Rintamamiestalo napapiiriltä maalämpöön

[peki]

Vielä heittäisin kysymyksen:
Millä leveysasteella noin suurinpiirtein kulkee raja ettei vaakaputkistoa voi/kannata käyttää?
Kyllä kai sen kallionkin luovutusteho on aika pieni ja jäätymisvaara aika paljon oleellisempi kuin etelässä.

[ego]

Ei ainakaan Suomessa. Pohjoisinta Lappia myöten aurinko sulattaa roudan jonka alla on sula maa.

Jos maakellari toimii, niin toimii maaputkistokin, ja on varmempi kuin porakaivo, mikäli asennus onnistuu

[peki]

Ei ainakaan Suomessa. Pohjoisinta Lappia myöten aurinko sulattaa roudan jonka alla on sula maa.

Jos maakellari toimii, niin toimii maaputkistokin, ja on varmempi kuin porakaivo, mikäli asennus onnistuu

Tällä foorumilla oli joku jolla maapiiri ja toimi tosi hienosti. Muistaako kukaan?

[tomppeli]

Ihan pohjoisessa saattaa vaakakeruupiiri olla järkevämpi valinta, kuin kaivo, mikäli vain löytyy sopivaa maata tuvan ympäriltä.

Porakaivosta tulee Ylä-Lapissa aika syvä. Porakaivo ei saisi pahasti jäätyä.
Maakeruu saa jäätyä, eikä jäätyminen aiheuta yleensä mitään vahinkoa.
COP voi jäädä vähän huonommaksi, mutta senkin ero on tosi pieni.

[peki]

Siis näin:
Tilaat Ekowell pumpun.
Paikallinen yrittäjä upottaa keruuputket maahan.
Ekopena tulee bussilla oppilastyönä pesueensa kanssa asentamaan
Handmade in Finland

[Xargo]

Tuo tulistinpumpun 100C kuumakaasun lämpötila kesäkäytössä (tai oikeastaan muutenkin) on monesti mietityttänyt. Tässä vähän Coolpackia näppäillessäni näyttäisi siltä, että jos mitään erillistä alijäähdytintä ei ole käytössä niin esim. tuon Renoon käppyrän mukaisella n. 5C höyrystimen kylmän pään viinan lämmöillä tarkoittaisi jotain luokkaa 28K 20K tulistusta, että mentäisiin 100C kuumakaasun lämpöihin (oletin 50C lauhtumislämpötilan). Tällöin COP on 2,36 2,26.

Jos taas tulistus olisi esim. 3K niin kuumakaasun lämpötila olisi n. 73C ja COP 3,51. Liitteenä Log(p)-h:t noista. Punasella 28K 20K tulistus ja mustalla 3K tulistus.

Vai onko näissä korkean kuumakaasun tulistinpumpuissa aina lämmönvaihdin, joka siirtää lauhduttimen ja paisuntaventtiilin välistä lämpöä imukaasuun? Jos ei ole niin ainakin mun logiikan mukaan tarkoittaa aika reilusti huonompaa lämpökerrointa. Vertailun vuoksi 3K tulistuksella voitaisiin tehdä samalla lämpökertoimella vettä 70C lauhtumislämpötilalla.

*edit* oli jäänyt vahingossa punaisen käppyrän osalta isentrooppiseksi hyötysuhteeksi 100%. Kiitos juippi kun huomasit. Nyt korjattu ja muutos kasvatti eroa entisestään...

[peki]

Tulistinpumpussa ei käsittääkseni voi määrittää tuota pysäytyslämpöä muuta kautta kun oumannilla ja Thermissakin ajaa aina pressoon kiinni? Onko näin?
Toisaalta onko tuolla kesäkäytössä väliä kun kv-ajoo tulee niin vähän?

Onko täällä yhtään Lämpöässän omistajaa jolla olisi pumppu käynyt edes 5 tuntia putkeen?

[Temppes]

Hyvää tietoa aloittelijalle.. jep, pikkasen on saanu päätä raapia noiden käppyröiden kanssa.

Juippi: Sinulla näkyy olevan talossa sekä patterit että lattialämpöä. Kattelin sun Danfoss käppyröitä kun ulkoilma oli 1,1 astetta. Tulkitsinko oikein että lattiaan sinulla menee noin 38 asteinen vesi ja pattereihin noin 42 asteinen vesi? Danfoss on tulistinpumppu, onhan? Miten teet kesällä tuon lämmityksen kanssa, eli laitatko patterit täysin kiinni ja lattiaan menee vain pieni lämpö? Saatko säädettyä tulistinta jotenkin ja näin ollen saisit paremman COPin kesällä kun lämmin käyttövesi on lähes ainoa mikä kuluttaa energiaa?

Tuo tulistimella saatu korkeampi käyttövesi näyttää käppyröillä ehtyvän aika nopeasti (lämmöt laskee).. käppyrät ei tietenkään kerro millainen veden käyttöaste on, mutta eikös COP nousisi mikäli tuo tulistin saataisiin lämpimällä kelillä pois päältä? Tähän on voinut tulla jo vastaus mutta osa teidän kirjoittelusta näkyy mulle hepreana 

Roori: mitä tarkoitat kommentilla että sitten etsimään V9:n ominaisuuksilla olevaa vaihtovenakonetta puskurivaraajalla? Näyttää tämä foorumi olevan aika jaakaantunut noiden kahden määlämpötekniikan osalta kahtia  siitäkö on kyse?

Peki: Juurikin taidan tehdä kuten ehdotit.. Ekowellin puheille. Maapiiri ei onnistu tähän noin 800 neliön tontille, joten porailuksi menee. Vielä pitäisi miettiä tilaanko ensin pelkän reiän pihaan ja sitten ekowellin ukot asentamaan laitteensa toimintakuntoon. Reiän vaarana lienee ettei ekowellin pumppu jaksa pyöritää viinaa tai sitten reiällä on väärä halkaisija ja keruuputket ovat väärän kokoisia optimoimaan ekowellin lämmöntuoton.. mietinkö tällaisia asioita turhaan vai onko tämä "one size fits all"-tapaus? Eli ei väliä

[peki]

Kaikella on väliä
Kysy ensin minkä kokoinen pumppu on sopiva ja sitten reikä hieman ylisyväksi.
Eikö siellä ole todellakaan ole tilaa maapiiriin?

