Pumpun valinnasta

[MaalämpöFIN]

Rupesin kysymään myös foorumilaisten näkemystä asiaan eli pähkäilen, että tulisiko ottaa 6kW pumppu vai 8kW pumppu. Alun perin olin 8kW kannalla, mutta nyt en oikein tiedä miten tulisi tehdä, kun olen saanut monenlaista tietoa.

Alla linkki alustavaan mitoitukseen:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4849.msg56954#msg56954

Ja tällaisia perusteluja olen saanut 6kW pumppua suosittelevilta myyjiltä eli mitä te olette mieltä näistä kommenteista (uudiskohde ja kohteeseen tulee vesikiertoine lattialämmitys):

* Ei tule 8 kw kone toimimaan lattialämmityksessä teidän kokoisessa talossa. Jokaista lämpöpumpun kilowattia pitää löytyä 20 l vesimassaa lämmitysverkostossa.
Eli pitäisi löytyä 160 l, mutta sitä ei talossanne todennäköisesti ole. 6 kw kone riittää reilusti sekä lämmitykseen, että käyttöveden tekoon.

* Täystehoisena pumpun teho on 8kW, mutta sitä ei voi suositella. Osatehoisenakin oletettu mitoituksen mukainen sähkövastuksen kulutus vuositasolla on 33kWh eli luokkaa 5 euroa vuodessa.

* Tuo käyttöveden latausnopeus on ainoa isompaa pumppua puoltava seikka varsinkin, kun mitoitusteho on vain 5.3kW. Mutta jos isompi laitetaan, tulee käyntitunteja liian vähän vuodessa ( tässä tapauksessa 2600h kun tavoite on 3500-4000h ) ja käynti on lyhyttä. Tätä voidaan kompensoida puskurivaraajalla.

* Suurinosa Suomessa myydyistä lämpöpumpuista on osatehoisia. Tämä siksi, että lämpöpumpun tarkoitus on säästää energiakuluissa. Täystehoisen pumpun vuosihyötysuhde jää alhaisemmaksi ja lämmityskulut ovat suuremmat vaikka osatehomitoitetussa kylmimmillä säillä olisi hieman sähkövastusta mukana. Tässä teidän tapauksessa kuutioiden mukaan laskettuna kylmimpänä päivänä tehontarve on 5.31kW ja mitoittamani lämpöpumppu on yli tuon eli 6kW ( ja tällä vuoden sähkövastuskulut ovat luokkaa 5 euroa ).

* Betonilaatta toimii puskurina lämmönvaihteluissa, mutta lämpöpumppu lämmittää veden sen putkistoissa jolloin lämpöpumpun käyttöjakso on liian tehokkaalla yleensä luokkaa 10-15 minuuttia. Lämpöpumpun puskuri on se vesimassa mitä se lämmittää. Betonilaatta sitten vain tasaa lämmönvaihteluita.

Eli onko noissa myyjien puheissa perää, että ylitehoisella pumpulla noita käynnistys kertoja tulisi kohtuuttoman paljon joka lyhentää pumpun käyttöikää?

Onko myös niin, että noita käynnistys kertoja tulee siitä huolimatta vaikka onkin lattialämmitys ja suuri betoni massa varaamassa lämpöä?

[Xargo]

Lyhyesti sanottuna myyjä kyllä puhuu asiaa. Tuon vuosihyötysuhteen paremmuudesta suuntaan tai toiseen ei kyllä oikein ole luotettavaa tutkimustietoa. Lähinnä nyt siis kommentoin sitä, että jos lämmönjako on "liian pieni" suhteessa lämpöpumpun antotehoon niin paluuveden lämpötila nousee nopeasti, jolloin käynneistä tulee lyhyitä. Mulla on vähän tätä ongelmaa esiintynyt sen jälkeen kun asensin termostaatit. Eli nyt kun kaikki piirit eivät ole jatkuvasti auki niin käy hieman pätkissä. Tilanne olisi sama jos talo vaan olisi sen verran pienempi, että nuo nyt kiinni olevat piirit puuttuisivat kokonaan. Eli lämmönjako suhteessa lämpöpumpun antotehoon liian pieni.

