Thermia Diplomat 8kw tuli taloon, mitoituksesta

[Thermos-79]

Tervehdys vaan kaikille!

Täällä näyttää olevan asiantuntemusta omaavaa porukkaa. Vasta maalämpöön siirtyneenä heitän kysymystä ilmaan mitä mieltä olette seuraavista mitoituksista. Talo pystyhirsirunkoinen vm -65 yksikerroksinen omakotitalo nyt 120m3, varaus 140m2. Entinen öljynkulutus n.2500L vuodessa, joka jälkeen uusittu ikkunoita ja parannettu hiukan ulkovuorausta. Öljykattilasta siirryttiin maalämpöön ja asennettiin 8 kw Thermia Diplomat 100L puskurivaraajalla. Porakaivo 150m. Kallio tuli 27 metrissä. Kohde rannikolla Pohjanmaalla. Muuten talossa on seinäpatterit mutta pesuhuonetiloihin laitettu lattialämmitys. Onko mitoitus mielestänne järkevä / riittävä? Peittoaste pitäisi olla laskelman mukaan 99.3% Olen toki vertaillut täältä sivuilta muiden mitoituksia, mutta miltä kuulostaa?

[tomppeli]

Jos normaalivuoden lämmitysöljyn kulutus on tosiaan 2500 litraa / vuosi, riittää 8 kW -tehoinen lämpöpumppu hyvin.
On jopa melkein ylitehoinen.

Lämpökaivonkin syvyys on ilmeisesti riittävä. Sen syvyys on kuitenkin enemmän rajoillaan, kuin pumpun teho.
Laskentaohjelma antoi tähän 155 metriä aktiivisyvyyttä.
Kaivon syvyys voi kuitenkin olla ihan riittävä, jos paikallisen kallioperän kiviaineksen lämmönjohtokyky on hyvä.

Huomaa, että pumpputeho tulee patterilämmityksen takia katsoa valmistajan ilmoittamasta B0W50 antotehon kohdasta.
BO = maasta tulee 0 -asteinen liuos ja W50 = pattereille menevän kiertoveden korkein lämpötila.

[Thermos-79]

Kiitos Tomppeli tiedoista. Aktiivisyvyys tarkoittaa kai pysyvästä pohjaveden tasosta alaspäin olevaa porakaivon pituutta? Pytytkös arvioimaan vielä seuraavan mitoituksen Tämä "paketti" asennettiin vast'ikään lähisukulaisen taloon.

Talo on vanha 1900-l pohjalaistyylinen kaksikerroksinen hirsitalo pohjanmaalla, jossa lämmitettäviä neliöitä 230m2 ja lisäksi 20m2 (pesutilat) puolilämmitettävää tilaa noin 50m. pitkän lämpökanavan päässä erillään päärakennuksesta. Kuutioita kaikki yht. 600m3. Talossa on osassa lattialämmitystä ja osassa patterit seinässä. Taloon ei ole tehty merkittäviä lisäeristyremontteja, paitsi osaan taloa vaihdettu uudet ikkunat. Lisäeristyssuunnitelmia ulkoseiniin (ulkovuori) on kyllä suunnitteilla tulevaisuudessa. Talossa on lisälämpönä 3 kpl kakluuneja, joita lämmitetään perinteisesti talvisin.  Lämmitykseen käytettiin aiemmin stokeria eikä sieltä realistisen energiankulutuksen haarukoiminen ole kovin helppoa. Jokatapauksessa päärakennukseen asennettiin Thermia Diplomat G3 13kw 200L työsäiliöllä, ja porakaivo 240m. Kallio alkoi 9 metrissä. Vettä tuli kaivosta porausvaiheessa "paljon", mikä on kuulemma hyvä asia    Laskelman mukainen energiapeittoaste on yli 99%.