[Xargo]

mutta eikös COP nousisi mikäli tuo tulistin saataisiin lämpimällä kelillä pois päältä? Tähän on voinut tulla jo vastaus mutta osa teidän kirjoittelusta näkyy mulle hepreana 

Tulistimella tarkoitetaan siis lämmönvaihdinta, joka siirtää kuumakaasusta (eli siis kompressorin puristamasta kaasumaisesta kylmäaineesta) pienen siivun lämmöstä pois ennenkuin kaasu ohjataan lauhduttimelle, jossa suurin osa energiasta saadaan joka tapauksessa talteen. Vaihtoventtiilikoneissa ei tyypillisesti ole tulistinta eli kuumakaasu viedään suoraan lauhduttimelle, jossa tulistus ja lauhtuminen molemmat otetaan talteen. Eli siis molemmat pumpputyypit saavat talteen saman energiapaukun, mutta tulistinvaihtimella pieni osa siitä energiamäärästä saadaan korkeammalla lämpötilalla. Jos taas vaihtoventtiilipumpulla haluttaisiin tuottaa yhtä korkea lämpötila niin pitäisi nostaa lauhtumispainetta, joka taas huonontaa lämpökerrointa (täytyy ottaa suurempi osuus sähköverkosta).

Eli siis kaikissa (oikein säädetyissä) pumpuissa kompressorilta on tarjolla tulistunutta kylmäainetta. Jos koneessa on tulistin niin ei se lämpökerrointa nosta vaikka sen kesäkäytössä poistaisi käytöstä. Päinvastoin.

Tulistinpumppujen mahdollisesti huonompi lämpökerroin kesällä käyttövettä tehtäessä johtuu siitä, että niissä on tyypillisesti vaihtoventtiilikoneita suurempi varaaja ja sitä kautta isommat hävikit.

[Temppes]

"Tulistinpumppujen mahdollisesti huonompi lämpökerroin kesällä käyttövettä tehtäessä johtuu siitä, että niissä on tyypillisesti vaihtoventtiilikoneita suurempi varaaja ja sitä kautta isommat hävikit."

Kiitos xargo.. tässä taas yksi fakta mihin voi heikolla hetkellä nojata  . Tuo suurempi hävikki on vain hyvä juttu kannaltani, eli pannuhuoneeseen ei välttämättä tarvikaan erillistä lämmitystä jos varaaja sen verran vuotaisi. Pannuhuone sijaitsee alakerrassa keskellä taloa.. olin jo valmistautunut piikkaamaan sieltä lattian auki ja laittamaan vesikiertoisen lattialämmityksen.

Onko foorumilaisilla tietoa tulevista maalämpöpumpputesteistä? Parikolme testiä olen löytänyt, mutta jos kielimuuri ei ole esteenä niin sitten esim COP-arvojen ilmoittaminen on tehty monimutkaisesti. Osassa mukaan on laskettu kaikki kiertovesipumput ja pensselit,mutta toiset ilmoittavat COPin "raakana" ilman juurikin näitä pumppuja. Ota siitä nyt selvää mikä on paras?

Korjatkaa ihmeessä jos olen lähtenyt väärille poluille pumppuvalinnassa (10kw pumppu ja yli 200 metrin reikä maahan.): 1. Hinta/laatusuhde pitää olla kohdallaan. En tarvi etäkäyttöä tai viilennyksiä sun muita värinäyttöjä. 2. merkkaa COP juurikin tähän rintsikkaan liittyen missä on pattereita ja lattialämmitystä (2/3 tiloista pattereilla). 3. takuu ja tarvittaessa huollon pitää toimia (sellaiset huollot mitä on pysty itse tekemään, onko niitä edes?)

[Roori]

Tuo nyt alkaa olemaan aika tyhjentävä kuvausta/käppyrää Lässän V9 koneesta ja uskoakseni @Renoo:n masiina taitaa olla semmosissa säädöissä missä tuo parhaimmillaan voi olla.
Hyvää infoa aloittajalle tästä koneesta.

Sitten jostakin vastaavia vaihtovenasta puskurilla...

Roori: mitä tarkoitat kommentilla että sitten etsimään V9:n ominaisuuksilla olevaa vaihtovenakonetta puskurivaraajalla? Näyttää tämä foorumi olevan aika jaakaantunut noiden kahden määlämpötekniikan osalta kahtia  siitäkö on kyse?

En nyt oikeis tiedä tarkalleen mihin tuolla nyt viittaat, mutta jos se on tuo ylempi, niin alla lisähöystöä lauseeseen...

"Sitten jostakin jäseneltä X"vastaavia kuvausta/käppyrää vaihtovenasta puskurilla, josta näkyy vastaavaa ajoa kuin @Renoo ..."

[Roori]

Onko foorumilaisilla tietoa tulevista maalämpöpumpputesteistä? Parikolme testiä olen löytänyt, mutta jos kielimuuri ei ole esteenä niin sitten esim COP-arvojen ilmoittaminen on tehty monimutkaisesti. Osassa mukaan on laskettu kaikki kiertovesipumput ja pensselit,mutta toiset ilmoittavat COPin "raakana" ilman juurikin näitä pumppuja. Ota siitä nyt selvää mikä on paras?

Korjatkaa ihmeessä jos olen lähtenyt väärille poluille pumppuvalinnassa (10kw pumppu ja yli 200 metrin reikä maahan.): 1. Hinta/laatusuhde pitää olla kohdallaan. En tarvi etäkäyttöä tai viilennyksiä sun muita värinäyttöjä. 2. merkkaa COP juurikin tähän rintsikkaan liittyen missä on pattereita ja lattialämmitystä (2/3 tiloista pattereilla). 3. takuu ja tarvittaessa huollon pitää toimia (sellaiset huollot mitä on pysty itse tekemään, onko niitä edes?)

Ruotsin testiin täällä on siellä täällä viittailtu ja se taitaa olla ainut josta jotain tietoa saa ja ei ole vanhaa tietoa, mutta Ekowell ei ole siellä...eikä muutkaan Suomilaitteet:
http://www.energimyndigheten.se/Hushall/Testerresultat/Testresultat/Bergvarmepumpar-november-2012/

Ekowelli ei näköjään julkaise mitään COP:ja...Norjasta niitä saa näköjään haettua niitä COP:eja....sinänsä käsittämätöntä että pitää niin kaukaa hakea :
http://energi-spar.no/nyst/produkter?task=download&collection=product_docs_fx&xi=1&file=product_docs&id=31
http://energi-spar.no/wp-content/uploads/EKOWELL-EVT-ECT-rev-12-2.pdf

Stiebel Eltron taitaapi olla nykyisen COP kannun haltija ainakin mainosten mukaan, kaikki vermeet mukana:
http://www.energiapakkaus.fi/

Calliduksen värkistä löytyy 3-piirin ohjaukset valmiina ja muutenkin asiallinen, tarvitset tietääkseni ohjauksen 2:lle  piirille:
http://www.callidus.fi/fi/lammitys/tuotteet/lampopumput/alpha-innotec-wzs

[Seagear]

Kiitos xargo.. tässä taas yksi fakta mihin voi heikolla hetkellä nojata  . Tuo suurempi hävikki on vain hyvä juttu kannaltani, eli pannuhuoneeseen ei välttämättä tarvikaan erillistä lämmitystä jos varaaja sen verran vuotaisi. Pannuhuone sijaitsee alakerrassa keskellä taloa.. olin jo valmistautunut piikkaamaan sieltä lattian auki ja laittamaan vesikiertoisen lattialämmityksen.

