Uudiskohde Kangasalle

[mikaa]

Meillä on vielä lupavaiheessa oleva taloprojekti Pirkanmaalla Kangasalla ja lämmitysmuodoksi on valikoitunut maalämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä. Sen verran on vielä sekaisin näiden mitoitusten kanssa, että ajattelin kysellä täältä riippumatonta mielipidettä.

Taustatietona, että naapurissa on aika samankokoinen talo samalta talotoimittajalta, joskin heillä on hieman isompi autotalli. Naapurissa laskennallinen suositus porakaivolle oli 180 m. Porasivat kuitenkin varmuuden vuoksi 200m, kallio tuli vastaan 17 metrissä ja 24 metriä putkittivat. Maalämpöpumppu on heillä 10 kW.

Tontti:
- Loiva rinnetontti soraharjussa pohjoispuolella

Talon tiedot:
- 1,5 kerroksinen puinen omakotitalo suurelementeistä, kaikki kerrokset maanpäällisiä
- talo on melkoisen monimuotoinen, mutta ulkomitat n. 13,5m x 12 m
- huoneistoala 100,5 + 83 = 183,5 m2
- kerrosala 128,5 + 87 = 215,5 m2
- kerrosala (ulkoseinistä 250 mm) 123,5 + 84,5 = 208 m2
- ikkunapinta-ala on 33,98 m2 15,8% kerrosalasta
- huonekorkeus alakerrassa 2800 ja yläkerrassa 2500, josta korkeaa tilaa n. 42 m2
- tilavuus 720 m3
- maanvarainen perustus, teräsbetonilaatta

- energiatodistus uupuu vielä, mutta alla jotain tietoja
- ikkunan U-arvo 1.0 W/m2K
- ulko-ovien U-0.60 (1 kpl)
- puutarhanovien U-0.75 (4 kpl)
- vesikatto ja yläpohja, U-0.08
- ulkoseinä U-0.15
- alapohja U-0.15

- maalämpöpumppu tulee tekniseen tilaan talon 1. kerrokseen
- kaivo mahdollisimman lähelle teknistä tilaa, saadaan ihan minimimitoituksella
- vesikiertoinen lattialämmitys

- tulisija, todennäköisesti pönttöuuni, tuskin erityisen kovassa käytössä on
- alakerrassa 2 suihkua, yläkerrassa 1 suihku
- ei pore- tai kylpyammetta (kylpyammevaraus kuitenkin)
- sähkökiuas
- tällä hetkellä perheeseen kuuluu 3 henkilöä

- jäähdytys mietinnässä

Varaston osalta on ollut pohdinnassa lämpökanaalin vetäminen (n. 15-20m) teknisestä tilasta varastolle ja jonkinlaisen peruslämmön (15-20 astetta) pitäminen yllä. Jos ei muuta, niin ainakin valmiudet tälle on aikomuksissa toteuttaa.

Autokatos/varaston tiedot:
- eristetty huoneistoala 24 m2, kerrosala 29 m2
- eristetyn osan ulkomitat 4,8x6,1m
- kokonaistilavuus 100m3
- maanvarainen perustus, teräsbetonilaatta
- painovoimainen ilmanvaihto
- vesikiertoinen lattialämmitys
- vesikaton ja yläpohjan U-0.13, ulkoseinän U-0.24 ja alapohjan U-0.20

Kiinnostaisi siis tietää, millaisiin mitoituksiin täällä päästäisiin. Nyt on tarjottu talo+talli-yhdistelmään Stiebel Eltron WPV 10.4 kW pumppua ja 184m porakaivoa. Tähän kylkeen Sun-Air 481 EC LT IV-konetta. MLP:ssä integroitu käyttövesivaraaja 200 l, mikä lienee aika pieni.

Pelkkää taloa varten puolestaan tarjottu Stiebel Eltron WPC 7.6 kW pumpua 140m porakaivolla ja samalla IV-koneella.

[WPF]

Stiebel on hyvä laite! 200 litrainen säiliö kompaktissa laitteessa on "isohko" ja riittää normaalille 4-5 hengen perheelle mainosti, jos käytössä ei ole poreammetta tms.