[tomppeli]

Talo on vanha 1900-l pohjalaistyylinen kaksikerroksinen hirsitalo pohjanmaalla, jossa lämmitettäviä neliöitä 230m2 ja lisäksi 20m2 (pesutilat) puolilämmitettävää tilaa noin 50m. pitkän lämpökanavan päässä erillään päärakennuksesta. Kuutioita kaikki yht. 600m3. Talossa on osassa lattialämmitystä ja osassa patterit seinässä. Taloon ei ole tehty merkittäviä lisäeristyremontteja, paitsi osaan taloa vaihdettu uudet ikkunat. Lisäeristyssuunnitelmia ulkoseiniin (ulkovuori) on kyllä suunnitteilla tulevaisuudessa. Talossa on lisälämpönä 3 kpl kakluuneja, joita lämmitetään perinteisesti talvisin.  Lämmitykseen käytettiin aiemmin stokeria eikä sieltä realistisen energiankulutuksen haarukoiminen ole kovin helppoa. Jokatapauksessa päärakennukseen asennettiin Thermia Diplomat G3 13kw 200L työsäiliöllä, ja porakaivo 240m. Kallio alkoi 9 metrissä. Vettä tuli kaivosta porausvaiheessa "paljon", mikä on kuulemma hyvä asia    Laskelman mukainen energiapeittoaste on yli 99%.

Tein laskelman tästäkin, mutta kun lähtötiedot ovat niin vähäiset, että tämä mitoitus menee vähän niin kuin viihteen puolelle.
Eli, tässä on liiaksi arvausta mukana, eikä laskelma ole olleenkaan luotettava.!
Laitanpahan sen kuitenkin tähän siksi, että tässä näkyy pitkähkön lämpökanaalin aikaan saama kohtalainen lämpöhukka!

Kovasti painotan sitä, että tämä laskelma on täysin epäluotettava kovin puutteellisten rakennetietojen takia!
Alan ammattisuunnittelija voi tutkia rakennuksen ja laatia luotettavan suunnitelman ja laskelman.

[Thermos-79]

Terveeks taas!

Onkos tämä normaalin rajoissa. Mielestäni tuossa ylempänä mainittu 13 kw pumppu käy "melko" paljon +3 ulkolämpötilassa    

Kyseisenä hetkenä asetukset olivat seuraavat:

Käyntiaika: noin 1h käy ja n.30 min lepoa.
Huonelämpö: 22c
lämpökäyrä: 38
Pumpun käydessä patterikierron ero meno-paluu on 6-7 astetta
Keruupiiri paluu: 1
Keruupiiri meno: -4
integr. A1: -150
integr. A2: -600

27.9-2.11 välisenä aikana pumpun tunnit 494h eli 13,7h/vrk. Käyttöveden lämmitys 19h tuolla ajalla.

Nyt kun ulkona on -2 astetta näyttäisi pumppu käyvän 2/3 vuorokaudesta (käynti n.1h 10min,taukoa 30min. huonelämpöasetus tiputettu +21)...

Tulee vain mieleen miten käy kun alkaa oikeasti olla pakkasia?

Lisäksi huomasin pienen tihkuvuodon keruupiirissä paisuntasäiliöstä pumpulle menevässä putken hanaliitoksen saumassa, tästä johtuu varmaan se että säiliöön on joutunut lisätä kertaalleen nestettä...

[Matias]

Pumpun käydessä patterikierron ero meno-paluu on 6-7 astetta

Jos patteriverkon virtausta pystyy nostamaan niin patterien lämpötehoa saa jonkinverran sillä nostettua,ainakin kovemmilla pakkasilla.
Siis meno-paluu ero johonkin 3-4 asteeseen
Patteritermostaatit kannattaa kiertää täysin auki.

lämpökäyrä: 38

Tarkoittaako tämä että patteriverkon menoveden lämpötila on 38 astetta kun ulkolämpötila on +3 astetta?

Jos on noin niin joko talon lämmönkulutus on suurehko ja/tai patterien mitoitus (lämmitysteho) on alakantissa..

[Seagear]

lämpökäyrä: 38

Tarkoittaako tämä että patteriverkon menoveden lämpötila on 38 astetta kun ulkolämpötila on +3 astetta?

Jos on noin niin joko talon lämmönkulutus on suurehko ja/tai patterien mitoitus (lämmitysteho) on alakantissa..