Sinäänsä en huolehtisi siitä, että käyntitunteja tulee vuositasolla vähän, mutta kovin suuri käynnistysten määrä ei tee kompuralle hyvää. Ei tästäkään tosin ole kovin hyvin puolueetonta faktatietoa olemassa.

Itse kuitenkin valkkaisin joko pienemmän pumpun tai isomman + puskurin. Nyt kun mulla on omassa torpassa vähän turhan järeä pumppu niin puskuri odottaa tuolla kytkemistä.

[AAA]

Minä laittaisin aina puskurin lattialämmitykseen, vaikka sen energiaa söisikin muutawan wh:n, jos vaan tilaa on.

Käyttöveden teossa aivan sama onko 6 vai 8kW pumppu. Ainoastaan säiliön koko ratkaisee. Yksi hana auki vie sen 18-22kW virtaamasta riippuen.

Lisäksi valitsisin sen keskihintaisen tarjouksen en halvinta.

[Roori]

Lyhyesti sanottuna myyjä kyllä puhuu asiaa. Tuon vuosihyötysuhteen paremmuudesta suuntaan tai toiseen ei kyllä oikein ole luotettavaa tutkimustietoa. Lähinnä nyt siis kommentoin sitä, että jos lämmönjako on "liian pieni" suhteessa lämpöpumpun antotehoon niin paluuveden lämpötila nousee nopeasti, jolloin käynneistä tulee lyhyitä. Mulla on vähän tätä ongelmaa esiintynyt sen jälkeen kun asensin termostaatit. Eli nyt kun kaikki piirit eivät ole jatkuvasti auki niin käy hieman pätkissä. Tilanne olisi sama jos talo vaan olisi sen verran pienempi, että nuo nyt kiinni olevat piirit puuttuisivat kokonaan. Eli lämmönjako suhteessa lämpöpumpun antotehoon liian pieni.

Sinäänsä en huolehtisi siitä, että käyntitunteja tulee vuositasolla vähän, mutta kovin suuri käynnistysten määrä ei tee kompuralle hyvää. Ei tästäkään tosin ole kovin hyvin puolueetonta faktatietoa olemassa.

Itse kuitenkin valkkaisin joko pienemmän pumpun tai isomman + puskurin. Nyt kun mulla on omassa torpassa vähän turhan järeä pumppu niin puskuri odottaa tuolla kytkemistä.

Kompataan Xargoa...toimittajat pyrkivät matalimpaan mahdolliseen hintaan ja riskiin takuukuluille. Syyt on tuossa hyvin kiteytettynä ja myöskin isomman pumpun "korjaussarja".
Puskurivaraaja 200-400L tuohon isomman pumpun jatkoksi ja siihen varaajaan käyttöveden esilämmityskierukka niin avot, vastaa paremmin LKV kulutuspiikkeihin kun on iso pumppu ja esilämmitys, varaaja hoitaa pätkätyöt kuriin ja pumppu saa lisää ikävuosia, ja tietysti COP:kin hiukan paranee tuon esilämmityskierukan ansiosta.
Isompi pumppu olis mun valinta, mutta jos puskuri ei ole mahdollista niin näillä mielin  laittaisin pienemmän...

Minä laittaisin aina puskurin lattialämmitykseen, vaikka sen energiaa söisikin muutawan wh:n, jos vaan tilaa on.

Käyttöveden teossa aivan sama onko 6 vai 8kW pumppu. Ainoastaan säiliön koko ratkaisee. Yksi hana auki vie sen 18-22kW virtaamasta riippuen.

Samaa mieltä tuosta puskurista lattialämmitykseen, itselle tulisi 100%:lla.
6kW on aina enemmän kuin 8kW, eli uutta tehdään ~2kW suuremmalla teholla...

[sailor]

8kW:n maalämpöpumppu on 25% tehokkaampi kuin 6kW maalämpöpumppu.

Laitetaan 6kW:n pumppuun esimerkiksi käynnistyshystereesi 3 astetta ja 8kW:n pumppuun 4 astetta, niin eikös ne käy about yhtä monta jaksoa vuorokaudessa?

