Öljykattilan käyttö puskurivaraajana

[Sakur]

Tällä hetkellä öljylämmitys, n.3000l/v. Asuttu tässä vasta 6kk, niin ei ole tarkkoja tietoja. Patterilämmitys. Muutaman asteen pakkasessa pattereille menee 48deg ja paluu on reilu 40deg, kiertovesipumppu 30W asennossa (muut vaihtoehdot 45 ja 60W). Shuntti on käsisäätöinen ja se on puolivälissä. Kattilan lämmöt 60deg. 2-pesäinen Arimax-III kattila on vuodelta -83, poltin -10. Ei-varaava takka olkkarissa ja puukiuas. Lattialämmitystä on tulossa sitä mukaa kun lattiamateriaaleja vaihdetaan. Talo -64. Koneellinen ilmanvaihto +LTO on tarkoitus asentaa jatkossa, nyt painovoimainen.

Reikä on jo pihassa ja putket tulevat pannuhuoneeseen, aktiivisyvyys 185m. Pumppua ei ole (päätöksiä energia-avustuksista odotellaan), eikä tarjouksia kysytty, mutta Nibe 1245 10kW (sis 170l käyttövesivaraajan) on ykkösvaihtoehto. Asennuksen teen varmaan itse. Varaajaksi hyvä valinta näyttäisi olevan 500-800l kolmella kierukalla yms laajennusvaralla, hinta on vain 2000e tienoilla ja se on mielestäni aika suolainen.

Kysymys: miksi en käyttäisi nykyistä kattilaa puskurivaraajana ja käyttöveden esilämmitykseen? Tilavuutta en tiedä, mutta kait siinä jotain on kun lämmin vesi on suunnilleen riittänyt. Siinä on yhteet varaajalle, joihin lämpöpumpun voisi ymmärtääkseni kytkeä. Patterit eivät naksuisi ja pumpun käyntiaika olisi pidempi. Käyttövesi tulee jo valmiiksi kattilan läpi, asentaisi pumpun 170l säiliön sen jatkoksi. Termarit pattereista täysin auki, shuntti myös ja ohjaisi kattilan lämpötilaa pelkän ulkolämpötilan mukaan + ehkä Niben sisälämpötila-anturi. Kesällä kattila saisi olla kylmänä. Pannuhuoneessa tilaa riittää ja pumppu sijoitettaneen kattilan lähelle. Pannuhuoneessa ei ole muuta lämmitystä. Huone on maan alla, eli lämmitystarve ei ole kovin suuri. Vanhan kattilan lämpimänä pitäminen, vaikkakin aiempaa alemmassa lämpötilassa, riittäisi varmaan lämmityksenä sopivasti, nykyisin muutaman asteen pakkasellakin on 19deg.

Olisko järkeä?

[KotiEnossa]

Kyllähän se Arimax jonniin verran "varastoi" lämpöä... mutta mutta...

Itse purkaisin moisen pois... ja jos siihen tilaan sitten sopis vaikka isompi varaaja. 1000-2000 litran ovaalivaraaja sopii ovistakin sisään...ainakin useinmiten. Niitä kierukoita sitten auringolla tai VILP lämmittäen jos laajennat systeemiä joskus.

"Maastoa" pitäis kurkata vähän tarkemmin ennenkuin mitään exaktia ohjetta antaa...

[tomppeli]

Arimax 30:n vesitilavuus on noin 250 litraa, onkohan sama, kuin Arimax-III:n tilavuus.
Se ei ole kovin paljon, mutta ehkä riittäisi.
Ongelmana vain on, että kattilan lämmöneristyskyky ei ole riittävän hyvä.
Varaajana se tuhlaa lämpöä.

Miten olisi laittaa joku varaajallinen tulistuslämpöpumppu?
Siinä on valmiina varaajatilavuutta sekä pattereiden kiertovedelle, että käyttövedelle.
Tulistuspumppuja on muun muassa Ekowellillä, Lämpöässällä, Gebwellillä ja Oilon-Geoprolla.
Varmaan muitakin löytyy.

Alla periaatepiirros tulistuspumusta:

[sumu]

Laitoin syksyllä Nibe invertterimallin ja jätin kattilan puskurivaraajaksi. Syynä lähinnä mahdollinen sähkökatkosriski, eli saan pikkugenulla polttimen ja pumput pyörimään.
Kattilassa noin 200 litraa tilavuutta. Se ei todellakaan päästä lämpöjä harakoille, pintalämpö n. 22 astetta kun vesi luokkaa 40. Latoin tulon suoraan sunttiventtilin kautta, niin että lattialämmölle on oma sunttaus kattilan jälkeen. Muuten menee pattereille. Molemmille piireille omat pumput (7W ja 45W vievät tehoa).
Mitään isoa varaajaa ei mielestäni kannata laittaa. Käyttövedelle on erillinen 300 litran varaaja, mikä riitää hyvin 5 hengen pereheelle.