Ei, vaan ulkolämpötilan ollessa nollassa.

[Thermos-79]

Jos patteriverkon virtausta pystyy nostamaan niin patterien lämpötehoa saa jonkinverran sillä nostettua,ainakin kovemmilla pakkasilla.
Siis meno-paluu ero johonkin 3-4 asteeseen
Patteritermostaatit kannattaa kiertää täysin auki.

Pitääpä tarkistaa missä asennossa kiertovesipumput ovat. Seinäpattereissa on vanhat termostaatit toki ruuvattu täysin auki, mutta eikös näillä oo tapana vanhemmiten toimia "vähän miten sattuu"? Suunnitelmissa on ollut ottaa ne pois välistä kokonaan. Mutta se olis ehkä helpompi toteuttaa ensi kesänä...

Tarkoittaako tämä että patteriverkon menoveden lämpötila on 38 astetta kun ulkolämpötila on +3 astetta?

Jos on noin niin joko talon lämmönkulutus on suurehko ja/tai patterien mitoitus (lämmitysteho) on alakantissa..

Tuo on siis se asetus arvo eli menoveden tavotelämpötila kun ulkona nolla astetta.

[Thermos-79]

Se tässä mietityttää ehkä eniten että kuinka herkästi tuo pumppu ottaa lisälämpöä sähkövastuksista kun käy noin tiuhaan jo näinkin lauhalla. Onko mielestänne tuo keruupiirin meno -4 ok? Missä rajoissa tuo keruupiirin lämpötila ylipäätänsä saa liikkua? Onkos siihen vinkkkiä miten kaivon jäätymisriskiä voi seurata käytännössä?

[Thermia6kw]

Moi, voi olla että kierto ei pelitä kunnolla vaikka kierrät termostaatit täysin auki ja sit viel vaikka otat termostaatit kokonaan irti niin kannattaa kattoo että säätimen nuppi toimii kunnolla....itellä oli ongelmaa noitten kans kun tein patteri remppaa....nuppi osa ei liikkunu ollenkaan....pihteillä nostin ylös niin johan alako kohiseen lämmin vesi mukavasti pattereissa....toisaalta ihan turhaa vaihtaa noita osia jos aikoo pitää lämpöjä ilman turhia termostaatteja.....täsä huushollissa ainaki....tällä mennään.  ....lämmin tupa on nyt ollut ja maalämpö is best........puulämmityksessä toi ei niin ollu niin nuukaa....kuhanko kävin laittamassa pesällisen klapia pesään niin taas lämpöä jostaki vaan tupaan tuli.....muistaakseni talvella kunnon tulipalo pakkasilla -30 kierron lämpö about 60c..... tänään tein tos lämpötilamittausten pohjalta teoria laskelmat nyt tähän uuteen maalämpöjärjestelmään lämpötilakäyrät ja hyvältä näyttää....-30 pakkasilla 44c kiertovesi pattereissa....siis todella iso muutos tohon edelliseen.  Patteri muutokset olohuoneeseen 3m 1 levynen perinteinen radiaattori...nyt 3m 3 levynen 33, makuuhuone 1 levynen 400x1800...nyt 600x1800 2 levynen 22....plus vielä saniteetti tilat, sekä takka huoneen lattia lämmityksen yhteensä noin 20neliön lattia lämmityksen uudelleen otto lämmityksen piiriin....näissä oli sakkautunu noki/rautaoksidi putkiin.....putkiston huuhtelu riitti.....pelittää nyt täysin....huuhtelussa näytti tulevan tummaa sontaa vähän aikaa....putket tukossa....nyt täysin käytössä....maalämpöpumppu oli tään jälkeen aika paljon käynnissä..oisko ollut +40-50%...noin pari vuorokautta....nyt lattialämmön pinnoilla myös hyvä lämpö.