Pannuhuoneeseen kun laittaa varoilta yhden patterin niin saa tarvittaessa jatkossakin kuivata siellä pyykkiä vaikka pumpun ja varaajan lämpöhäviöt olisivat pienet.

[juippi]

Hyvää tietoa aloittelijalle.. jep, pikkasen on saanu päätä raapia noiden käppyröiden kanssa.

Juippi: Sinulla näkyy olevan talossa sekä patterit että lattialämpöä. Kattelin sun Danfoss käppyröitä kun ulkoilma oli 1,1 astetta. Tulkitsinko oikein että lattiaan sinulla menee noin 38 asteinen vesi ja pattereihin noin 42 asteinen vesi? Danfoss on tulistinpumppu, onhan? Miten teet kesällä tuon lämmityksen kanssa, eli laitatko patterit täysin kiinni ja lattiaan menee vain pieni lämpö? Saatko säädettyä tulistinta jotenkin ja näin ollen saisit paremman COPin kesällä kun lämmin käyttövesi on lähes ainoa mikä kuluttaa energiaa?

Tuo tulistimella saatu korkeampi käyttövesi näyttää käppyröillä ehtyvän aika nopeasti (lämmöt laskee).. käppyrät ei tietenkään kerro millainen veden käyttöaste on, mutta eikös COP nousisi mikäli tuo tulistin saataisiin lämpimällä kelillä pois päältä? Tähän on voinut tulla jo vastaus mutta osa teidän kirjoittelusta näkyy mulle hepreana 

Danfossin perusmalli, mikä minulla on, ei ole tulistinpumppu vaan tyypillinen vaihtoventtiilipumppu. Periaatteessa menolämpötilat on noin kuten kirjoitit. Mulla on shuntti pudottamassa lattioihin menevän veden lämpötilaa. Shuntti ei kuitenkaan toimi niin kuin pitäisi, koska odottelen edelleen (8kk odoteltu) takaiskuventtiilin asennusta, joka korjaa tilanteen.

Kesäksi patteripiirin kiertovesipumppu menee pois päältä (itse asennettu termostaatti) ja lämmitysvesi menee lattioille eli kosteisiin tiloihin. Noista käppyröistä saa sen kuvan että käyttövesijakson jälkeen lämmöt putoisivat. Mullahan ei ole noissa mittauksissa käyttövesisäiliössä anturia, joten sen lämpötilat eivät näy. Menoveden lämpötilahan putoaa heti jakson päätyttyä koska vaihtoventtiili kääntää menoveden takaisin lämmityspiiriin (perustila vaihtoventtiilissä) ja siellähän siis kesäkeleillä ei paljon lämpöä ole.

Siis vaihtoventtiilipumppu tekee täsmänä lämpöä sinne missä tarvetta on. Käyttövettä suoraan säiliöön ja lämmitysvettä suoraan verkostoon tai shuntin kautta osaan piireistä. Puskurisäiliö yleensä on välissä jos pääosa talosta pattereilla.

Tulistinpumppu tekee lämmitysvettä varaajaan, josta shuntataan lämmityspiiriin kulloisen lämpötilapyynnin mukaan ja käyttövettä tehdään tämän säiliön läpi kulkevan kierukan avulla. Varaajan yläosaan ohjautuu kuumin vesi tulistuksenpoistovaihtimelta ja tämän yläsäiliön kuuman veden avulla käyttövesi priimataan.

[juippi]

Tuo tulistinpumpun 100C kuumakaasun lämpötila kesäkäytössä (tai oikeastaan muutenkin) on monesti mietityttänyt. Tässä vähän Coolpackia näppäillessäni näyttäisi siltä, että jos mitään erillistä alijäähdytintä ei ole käytössä niin esim. tuon Renoon käppyrän mukaisella n. 5C höyrystimen kylmän pään viinan lämmöillä tarkoittaisi jotain luokkaa 28K tulistusta, että mentäisiin 100C kuumakaasun lämpöihin (oletin 50C lauhtumislämpötilan). Tällöin COP on 2,36.

Jos taas tulistus olisi esim. 3K niin kuumakaasun lämpötila olisi n. 73C ja COP 3,51. Liitteenä Log(p)-h:t noista. Punasella 28K tulistus ja mustalla 3K tulistus.

Vai onko näissä korkean kuumakaasun tulistinpumpuissa aina lämmönvaihdin, joka siirtää lauhduttimen ja paisuntaventtiilin välistä lämpöä imukaasuun? Jos ei ole niin ainakin mun logiikan mukaan tarkoittaa aika reilusti huonompaa lämpökerrointa. Vertailun vuoksi 3K tulistuksella voitaisiin tehdä samalla lämpökertoimella vettä 70C lauhtumislämpötilalla.

Näyttäsi olevan punaisessa kuvaajassa isentrooppinen hyötysuhde 100? Eikös tilanne muutu  aika paljon kun tuon laittaa kohdilleen (nyt on vähän kiire en ehdi perehtyä paremmin).

[Renoo]

Tuo tulistinpumpun 100C kuumakaasun lämpötila kesäkäytössä (tai oikeastaan muutenkin) on monesti mietityttänyt. Tässä vähän Coolpackia näppäillessäni näyttäisi siltä, että jos mitään erillistä alijäähdytintä ei ole käytössä niin esim. tuon Renoon käppyrän mukaisella n. 5C höyrystimen kylmän pään viinan lämmöillä tarkoittaisi jotain luokkaa 28K tulistusta, että mentäisiin 100C kuumakaasun lämpöihin (oletin 50C lauhtumislämpötilan). Tällöin COP on 2,36.

Jos taas tulistus olisi esim. 3K niin kuumakaasun lämpötila olisi n. 73C ja COP 3,51. Liitteenä Log(p)-h:t noista. Punasella 28K tulistus ja mustalla 3K tulistus.

Vai onko näissä korkean kuumakaasun tulistinpumpuissa aina lämmönvaihdin, joka siirtää lauhduttimen ja paisuntaventtiilin välistä lämpöä imukaasuun? Jos ei ole niin ainakin mun logiikan mukaan tarkoittaa aika reilusti huonompaa lämpökerrointa. Vertailun vuoksi 3K tulistuksella voitaisiin tehdä samalla lämpökertoimella vettä 70C lauhtumislämpötilalla.

