Maalämpö saneerattavaan pieneen omakotitaloon

[mazello]

Toivoisin arvon foorumilaisilta kannanottoja/mielipiteitä seuraavaan tapaukseen liittyen.

Eli hiljattain ostettuun Kanta-hämeessä sijaitsevaan 1963 rakennettuun n. 85 lämmitettävän neliön puurunkoiseen omakotitaloon ollaan uusimassa lämmitysjärjestelmää ikääntymisen vuoksi. Nyt talossa asuu kaksi henkilöä, mutta mitoitus on pyydetty järjestään neljälle.

Lämmönjako tapahtuu vesikiertolämmityksellä, jossa on mukana vanhoja 70-luvun yhden lehden pattereita kuin 90-luvulla saneerattuja kahden lehden pattereitakin. Eniten käytössä olevien huoneiden kolme yksilehtistä sekä vuotanut kaksilehtinen tullaan ainakin uusimaan maalämmön tulon yhteydessä.

Nykyisin talo on lämminnyt sähkö/puukattilan yhdistelmällä. Niiden suhteista ei ole muuta tietoa kuin, että syyskuuhun 2012 mennessä "valtaosin puulla" ja sen jälkeen yksinomaan sähkövastuksella, koska talo jäi tyhjilleen. Syyskuuhun 2012 asti luvuissa on mukana kotitaloussähkö ja sen jälkeen pelkkä ylläpitolämmitys.

Vuosi/kk Sähkönkulutus kWh

2008        16387
2009        20214
2010        21188
2011        20112
2012        19817

1.11.-31.12.2012        4932
1.1.28.2.2013            4746
1.3.-30.4.2013           3333
1.5.-3.7.2013             523

Kumpi tarjouksis vaikuttaa järkevämmältä vai kummatkin? Ovatko oikein mitoitettuja, onko jotain huomiota herättävää?

Neljästä tarjouksesta on valikoitunut "finaaliin" kaksi:

Tarjous 1

Thermia Diploma 6kw
Kokonaisenergian tarve: 18 091 kWh
Energian kulutus: 7122 kWh
Kaivon kokonaissyvyys: 120m

Tarjous 2

Stiebel WPC 5 + SBP 100
Kokonaisenergian tarve: 17 223 kWh
Energian kulutus: 5085 kWh
Kaivon kokonaissyvyys: 115m

Taloudellisesti ja sisällöllisesti tarjoukset ovat aikalailla yhdenvertaiset.


...
Editoinut "tomppeli.: poistin lisäämäni liitetiedoston, jotta liitetiedostokansio ei täyttyisi liiaksi!

[tomppeli]

Nykyisin talo on lämminnyt sähkö/puukattilan yhdistelmällä. Niiden suhteista ei ole muuta tietoa kuin, että syyskuuhun 2012 mennessä "valtaosin puulla" ja sen jälkeen yksinomaan sähkövastuksella, koska talo jäi tyhjilleen. Syyskuuhun 2012 asti luvuissa on mukana kotitaloussähkö ja sen jälkeen pelkkä ylläpitolämmitys.

Vuosi/kk Sähkönkulutus kWh

2008        16387
2009        20214
2010        21188
2011        20112
2012        19817

1.11.-31.12.2012        4932
1.1.28.2.2013            4746
1.3.-30.4.2013           3333
1.5.-3.7.2013             523

Laitoin tietojasi taulukkoon liitin siitä PDF -tulosteen omaan viestiisi.