[Selvittäjä]

kannattaa kattoo että säätimen nuppi toimii kunnolla....itellä oli ongelmaa noitten kans kun tein patteri remppaa....nuppi osa ei liikkunu ollenkaan....pihteillä nostin ylös niin johan alako kohiseen lämmin vesi mukavasti pattereissa

Tuosta ylösnostamisesta olisi voinut olla seurauksena myös suihkulähde 

Putkimies kehotti minua naputtelemaan sitä "nuppia" kevyesti sisäänpäin. Muutaman kopauksen jälkeen se pomppasi ulospäin (tosi loogista...) ja vesi alkoi virtaamaan patterissa kunnolla.

[UKK]

Tervehdys vaan kaikille!

Täällä näyttää olevan asiantuntemusta omaavaa porukkaa. Vasta maalämpöön siirtyneenä heitän kysymystä ilmaan mitä mieltä olette seuraavista mitoituksista. Talo pystyhirsirunkoinen vm -65 yksikerroksinen omakotitalo nyt 120m3, varaus 140m2. Entinen öljynkulutus n.2500L vuodessa, joka jälkeen uusittu ikkunoita ja parannettu hiukan ulkovuorausta. Öljykattilasta siirryttiin maalämpöön ja asennettiin 8 kw Thermia Diplomat 100L puskurivaraajalla. Porakaivo 150m. Kallio tuli 27 metrissä. Kohde rannikolla Pohjanmaalla. Muuten talossa on seinäpatterit mutta pesuhuonetiloihin laitettu lattialämmitys. Onko mitoitus mielestänne järkevä / riittävä? Peittoaste pitäisi olla laskelman mukaan 99.3% Olen toki vertaillut täältä sivuilta muiden mitoituksia, mutta miltä kuulostaa?

Moi
Sain samanlaisesta pumpusta tarjouksen eilen. Talo ja kulutus  aika samoilla linjoilla kuin täällä. Minkälaisia käyttö kokemuksia on puolen vuoden jälkeen?

[Seagear]

Moi
Sain samanlaisesta pumpusta tarjouksen eilen. Talo ja kulutus  aika samoilla linjoilla kuin täällä. Minkälaisia käyttö kokemuksia on puolen vuoden jälkeen?

Thermia Diplomat on käytännössä sama pumppu kuin Danfoss DHP-H -sarja. Sellainen on pyörinyt täällä marraskuusta 2011 saakka ja mitään pahaa sanottavaa en oikeastaan pumpusta keksi. 

[sonic]

Heips, elokuusta  asti pyörinyt DHP 8   146m2 pattereilla ja puolilämmin 45m2 lattiaan , keskimäärin sähköön rahaa 2,16 e/d tällä hetkellä, toki pakkaset tulossa mutta niin myös kesän 4 kuukauttA ilman lämpöä, toiminut moitteetta, käy noin 32% ajasta, kaivo 185m käyntiajat n. 40 min.

[sam68]

Moi
Sain samanlaisesta pumpusta tarjouksen eilen. Talo ja kulutus  aika samoilla linjoilla kuin täällä. Minkälaisia käyttö kokemuksia on puolen vuoden jälkeen?

Muutama sata on noita 8kW tullut asennettua ja voin kyllä hyvällä omallatunnolla sanoa että toimivat hienosti. Säätö on parin minuutin homma ja ainut huono puoli on että siihen ei tarvi eikä kannata koskea sen jälkeen kun käyrä on saatu kohdalleen.
Ongelmista vuosien varrella:
- kottikärryllinen lämmityspuolen Wiloja tullut vaihdettua 2-6v ikäisiin laitteisiin. Alkaa ääntämään tai vuotamaan. Vaihto ei maksa asiakkaalle mitään ja tilalle tulee Grunfoss 25/60 joka on ollut nyt pari vuotta näissä tehdasasenteisena.
- Vanhemmista pumpuista (erillinen yläluukku) näyttö alkaa himmenemään ja vaihto-osa ei ole ilmainen.
- Vaihtoventtiili-ongelmia on ollut yllättävän vähän mutta asennuksessa tehty verkoston huuhtelu auttaa paljon. Kiertyvä, laadukkaampi venttiili on ollut käytössä jo monta vuotta.
- Yksi kompura on tullut vaihdettua 3v ja yksi 5v ikäiseen pumppuun. Toinen valmistevikainen ja toinen käyttöolosuhteista johtuva.
Mitään muuta ei tule mieleen joten laatuvehkeestä on kyse nykyään kun nuo kolme asiaa on laitettu kuntoon.