Seppaanthan on mitannut sekä Lässän otto ja antotehot ja niistä on jossain hienot käyrät. Itse en voi mitata antotehoa mutta ottotehon kyllä. Ajan tässä parhaillaan testejä ja laittelen käyrää myöhemmin (menee vähän jo ohi varsinaisen aiheen).

[Matias]

Tässä meidän kulutuslukemat vuodelta 2013

Ilmeisesti kevät-kesäajan muuttuvaan COP arvoon vaikuttaa keruunesteen lämpötilamuutos, huhtikuulla maasta tulee 0-asteinen liuos ja elokuussa +13 asteinen keruuliuos

Mittaukset lauhduttimelta ja tulistinvaihtimelta Pollucom energiamittarilla
Sähköverkosta mittaus Valmet kwh mittari (jälkimittaus)

[Temppes]

Calliduksen värkistä löytyy 3-piirin ohjaukset valmiina ja muutenkin asiallinen, tarvitset tietääkseni ohjauksen 2:lle  piirille:

Kyllä. Yksi lähtö pattereille ja yksi lattialämmitykselle. Itse lattialämmityspiirejä on nyt kolme ja kesällä tulee vähintään saman verran lisää. Jokaisen piirin paluupuolelle olen ajatellut laittaa termostaatit (kuten nyt märkätilojen lattiapiireissä jo on). Tulevaisuudessa tarvisin vain lattialämmityksen säädöt siten että meno on suurimman lattialämmitystarpeen mukaan ja muut lattialämmityspiirit pitävät lämmöt sopivana termostaateilla, eiks je?

Roorin kommentin ymmärsin(luin) väärin kun silmät ristissä näitä foorumeita olen yötämyöten lueskellut, sorry. Tottakai vaihtovenan kämmpyrät olisi hienoa saada tuohon tulistinkäppyröiden rinnalle .

[Temppes]

Tässä meidän kulutuslukemat vuodelta 2013

Ilmeisesti kevät-kesäajan muuttuvaan COP arvoon vaikuttaa keruunesteen lämpötilamuutos, huhtikuulla maasta tulee 0-asteinen liuos ja elokuussa +13 asteinen keruuliuos

Mittaukset lauhduttimelta ja tulistinvaihtimelta Pollucom energiamittarilla
Sähköverkosta mittaus Valmet kwh mittari (jälkimittaus)

Miten sinulla toukokuussa on laskennallinen COP noin paljon huonompi kuin muina aikoina? Tuo yli kolmen coppi alkaa olemaan varmaan se "riittävä" taso, jotta määlämpöä voidaan sanoa oikeasti kannattavaksi (investointi, velka + korot, takaisinmaksu < 10v).

[seppaant]

Juippi

Siis vaihtoventtiilipumppu tekee täsmänä lämpöä sinne missä tarvetta on. Käyttövettä suoraan säiliöön ja lämmitysvettä suoraan verkostoon tai shuntin kautta osaan piireistä. Puskurisäiliö yleensä on välissä jos pääosa talosta pattereilla.

Tulistinpumppu tekee lämmitysvettä varaajaan, josta shuntataan lämmityspiiriin kulloisen lämpötilapyynnin mukaan ja käyttövettä tehdään tämän säiliön läpi kulkevan kierukan avulla. Varaajan yläosaan ohjautuu kuumin vesi tulistuksenpoistovaihtimelta ja tämän yläsäiliön kuuman veden avulla käyttövesi priimataan.

En ole juurikaan viitsinyt puuttua tähän vaihtoventtiili-/tulistuspumppujen väliseen eipäs juupas kinasteluun, mutta tässä vertailu kummankin pumpun käyttäytymisestä.
Pitää huomata, että kumpikin pumppu ylilämmittää vettä tarpeeseen nähden.

ATS

[Roori]

Tässä meidän kulutuslukemat vuodelta 2013

Ilmeisesti kevät-kesäajan muuttuvaan COP arvoon vaikuttaa keruunesteen lämpötilamuutos, huhtikuulla maasta tulee 0-asteinen liuos ja elokuussa +13 asteinen keruuliuos

Mittaukset lauhduttimelta ja tulistinvaihtimelta Pollucom energiamittarilla
Sähköverkosta mittaus Valmet kwh mittari (jälkimittaus)

Olikos tuo EN14511 mukaan vai EN255  ?

[Roori]

Kyllä. Yksi lähtö pattereille ja yksi lattialämmitykselle. Itse lattialämmityspiirejä on nyt kolme ja kesällä tulee vähintään saman verran lisää. Jokaisen piirin paluupuolelle olen ajatellut laittaa termostaatit (kuten nyt märkätilojen lattiapiireissä jo on). Tulevaisuudessa tarvisin vain lattialämmityksen säädöt siten että meno on suurimman lattialämmitystarpeen mukaan ja muut lattialämmityspiirit pitävät lämmöt sopivana termostaateilla, eiks je?

Roorin kommentin ymmärsin(luin) väärin kun silmät ristissä näitä foorumeita olen yötämyöten lueskellut, sorry. Tottakai vaihtovenan kämmpyrät olisi hienoa saada tuohon tulistinkäppyröiden rinnalle .

Tuolta niitä löytyy @Juippi:n alta, tai paremminkin signeerauslinkistä...niistä vois Juippi kerätä vaikka tyyppi-pastaukset tänne neljältä vuodenajalta...on vaan niin helpompi lukea niitä ketjusta kuin lähteä tävallaan muualle katteleen...

Onko nuo märkätilojen termostaatit semmosia paluuvesitermareita jotka pyrkii vakioimaa paluuveden lämpötilan aseteltuun arvoon vai oikein semmosia toimilaitteellisia, märkätiloissa tuo eka on se minkä minä laittaisin tai sitten en ehkä laittas ollenkaan (ehkä ainoastaan virtauksen säätö jolla sen saa vakioitua). Kesäksi suljettaviin piireihin laittaisin semmoset toimilaitteelliset termarit jotka sitten sulkisivat koko kierron pois kun lämpö rupee riittämään huoneessa.
Ja tottakais mulla olis siinä joku tankki josta nuo lämmitysvedet jaettas pattereihin ja lattioihin.

[Renoo]

Tuo tulistinpumpun 100C kuumakaasun lämpötila kesäkäytössä (tai oikeastaan muutenkin) on monesti mietityttänyt. Tässä vähän Coolpackia näppäillessäni näyttäisi siltä, että jos mitään erillistä alijäähdytintä ei ole käytössä niin esim. tuon Renoon käppyrän mukaisella n. 5C höyrystimen kylmän pään viinan lämmöillä tarkoittaisi jotain luokkaa 28K tulistusta, että mentäisiin 100C kuumakaasun lämpöihin (oletin 50C lauhtumislämpötilan). Tällöin COP on 2,36.