Jos tuo ylläoleva pitää paikkansa niin ei mitään merkitystä onko 6 vai 8kW:n kone, vaikka toisaalta taas siitä lisätehosta ei ole mitään hyötyä ellei rakenneta esim. autotallia, tai yläkertaan lisää lämmintä tilaa jne.

Joku puskurivaraajan lisääminen lattialämmitystaloon on aivan turhaa hommaa, mikäli se tehdään käyntijaksojen vuoksi. Jos hifistellään tai laitetaan aurinkolämpöä niin sitten eri asia. Kauppias kyllä myy mielellään puskurivaraajan ja siihen liittyvän putkityön nelinumeroisella luvulla. Enkä muuten usko että maalämmöstä myydäään suurinta osaa osatehoisena.

On huomioitava että käyntijakson lyhyys ei ole ongelma, vaan se että niitä käynnistysjaksoja tulee tiheään.

Kannattaa ne termostaatitkin jättää turhina pois. Pistorasia jakotukin viereen ja lisää sitten joskus langattoman termarin ohjaaman toimilaitteen, jos ei piirien säädöllä saa lämpötilaa jossakin halutunlaiseksi.

[juippi]

En itse ainakaan noilla spekseillä laittaisi 6kW isompaa pumppua. Miksi laittaa liian isoa ja sitten kompensoida ylitehoa puskurivaraajalla, jos ei sellaista oikeasti tarvitse.

[Xargo]

Laitetaan 6kW:n pumppuun esimerkiksi käynnistyshystereesi 3 astetta ja 8kW:n pumppuun 4 astetta, niin eikös ne käy about yhtä monta jaksoa vuorokaudessa?

Ongelma tulee siinä (siis ilman puskuria), että tehokkaammalla myllyllä paluuveden lämpötila nousee korkeammaksi ja sitä kautta lauhtumislämpötila nousee ja lämpökerroin pienenee. Lisäksi olettaisin että kompuran käyttöikäkin lyhenee kun joutuu työskentelemään korkeammalla painetasolla.

Puskurivaraaja tietenkin ratkaisee tuon. Lasken nyt myös tulistuspumppujen lämmitysvesivaraajan puskuriksi.

Esim. mulla on tällä hetkellä paluuvesi elää n. 6K kun ennen termostaattien käyttöönottoa paluuvesi vaihteli n. 2K. Lepojakson aikaisen paluuveden lämmön ja käyntijakson lopun ero siis. Tuo käyttäytyy suht lineaarisesti eli keskimäärin lauhtumislämpötila on puolet tuosta erotuksesta korkeampi kuin olisi tarve eli 2K. Se tarkoittaa n. 5% huonompaa lämpökerrointa. Oletan että puskurin myötä päästään vielä vähän tuota 2K:ta parempaan tulokseen.

[juippi]

Ongelma tulee siinä (siis ilman puskuria), että tehokkaammalla myllyllä paluuveden lämpötila nousee korkeammaksi ja sitä kautta lauhtumislämpötila nousee ja lämpökerroin pienenee. Lisäksi olettaisin että kompuran käyttöikäkin lyhenee kun joutuu työskentelemään korkeammalla painetasolla.

Puskurivaraaja tietenkin ratkaisee tuon. Lasken nyt myös tulistuspumppujen lämmitysvesivaraajan puskuriksi.

Esim. mulla on tällä hetkellä paluuvesi elää n. 6K kun ennen termostaattien käyttöönottoa paluuvesi vaihteli n. 2K. Lepojakson aikaisen paluuveden lämmön ja käyntijakson lopun ero siis. Tuo käyttäytyy suht lineaarisesti eli keskimäärin lauhtumislämpötila on puolet tuosta erotuksesta korkeampi kuin olisi tarve eli 2K. Se tarkoittaa n. 5% huonompaa lämpökerrointa. Oletan että puskurin myötä päästään vielä vähän tuota 2K:ta parempaan tulokseen.