Tämä "perusdiplomaatti" poistuu myynnistä ens vuonna koska noita tavallisia kiertovesipumppuja ei saa enää näissä käyttää. Typerä laki ja veikkaan että kiertovesipumpuista johtuvat ongelmat lisääntyy alalla valtavasti. Energiansäästö pumput eivät todellakaan ole mitään varatoimisia. Alpha2 Grunfossissa on esim. ollut aika reippaasti ongelmia..

[Thermos-79]

Tervehdys vaan kaikille!

Täällä näyttää olevan asiantuntemusta omaavaa porukkaa. Vasta maalämpöön siirtyneenä heitän kysymystä ilmaan mitä mieltä olette seuraavista mitoituksista. Talo pystyhirsirunkoinen vm -65 yksikerroksinen omakotitalo nyt 120m3, varaus 140m2. Entinen öljynkulutus n.2500L vuodessa, joka jälkeen uusittu ikkunoita ja parannettu hiukan ulkovuorausta. Öljykattilasta siirryttiin maalämpöön ja asennettiin 8 kw Thermia Diplomat 100L puskurivaraajalla. Porakaivo 150m. Kallio tuli 27 metrissä. Kohde rannikolla Pohjanmaalla. Muuten talossa on seinäpatterit mutta pesuhuonetiloihin laitettu lattialämmitys. Onko mitoitus mielestänne järkevä / riittävä? Peittoaste pitäisi olla laskelman mukaan 99.3% Olen toki vertaillut täältä sivuilta muiden mitoituksia, mutta miltä kuulostaa?

Moi
Sain samanlaisesta pumpusta tarjouksen eilen. Talo ja kulutus  aika samoilla linjoilla kuin täällä. Minkälaisia käyttö kokemuksia on puolen vuoden jälkeen?

Terve. Pumppu on varmasti aivan hyvä. Porakaivo olis todennäkösesti saanu olla syvempi meillä...Voin laittaa myöhemmin jotain käyttölukemia kun pääsen lähemmäs pannuhuonetta..

[Thermos-79]

Tervehdys vaan kaikille!

Täällä näyttää olevan asiantuntemusta omaavaa porukkaa. Vasta maalämpöön siirtyneenä heitän kysymystä ilmaan mitä mieltä olette seuraavista mitoituksista. Talo pystyhirsirunkoinen vm -65 yksikerroksinen omakotitalo nyt 120m3, varaus 140m2. Entinen öljynkulutus n.2500L vuodessa, joka jälkeen uusittu ikkunoita ja parannettu hiukan ulkovuorausta. Öljykattilasta siirryttiin maalämpöön ja asennettiin 8 kw Thermia Diplomat 100L puskurivaraajalla. Porakaivo 150m. Kallio tuli 27 metrissä. Kohde rannikolla Pohjanmaalla. Muuten talossa on seinäpatterit mutta pesuhuonetiloihin laitettu lattialämmitys. Onko mitoitus mielestänne järkevä / riittävä? Peittoaste pitäisi olla laskelman mukaan 99.3% Olen toki vertaillut täältä sivuilta muiden mitoituksia, mutta miltä kuulostaa?

Moi
Sain samanlaisesta pumpusta tarjouksen eilen. Talo ja kulutus  aika samoilla linjoilla kuin täällä. Minkälaisia käyttö kokemuksia on puolen vuoden jälkeen?

Pumpun käynnistyttyä viime toukokuun puolivälissä eli aikalailla 8 kk sitten, on pumppu käynyt 1431h, sähkövastuksista ainoastaan lisälämpö2 12h (taitaa olla sitä bakteerinpoistotoimintoa), käyttöveden osuus pumpusta 244h. Täytyy näitä tarkastellessa kuitenkin ottaa huomioon että vuosi 2014 oli tuohon jouluun asti kyllä tavallista lauhempaa.