Jos taas tulistus olisi esim. 3K niin kuumakaasun lämpötila olisi n. 73C ja COP 3,51. Liitteenä Log(p)-h:t noista. Punasella 28K tulistus ja mustalla 3K tulistus.

Vai onko näissä korkean kuumakaasun tulistinpumpuissa aina lämmönvaihdin, joka siirtää lauhduttimen ja paisuntaventtiilin välistä lämpöä imukaasuun? Jos ei ole niin ainakin mun logiikan mukaan tarkoittaa aika reilusti huonompaa lämpökerrointa. Vertailun vuoksi 3K tulistuksella voitaisiin tehdä samalla lämpökertoimella vettä 70C lauhtumislämpötilalla.

Seppaanthan on mitannut sekä Lässän otto ja antotehot ja niistä on jossain hienot käyrät. Itse en voi mitata antotehoa mutta ottotehon kyllä. Ajan tässä parhaillaan testejä ja laittelen käyrää myöhemmin (menee vähän jo ohi varsinaisen aiheen).

Tässä näitä. Valmistaja lupaa tälle laitteelle antotehoksi 0/35 9,9 kW ja 0/50 9,1 kW minulla on näissä testeissa ollut kaivosta tulevan litkun lämpötila korkeampi, noin 6-5 astetta, joka nostanee antotehoa jonkin verran.


Minäkään en halua osallistua tulistin-vaihtovena väittelyyn, koitan tuoda vain omasta laitteestani julki dataa. Oma mielipide on lattialämmitystaloon ehdottomasti vv, patteritaloon sitten onkin jo vaikeampi sanoa mielipidettään.




[



Tässä tämä ottoteho, sisältää kaikki järjestelmän kiertovesipumput,


Kaksi vetoa, valitettavasti niistä ei tullut yhtä pitkiä. Toinen 40-47 väli ja toinen 43-50 astetta väli.

[Matias]

Tässä meidän kulutuslukemat vuodelta 2013

Ilmeisesti kevät-kesäajan muuttuvaan COP arvoon vaikuttaa keruunesteen lämpötilamuutos, huhtikuulla maasta tulee 0-asteinen liuos ja elokuussa +13 asteinen keruuliuos

Mittaukset lauhduttimelta ja tulistinvaihtimelta Pollucom energiamittarilla
Sähköverkosta mittaus Valmet kwh mittari (jälkimittaus)

Miten sinulla toukokuussa on laskennallinen COP noin paljon huonompi kuin muina aikoina? Tuo yli kolmen coppi alkaa olemaan varmaan se "riittävä" taso, jotta määlämpöä voidaan sanoa oikeasti kannattavaksi (investointi, velka + korot, takaisinmaksu < 10v).

Johtuu siitä että toukokuussa MLP on muutettu kesäajan moodiin 3.5.2013 eli kaikki lämpöteho (tulistus ja lauhdutus) ajetaan isoon 1250l:n varaajaan ja tulistinvaraaja 160l jää kesäajaksi kylmäksi.

Oli kai sitten hiukan liian aikaisin koska toukuussa meni talon lämmitykseen vielä n 300kwh joka siis tuotettiin lämpöpumpun lauhduttimella +50 asteisesta vedestä.

Koska käyttövesi lämpiää kesämoodissa isossa varaajassa niin sen lämpötila on nostettava +50 asteeseen ja koska toukokuussa on ajoittain talon lämmitystarvetta niin talon lämmitystehokin otetaan tuosta isosta varaajasta.

Eli kun lauhtumislämpötila nostetaan +50 asteeseen ja tuleekin enemmälti lämmön kulutusta korkealla lauhtumislämpötilalla niin noin sitten COP arvon kanssa käy.

edit:Tuosta ylläolevasta Renoon trendistä näkyy hyvin miten ottoteho suurenee kun lauhtumislämpötilaa nostetaan,tuossa siis antoteho pysyy samana tai hiukan alenee mutta ottoteho sähköverkosta kasvaa ja siksi hyötysuhde (COP) alenee.
http://www.sarvi.fi/ouman/testi3.jpg

Tässä meidän kulutuslukemat vuodelta 2013

Ilmeisesti kevät-kesäajan muuttuvaan COP arvoon vaikuttaa keruunesteen lämpötilamuutos, huhtikuulla maasta tulee 0-asteinen liuos ja elokuussa +13 asteinen keruuliuos

Mittaukset lauhduttimelta ja tulistinvaihtimelta Pollucom energiamittarilla
Sähköverkosta mittaus Valmet kwh mittari (jälkimittaus)

Olikos tuo EN14511 mukaan vai EN255  ?

Ottoteho sähköverkosta sisältää kaikki lämpöpumpun ja oheislaitteden käyttämän sähkön

[Xargo]

Näyttäsi olevan punaisessa kuvaajassa isentrooppinen hyötysuhde 100? Eikös tilanne muutu  aika paljon kun tuon laittaa kohdilleen (nyt on vähän kiire en ehdi perehtyä paremmin).

Joo sen siitä taas näköjään saa kun yömyöhään näitä miettii... Korjasin sen nyt tuohon alkuperäiseen postaukseen ja lämpökertoimien ero kasvoi entisestään. Nyt on molemmissa 80%.

[Xargo]

... ja mitä tulee tulistin- ja vaihtoventtiilipumppukinasteluun niin oma kanta on, että lähtisin patteritaloon ensisijaisesti miettimään tulistinpumppua. Tuohon korkeaan kuumakaasun lämpötilaan puutuin ihan sen takia, että jos se saadaan aikaan tulistamalla höyrystimellä imukaasua niin se laskee väkisinkin (ainakin mun käsityksen mukaan) lämpökerrointa reilusti. Fiksumpaa olisi musta ajaa pienemmällä tulistuksella vaikka se tarkoittaisikin pienempää lämpötilaa tulistimelle. Sehän on vaan säätökysymys eikä suinkaan tarkoita, että tulistinpumput olisivat jotenkin huonompia.

Ilman muuta ottaisin tulistinvaihtimen omaan pumppuunkin jos sellainen olisi kohtuuhintaan tarjolla.

Multa on sitten tarjolla käppyröitä vaihtoventtiilikone + suht iso puskuri toiminnasta kunhan saataisiin tuo 400l pönttö kytkettyä. Liitteenä vielä vuorokauden verran logia oman masiinan käyttöveden teosta viime kesältä. Tuon käyntijakson alkupuolella oli n. 38C suihkussakäyntiä 200l edestä. Muuten lämpimän veden käyttö aika pientä eli tuosta "hotwater temp" käppyrästä näkee aika hyvin millaista lämpöhävikki on DHP-H:n 180l integroidulla varaajalla. DHP-H katkaisee käyttöveden teon pressostaatilla eli siksi pönttö vedetään noin kuumaksi kun katkaisulämpötilaan ei voi vaikuttaa. Jos tuohon voisi vaikuttaa niin katkaisisin käynnin siinä jossain 50C paikkeilla.

