Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Kompurat  (Luettu 11595 kertaa)

Poissa Pentti

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Kompurat
« : 06.10.14 - klo:21:55 »
Moro.

Voitko joku selittää scroll kompuran ja mäntä kompuran eron? Mitä hyviä ja huonoja puolia? Onko väliä kumman valitsee?
Onko vielä jotain erilaisia kompura malleja? Tää kysymys nousi tässä esiin kun pumput jotka ovat loppusuoralla toisessa scroll ja toisessa mäntä ja tajusin että olen vähän pihalla tästä asiasta.

Poissa Seagear

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 885
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: Kompurat
« Vastaus #1 : 06.10.14 - klo:22:03 »
Danfoss DHP-H8+UKV100,
porakaivo 175m, patterilämmitys, 1. kerroksinen 146 + 70m2 puolilämmin, rv. -73

Poissa Tipi

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 437
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kompurat
« Vastaus #2 : 06.10.14 - klo:23:05 »
Scroll kompressorista sanotaan, että se on käyntiääneltään hieman hiljaisempi kuin mäntäkompressori. Mikäli lämpöpumppu asennetaan tekniseen tilaan, lienee saman tekevää kumman kompressorin valitsee. Scroll on nykyään yleisimmin käytetty kompura maalämpöpumpuissa.

Tärkein asia lämpöpumpun valinnassa on varmistaa, että pumpun ja kaivon mitoitus on riittävä.

Poissa Dr.Fell

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 388
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kompurat
« Vastaus #3 : 07.10.14 - klo:00:00 »
Moro.

Voitko joku selittää scroll kompuran ja mäntä kompuran eron? Mitä hyviä ja huonoja puolia? Onko väliä kumman valitsee?
Onko vielä jotain erilaisia kompura malleja? Tää kysymys nousi tässä esiin kun pumput jotka ovat loppusuoralla toisessa scroll ja toisessa mäntä ja tajusin että olen vähän pihalla tästä asiasta.

Asiaa voidaan tarkastella monelta kantilta.Tässä yksi näkemys.

Scroll-eli kierukkakompressori on edullinen, hyvällä hyötysuhteella matalissa lämpötiloissa toimiva kompressori.Plussana on sen äärimmäinen luotettavuus ja pitkä käyttöikä oikeissa käyttöolosuhteissa.Sen haittapuolena on sen toiminta-alueen kapeus varauksin,koska sen hyötysuhteet putoaa rajusti korkeissa lämpötiloissa ja matalissa höyrystymislämpötiloissa.Se ei myöskään siedä korkeita höyrystymislämpötiloja.

Piston- eli mäntäkompressori taas on kierukkakompressoria kalliimpi hankintahinnaltaan, koska sillä saavutetaan korkeammat lauhtumislämpötilat ja paremmat hyötysuhteet korkeissa lämpötiloissa.Sen toiminta-alue on myös erittäin paljon laajempi kuin kierukkakompressorin.Mäntäkompressoreita suositaan paljon teollisuuden prosessitekniikassa koska sillä saavutetaan erittäin korkeita lauhdutuslämpötiloja sekä se kestää korkeita höyrystinpuolen lämpötiloja.Sen kapasiteetti on samalla viivalla kierukkakompressorin kanssa.

Miinuspuolena on heikompi kestävyys kierukkakompressoriin verrattuna.

Screw- eli ruuvikompressorin etuna taas on suuri kapasiteetti.Toiminta-alue on hieman laajempi kuin kierukkakompressorissa mutta taas suppeampi lauhtumispuolen lämpötiloissa kuin männässä.Se sietää myös hyvin korkeita höyrystymispuolen lämpötiloja mäntäkoneen tapaan.Käytetään myös paljon teollisuudessa kun vaaditaan paljon tehoa.

Miinuspuolena on kovaäänisyys, ruuvikoneen vinkumisen kuulee yleensä kauas
 

Poissa Pentti

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kompurat
« Vastaus #4 : 07.10.14 - klo:21:53 »
Kiitos vastauksista. Onko siis ihan maku asia kumman valitsee? Vai kuinka paljon pumppua hankkiessa mietitään kumpi kompura pumpussa on?

Poissa Dr.Fell

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 388
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kompurat
« Vastaus #5 : 08.10.14 - klo:00:14 »
Kiitos vastauksista. Onko siis ihan maku asia kumman valitsee? Vai kuinka paljon pumppua hankkiessa mietitään kumpi kompura pumpussa on?