[Matias]

Oletko jotenkin tukkinut piippuun menevän ilmavirtauksen tulipesän ja savukanavien osalta.
Nehän on luonnostaan eristämättä ja sitä kautta vesi lämpiää tehokkaasti  kun poltin käy.
Ettei kävisi niin että nuo pinnat nyt jäähdyttää vettä kun lämmitys on maalämpökoneella .

[sumu]

Jep, villaa palokanava täynnä. Muuten kylmenee, niinkuin mainitset.
Lattialämpö palaa puskurille eli kierto päällä silloinkin kun mlp tekee käyttövettä.

[tomppeli]

Tällä hetkellä öljylämmitys, n.3000l/v. Asuttu tässä vasta 6kk, niin ei ole tarkkoja tietoja. Patterilämmitys. Muutaman asteen pakkasessa pattereille menee 48deg ja paluu on reilu 40deg, kiertovesipumppu 30W asennossa (muut vaihtoehdot 45 ja 60W). Reikä on jo pihassa ja putket tulevat pannuhuoneeseen, aktiivisyvyys 185m. Pumppua ei ole (päätöksiä energia-avustuksista odotellaan), eikä tarjouksia kysytty, mutta Nibe 1245 10kW (sis 170l käyttövesivaraajan) on ykkösvaihtoehto.

Tällaiselta näyttäisi laskelma:
TULOSTE                  
MAALÄMMITYSLASKELMA                  
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!                  
Asuintalo ”Sakur”                  
Jyväskylän seudulla                  
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla.                  Tulostuspäivä            24.01.2012      
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi (=Ominaiskulutus /m2)      ?? m2      -      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi (=Ominaiskulutus /m3)      ?? m3      -      Wh/m3/Ap/v
Vuotuinen rakennusten lämmitystehon tarve            21 500 kWh      
Asukkaiden määräksi valittu            4 hlö      
Jolloin vuotuinen käyttöveden lämmitystehon tarve olisi            4 000 kWh      
Vuotuinen lämpöenergian tarve yhteensä            25 500 kWh      
Sen tuottamiseen kuluisi lämmitysöljyä            3 000 litraa      
Jos öljyn litrahinta hinta on            1,180 €      
Lämmittäminen pelkästään öljyllä maksaisi vuodessa            3 540 €      
Jos sähkön kWh hinta on            0,120 €      
Lämmittäminen pelkästään suorasähköllä maksaisi vuodessa            3 060 €      
                  
Pumpun COP -arvoksi lämmityskäytöllä valittu            3,0 COP      
Pumpun COP -arvo lämpimän käyttöveden tuottamisessa            2,6 COP      
Pumpun vuotuinen kokonais- COP -arvoksi saadaan laskemalla            2,93 COP      
Käyttöveden lämmittämiseen pumppu kuluttaa vuodessa            1 538 kWh      
Talon lämmittäminen lämpöpumpulla kuluttaisi sähköä vuodessa            7 167 kWh      
Täystehoisen lämpöpumpun sähkön kokonaiskulutus vuodessa olisi            8 705 kWh      
Lämpöpumpun sähköverkosta ottama sähkö maksaisi vuodessa            1 045 €      
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella öljylämpöön verrattuna            2 495 €      
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella suorasähköön verrattuna            2 015 €      
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu            185 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu (oC)            4,6 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K)            3,0 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.            26 417 kWh      
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!)            Riittävä.      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -20C -lämpötilalla            7,9kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -25C -lämpötilalla            9,0 kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -30C -lämpötilalla            10,1 kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -35C -lämpötilalla            11,2 kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -40C -lämpötilalla            12,2 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI            10,0 kW      
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka            -29,5 C      
Tuossa ulkolämpötilassa pumppu käy jatkuvasti                  
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö alkaa laskea ilman lisälämmönlähdettä.                   
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.                   
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP)                  
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin            2 550 h      
Koko vuoden keskimääräinen käyntiaikasuhde on            29,1%      
Laskennassa käytetty koko vuoden Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku)            4945 AP      
Laskennassa käytetty tammikuun Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku)            789 AP      
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!                  
...
Tämän laskelman mukaan mitoitus on aika tavalla kohdallaan.
Mitoitus perustuu kuitenkin yksinomaan ilmoittamaasi polttoöljyn vuosikulutusarvioon. Toivottavasti se on oikea!
Talosi neliöt ja kuutiosta eivät ole tiedossa. Niistä voisi karkeasti nähdä, onko kulutusarvio kohdallaan.
...
Maalämpöpumppu ei pysty juurikaan tuottamaan yli +55C -lämpöistä patterien kiertovettä.
Saatat joutua suurentamaan joidenkin keskeisten tilojen lämpöpatterien kokoa.