Mielenkiintoista kuulla sitten miten sulla Xargo puskuri (oliko se nyt 300l) vaikuttaa asiaan. Veikkaukseni on että et pysty sillä kumoamaan termostaattien aiheuttamaa paluuveden lämpötilan vaihtelua. Betoni on kuitenkin moninkertaisesti parempi lämpötilan varaaja kuin vesi.

korjaus: virheellinen lause yliviivattu

[sailor]

Ongelma tulee siinä (siis ilman puskuria), että tehokkaammalla myllyllä paluuveden lämpötila nousee korkeammaksi ja sitä kautta lauhtumislämpötila nousee ja lämpökerroin pienenee. Lisäksi olettaisin että kompuran käyttöikäkin lyhenee kun joutuu työskentelemään korkeammalla painetasolla.

Puskurivaraaja tietenkin ratkaisee tuon. Lasken nyt myös tulistuspumppujen lämmitysvesivaraajan puskuriksi.

Esim. mulla on tällä hetkellä paluuvesi elää n. 6K kun ennen termostaattien käyttöönottoa paluuvesi vaihteli n. 2K. Lepojakson aikaisen paluuveden lämmön ja käyntijakson lopun ero siis. Tuo käyttäytyy suht lineaarisesti eli keskimäärin lauhtumislämpötila on puolet tuosta erotuksesta korkeampi kuin olisi tarve eli 2K. Se tarkoittaa n. 5% huonompaa lämpökerrointa. Oletan että puskurin myötä päästään vielä vähän tuota 2K:ta parempaan tulokseen.

Jos normaali lattialämmitys tekee COP 4 vuosikertoimen 6kW:n pumpulla eli 15000kWh eli maalämpöpumppu syö 3750kWh ostosähköä. Jos laittaa 8kW:n pumpun ja lämpökerroin on 5% pienempi niin sähköä menee 3947kWh , joka tekee rahassa 23 euroa/vuosi (12snt/kWh).

Tällöin se tonnin puskurivaraaja maksaa itsensä takaisin 43 vuodessa, eli ei koskaan. Olen samaa mieltä että ylimitoittamisella ei saavuteta mitään merkittävää hyötyä, mutta se että lattialämmityksen yhteyteen viritellään jotain varaajia lienee sitä "hifistelyä", eikä tarpeeseen perustuvaa.

[Xargo]

Jos normaali lattialämmitys tekee COP 4 vuosikertoimen 6kW:n pumpulla eli 15000kWh eli maalämpöpumppu syö 3750kWh ostosähköä. Jos laittaa 8kW:n pumpun ja lämpökerroin on 5% pienempi niin sähköä menee 3947kWh , joka tekee rahassa 23 euroa/vuosi (12snt/kWh).

Tällöin se tonnin puskurivaraaja maksaa itsensä takaisin 43 vuodessa, eli ei koskaan. Olen samaa mieltä että ylimitoittamisella ei saavuteta mitään merkittävää hyötyä, mutta se että lattialämmityksen yhteyteen viritellään jotain varaajia lienee sitä "hifistelyä", eikä tarpeeseen perustuvaa.

... mutta mitä maksaa vaikkapa kompuran ennenaikainen vaihtaminen jos käy kovin pätkissä. Esim. jos nyt ajaisin tehdassäädöillä niin tulisi n. 5min käyntijaksot ja kun vuorokaudessa kompura hyrrää n. 8h lämmitysvettä niin käyntijaksoja tulisi näillä keleillä sadan pintaan. Puskurilla ei tarvitse olla niin tarkkana säätöjen kanssa. Siis mun mielestähän tota värkkiä on hauska säätää, mutta kyllä siihen tämänhetkisellä järjestelmällä saa aikaa laitettua. Lähinnä siis herkästi käy niin, että kun paluulämmöt elää niin paljon termostaattien takia, että integraalilaskenta ei oikein annakaan hyvää kuvaa talon lämmöntarpeesta.

Jotenkin vähän hassua, että puskurin hinta kauhistuttaa, mutta toisaalta monessa yhteydessä ollaan valmiita maksamaan suurempiakin summia extrasyvästä kaivosta. Vielä kun sen syvemmän kaivon vaikutus on pienempi kuin tuon puskurivaraajan tuoma lämpökertoimen kasvu. Lisäksi kun otetaan se käyttöveden esilämmitys puskurista niin saadaan sillekin puolelle etua puskurittomaan järjestelmään verraten.

... ja edelleen mulla suurin syy puskurivaraajan hommaamiseen on nimenomaan se hifistely. Eikä siihen kyllä kytkentöineenkään tonnia mene. Niin ja pönttö on siis 400l kahdella kierukalla.