Enempikin valmistajalla on merkitystä.
Copeland ja Mitsubishi tekee kotikäyttöön erittäin hyviä kompuroita.

Mutta hyvänkin kompuran saa rikkoutumaan ennenaikaisesti väärällä kaivomitoituksella, huonolla kytkennällä etc.
Maalämpöä valittaessa on erittäin tärkeää että järjestelmä on suunniteltu kohteen ja asiakkaan tarpeiden mukaan.
Tarjouksia kysellessä kannattaa varoa vain ylimalkaisesti asiaan suhtautuvia myyjiä, jotka edes välttämättä käy pannuhuoneessa.
Varsin vahvoilla olet jos pyydät myyjän piirtämään kytkentäkuvan miten kohde tultaisiin toteuttamaan ja kuvan ja tarjouksen teknisen sisällön voisi laittaa esim. vaikka tänne foorumille raadin ruodittavaksi.
Jos myyjä ei osaa edes kytkäriä piirtää, niin miten luulet että hän osaa arvioida että mikä järjestelmä on paras kohteeseesi.

Poissa Pentti

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kompurat
« Vastaus #6 : 08.10.14 - klo:22:19 »
Kiitos näistä. Nibe ja gebwelli on mulla loppusuoralla ja olen yrittänyt selvittää kumpi olisi parempi mutta tuntuu että erot on tosi pienet. Vielä yksinkertainen kysymys. Uudiskohde lattialämmityksellä johon toinen tarjoaa 100 litran puskurivaraajaa ja toinen ihmettelee miksi sitä tarvis. Mitä hyötyä mulle olisi puskurivaraajasta ja onko se tarpeellinen?

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 608
  • Vanha pieru!
Vs: Kompurat
« Vastaus #7 : 08.10.14 - klo:22:36 »
Jos taloon tulee kosteiden tilojen kesäaikainen lattialämmitys, tarvitaan lisävaraaja.

Poissa Dr.Fell

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 388
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kompurat
« Vastaus #8 : 08.10.14 - klo:22:48 »
Kiitos näistä. Nibe ja gebwelli on mulla loppusuoralla ja olen yrittänyt selvittää kumpi olisi parempi mutta tuntuu että erot on tosi pienet. Vielä yksinkertainen kysymys. Uudiskohde lattialämmityksellä johon toinen tarjoaa 100 litran puskurivaraajaa ja toinen ihmettelee miksi sitä tarvis. Mitä hyötyä mulle olisi puskurivaraajasta ja onko se tarpeellinen?

Jos nuo kaksi on loppusuoralla, niin ilman muuta Nibe.Ei kahta sanaa.

Gebwellin mystiset viat ja laatu sekä olematon jälkimarkkinointi kääntää vaakakupin mielestäni Nibelle.
Tosin ei se jälkimarkkinointi vahvaa ole Nibelläkään, mutta joka melkein joka kylältä löytyy kaveri joka osaa niitä huoltaa/korjata.

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 220
Vs: Kompurat
« Vastaus #9 : 09.10.14 - klo:07:17 »
Scrollit näyttäisivän "pitävät tehon" paremmin korkeissa lämpötiloissa (= patterilämmitys).
COP:it scrolleissa on hiukan alle mäntävehkeitten.
Esimerkki on Niben taulukosta, heillä konetyyppi vaihtuu 10/12kW välissä
Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa Dr.Fell

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 388
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kompurat
« Vastaus #10 : 09.10.14 - klo:18:24 »
Näillä tehoilla ei hirveästi voi vetää johtopäätöksiä..mutta se mikä pitää kutinsa on tuo että kuumaa vettä tehdessä koppi on parempi.
Jostakin syystä tässä taulukossa myös 0/35 lämmöillä männässä on parempi koppi , mutta kyse voi olla sopivammista lämmönvaihtimista tms.
Kylmätekniikassa kun on kyse kokonaisuusta ja sen tasapainosta.

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 220
Vs: Kompurat
« Vastaus #11 : 09.10.14 - klo:22:34 »
Näillä tehoilla ei hirveästi voi vetää johtopäätöksiä..
Jep, pieniä on tehot ja yhden valmistajan tiedoista toki on kyse, mutta Niben mäntäkoneissa putoaa 0/50C teho 15% ja scrolleissa vaan 5%, tuossa on eroa.
Mutta kuten sanoit kokonaisuus ratkaisee ja näissä se on nyt tällainen.
Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa Pentti

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kompurat
« Vastaus #12 : 10.10.14 - klo:22:14 »
Kiitos dr.fell suorasta mielipiteestä. Vielä jankkaa onko siis esim. Lämpöisen käyttöveden tekoon väliä onko scroll vai mäntä?