[tomppeli]

Meillä on vielä lupavaiheessa oleva taloprojekti Pirkanmaalla Kangasalla ja lämmitysmuodoksi on valikoitunut maalämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä. Sen verran on vielä sekaisin näiden mitoitusten kanssa, että ajattelin kysellä täältä riippumatonta mielipidettä.

Taustatietona, että naapurissa on aika samankokoinen talo samalta talotoimittajalta, joskin heillä on hieman isompi autotalli. Naapurissa laskennallinen suositus porakaivolle oli 180 m. Porasivat kuitenkin varmuuden vuoksi 200m, kallio tuli vastaan 17 metrissä ja 24 metriä putkittivat. Maalämpöpumppu on heillä 10 kW.

Tontti:
- Loiva rinnetontti soraharjussa pohjoispuolella

Talon tiedot:
- 1,5 kerroksinen puinen omakotitalo suurelementeistä, kaikki kerrokset maanpäällisiä
- talo on melkoisen monimuotoinen, mutta ulkomitat n. 13,5m x 12 m
- huoneistoala 100,5 + 83 = 183,5 m2
- kerrosala 128,5 + 87 = 215,5 m2
- kerrosala (ulkoseinistä 250 mm) 123,5 + 84,5 = 208 m2
- ikkunapinta-ala on 33,98 m2 15,8% kerrosalasta
- huonekorkeus alakerrassa 2800 ja yläkerrassa 2500, josta korkeaa tilaa n. 42 m2

Koetin tehdä laskelman,  jonka tulosteen liitin omaan viestiisi.
Oli hyvät lähtötiedot, silti olen voinut ymmärtää niitä väärin.
Olisiko rakennus muutoin kaksikerroksinen, mutta korkea tila tekee siitä niin sanotusti 1½ -kerroksien?
Tarkista laskelma ja kerro, jos on vääriä tietoja, korjaan ne helposti.
Rakennuksen ulkomitat jouduin säveltämään, saadakseni alat suunnilleen oikeiksi.

Taasen huomautan, että tämäkin laskelma on vain suuntaa antava;  ei mikään takuumitoitus!
Alan ammattisuunnittelijalta saat hyvän suunnitelman ja luotettavan mitoituksen.

[mikaa]

Kiitos paljon mitoituksesta ja pumppu-/varaajakommenteista.
Sain juuri energiatodistukset sun muut ja täytyy hieman tarkennella vielä mittoja. Sitä ennen kuitenkin juhannuksen viettoon.

[Dr.Fell]

Pelkkään taloon (4hlöä) tehontarve 10,3kW ja 185m kaivo
Autotalli mukana tehontarve 11kW  ja 200m kaivo.

Mikäli kylpyamme tulee, niin varaajan koon (220ltr) ja toiminnan kannalta Oilonin MH9 tai Viessmann 343 olisi relevantti ratkaisu.

[Roori]

Eipäs taida MH:ssa olla mitään erityistä ammeen täyttäjäksi normaalissa konffissa...etu on jossain muualla jos sielläkään...patterikohteessa ehkä

[mikaa]

Kiitokset jälleen kaikille vastanneille, mahtavia vinkkejä tällaiselle keltanokalle.

Noniin, nyt on luvat taskussa ja kaivuut ja perustushommat pian alkamassa. Sen verran maalämmönkin kanssa pääsee jo puuhailemaan, että tulevalta maalämpökaivon paikalta olisi tarkoitus vetää keruuputkille suojaputket (ilmeisesti 2x110mm) ja tehdä myöhemmin toteutettavaa varasto-/tallirakennusta varten lämpökanaali (esim. Thermo Twin 2x25). Tallin kylkeen tulee myös ulkovesiposti eri putkea pitkin (tietty samallahan kaikki jossain quattroputkessakin vetäisi).

IV-koneeksi näyttäisi valikoituvan muutaman mutkan ja suosituksen jälkeen Valloxin 145 SE. Tämän mallin ei pitäisi pätkiä enää talviaikaan uuden sulatusautomagiigan ansiosta, joskin mietityttää hieman sähköpatterilla oleva jälkilämmitys. Viilennys niin ikään tapahtuu yläkertaan tulevalla kattokonvektorilla. Täytyy vielä miettiä tarvitaanko toinen mokoma alakertaankin.

