polttoaineet 1,0
rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,5

[Hippo]

Löytyi tuomoista tuolta arkistojen kätköistä.
Enegiantarve:
26840 kwh/vuosi
Lämmitysteho:
7.9 kw
Tämä on pumpun toimittajan tekemä laskelma.
Kaivon syvyydeksi suositteli 154 m.

[tomppeli]

Löytyi tuomoista tuolta arkistojen kätköistä.
Enegiantarve:
26840 kwh/vuosi
Lämmitysteho:
7.9 kw
Tämä on pumpun toimittajan tekemä laskelma.
Kaivon syvyydeksi suositteli 154 m.

Nuo yllä olevat arvot ovat aika tavalla todellisen tuntuisia.

Tein tähän laskelman 8 kW -tehoiselle lämpöpumpulle ja pumpputehon mukaisesti mitoitetulle lämpökaivolle.
Laskelma on tämän yläpuolella olevassa omassa viestissäsi liitteenä.
Mukana on autotalli ja 20 metrin lämmönsiirtokanaali.

Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava; ei mikään takuumitoitus.
Alan ammattisuunnittelija tekee sinulle luotettavemman  suunnittelun ja laskelmat.

[Kimmo_L]

Jos tulkitsen tomppelin ansiokkaasti tekemää laskelmaa oikein, niin tulkinta tässä tapauksessa olisi:

nykyinen 8 kW maalämpöpumppu pystyisi kattamaan lämmöntarpeen asuinrakennukseen ja talliin osatehoisesti -20 lämpötilaan saakka,
JOS kaivon aktiivisyvyys olisi 237 m.  Kun pakkasta on enemmän kuin -20 astetta, pumpun tarvitsee ottaa vastuksia mukaan.

Nykyinen kaivo taisi olla 200 m, joten sieltä saatava energia ei ehkä riittä ja on vaara kaivon jäätymisestä.

En tiedä, pystyisikö pumpun säätölogiikan asetuksia ohjelmoimaan siten, että pumppu ottaisi vastuksia avuksi jo aiemmin ja osaisi välttää kaivon jäätymisen.

[Hippo]

Kiitos tomppeli nuista laskelmista.
Miltä kuulostaisi sellainen idea jos vaihdin olisi teknarissa. Vaihtimelta toisiopuolelle vakio matalaa lämpöä esim. 20 c
joka ajetaisiin talliin nopealla virtauksella. Paluu takaisinperintä teknariin, vaihtimella lämmitys 20 c ja eikun takaisin talliin.
Matala lämpö/nopea viraus=pieni energianhukka?  Vaiko... eikö...ehkä...??

Kaivosssa syvyyttä tuo 200m ja läpiviratusta on hyvin.
Lepojaksojen jälkeen kaivosta 5c ja käynti jakson lopulla n.3c.
Kaivokierron dt:
Lämmitys~3.7 c
Käyttövesi~ 2
Maakiertopumppun nopeus: 2

[Kimmo_L]

Periaatteessa olet oikeassa, mutta eikö maalämpöpumppusi ole ns. vaihtoventtiilipumppu?  Se tuottaa lämpöä käytännössä vain silloin, kun kompressori käy lämmitystä varten.

Et varmaan käytännössä pystyisi järkevästi saamaan vaihtimellla tuota matalan lämmön kiertoa toimimaan ilman, että teknarissa olisi jokin varaaja varaamassa lämpöä.

Jonkinlainen alijäähdytysratkaisu voisi olla järkevä, eli talon lämmityskierrosta palaavalla vedellä lämmittää tallin kiertoa. Se vaan ei taitaisi tuottaa talon lämmityksen käyntijaksojen aikana riittävää energiamäärää tallin pitämiseen lämpimänä.

[Hippo]

Lukihärö ja ennakoiva tekstinsyöttö on mahtava yhdistelmä  
Hmm..
Ensio puolelle danfoss RA-N säätämään kiertoa vaihtimella. Toisiopuolta seuraa danfoss FTC joka naitetaan tuohon RA-N:iin.
Säätöalue on 15-50c.
Vaihdin kytketään lattiapaluuseen.
Onhan tuo paluu aina ~25 paikkeilla.

[Kimmo_L]

Periaatteessa noin, mutta kysymys on, kulkeeko ensiöpuolella pumpun käyntijaksojen aikana riittävä massavirta siirtämään tarpeeksi energiaa tallin lämmitykseen.

Pitäisi myös miettiä tarkkaan, miten pumpun ohjaus pitäisi toimia. Muuten ongelmaksi voi tulla, että talli jää liian kylmäksi tai talo lämpenee liikaa.

[Hippo]

 Massavirtoihin en pysty minä vastaamaan .
Tarvittaisiin varmaan tomppelin tai  jonkun muun viisaamman laskinta laskemaan nuo.
Eihän tallin pieni viileneminen mitään haittaa. Onhan siellä betonin massa tasoittamassa pientä viilentymistä.