Koetin laskeskella lämmitystarvetta eri tavoin.
Tässä yläpuolella on sähkönkulutuslukemia eri vuosilta. Ne ovat ilmeisesti talon kokonaiskulutuksia, joista pitää vähentää taloussähkön osuus, noin 4000 kWh/vuosi. Toisaalta niihin pitää lisätä polttopuun osuus, joka on tuntematon.
Tällä jaksolla on vain ylläpitolämmitys, ilman taloussähköä: 1.11.-31.12.2012 = 4932 kWh.
Muunsin sen lämmitystarvelukujen avulla vuosikulutukseksi, josta tuli 22.600 kWh/keskiarvovuosi.
Jos laskin sen perusteella lämpöpumpun koon, tuli siitä 8,9 kW, eli paljon suurempi, kuin sinulle tarjotut pumput.
Tämäkään ei tuntunut oikealta, kun lämmitystarpeeksi tuli niinkin suuri, kuin 18,7 Wh/m3/Ap/vuosi. luulisi tuon arvonolevan lähellä 15-16 Wh/m3/Ap/vuosi.

Laskin sitten talon lämmitystarpeen lämmitettävän alan ja rakennusvuoden perusteella.
Nyt pumpun tehoksi tuli 7,33 kW ja rakennuksen ominaiskulutukseksi 15,7 Wh/m3/Ap/vuosi, joka tuntuisi todellisemmalta.

Tässä jää nyt kysymysmerkkejä.
Sinulle tarjotut pumput ovat kuitenkin liian pienitehoisia.

Tämä laskelma on vain suuntaa antava, ei mikään takuumitoitus.
Sitovan takuumitoituksen saat alan ammattisuunnittelijalta tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.

[mazello]

Hmm.. mielenkiintoista. pitää syventyä tarkasti tuohon ja kokeilla eri luvuilla sekä keskustella pumppumyyjien kanlämmitettäessä. 

Käytetyn polttopuun määrän arviointia vaikeuttaa vielä että pesässä on poltettu suurimmaksi osaksi ties mitä hakkuujätettä ja risua puulla lämmitettäessä.

Kiitoksia arviostasi!

[mazello]

Nyt sain Thermian edustajalta vastaavan tarjouksen suuremmalel eli 8kw pumpulle.

Ehdottelee kaivon aktiiviporaussyvyydeksi 133m

Energiankulutus pysyy luonnollsiesti samana ja pumpun kaikkineen tarvitsema energia olisi 6 238kWh /v

Kuulostaako täällä asiantuntijoiden korvaan kaivon mitoitus oikealta ja energiankulutus normaalilta?

Yleisestiottaen suurempi pumppu + kaivo ei tulisi maksamaan edes merkittävästi lisää, joten jos tämä mitoitus on järkevä, niin ihmettelen miksei lähdetty jo alunalkaen kasilla liikenteeseen.

[tomppeli]

Saattaa olla aika tavalla kohdallaan tämä tarjous.

[justus01]

Yleisestiottaen suurempi pumppu + kaivo ei tulisi maksamaan edes merkittävästi lisää, joten jos tämä mitoitus on järkevä, niin ihmettelen miksei lähdetty jo alunalkaen kasilla liikenteeseen.

Todennäköisesti siksi, että kauppias käyttää maahantuojan/valmistajan ruotsalaista mitoitusohjelmaa. Ruotsalaiset uskovat osatehoisen olevan parempi kuin täystehoinen.

[JPN]

Ruotsissa ja Norjassa sähkön kuluttajahinta on selkeästi pienempi.  Tuttavaperhe asuu pohjois-Norjassa ja nyt ovat laajentamassa +180m2 (mielestäni) aika kevyesti tehtyä taloaan.  Mitään LTO tms.  juttuja ei noissa - 90 luvulla tehdyissä taloissa ole ja suora sähkölämmitys.


Olen yrittänyt kysellä paljonko sähkön menee,  mutta ei tunnu kiinnostavan.  Lasku kuulemma on 2-300€/2kk. Laajennuksessa jatketaan samaan malliin


Tuolla varmaan suuri kulutus takaa riittävät tuotot. Meillä kun on hurahduttu 'säästämään', niin sähkövero ja katteet kerää 'ilmat' pois. Ehkäpä täällä palstalla pitäisi ruveta kehumaan mahd. sähkösyöppöjä ratkaisuja, mutta jotta kulutus ei tippuisi liiaksi ja hinta pysyisi kurissa