Maalämpöpumpun valinta on vielä auki, mutta tehojen puolelta kannattanee vähintään 10kW luokaan varautua ja porailla kaivoa se 200m. Kiitos vinkistä, kurkkaan nyt ainakin Oilonin ja Viessmanin speksit läpi.

[mikaa]

Meillähän projekti on edennyt niin, että tilasin kaivon porauksen huhtikuulle KS Geoenergiltä. Kokonaissyvyys on näillä näkymin 210 metriä ja pehmeää maata on odotettavissa 20-30 metriä ennen kalliota. Juuri tuo pehmeän maan osuus ohjasi KS Geoenergin suuntaan, sillä se tekee kokonaispaketista edullisimman. Kalleimman ja halvimman tarjouksen välillä oli hintaeroa 1500 euroa eli kannattaa kysellä useammasta kuin yhdestä paikasta.

Lattialämmitys tulee tutun putkimiehen asentamana ja merkkinä Uponor. IV-puolella näyttäisi Enervent olevan voittajavalinta, joskin mallia arvuuttelen vielä Pandionin ja Pelicanin välillä. Meillä huoneistotilavuus on 720 kuutiota ja Pandion riittää speksien mukaan 775 kuutioon saakka. Isoveli sitten paljonkin pidemmälle.

Maalämpöpumpun suhteen pitäisi niin ikään tehdä pian päätöksiä. Tarjouksia on laidasta laitaan ja ehkä parhaimpana 60500 euron kokonaistarjous LVI-hommista, jossa ei edes viitsitty mainita kaivon syvyyttä tai mitä pumppua on ajateltu käytettävän.

Loppusuoralla ovat:
- Stiebel Eletron WPC
- Viessmann Vitocal 333-G / 343-G

Viessmanin 333-G mallissa on hieman pienempi varaaja (170l), kun 343-G -mallissa on 220 litrainen. Lisäksi jälkimmäisessä on aurinkovalmius, jos sellaisia haluaisi joskus viritellä. Siebel on varaajan (200l) osalta jotain noiden väliltä. Tehojen puolesta 8kW tuntuisi useamman toimittajan mukaan riittävän ja 10kW saattaisi sitten pätkiä. Hintaeroahan noilla ei juurikaan pumpuissa ole.

Nyt kun näitä urakoita on hajottanut pienempiin osiin niin hieman vielä ihmetyttää, mikä noissa pumppujen asennuksessa maksaa sen 2500-3000 euroa? Useinhan siihen kuuluu pumpun kytkentä lämmönkeruuputkistoon, lämmönkeruuputkiston täyttö ja ilmaus, lämpöpumpun kytkentä lämmitysverkostoon ja lämmitysverkoston täyttö ja ilmaus. Jos tuota laskee 50e alvillisella tuntihinnalla, niin hommaa olisi noin 7 päiväksi. Osiin tietty menee jokunen euro.

[jm82]

Vähän epäilyttää että saisiko Viessmann 10kW pumppua pätkimään. Käyntiajat taitaa olla siinä kohtalaisen pitkiä. Itse laittaisin 10 jos 8kW taas on niukin naukin että riittää. 10kW saisi myös kaivo välillä palautumisaikaa.

Täällä putkimies meinasi että pumpun asentaa yhdessä päivässä. Se täyttö ja ilmaus oli itsekin tehtynä kohtalaisen helppo juttu. Tuntitöinä asennus varmaankin on vähän halvempi.

[Kimmo_L]

Viessmanin 333-G mallissa on hieman pienempi varaaja (170l), kun 343-G -mallissa on 220 litrainen. Lisäksi jälkimmäisessä on aurinkovalmius, jos sellaisia haluaisi joskus viritellä. Siebel on varaajan (200l) osalta jotain noiden väliltä.

Ei kai Stiebel-Eltron WPC:ssä ole kuin 175 litran varaaja.  WPF:n kanssa voi tietysti laittaa minkä kokoisen varaajan haluaa.

Itselläni on WPC:stä hyviä kokemuksia. Tuo varaajan riittävyys riippuu sitten henkilöiden määrästä ja käyttötottumuksista. Meillä nelihenkisessä perheessä tuo riittää saunomiseen kahden suihkun pesuhuoneessa, mutta ei siinä hirveästi ylimääräistä varaa ole.