[Sakur]

Tuolla näkyy olevan juuri samanlainen kattila myytävänä:
http://www.nettimarkkina.com/arimax-3-kaksoispesa-kattila/916888

Vaikea sanoa kuinka suuri tilavuus siinä on, aika matala se on, mutta toisaalta kaksi palopesää ja leveys ja syvyys ehkä vähän enemmän kuin nykykattiloissa.

800-900mm mahtuu ovesta, eli ovaalivaraaja eristeet irroitettuna varmaan menisi. Suuri, 1000-2000l, varaaja houkuttelisi, ainakin jotkut ovat saaneet sellaisella hyviä hyötysuhteita (ilmeisesti iso varaaja on kesät kylmänä). Mutta hinta noissa on aika kova jos vertaa; kaivo n.3500e (kotital väh jälkeen), pumppu reilu 6000e (siitä vähenee vielä mahd. energia av. n.900e ja jotain satasia voi saada 3kpl öljysäiliö+1v vanha poltin). Varaajaan 2000e on prosentuaalisesti paljon, jos hyöty on "vain" parempi COP sekä se etteivät patterit naksu. Ehkä tuon rahan laittaisi mieluummin lattilämmitykseen, tosin sekin tarvisi varmaan mielellään jonkinlaista puskuria, jotta käyntiajat pitenisivät.

Mitä eri pumppujen hintoja olen löytänyt forumeilta ja joistakin hinnastoista, on tullut se käsitys että tulistinpumput maksavat tässä kokoluokassa 8-10te. Toisaalta jos ne sisältävät valmiiksi vesitilavuutta, eikä tarvisi puskuriksi eikä veden esilämmitykseen erillistä varaajaa, niin hintaa tulee siinä takaisin.

Veto piipun kautta ja sen tukkimistarve ei tullut mieleenkään. Se pitää varmasti tehdä.

Kesällä ja välikeleillä kattilan pito kuumana hukkaa kyllä lämpöä ympäristöön. Syksyllä pannuhuone oli selvästi kuuma kun kattila oli 60deg. Nyt kun on ollut -8deg ja pakkanen kiristynyt -18 tänä iltana, pannuhuoneessa on edelleen 19deg, mikä on tarpeettoman paljon. Kuitenkin, MLP hukkaisi vähemmän sikäli kuin kattilaa pidettäisiin syksy/kevät ehkä 30-40deg lämmössä ja kesällä kylmänä. Talvella hukkuu kyllä varmaan turhaan pannuhuoneen lämmitykseen MLP käytössäkin.

Jos varaajan jättää Nibesta pois niin hinta laskee niin vähän että sillä ei saa edes puskurivaraajaa (430-580e Niben kamppeet) eikä lähellekään sellaista, missä olisi samassa käyttöveden tekoa ja puskurivaraajaa (>1400e).

[Sakur]

...
Tämän laskelman mukaan mitoitus on aika tavalla kohdallaan.
Mitoitus perustuu kuitenkin yksinomaan ilmoittamaasi polttoöljyn vuosikulutusarvioon. Toivottavasti se on oikea!
Talosi neliöt ja kuutiosta eivät ole tiedossa. Niistä voisi karkeasti nähdä, onko kulutusarvio kohdallaan.
...
Maalämpöpumppu ei pysty juurikaan tuottamaan yli +55C -lämpöistä patterien kiertovettä.
Saatat joutua suurentamaan joidenkin keskeisten tilojen lämpöpatterien kokoa.

Ed. asukas asui yksin (+70v ikäinen) ja koitin useampaan eri kertaan kysellä öljynkulutuksesta, kuten "oliko kaikkina talvina sama, vai enemmän kylminä", mutta en saanut muuta irti kuin että "no sen 3000l siinä meni". No, 1.8.2011 oli ehkä 200-400l pohjalla ja tankattiin 3000l. Sen mitä 3kpl 1500l ovaalisäiliöstä hieman vinolla pohjalla saa laskettua ja mitattua niin astepäiväluvuilla korjattuna vuoden 2011 sääoloihin laskettuna 2700l olisi menekki. Tuohon sisältyy kyllä paljon epätarkkuutta ja -11 taisi olla aika lämmin vuosi.