Niin ja vastaavasti jos ilman puskuria tehokkaamman lämpöpumpun korkeampi lauhtumispaine ei haittaa niin sittenhän esim. patterien korkeampi menovesi suhteessa lattialämmitykseen ei haittaa sekään eli samalla logiikalla voi varmaankin todeta, että lattialämmityksestä ei ole lämpökertoimen suhteen pattereihin verraten merkittävää etua...? 

[Roori]

Mielenkiintoista kuulla sitten miten sulla Xargo puskuri (oliko se nyt 300l) vaikuttaa asiaan. Veikkaukseni on että et pysty sillä kumoamaan termostaattien aiheuttamaa paluuveden lämpötilan vaihtelua. Betoni on kuitenkin moninkertaisesti parempi lämpötilan varaaja kuin vesi.

Betoni sinänsä ei ole parempi kuin vesi mutta paremminkin se että sitä betonia on joka tapauksessa ja sitä on baljon, tässäkin 130m2*0.08m=~11m3 ja jos se muutetaan vedeksi niin vastaa se balttiarallaa 2m3 vesivaraajaa.
Toinen asia on sitten se että ei se lämpö siihen betoniin johdu ihan samaa tahtia kuin suoraan veteen...eli se pumpun käyntiaika 2m3 vesivaraajaan on paljon pitempi kuin 11m3 betonivaraajaan...ja vastaavasti tietysti lepoaikakin on pitempi, eli harvakseen pitkiä vetoja.

 

[Xargo]

Toinen asia on sitten se että ei se lämpö siihen betoniin johdu ihan samaa tahtia kuin suoraan veteen...eli se pumpun käyntiaika 2m3 vesivaraajaan on paljon pitempi kuin 11m3 betonivaraajaan...ja vastaavasti tietysti lepoaikakin on pitempi, eli harvakseen pitkiä vetoja.

Juurikin näin. Tästä syystä laitan kunnon kokosen pöntön (tai mikä nyt sitten taas on kunnon kokoinen, muttasiis usein puskurit taitaa olla luokkaa 100l?)

[sailor]

... mutta mitä maksaa vaikkapa kompuran ennenaikainen vaihtaminen jos käy kovin pätkissä. Esim. jos nyt ajaisin tehdassäädöillä niin tulisi n. 5min käyntijaksot ja kun vuorokaudessa kompura hyrrää n. 8h lämmitysvettä niin käyntijaksoja tulisi näillä keleillä sadan pintaan. Puskurilla ei tarvitse olla niin tarkkana säätöjen kanssa. Siis mun mielestähän tota värkkiä on hauska säätää, mutta kyllä siihen tämänhetkisellä järjestelmällä saa aikaa laitettua. Lähinnä siis herkästi käy niin, että kun paluulämmöt elää niin paljon termostaattien takia, että integraalilaskenta ei oikein annakaan hyvää kuvaa talon lämmöntarpeesta.

Jotenkin vähän hassua, että puskurin hinta kauhistuttaa, mutta toisaalta monessa yhteydessä ollaan valmiita maksamaan suurempiakin summia extrasyvästä kaivosta. Vielä kun sen syvemmän kaivon vaikutus on pienempi kuin tuon puskurivaraajan tuoma lämpökertoimen kasvu. Lisäksi kun otetaan se käyttöveden esilämmitys puskurista niin saadaan sillekin puolelle etua puskurittomaan järjestelmään verraten.

... ja edelleen mulla suurin syy puskurivaraajan hommaamiseen on nimenomaan se hifistely. Eikä siihen kyllä kytkentöineenkään tonnia mene. Niin ja pönttö on siis 400l kahdella kierukalla.

Niin ja vastaavasti jos ilman puskuria tehokkaamman lämpöpumpun korkeampi lauhtumispaine ei haittaa niin sittenhän esim. patterien korkeampi menovesi suhteessa lattialämmitykseen ei haittaa sekään eli samalla logiikalla voi varmaankin todeta, että lattialämmityksestä ei ole lämpökertoimen suhteen pattereihin verraten merkittävää etua...? 