Viessmannin pumput ovat varmasti ihan pätevää tekniikkaa kanssa (pienellä varauksella liittyen toimintaan pitkien sähkökatkojen yhteydessä, kuten Viessmann-alueella on keskusteltu; en tiedä päteekö tuo keskustelu kaikkiin nykyisiin malleihin).

[mikaa]

Katos juu, en lukenut pienellä painettua. Stiebelissä on esitteen mukaan 200 litran käyttövesivaraaja, mutta nimellistilavuus on mallista riippuen 162-175 litraa. Teknisessä tilassa on kyllä hyvin tilaa käyttövesivaraajalle tarvittaessa, mutta meidän perheen tarpeisiin nuo määrät pitäisi riittää. Tietenkin jos pumpun mahdollista pätkimistä helpottaa, niin sitten voi pohtia.

Kyllä se teho taitaa 10kW:n suuntaan mennä kuitenkin, oli merkki mikä tahansa. Varsinkin jos joskus innostun eristämään autokatoksen, minkä viereistä harrastetilaa/varastoa (24m2) on ajatuksissa lämmittää myös maalämmöllä. Jonkin verran voisi kuvitella 20m lämpökanaalinkin hukkaavan tehoja matkalla.

[Kimmo_L]

200 litraa on mahdollisesti varaajasäiliön tilavuus ja siellä kulkeva lämmitysvesikierukka ehkä ottaa sitten tuon 25 litran tilavuuden siitä pois ja 175 l jää oikeasti käyttövedelle. En tiedä sitten, mikä on muiden pumppuvalmistajien tapa ilmoittaa varaajan tilavuus.

Käyttöveden varaaja ei vaikuta mihinkään "pätkimiseen", joten sitä ei tarvitse miettiä.  Eikä näillä vaihtoventtiilipumpuilla betonilaattaan varaavan lattialämmityksen kanssa mitään varsinaista pätkimistä esiinny muutenkaan.

Kannattaa suunnitella yläkerran lattiarakenne niin, että lämpö oikeasti siirtyy tehokkaasti putkista lattiaan (ja ettei putki ole niin ohutta pilliä, että siellä on vaikea saada vettä kiertämään kunnolla).

Jos on tarkoitus laittaa lämmin varasto autokatoksen yhteyteen, niin tietysti on fiksua varautua lämmittämään sitä samalla järjestelmällä.

[mikaa]

Yläkertaan on tulossa kipsivalulattiaa, minkä pitäisi luovuttaa lämpöä tasaisesti. Putkimies ehdotti myös Comfort-lämpölattiaa, mutta hintaeroa noissa tulee 1500 euroa kipsivalun hyväksi. Uponor käsittääkseni käyttää uudiskohteissa 17 tai 20 millistä lattialämmitysputkea.

Varastolle onkin jo vedetty lämpökanaali eli se joskus valmistuttuaan kytkeytyy maalämpöön. Hyvin todennäköisesti autokatos pysyy katoksena, eikä ole muuttumassa talliksi. Nyt loppui rakennusoikeus muutenkin kesken.

Hyvä kuulla, että pätkimistä ei pitäisi esiintyä. Aika moni suosittelee vielä puskurivaraajaa noihin systeemeihin, tiedä sitten, onko niistä iloa vai ei.

[peki]

Melkein samanlainen talo täällä. Minulla alumiiniset luovutuslevyt yläkerrassa ja ihan ok toimii ainakin laminaatin kanssa.
Huomioi että uudessa talossa se litku lattioissa on aika viileetä ja tästä syystä kannattaa paneutua todella hyvään luovutuskykyyn
jos haluat lattioiden olevan lämpimät myös käytännössä.
Itse laittaisin edelleen 20mm putkiston. Vesitilavuus mahdollisimman iso

[jm82]

Aika moni suosittelee vielä puskurivaraajaa noihin systeemeihin, tiedä sitten, onko niistä iloa vai ei.

En oikein tiedä sanoa tuosta puskuria asiasta mitään varmaa. Jos laittaa läpivirtaavan puskurin niin saisi vesitilavuutta ainakin lisättyä. En vaan tiedä auttaisiko silti mitään noiden pesuhuoneiden lämmittämiseen kesällä. Ehkä puskuri vähän tasaisi yläkerran lattian lämpötilaa.