Moi. Talomme on 1953 rakennettu kolmikerroksinen omakotitalo, ja harkitsemme maalämpöä. Kuulisin mielelläni foorumilaisten mietteitä mitoituksesta, laitevalinnoista, yms.
Talon ulkomitat ovat 11,90 x 8,70 m, joten kerrosala noin 310 m². Lämmitettävää on koko talo, kaikki kolme kerrosta. Kahden ylimmän kerroksen ulkoseinät on muurattu Siporex-harkoista, joiden sisäpuolella 100 mm villaeristys tai 50 mm PU-levy. Alin kerros on puoliksi maanalainen, ja siellä ulkoseinänä betonisokkeli ja eristeenä 100 mm villaa tai EPS:ää. Huonekorkeudet alimmassa kerroksessa noin 215 cm, keskimmäisessä 245 cm ja ylimmässä kerroksessa katto on viisto. Yläpohjan eristepaksuus ei ole tiedossa, mutta levyvillaa siellä joka tapauksessa on. Ikkunat ovat noin 20 vuotta vanhat, aika pienet lämpöikkunat.
Huonealaa on noin 80 m² per kerros, poislukien yläkerran pari kylmää varastokoppia ja alakerran tekninen tila. Karkea arvio koko talosta voisi olla sellainen 220 m².
Ennen koko talossa oli vesikiertoinen patterilämmitys. Patterit on nyt purettu ja keskikerrokseen laitettu vesikiertoinen lattialämmitys. Yläkertaa lämmittää ilmalämpöpumppu, samoin keskikerrosta silloin kun ulkona on vielä plussaa. Lattialämmitys olisi tarkoitus laajentaa sekä ylä- että alakertaan. Välipohjat ovat puurakenteiset, joten lattialämmityksen ympärillä ei ole juurikaan massa. Keskikerroksen lämmitysputikisto on asennettu vanhan puulattian päälle ja kipsilevyistä ja kipsimassasta noin 15 mm kerros ympärille. Yläkertaan tullee sama rakenne sitten kun siihen asti päästään. Alapohjassa on betonilaatta, joka on tarkoitus piikata pois, laittaa eristeet ja lattialämmitysputkisto ja valaa uusi laatta.
Asukkaita on 6 kpl. Tällä hetkellä vesi lämpiää sähkövastuksilla: yösähköllä varataan 3 kuution kokoista varaajaa, joka tuntuu hukkaavan lämpöä aika lailla. Varaajassa on käyttövesikierukka, joten koko 3 kuutiota pitää lämmittää kuumaksi myös kesällä. Varaajaa voi varata myös puukattilaa polttaen.
Sähköä on edellisillä asukkailla (2-3 henkeä) mennyt sellainen 30.000-33.000 kWh/vuosi, puita ei ole poltettu. Meillä meni viime vuonna noin 25.000 kWh, mutta kuten sanottu 2/3 keskuslämmityksestä on purettu pois, ja lisäksi lämmitimme puukattilaa aika paljon. Puita meni ehkä sellainen 3 irtokuutiota. Maalämmön myötä puukattila ja ilmalämpöpumput on tarkoitus purkaa pois.
Mitoituksen lisäksi olisi mielenkiintoista saada kommenttia siitä, miten tuo alapohjan massa vs. välipohjien massattomuus vaikuttaa. Viime talvena keskikerroksen lattian menoveden lämpötila piti pitää kovilla pakkasilla aika korkeana (muistaakseni jopa 42 °C kun pakkasta oli -18 °C). Olettaisin, että tämä johtuu joko lattialämmitysputkiston ohuudesta tai siitä, että alakerta oli kylmä (noin 8-9 °C). Pystyykö järjestelmän rakentamaan niin, että alakerran lattiaan ajetaan hieman kylmempää vettä kuin muihin kerroksiin? Lisäksi kiinnostaa, tarvitaanko puskurivaraajaa kun kaksi kerrosta on massattomia?
Ilmanvaihto on painovoimainen, ja koko talossa ei ole käytännössä yhtään tuloilmaventtiiliä, poislukien sauna. Joskus niitä on ollut muutamia (eniten alakerrassa), mutta ne on näemmä edellisten remonttien yhteydessä laitettu umpeen. Sisäilman laatu kiinnostaa, ja olen ajatellut parantaa ilmanvaihtoa tekemällä tuloilmareikiä joka kerrokseen. Miten ilmanvaihto vaikuttaa lämmityksen mitoitukseen?
Kiitos mielenkiinnosta jo etukäteen