Jos taloon tulee kosteiden tilojen kesäaikainen lattialämmitys, tarvitaan lisävaraaja.

Tän pointin puskurivaraajasta ymmärrän. Ja talossa pitäis myös kesäaikaan pitää pientä lämpöä ainakin välillä kosteissa tiloissa. Miten puskurivaraajaa toimii? Voisiko joku selvittää sen toimintaa?Eikö ole muita vaihtoehtoja pitää pientä lämpöä kosteissa tiloissa? Ihmetteln miksi toinen pistää varaajan tarjoukseen heti ja toinen meinaa ettei sitä tarvi.

Tää foorumi on kyllä hyvä kun voi kysyä yksinkertaisia ja voi lymyillä nimimerkin takana. Eipä tarvi ymmärtämättömyyttään kaikille näyttää. :)

Poissa rrs

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 104
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kompurat
« Vastaus #13 : 10.10.14 - klo:22:55 »
Sen nyt vielä voisi mainita, että jos taajuusmuuttajaa käytetään niin mäntäkompuraa voi ajaa pienemmällä taajuudella kuin scrollia. Copeland antaa luvan scrollille vain 45Hz:ille voitelun takia. Toisaalta taas scrollia voi taas ajaa vähän reilummallakin taajuudella/kierrosnopeudella eli mitoituskysymys.
Geopro GS75 + 240litr puskurivaraaja+60litr KV tulistusvaraaja. Kaivo 180m maaosuus 20m aktiivi 173m(arvio) Lisäksi Panasonic E9 ja E12. EteläSuomi vanha patteritalo n.160+40 m2.

Poissa Dr.Fell

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 388
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kompurat
« Vastaus #14 : 11.10.14 - klo:02:04 »
Kiitos dr.fell suorasta mielipiteestä. Vielä jankkaa onko siis esim. Lämpöisen käyttöveden tekoon väliä onko scroll vai mäntä?

Jos taloon tulee kosteiden tilojen kesäaikainen lattialämmitys, tarvitaan lisävaraaja.

Tän pointin puskurivaraajasta ymmärrän. Ja talossa pitäis myös kesäaikaan pitää pientä lämpöä ainakin välillä kosteissa tiloissa. Miten puskurivaraajaa toimii? Voisiko joku selvittää sen toimintaa?Eikö ole muita vaihtoehtoja pitää pientä lämpöä kosteissa tiloissa? Ihmetteln miksi toinen pistää varaajan tarjoukseen heti ja toinen meinaa ettei sitä tarvi.

Tää foorumi on kyllä hyvä kun voi kysyä yksinkertaisia ja voi lymyillä nimimerkin takana. Eipä tarvi ymmärtämättömyyttään kaikille näyttää. :)

No se ero on niin pieni että okt:n käyttöveden teossa ei ole merkitystä.Vuositasolla puhutaan muutamista euroista.
Mutta lähtökohtaisesti männässä on käyttövettä tehdessä parempi COP.

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 220
Vs: Kompurat
« Vastaus #15 : 11.10.14 - klo:07:26 »
Jos taloon tulee kosteiden tilojen kesäaikainen lattialämmitys, tarvitaan lisävaraaja.
Miten puskurivaraajaa toimii?

Puskurivaraaja on vesisäiliö lämmitysvesilinjassa.
Se, nimensä mukaisesti varaa lämmintä vettä itseensä lämmitysjaksossa ja luovuttaa sitä huilijaksossa.

Jotta MPL toimii hyvin (ei käy pätkää etc.), niin lämmitysjärjestelmässä pitää olla vettä esim. 20l/pumpun kW (esim. 8*20=160l) (tämä arvo Niben ohjeesta).

Kun lämpöä tehdään kesällä vain kosteisiin tiloihin ja jos niin niiden tilojen putkiston tilavuus on pienempi kuin 160l niin tarvitaan lisätilavuutta (=puskurivaraajaa) jotta MLP käy hyvin.
Puskurista ei ole haittaa talviaikaankaan, vaan se pidentää käyttöjaksoja ja vähentää käynnistyksiä, jotka ovat MLP:lle hyvä juttu kestävyyden kannalta.

