Kaivon syvyys (mataluus) arvelluttaa

[Tuunari]

Hei,
Olemme hankkimassa 160m2 omakotitaloa (rak.v. 2000) etelä Suomesta jossa on maalämpö. Olen yrittänyt syventää tietouttani tältä foorumilta, mutta edelleen hieman arvelluttaa itselleni outo tekniikka.
Tässä lyhyesti speksit jotka ovat tiedossani.
Kaivon syvyys 98m (poraus lopetettu runsaan vedentuoton takia)
Merkki: Ekowell

Olen saanut käsityksen että kaivot ovat tyypillisesti luokkaa 150-200m. Vaikuttaako veden tuotto jotenkin toimintaan ? Onko jotain oleellista asiaa joka kannattaa selvittää ennen ostoa paitsi sähkölasku ?

Etukäteen kiittäen.

[tomppeli]

Jos se on yksikerroksinen patterilämmitteinen talo, tarvittanee noin 7,5 - 8 kW tehoinen lämpöpumppu ja noin 150 merin syvyinen lämpökaivo, jossa aktiivisyvyyttä 140  -150 metriä.
Lämmityssähköä kuluu noin 7900 kWh/vuosi.

Jos se on yksikerroksinen lattialämmitystalo, tarvittanee noin 7,5 - 8 kW tehoinen lämpöpumppu ja noin 165 merin syvyinen lämpökaivo, jossa aktiivisyvyyttä 150 -160 metriä.
Lämmityssähköä kuluu noin 6200 kWh/vuosi.

Aktiivisyvyys tarkoittaa sitä porakaivon syvyyttä, jossa keruuputki on aina veden ympäröimänä. Kaivon yläosaan jää kuivia metrejä pohjaveden syvyydestä riippuen.
Niitä ei saa laskea aktiivisyvyydeksi.

Luvut voivat heittää jonkin verran rakennuksen lämpötaloudellisuudesta ja ihmisten elintavoista riippuen.

Ostajalla on oikeus vaatia selvitys talon lämmityslaitteen toiminnasta ja mitoituksen riittävyydestä.
Kysy omistajalta, onko talvella ollut lisälämmitystä käytössä ja onko lämpöpumpun maakiertonestettä valunut talvella ulos kiertojärjestelmästä.
Jos porakaivossa kiertävää maakiertonestettä on tullut ulos ylipaineventtiilistä, on kaivo ollut jäässä.
Jos on noin, on edessä kallis remontti ja kyseessä on epäkelpo lämmityslaite.

[Matias]

Jos talossa on asuttu niin muutaman viimeisen vuoden sähkönkulutuksesta voisi jotain päätellä.
Jos vuosikulutus (kaikki sähkö) on 10000-12000kwh:n välillä niin silloin kaikki on kunnossa.

Sähkönjakeluyhtiöiltä (tai myyjältä) saa kulutushistoriatietoa kätevästi netin kautta yleensä siitä saakka kun taloon on vaihdettu etäluettava kwh-mittari.

Runsas vedentulo parantaa lämpökaivon tuottoa.

Onko tietoa mikä Ekowellin malli talossa on?

Meillä on myös Ekowell merkkinen lämpöpumppu vuodelta 1998 ja toiminut erittäin hyvin nyt jo 16 vuotta joten ainakin lämpöpumppua voi pitää luotetttavana

Talomme on vuodelta 1987 Lahden tienoilla,patterilämmitys.
Neliöitä kaikkiaan 175 joista lämmintä tilaa 115m2 ja puolilämmintä 60m2.
Sähköä menee kaikkiaan 10000kwh/vuosi josta lämmityksen osuus n 4500kwh/v

[Tuunari]

Kiitos nopeista vastauksista !
Kyseessä on 2-kerroksinen talo lattialämmityksellä. Myyjän mukaan vuosikulutus on noin 11000kW. Etäluettava mittari on asennettu vasta äskettäin, joten historia on lyhyt.
Suoraan sähkölämmitykseen tottunutta hirvittää järjestelmän ainakin näennäinen monimutkaisuus. En haluaisi tästä uutta harrastusta, vaikka ihan mielenkiinnolla olenkin seurannut keskusteluja 
Talossa on myös aika massiivinen varaava takka /  leivinuuni, joilla varmaan on myös saatu kulutusta alas.

Täytyy seuraavaksi tentata myyjää tarkemmin lämmityksen toiminnasta.

Kiitos vielä Matiakselle ja tomppelille asiallisista kommenteista !

[tomppeli]

Kyseessä on 2-kerroksinen talo lattialämmityksellä. Myyjän mukaan vuosikulutus on noin 11000kW. Etäluettava mittari on asennettu vasta äskettäin, joten historia on lyhyt.
Suoraan sähkölämmitykseen tottunutta hirvittää järjestelmän ainakin näennäinen monimutkaisuus. En haluaisi tästä uutta harrastusta, vaikka ihan mielenkiinnolla olenkin seurannut keskusteluja 
Talossa on myös aika massiivinen varaava takka /  leivinuuni, joilla varmaan on myös saatu kulutusta alas.

Laskelma muuttui vähän 2 -kerroksisuuden takia.
Siksi laitan koko laskelman tähän viestiisi liitteeksi.

Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava, ei takuumitoitus.
Paikallinen alan ammattilainen pystyy tekemän tarkemman laskelman.

[Tuunari]

Suuret kiitokset !
Tuossa riittääkin pureskelemista viikonlopuksi.

