Käyttöveden lämmittäminen kierukallisilla VPB - varaajilla

[maalämmittää]

Kun Nibellä tehdään käyttövettä, niin manuaaleissa suositellaan meno-paluu lämpötilaeroksi 8-10C.
Minusta tämä on hiukan harhaanjohtava suositus, koska teknisesti erilaisilla kokoonpanoilla on erilaiset ”ajoarvot”.

Suositus toimii manttelivaraajissa esim. Nibe VPA300/200, koska niissä on suuri lämmitettävä vesitilavuus (190 l).

Kierukallisten Nibe VPB mallien vesitilavuus on vain 7,5 l (Cu & Rst mallit) ja 4,8 l (emali) ja suositusnopeudet näissä on 55%  (Cu & Rst) ja 70% (emali).

Minulla on VPB200 ja tein kokeeksi vettä nopeudella 20% (dt n. 8,0), niin silloin kone kävi n. 9,5 minuuttia ja vesi lämpeni n. 2,6C.
Kun nopeus on 40% (dt n. 5,5), niin kone käy noin 17-18 minuuttia ja vesi lämpenee n. 5C.

Eli VPB-malleissa tehdään käyttövettä kunnon nopeudella kerralla pidempään, vesi lämpenee enemmän ja seurauksena on että käynnistyksiä tulee vähemmän (noin puolittuu).

Energian kulutus on "vakio" ja COP asioilla ei tässä niin suurta merkitystä liene.

Mitä mieltä tästä ?.... jatkoväite on tulossa

[juippi]

Minulla on VPB200 ja tein kokeeksi vettä nopeudella 20% (dt n. 8,0), niin silloin kone kävi n. 9,5 minuuttia ja vesi lämpeni n. 2,6C.
Kun nopeus on 40% (dt n. 5,5), niin kone käy noin 17-18 minuuttia ja vesi lämpenee n. 5C.

Mikä tuota kv-lämmityksen käynnistystä ja pysäytystä ohjaa. Varaajan anturi? Miten silloin on mahdollista että pienemmällä kv-pumpun nopeudella on pienempi käynnistys ja pysäytyslämpötilan ero? Vai tarkoitatko veden lämpenemisellä menovettä?

[Matias]

Minulla on VPB200 ja tein kokeeksi vettä nopeudella 20% (dt n. 8,0), niin silloin kone kävi n. 9,5 minuuttia ja vesi lämpeni n. 2,6C.
Kun nopeus on 40% (dt n. 5,5), niin kone käy noin 17-18 minuuttia ja vesi lämpenee n. 5C.

Paljonko noissa mittauksissa on menoveden lämpötila lämmitysjakson lopussa?

[maalämmittää]

KV-lämmityksen käynnistystä ohjaa varaajan puolivälissä oleva anturi (45C).
Koneessa on kyllä arvo veden kv-lämmityksen lopetukselle (52C), mutta millään kokeilemallani pumpun nopeudella ei varaajan lämpötila ole noussut sinne asti.

Menoveden loppulämpötila hitaalla on 62,4C (= korkea menolämpötila) ja nopealla kierrolla hiukan alle tuon.
Tällöin lämmittämisen katkaisee korkea paluulämpötila (= 57,1C).

"Väite": Näistä olen päätellyt, että optimi nopeus VPB varaajissa (ainakin mun 200l mallissa) on kun lämmityksen lopussa meno-paluu on em. suojarajojen lämpötilaero eli 5,3C.

[juippi]

Aika lähellä tuossa mennään Danfossiin vastaavia lukuja. Integroitu varaaja siis kyseessä ja kv-lämmityksen katkaisee pressostaatti, muistaakseni 28,5bar lauhtumispaineessa. Tällöin meno/paluu on n. 62/58C.

Olen tuosta näkemyksestäsi samaa mieltä. Ainakin silloin varaaja tulee täyteen lämpöönsä varattua.

[kotikallio]

"Väite": Näistä olen päätellyt, että optimi nopeus VPB varaajissa (ainakin mun 200l mallissa) on kun lämmityksen lopussa meno-paluu on em. suojarajojen lämpötilaero eli 5,3C.

Optimi aina riippuu siitä mitä haluaa optimoida. Eli mitä tässä kohtaa ?

Menoveden loppulämpötila hitaalla on 62,4C (= korkea menolämpötila) ja nopealla kierrolla hiukan alle tuon.
Tällöin lämmittämisen katkaisee korkea paluulämpötila (= 57,1C).

En ota kantaa tuohon lauhdutindeltaan, mutta jotenkin minusta noin korkeat menoveden lämmöt eivät tunnu houkuttelevilta oman optimini kannalta. Optimoin lähinnä energiankulutusta. Käyntiajat kv-tuotannossa tuntuvat aika merkityksettömiltä, koska näiden jaksojen osuus on niin pieni.
Siis miksi kannattaisi nostaa menoveden lämpö  juuri yli 58 astetta omassani, en ole vielä hoksannut. Hyötysuhde tippuu kuin lehmän häntä jo näissä lukemissa. Käyttöveden riittävyyden ratkaisee kuitenkin se alin lämpö, eli käynnistysraja, ja käynnistyksen nopeus juoksutustilanteessa.
Tuo VPB:n kierukka ei taida olla kovinkaan tehokas, jos paluulämmön  alaosasta ollessa 57 ei pytyn keskiosa ole vielä 52;  8 asteen vaihdinhäviö  (?)  Kuparissa pihistellään, sama  on omassani , jossa se  vaikuttaa juoksutusvaiheessa. Mittasin siitä melko surkuhupaisia lukemia reilun juoksutuksen aikana, eli kv-lämpö pahimmillaan tippuu 10 astetta alle varaajan alaosan lämmön.

[maalämmittää]

"Optimoinnin" tavoitetta kuvattu alussa : pitkä käyntijakso => mahdollisimman paljon lämpötilan nousua => käynnistymisväli harvaksi => käynnistyskertoja vähäiseksi.
Ehkä tavoite oli myös keskustella erilaisten kokonpanojen erilaisista "optimeista" (kenties siinä onnistuen), mutta kuten Make_K oli toisessa ketjussa löytänyt Niben sivuilta tietoa suunnitelluista käynnistysmääristä, niin tämä ei olekaan mikään iso juttu.

Ihan kuten sanoit, KV-energian kulutus on vain n. 10%, mutta jos 400h käyttövettä/vuosi saa tehtyä 1200 käynnistyskerralla verrattuna 2400 kertaan, niin tiedän valintani .
Kokonaiskäynnistysten määrä on nyt 3100-3200 vuodessa.

KV käynnistysraja on nyt 45C (kiertonopeus =37%) ja joskus se oli 40C, niin silloin ohjekirjan 50-55% kiertonopeus oli "optimi". VPB-VARAAJA

Aqua - systeemit lienevät erilaisia kuin VPB-varaajat.