Puskurivaraajaa käytetään myös patteritaloissa tasoittamaan MLP:ltä tulevan veden lämpötilaa ennen pattereille menoa = vähentää lämpölaajenemisesta aihautuvaa naksumista.
Kun vaihtoventtiilli MLP vaihtaa käyttöveden teosta lämmitykseen, niin silloin putkistoon menee purske 60+C vettä ja se voi aiheuttaa naksumista.

Ihmettelen.... toinen voi pyrkiä tarjouksessaan tasapainoiseen lämmitysjärjestelmään ja toinen pyrkiä saamaan kaupan kotiin, ja antaa asiakkaan sitten korjata järjestelmää tai käynnistyksiin kuluneita kompressoreita.... voi olla näin  ;)

Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa Dr.Fell

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 388
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kompurat
« Vastaus #16 : 11.10.14 - klo:12:49 »
Sen nyt vielä voisi mainita, että jos taajuusmuuttajaa käytetään niin mäntäkompuraa voi ajaa pienemmällä taajuudella kuin scrollia. Copeland antaa luvan scrollille vain 45Hz:ille voitelun takia. Toisaalta taas scrollia voi taas ajaa vähän reilummallakin taajuudella/kierrosnopeudella eli mitoituskysymys.

Kyllä mäntäkonetta voi myös ajaa taajareilla molempiin suuntiin.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Vs: Kompurat
« Vastaus #17 : 11.10.14 - klo:17:18 »
Lainaus
Voitko joku selittää scroll kompuran ja mäntä kompuran eron? Mitä hyviä ja huonoja puolia? Onko väliä kumman valitsee?
Onko vielä jotain erilaisia kompura malleja? Tää kysymys nousi tässä esiin kun pumput jotka ovat loppusuoralla toisessa scroll ja toisessa mäntä ja tajusin että olen vähän pihalla tästä asiasta.
Esko Kaappolan mukaan on scrollissa parempi isentrooppinen hyötysuhde kuin mäntäkompressorissa.
- Scroll  0,65 - 0,70
- Mäntä 0,60
Tämä tarkoittaa sitä, että toimittaessa samanlaisissa lämpöpumpuissa samoilla höyrystymis- ja lauhtumispaineilla, on mäntäkompressorilla varustetussa lämpöpumpussa korkeampi kuumakaasun lämpötila kuin scroll-lämpöpumpussa.
Tämä korkeampi kuumakaasun lämpötila ja tulistusteho saadaan suuremman ottotehon ja huonomman COP:in kustannuksella.

Tämä ero on kuitenkin sen verran pieni, että kokonaisuus ratkaisee kumpi  scroll- vai mäntälämpöpumppu on parempi.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Dr.Fell

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 388
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kompurat
« Vastaus #18 : 11.10.14 - klo:17:30 »
Lainaus
Voitko joku selittää scroll kompuran ja mäntä kompuran eron? Mitä hyviä ja huonoja puolia? Onko väliä kumman valitsee?
Onko vielä jotain erilaisia kompura malleja? Tää kysymys nousi tässä esiin kun pumput jotka ovat loppusuoralla toisessa scroll ja toisessa mäntä ja tajusin että olen vähän pihalla tästä asiasta.
Esko Kaappolan mukaan on scrollissa parempi isentrooppinen hyötysuhde kuin mäntäkompressorissa.
- Scroll  0,65 - 0,70
- Mäntä 0,60
Tämä tarkoittaa sitä, että toimittaessa samanlaisissa lämpöpumpuissa samoilla höyrystymis- ja lauhtumispaineilla, on mäntäkompressorilla varustetussa lämpöpumpussa korkeampi kuumakaasun lämpötila kuin scroll-lämpöpumpussa.
Tämä korkeampi kuumakaasun lämpötila ja tulistusteho saadaan suuremman ottotehon ja huonomman COP:in kustannuksella.

Tämä ero on kuitenkin sen verran pieni, että kokonaisuus ratkaisee kumpi  scroll- vai mäntälämpöpumppu on parempi.

ATS

Jos tutkit asiaa hieman pidemmälle, niin huomaat että esim. kun ruvetaan tekemään yli 50C vettä mäntäkoneen COP on parempi.
35C vettä kun tehdään,scrollissa on on parempi COP.
Scrollin tilavuussuhde on vakio, tästä syystä sen hyötysuhde on parhaimmillaan vain tietyllä painesuhteella.