Unohtui mainita että pumppu on kuulemma kertaalleen vaihdettu rikkoutumisen takia.
Tyhmä kysymys, mutta onko mahdollista että alimitoitetun kaivon takia pumppu voi kuormittua liikaa ?

[tomppeli]

Yleensä ei mene rikki.
Keruupiiri voi mennä liian kylmäksi, mutta tavallisesti pumpussa on keruupiirin lämpötilan valvonta
ja sen avulla toteutettu suojaus, joka pysäyttää pumpun liian kylmäksi menneen keruunesteen takia.

[Dr.Fell]

Suuret kiitokset !
Tuossa riittääkin pureskelemista viikonlopuksi.

Unohtui mainita että pumppu on kuulemma kertaalleen vaihdettu rikkoutumisen takia.
Tyhmä kysymys, mutta onko mahdollista että alimitoitetun kaivon takia pumppu voi kuormittua liikaa ?

Periaatteessa voi edistää sen hajoamista kun joutuu tekemään enemmän töitä kylmemmän liuospiirin nesteen takia.

[sakic]

Jos se on yksikerroksinen patterilämmitteinen talo, tarvittanee noin 7,5 - 8 kW tehoinen lämpöpumppu ja noin 150 merin syvyinen lämpökaivo, jossa aktiivisyvyyttä 140  -150 metriä.
Lämmityssähköä kuluu noin 7900 kWh/vuosi.

Jos se on yksikerroksinen lattialämmitystalo, tarvittanee noin 7,5 - 8 kW tehoinen lämpöpumppu ja noin 165 merin syvyinen lämpökaivo, jossa aktiivisyvyyttä 150 -160 metriä.
Lämmityssähköä kuluu noin 6200 kWh/vuosi.

Tämä pitäisi ehkä laittaa otsikon tyhmiä kysymyksiä alle, mutta tässä on esimerkki johon tarttua. Selvitätkö tomppeli (tai joku muukin asian ymmärtävä kelpaa toki) tällaiselle asiaan perehtymättömälle tuon yhtälön. Eli siis sama talo, vain lämmönjakotapa vaihtuu patterit/lattia. Pumpun teho sama mutta lattialämmitys tarvitsee syvemmän kaivon ja kuitenkin kuluttaa vähemmän. Miksi syvempi kaivo ja miksi sähköä menee vähemmän kun lattiakierto käytössä?

[tomppeli]

Lattialämmöllä on parempi hyötysuhde matalemman kiertoveden lämpötilan takia.
Mitä parempi hyötysuhde, sitä vähemmän otetaan tehoa sähkölaitokselta, mutta vastaavasti lämpökaivosta tarvitaan enemmän.
Pumpun antoteho = sähkölaitokselta ostettu sähköteho + kaivosta otettu lämpöteho.

Esimerkit.:

- COP 4: tarvitaan 20.000 kWh lämpötehoa. Ostetaan sähköä 20.000 / 4 = 5.000 kWk + otetaan maasta 15.000 kWh = 20.000 kWh.
- COP 3: Tarvitaan 20.000 kWh lämpötehoa. Ostetaan sähköä 20.000 / 3 = 6667 kWh + otetaan maasta 13.333 kWh = 20.000 kWh.

Paremmalla hyötysuhteella (= lattialämmitys) otetaan siis kaivosta enemmän tehoa ja siksi lattialämmitys tarvii syvemmän lämpökaivon.

[Roori]

Lyhytkäisesti molemmat siis kuluttaa saman energiamäärän:
Lattialämmitys cop parempi kuin patterilämmitys, josta seuraa että keruupiiristä otetaan enempi energiaa lattiakohteessa, josta seuraa sähköä otetaan vähemmän...summa kuitenkin = kulutus.
Patterilämmityksessä cop huonompi, josta seuraa keruusta saadaan vähemmän energiaa, josta seuraa sähköverkosta otetaan enemmän...summa kuitenkin = kulutus.

Tehot lienee samat syystä että tuo riittää molempiin, periaatteessa patterilämmitys tarvitsisi suuremman koska lämpötarve korkeampi ja teho laskee mitä kuumempaa tehdään...

EDIT: no oli jo tomppelilta vastaus, mutta pysyköön tämäkin...

[Renoo]

Tämä pitäisi ehkä laittaa otsikon tyhmiä kysymyksiä alle, mutta tässä on esimerkki johon tarttua. Selvitätkö tomppeli (tai joku muukin asian ymmärtävä kelpaa toki) tällaiselle asiaan perehtymättömälle tuon yhtälön. Eli siis sama talo, vain lämmönjakotapa vaihtuu patterit/lattia. Pumpun teho sama mutta lattialämmitys tarvitsee syvemmän kaivon ja kuitenkin kuluttaa vähemmän. Miksi syvempi kaivo ja miksi sähköä menee vähemmän kun lattiakierto käytössä?

Tässä tälläinen nopea selvennys keksityillä luvuilla.

Lämmitykseen tarvittaan 20000 kWh

Patteritalo: COP 3, eli otetaan sähköverkosta 1 osa ja maasta 2 osaa, sähköverkosta 6667 kWh ja maasta 13333 kWh

Lattilämmitystalo: COP 4, eli otetaan sähköverkosta 1 osa ja maasta 3 osaa, sähköverkosta 5000 kWh ja maasta 15000 kWh

Lattialämmitystalon Cop on parempi koska lattioihin menee viilempää lämmitysvettä kuin patteritalossa.

Kuten esimerkissä on, kaivosta otetaan enemmän energiaa, tarvitaan siis syvempi kaivo.


EDIT, olipas Tomppeli nopea.