[seppaant]

Näyttäsi olevan punaisessa kuvaajassa isentrooppinen hyötysuhde 100? Eikös tilanne muutu  aika paljon kun tuon laittaa kohdilleen (nyt on vähän kiire en ehdi perehtyä paremmin).

Joo sen siitä taas näköjään saa kun yömyöhään näitä miettii... Korjasin sen nyt tuohon alkuperäiseen postaukseen ja lämpökertoimien ero kasvoi entisestään. Nyt on molemmissa 80%.

Miksi tuon punaisen koneen (tulistinpumppu) höyrystyslämpötila on noin 15C matalampi kuin vv-koneen?
Jos niitä halutaan verrata, pitäisi niillä olla samat perusparametrit.

ATS

[Roori]

... ja mitä tulee tulistin- ja vaihtoventtiilipumppukinasteluun niin oma kanta on, että lähtisin patteritaloon ensisijaisesti miettimään tulistinpumppua. Tuohon korkeaan kuumakaasun lämpötilaan puutuin ihan sen takia, että jos se saadaan aikaan tulistamalla höyrystimellä imukaasua niin se laskee väkisinkin (ainakin mun käsityksen mukaan) lämpökerrointa reilusti. Fiksumpaa olisi musta ajaa pienemmällä tulistuksella vaikka se tarkoittaisikin pienempää lämpötilaa tulistimelle. Sehän on vaan säätökysymys eikä suinkaan tarkoita, että tulistinpumput olisivat jotenkin huonompia.

Mä en kyllä nää mitään etua tulistinpumpusta patteritaloon, tai etu on hyvin lyhyt aikainen vain sen verran mitä tulistusosuuteen on saatu kerättyä kuumempaa (loppuu äkkiä), koska se tulistusteho ei kumminkaan riitä jos nyt tarkoitat sitä harhaa että saadaan kuumempaa vettä pattereille.
Mielestäni kuumempaa vettä pattereille saadaan aikaiseksi VV-koneella jonka kaikki paukut on silloin käytettävissä siihen kuumemman veden tuottamiseen, eikä se tulistinvaihdin leikkaa sitä 20% pois lauhdutin tehosta.
Käyttöveden tekoon se tulistin on tietysti ihan osuva, hoitamalla se niin kuten tuolla yks @MikkoX on modaamalla toteuttanut.

[Xargo]

Miksi tuon punaisen koneen (tulistinpumppu) höyrystyslämpötila on noin 15C matalampi kuin vv-koneen?
Jos niitä halutaan verrata, pitäisi niillä olla samat perusparametrit.

Oikea alanurkka on sidoksissa höyrystimen lämpötilaan eli jos tulistus hoidetaan höyrystimellä niin sehän aikaansaadaan kuristamalla kylmäainekiertoa paisuntaventtiilillä, joka laskee höyrystymispainetta. Toisinsanoen höyrystimeltä otettu tulistus laskee höyrystymispainetta. Juuri siitä se huonompi lämpökerroinkin tulee. Sitä juuri tuossa pohdinkin, että hoidetaanko kaikissa korkean kuumakaasun tulistinpumpuissa imukaasun tulistus erillisellä lämmönvaihtimella (eli siis otetaan lämpö esim. lauhduttimen ja paisuntaventtiilin välistä)? Silloin tulistus höyrystymislämpötila ei käsittääkseni laskisi tuolla tavoin kun Coolpackilla hahmottelin. Toisaalta vasen puoli käppyrää siirtyisi enemmän vasemmalle (joka ei olisi myöskään mikään huono juttu).

Jos olisin käyttänyt vertailussa samaa höyrystymispainetta ja nostanut tulistusta niin paljon, että oltaisiin menty 100C kuumakaasuun niin silloin keruun olisi pitänyt olla huomattavasti lämpimämpi. Ainakin musta vertailu pitää nimenomaan olla samalla keruun lämpötilalla.

Piirsin tähän vielä kolmannen käppyrän, jossa höyrystymislämpötila olisi sama kuin 3K tulistuksella ja 100C kuumakaasun lämpötilaan päästäisiin tulistamalla imukaasua 30K. Tällöin keruun pitäisi olla 27K lämpimämpi kuin 3K tulistuksella ja aika harvassa taitaa olla reilu 30C keruupiirit...

[Xargo]

Mä en kyllä nää mitään etua tulistinpumpusta patteritaloon, tai etu on hyvin lyhyt aikainen vain sen verran mitä tulistusosuuteen on saatu kerättyä kuumempaa (loppuu äkkiä), koska se tulistusteho ei kumminkaan riitä jos nyt tarkoitat sitä harhaa että saadaan kuumempaa vettä pattereille.

Enempi liittyy mun ajatukset siihen, että tulistinpumput ovat tyypillisesti valmiimpia paketteja patteritaloihin. Löytyy shuntit ja lämmityspuolen varaanit valmiiksi. Voihan tietysti vaihtovenallakin ajaa tehdaskonfiguraatiossa suoraan pattereille, mutta sitten tulee pätkäkäyntiä, tarpeettoman korkeita lauhtumispaineita ja patterien napsumisia. Eli kun vaihtovenaan pitää puskuri kuitenkin viritellä niin miksi ei sitten valmista pakettia.

Sitten se varsinainen tulistimen tuoma etu (lattialämmitystaloon verraten) tulee siinä, että kun pattereihin tarvitaan korkeampaa lämpötilaa niin silloin tulistuksen suhteellinen osuus kasvaa (Log(p)-h:ta kun kattoo niin lauhtumisen alue on korkeammalla paineella "lyhyempi"). Eli tulistuslämpöä on suhteessa enempi tarjolla kuin vaikka lattialämmityksen kanssa.

Itse tosin olen vähän sitä koulukuntaa, että haluan kaikki mahdolliset vimpaimet vaikka en niitä käyttäisikään, mutta jos kustannuspuolta vähän ajattelee niin mulla on vaan se pointti, että lattialämmitystalossa aika vaikea perustella tulistinpumpun korkeampaa hintaa, mutta patteritalossa siinä _voi_ olla järkeäkin. En sano, että välttämättä olisi, mutta on ainakin miettimisen arvoinen asia.