En mää nyt oikein jaksa innostua tästä aiheesta, koska miksi sitä lämpöpumppua pitäisi ajaa tehdasasetuksilla ja miksi vaihtoventtiilipumpun kanssa pitäisi käyttää sen käyntiin turmiollisesti vaikuttavia termostaatteja? Vähintään tonni on kupeellaan kun rupeaa normikäyttäjä ostamaan 200-300 litrasta puskuria kytkentöineen.

Hinta ei minua kauhistuta, mutta koska näitä tekstejä lukee moni vähemmän hifistelijä, niin on syytä tuoda esille että mitään puskuria ei kannata lattialämmitystaloon (jossa putket betonissa) laittaa säästömielessä. Samaan hengenvetoon kannattaa myös kertoa ettei termostaatteja kannata asentaa.

Mites näissä COP-laskennoissa on otettu huomioon se että pitempi käyntijakso laskee maapiirin lämpötilaa ja huonontaa vuorostaan COPpia, kun katsoo TRENDiä niin liuos kiertää noin 10min/kierros ja lämpötila laskee sen 2 astetta/kierros. Eli pitempi käyntijakso laskee COPpia enemmän kuin lattiapaluun 2 astetta korkeampi lämpötila 

Hassua että vaihtoventtiilipumpun omistaja rakentaa pumppuunsa tulistuspumpun ominaisuuksia (varaajatilavuutta-sinä) ja taas minä olen laittanut omaan tulistuspumppuuni vaihtoventtiilipumpun ominaisuuksia (opation modaus/ lattiaan varaus). Ei taida olla maailma vielä(kään) valmis 

[Xargo]

Joo eipä siinä, kompromissejahan nämä on aina jossain mielessä. Tuo keruun kylmeneminen pitkällä käyntijaksolla taas omassa tapauksessani tehostaa jäteilmapatterin toimintaa. Tuskin siltikään lähden hakemaan mitään järkyttävän pitkiä jaksoja. Vetää se patterikin jossain vaiheessa jäähän. Ei muutenkaan ollut tarkoitus tässä ketjussa mennä ihan näin yksityiskohtiin.

Lähinnä tuota aloituspostauksen 6kW myllyn perustelua kommentoin, että niinhän se on, että jos 6kW on tarve niin 8kW aiheuttaa mm. pätkäkäyntiä ja jos siitä haluaa eroon niin täytyy laittaa puskuri, joka taas nostaa kustannuksia. Eli kyllä mun mielestä "normikäyttäjän" kannattaa valita se 6kW mylly tuossa vertailussa tai mikä onkaan sopiva talon tehontarpeen ja lämmönjaon suhteen. Tehdasasetuksia kommentoin sen takia kun tuskin kovin moni lähtee säätämään asetuksia esim. siinä määrin mitä itse olen tuota värkännyt. Eli jos tehdassäädöillä laitetaan ylitehokas (lämmönjaon suhteen) mylly pyörimään niin ei se toimi yhtä hyvin kuin sopivan tehokas. Toki sopivalla säätötekniikalla saa sen ylitehoisenkin toimimaan sopivasti. Alitehoisesta taas on vaikea saada lisää mehuja ulos. Termostaatit taas on mun mielestä asumismukavuutta nostava juttu ja siksi meinaan ne pitää käytössä. Tottahan se kyllä on, että vaihtovenan toiminnan ne sotkee, mutta siksi on tuo puskuri tulossa. Ehkä joku suomipumppu olisi ollut mulle parempi ratkaisu, mutta kun en aikanaan asioista hirveästi tiennyt niin siinä yksi syy ja toinen on hinta. Vaihtovena + 500€ puskuri on kyllä halvempi kuin tulistuspumppu.

... ja samaa mieltä olen tuostakin, että ei taida markkinoilla olla myllyä mistä löytyisi kaikki ominaisuudet.

Mutta pointti nyt kuitenkin oli se, että ylitehoinen pumppu on hankalampi säätää toimimaan sopivasti kuin "optimimitoitettu" tai alimitoitettu pumppu. Invertteri olisi tietenkin se looginen ratkaisu, mutta eipä taida markkinoilta toimivaa invertterimasiinaa löytyä.

