Takka taitaa kumminkin olla kaikkien kestosuosikki...ei se erityisemmin kohdistu tiettyyn "kansanryhmään" 
Ei kyllä MLP-talous tuosta selviä halvan IV:n ja +kulutusten kanssa alle 4M, nouvei... sielläkin heilutaan apulaitesähköjen kanssa ~6M:ssa
Ja jos se takka ei kiinosta, niin sitten se mainitsemani ~½-maapiiri PILPIn eteen lämmitysapuihin/viilennykseen/kosteudenpoistoon, tai toisaalta taitaa takka% taloista olla niin suuri että tulee se siltikin...
Kyllä ne niin ~samalla viivalla ovat loppupeleissä saavutuksellisesti+kustannuksellisesti, että valinta oikeastaan on siinä että "kummasta tulee parempi lopputulos kyseiseen kohteeseen?"
Joo takka on jees vaikka ihan sisustuselementtinä, mutta jos se vaaditaan jonkin lämmitysjärjestelmän kunnolliseen toimintaan niin pitäähän sitä tarkastella lämmitysjärjestelmän osana eli takka + hormi kustannuslaskelmiin mukaan.
MLP:n luvuissa käytetty markkinointicoppeja ihan kuten PILPin hyötysuhteena käytetty markkinointihyötysuhdetta. Molemmat ovat siis yltiöpositiivisia. Tosin mulla menee 4500kWh/a isomman talon, suuremman käyttövesimäärän ja isomman ilmamäärän kanssa... Mulla kyllä on se jäteilmapatteri eli tavallaan mun laitos onkin MLP:n ja PILPin hybridi. Enkä mä PILPiä vastaan ole. Enhän muuten olisi sitä jäteilmapatteriakaan laittanut jos en uskoisi siitä saatavan lisäpotkua mutta kyllä näissä kannattaa tunnistaa laitteiston rajoitukset. Sekä käytännössä että teoriassa.
Tässä pikainen laskelma, miten LTO:lla varustettu PILP toimii teoriassa -10C pakkasilla (+21C sisäilma, 69l/s ilmavirta):
Ulkoilma (-10C) LTO:lle -> +8,6C sisään, jäteilma tässä vaiheessa +2,4C. +2,4C. Jäähdytetään jäteilma siihen -15C lukemaan eli 1,45kW teho. Kun nostetaan +8,6C tuloilma sisäilman tasolle niin vielä jää 420W tehoa vaikka siihen käyttöveteen tai lämmityskiertoon + kompuran ottoteho COP3 mukaan laskien (todellisuudessa huonompi kun jäteilma jo -15C) eli yhteensä 900W. Nimellisottotehoksi ilmoitetaan 1,9kW ja nyt käytin siis arvoa 480W (laskettu siis antotehon ja COP3:n mukaan).
Talon hetkellinen tehontarve (johtuminen) on noilla keleillä 4kW eli jollain muulla pitää lämmittää taloa 3,1kW teholla + käyttövesi. Jos mennään sillä 4MWh/a käyttöveden kulutuksella niin sieltä tulee 460W eli 3,56kW mukaanlukien käyttövesi. Vuorokaudessa siis 85,4kWh + PILPin kulutus sähköverkosta. Käyttösähköstä voi tulla jotain 10kWh luokkaa eli 75kWh vaikka sitten niillä ilmaisilla puilla. Eli n. 22kg klapia kaveriksi niin sitten saadaan lämmöt pidettyä siellä +21C paikkeilla. Onko se nyt sitten reilu 3 pesällistä...
Näin siis jos jäteilman rajana on se -15C. Jos vedetään kylmemmäksi niin saadaan katettua suurempi osa lämmitystarpeesta, mutta lämpökerroin huononee ja tulee lisää jäätymisongelmia. Toinen vaihtoehto saada suurempi teho on nostaa ilmavirtausta, mutta tällöin myös lämmityksentarve nousee kun vaihdetaan enemmän ilmaa. Kun mennään tuota -10C kylmempiin ilmoihin niin tilanne pahenee entisestään. Lämpimillä keleillä tietysti tilanne on aivan toinen, mutta ei kai sitä kukaan ole toisin väittänytkään. Eli siis PILP ei oikein sovellu Suomen ilmastoon. Siis jos sillä pitäisi talvella lämmittää talo asumiskuntoon. Tuossakin esimerkissä yli 100% hyötysuhde, mutta kuinkas käy sen lämmittämisen. Nämä on just näitä juttuja, millä näitä laitteita myydään.
Mutta eipä siinä. Kuten sanottua, PILP tehostamaan MLP:n toimintaa on kyllä ainakin musta toimiva systeemi ja eräänlainen toteutus tuolla rullailee tälläkin hetkellä. Ei siitä vaan yksistään ole lämmitysjärjestelmäksi.