[Roori]

Enempi liittyy mun ajatukset siihen, että tulistinpumput ovat tyypillisesti valmiimpia paketteja patteritaloihin. Löytyy shuntit ja lämmityspuolen varaanit valmiiksi. Voihan tietysti vaihtovenallakin ajaa tehdaskonfiguraatiossa suoraan pattereille, mutta sitten tulee pätkäkäyntiä, tarpeettoman korkeita lauhtumispaineita ja patterien napsumisia. Eli kun vaihtovenaan pitää puskuri kuitenkin viritellä niin miksi ei sitten valmista pakettia.

Sitten se varsinainen tulistimen tuoma etu (lattialämmitystaloon verraten) tulee siinä, että kun pattereihin tarvitaan korkeampaa lämpötilaa niin silloin tulistuksen suhteellinen osuus kasvaa (Log(p)-h:ta kun kattoo niin lauhtumisen alue on korkeammalla paineella "lyhyempi"). Eli tulistuslämpöä on suhteessa enempi tarjolla kuin vaikka lattialämmityksen kanssa.

Itse tosin olen vähän sitä koulukuntaa, että haluan kaikki mahdolliset vimpaimet vaikka en niitä käyttäisikään, mutta jos kustannuspuolta vähän ajattelee niin mulla on vaan se pointti, että lattialämmitystalossa aika vaikea perustella tulistinpumpun korkeampaa hintaa, mutta patteritalossa siinä _voi_ olla järkeäkin. En sano, että välttämättä olisi, mutta on ainakin miettimisen arvoinen asia.

Mulla on taas ihan päinvastainen ajatus, ei tommosia rohjakkeita vaan mieluiten tommosia moduuleita ~600x600 pinta-alaa vievää osaa + pumpumoduulit seinille, niitä on helpompi sijoitella ja siirtääkin. Ja onhan niissä shunttien ohjaukset VV-koneissa.
Ja sitten tämä että yleensä niissä rohjakkeissa on lämmitys vesi ja lämminkäyttövesi sotkettu samaan astiaan ja ne kuuluu mielestäni eri astioihin niin se LKV pysyy tallessa jos ei sitä käytetä eikä imeskellä sitä pikkuhiljaa lämmitykseen.
Eikä kai sitä kukaan yritä ajaa pattereita ilman puskuria...eli VV-koneen pätkäkäyntipuhe on turhaa...
Joo saattaa patteritalossa tulla enemmän tulistusta käyttöveteen, mutta ei se LKV kumminkaan ole ongelma VV-koneella että ei sinänsä mitään mullistavaa.
Tuo 20%/80% suhde taitaa aika pitkälti olla juuri se syy miksi esmes lässä taitaa järestään aina tarjota pykälää suuremman koneen kuin muut, eli silloin läämmitysteho on sama kuin muilla ja tavalllan tulistus on "ylivuotoa".
Pitäskin piirtää vähän tuonne DIY Invertteri puollelle kaavioo siitä pumppurakenteesta, kyllä mullakin on mielessä tulistus siitä talteen ottaa jollain konstia...vaan vähän eri ajatuksella.
 

[Xargo]

Mulla on taas ihan päinvastainen ajatus, ei tommosia rohjakkeita vaan mieluiten tommosia moduuleita ~600x600 pinta-alaa vievää osaa + pumpumoduulit seinille, niitä on helpompi sijoitella ja siirtääkin.

Luulenpa, että henk. koht. tasolla ollaan samoilla linjoilla näistä asioista, mutta jos miettii peruskuluttajaa, jolla ei ole hirveän laajalti tietoutta kaikista mahdollisista yhdistelmistä niin voipi olla aika hankala lähteä moduuleista rakentamaan järjestelmää. Tietenkin se saisi olla myyjän tehtävä funtsia sopiva järjestelmä kasaan, mutta mistä sellaisen paketin voi tilata?

Sitä en ihan ymmärrä miten se tulistuksenpoisto olisi missään tapauksessa "ylivuotoa", ellet sitten tarkoita tuota mitä yritin noissa käppyröissä hahmotella? Jos tulistus on vv:ssa ja tulistinpumpussa aseteltu samalla tavalla niin sama energiapaukku tulee luovutettua kummassakin tapauksessa. Vai meinaatko, että korkeamman lämpötilan käyttövesivaraanista on suurempi hävikki? Se tietenkin pitää paikkaansa, mutta vaikutus taitaa olla melko pieni ja muutenkin sitä tulistuslämpöähän oli ylenmäärin tarjolla vain lämmityskaudella, jolloin hävikki menee talon lämmitykseen ellei sitten pumppu asu jossain ulkovälinevarastossa.

Ainakin itse olin aika hukassa aikanaan pumppuhankinnan kanssa (no ok, oli mulla siinä vähän muitakin hankintoja mielessä kun uudiskohdetta yritti pitää hanskassa). Kuitenkin ei mulla ainakaan ollu käsitystä mitä kaikkia virityksiä sitä olisi hyvä olla.

Edelleenkin olen patteritalon kohdalla sitä mieltä, että kannattaa pyytää tarjoukset molemmista pumpputyypeistä ja jos hinnat on samaa luokkaa niin itse valitsisin todennäköisesti tulistinpumpun. Jos taas täydellisyyttä haetaan niin ääripäänä on sitten se DIY pumppu...

[Temppes]

Roori: Märkätilojen lattiapiirit (3kpl) on paluupuolen termostaattien hallinnassa. Nyt lattialämpöjen vesi pyörii samalla pumpulla kuin pattereidenkin. Virtaus on älyttömän hidas mutta toimii toistaiseksi kun ei ole enempää lattiapiirejä käytössä. Näissä 1950-luvun taloissa kun putken on järestään ranteen paksuisia ja lattialämmitysputket on paksuudeltaan mitä on..

Näillä foorumeilla on käyty paljon vääntöä siitä kumpi on parempi, vaihtovena vai tulistuspummpu. Minulle alkaa muodostumaan jo jonkinlainen käsitys mikä ero niillä on ja minkälaisiin taloihin ne sopii. Foorumilla on ollu juttua rintsikasta joka tarvii 70 asteista vettä pattereihin ja toisessa pirtissä on lattiakierto jolle riittää 35 astetta.. aika selvää noissa tapauksissa millä tekniikalla oleva pumppu olisi paras?

Tämmöinen tono jossa vesi pyörii sekä pattereissa että lattiassa on hankalampi tehdä kompromissejä. Sitten kun ajattelee tätä pohjoista ulottuvuutta niin pahimmat pakkaset voivat kestää talvella useita viikkoja (35 - 40^oC pakkasta). Tällaisille pakkasille ei taida riittää 400 metrinkään porakaivokaan jos läträilee yhtään lämmintä vettä. Luulen että tuo 30-35 pakkaselle oleva mitoitus riittäisi.. sitten kun tulee ne oikeasti kovat pakkaset niin lämmitellään takkaa ja saunaa (hormi kulkee talon keskeltä ja lämpenee aika kivasti saunomisen aikana).