Mites näissä COP-laskennoissa on otettu huomioon se että pitempi käyntijakso laskee maapiirin lämpötilaa ja huonontaa vuorostaan COPpia, kun katsoo TRENDiä niin liuos kiertää noin 10min/kierros ja lämpötila laskee sen 2 astetta/kierros. Eli pitempi käyntijakso laskee COPpia enemmän kuin lattiapaluun 2 astetta korkeampi lämpötila 

Meinaatko muuten, että sulla tosiaan viinan lämmöt laskee 2K/kierros? Kai siinä kuitenkin jossain vaiheessa aika nopeastikin tulee raja vastaan, jossa lämpö tasaantuu? Esim. mulla käynnin alussa on nyt 5C ja 1h 39min käynnin (lämmitys ja käyttövettä) lopussa tulee 3C. Kierrossa menee vajaa 10min. Noin pitkää pelkkää lämmitysjaksoa en voi ajaa, koska hystereesin maksimiarvo on 15K ja se tulee kyllä vastaan termostaattien kanssa noin pitkällä ajolla näillä keleillä.

[peki]

Tossa mun kaivon romahdus. Kolme astetta tunnissa..
Voisin ajaa huomisen yläkerran lämmitys suljettuna. Alakerrassa 120 neliötä ja 7kw kone. Niin ja sitä vettä on tuolloin noin 15l pumpun kilowattia kohden.

[Xargo]

Munkin pitäisi taas jaksaa viritellä noita 1-wire antureita niin saisi pitkästä aikaa hienoja käppyröitä aikaan. 

Laskeskelin tossa vähän mun tänhetkistä vesitilavuutta per kW ja tällä hetkellä näkyy olevan n. 4,2l/kW. Tuo on siis sen mukaan miten keskimäärin termostaatit on auki/kiinni. Joskus sattuu käyntijaksoja joissa useampi piiri on samaan aikaan kiinni ja hystereesi sitten katkaisee ne. Silloinhan integraalin laskenta menee pieleen ja talo kylmenee. Ei se kyllä sisälämmöissä tunnu ellei satu sitten todella monta sellaista peräjälkeen.

[peki]

Husdata on hyvä, ja sopii vissiin sullekin ehkä

[justus01]

Aloittajalle on toisen viestiketjun perusteella tulossa 400m maapiiri, joten mitään keruupiirin lämpötilan "romahtamisia" ei ole luvassa 
Omien kokemuksien mukaan (108m2/8,8kw) myöskään mitään erityisiä pätkäkäyntiäongelmiakaan ei ole luvassa valitsipa sitten 6kw tai 8kw pumpun ilman puskuria tai puskurin kanssa, kunhan ei lämmitystä tarpeetomasti termostaateilla ala ahdistamaan.

[MaalämpöFIN]

Kiitoksia kaikille viestiketjuun vastanneille.

Kuten vastanneiden viestistä näkee, niin en taida olla kovin helpon päätöksen edessä, kun täälläkin monta eri näkemystä asiaan.

Viestiketjuun saa laittaa jatkossakin mielipiteitä ja näkemyksiä asiaan, niin koitan ottaa niistä apuja 6kW ja 8kW pumpun valinnan tekemiseen.

[peki]

No niin tossa käppyrää tältä paivältä kun yläkerta on suljettu ja 120m2 8cm betonii lämpes.
Päätelmänä 6kw mylly riittää vallan hyvin. Kuopio on tosin pohjoisempana ja pakkasjaksot kestoltaan ehkä eri luokkaa kuin eteläsuomessa.
Kiinnittäisin enemmän huomiota juuri tuohon vesitilavuuteen lämmityspiirissä.
Itsellä on runkolinja 32mm bex ja 20mm putket valussa.
Kone oli kaatunut yöllä ja käppyrästä näin ollen puuttuu yksi lämmitys ajo yöltä.
Ei mahdu kun yksi kuva kerrallaan.

[peki]

Uusi yritys.
Tämä toinen käppyrä on 12.11 otettu ja koko talo lämmin. Pari astetta taisi olla ulkona lämpöisempääkin.
Älä vaan mitään puskurii enää laita oli pumpun koko kumpi hyvänsä.

[ylläpito on poistanut liitteen]