Taitaa ratkaisuni mennä kuitenkin sinne hintapuolelle... toimivan paketin könttähinta ratkaisee. Jos toisen järjestelmän saa 1500 - 2000€ halvemmalla niin menee aika monta vuotta yrittää saada hintaa kiinni esim pumppujen COPpien erolla 2,9 - 3,3.

[Seagear]

Näillä foorumeilla on käyty paljon vääntöä siitä kumpi on parempi, vaihtovena vai tulistuspummpu. Minulle alkaa muodostumaan jo jonkinlainen käsitys mikä ero niillä on ja minkälaisiin taloihin ne sopii. Foorumilla on ollu juttua rintsikasta joka tarvii 70 asteista vettä pattereihin ja toisessa pirtissä on lattiakierto jolle riittää 35 astetta.. aika selvää noissa tapauksissa millä tekniikalla oleva pumppu olisi paras?

Taitaa ratkaisuni mennä kuitenkin sinne hintapuolelle... toimivan paketin könttähinta ratkaisee. Jos toisen järjestelmän saa 1500 - 2000€ halvemmalla niin menee aika monta vuotta yrittää saada hintaa kiinni esim pumppujen COPpien erolla 2,9 - 3,3.

Sellaista pumppua ei taida näissä normipumpuissa ollakaan, jolla saisi 70-asteista vettä patterikiertoon ilman vastuksia.

Ja kahden tonnin hintaeron kurominen kiinni muutaman kymmenyksen erolla coppelossa ei taida onnistua pumpun elinikänä.

[Roori]

Onko ne märkätila termostaatit tämmösiä suurinpiirtein:

[Temppes]

Onko ne märkätila termostaatit tämmösiä suurinpiirtein:

Yläkuvan mukainen termari löytyy joka piiristä paluupuolelta. Säätövara 0-4.. kaiketi nollat perään niin paluupuolen lämmön pitäisi säätyä asteiden mukaan. Lisäksi joka piirin asennettu alakuvassa näkyvä vehjes. Säätömahdollisuuksia on enemmän kuin tällähetkellä on tarvetta

[Roori]

No sitte löytyy säätövaroja...mulla nuo yläkuvan säädöt on pöytälaatikossa ja alakuvan värkkejä ei ole ollenkaan ja niitä olen juuri kaivannut eli mulla asia säätyy täysein menoveden lämpötilasäätönä eli lämpökäyrällä, näkyypi olevan jotain 32C astetta...siinä nuo makaa molemmat (patterit+lattia) tällä hetkellä kun on +2C lämmintä, nuo mustat katkoviivat jotka on meloko suoria kun on shuntti-säätö.

[juippi]

Niin, eikö kukaan osaa vastata Xargon kysymykseen, onko tulistinpumpuissa imukaasun esilämmitin. EkoWellissä käsittääkseni on, mutta miten Lämpö-ässä ja Geopro?

Lässän tuotekehitysinsinöörin diplomityössä on ko. värkin hyödyllisyyttä pohdittu ja käsittääkseni todettu melko hyödyttömäksi? Ko. mielenkiintoinen julkaisu löytyy googlettamalla netistä.

[Roori]

Mulla on taas ihan päinvastainen ajatus, ei tommosia rohjakkeita vaan mieluiten tommosia moduuleita ~600x600 pinta-alaa vievää osaa + pumpumoduulit seinille, niitä on helpompi sijoitella ja siirtääkin.

Luulenpa, että henk. koht. tasolla ollaan samoilla linjoilla näistä asioista, mutta jos miettii peruskuluttajaa, jolla ei ole hirveän laajalti tietoutta kaikista mahdollisista yhdistelmistä niin voipi olla aika hankala lähteä moduuleista rakentamaan järjestelmää. Tietenkin se saisi olla myyjän tehtävä funtsia sopiva järjestelmä kasaan, mutta mistä sellaisen paketin voi tilata?

Sitä en ihan ymmärrä miten se tulistuksenpoisto olisi missään tapauksessa "ylivuotoa", ellet sitten tarkoita tuota mitä yritin noissa käppyröissä hahmotella? Jos tulistus on vv:ssa ja tulistinpumpussa aseteltu samalla tavalla niin sama energiapaukku tulee luovutettua kummassakin tapauksessa. Vai meinaatko, että korkeamman lämpötilan käyttövesivaraanista on suurempi hävikki? Se tietenkin pitää paikkaansa, mutta vaikutus taitaa olla melko pieni ja muutenkin sitä tulistuslämpöähän oli ylenmäärin tarjolla vain lämmityskaudella, jolloin hävikki menee talon lämmitykseen ellei sitten pumppu asu jossain ulkovälinevarastossa.

Ainakin itse olin aika hukassa aikanaan pumppuhankinnan kanssa (no ok, oli mulla siinä vähän muitakin hankintoja mielessä kun uudiskohdetta yritti pitää hanskassa). Kuitenkin ei mulla ainakaan ollu käsitystä mitä kaikkia virityksiä sitä olisi hyvä olla.

Edelleenkin olen patteritalon kohdalla sitä mieltä, että kannattaa pyytää tarjoukset molemmista pumpputyypeistä ja jos hinnat on samaa luokkaa niin itse valitsisin todennäköisesti tulistinpumpun. Jos taas täydellisyyttä haetaan niin ääripäänä on sitten se DIY pumppu...

No joo "ylivuoto" oli ehkä väärä ilmaisu, ehkä parempi olis ylimääräisenä/kaupanpäällisenä/mukana/samalla jne.
Kyllä se moduuli kasaus on helppoa, joko ne pystyy hankkimaan itse tai putkarin tai toimittajan kautta mutta ei se vaikeaa ole...mä oon vähän sitä mieltä näistä että lopuksi kumminkin se tavallinen tallaaja on yksin näitten kanssa ja siksi asiat on hyvä olla sisäistettynä ja parhaiten ne tulee sisäistettyä suunnittelun/rakentamisen aikana. Ei sitten tarvi jokun pienen ihmetyksen takia välttämättä pyytää 70€/h huoltomiestä tulemaan paikalle ja totemaan että roskasihti pitää putsata, jos ei tohon halua/pysty niin parempi asua rivita- tai kerrostalossa   

Kyllä mäkin tässä talossa pyytäisin tarjouksen vähintään Ekowell-AIT-Stiebel linjalta, ja jos matkalla tulee muita aatoksia niin ehkä joku muukin VV-kone mukaan, tai no ehkä voisin jopa hakea Torneojoen toiselta puolelta tarjouksessa olevan Nibe F1255:n jos olisin ensikyselyn jälkeen vielä sen kannalla...