Nyt on 2hlö. Kokonaisneliöt 230m2 sis 32m2 autotalli, virallinen asuinpinta-ala 145m2. Kuutioita 540m3. Perustuvat omiin mittauksiin ja niistä tehtyihin CAD kuviin, tästä kun ei ollut kuin alkuperäiset paperipiirustukset ja talo oli muutamista kohdin selvästi poikkeava. Alakerrassa on 80m2 tiloja, jotka ovat lähes kokonaan maan alla eli lämmitystarve on niiltä osin vähäisempi. Jämerästi rakennettu kivitalo, ulkoseinät 40cm. Useimmat ikkunat 3kr, toissijaisissa tiloissa on 2kr. Laskin että pattereita on talossa 25kpl, joista 12kpl:ssa on tällä hetkellä virtaus kiinni. Ei ole meillä käyttöä -> ovi kiinni ja patteri kiinni. Jos tulee käyttöä niin huone lämpenee nopeasti. Autotallin lämpötila on 13-15deg jos siellä puuhaan, muuten patterit kiinni. Sinne näkyy vuotavan lämpöä muualta eli 7-8deg on ollut vähin mitattu pienellä pakkasella patterit kiinni kun ei ole kovempia pakkasia ollut.

Kaikenkaikkiaan neliöiden, valmistumisvuoden ja kuutioiden mukaan varsin hankala verrata. Jos 3000l pitää yhtään paikkaansa niin aika hyvin pysyy lämpö sisällä ikäisekseen/kokoisekseen. Olisikin öljyostoista kirjanpito edelliseltä omistajalta ja lisäksi kommentit huonelämpötiloista. Tulin vähän siihen tulokseen että ei se ammattisuunnittelija ole meitä harrastelijoita viisaampi, jos ei ole muuta kättä pidempää kuin "3000l/vuosi"  :-/

[tomppeli]

Laitoin neliöt ja kuutiot taulukkoon.
Jakamalla kuutiot neliöillä, tulee huonekorkeudeksi 2,35m, joka ei ole kovin paljon!
Tässä taulukkoa uudelleen ja edelleenkin laskettuna 3000 ltr/vuosi kulutuksen mukaan:

Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi (=Ominaiskulutus /m2)      230 m2      20,7      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi (=Ominaiskulutus /m3)      540 m3      8,8      Wh/m3/Ap/v
Vuotuinen rakennusten lämmitystehon tarve            23 500 kWh      
Asukkaiden määräksi valittu            2 hlö      
Jolloin vuotuinen käyttöveden lämmitystehon tarve olisi            2 000 kWh      
Vuotuinen lämpöenergian tarve yhteensä            25 500 kWh      
Sen tuottamiseen kuluisi lämmitysöljyä            3 000 litraa      
Jos öljyn litrahinta hinta on            1,180 €      
Lämmittäminen pelkästään öljyllä maksaisi vuodessa            3 540 €      
Jos sähkön kWh hinta on            0,120 €      
Lämmittäminen pelkästään suorasähköllä maksaisi vuodessa            3 060 €      
                  
Pumpun COP -arvoksi lämmityskäytöllä valittu            3,0 COP      
Pumpun COP -arvo lämpimän käyttöveden tuottamisessa            2,6 COP      
Pumpun vuotuinen kokonais- COP -arvoksi saadaan laskemalla            2,96 COP      
Käyttöveden lämmittämiseen pumppu kuluttaa vuodessa            769 kWh      
Talon lämmittäminen lämpöpumpulla kuluttaisi sähköä vuodessa            7 833 kWh      
Täystehoisen lämpöpumpun sähkön kokonaiskulutus vuodessa olisi            8 603 kWh      
Lämpöpumpun sähköverkosta ottama sähkö maksaisi vuodessa            1 032 €      
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella öljylämpöön verrattuna            2 508 €      
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella suorasähköön verrattuna            2 028 €      
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu            185 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu (oC)            4,6 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K)            3,0 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.            26 257 kWh      
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!)            Riittävä.      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -20C -lämpötilalla            7,9kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -25C -lämpötilalla            9,0 kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -30C -lämpötilalla            10,1 kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -35C -lämpötilalla            11,2 kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -40C -lämpötilalla            12,2 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI            10,0 kW      
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka            -29,5 C
Tuossa ulkolämpötilassa pumppu käy jatkuvasti                  
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö alkaa laskea ilman lisälämmönlähdettä.                   
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.                   
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP)                  
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin            2 550 h      
Koko vuoden keskimääräinen käyntiaikasuhde on            29,1%      
Laskennassa käytetty koko vuoden Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku)            4945 AP      
Laskennassa käytetty tammikuun Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku)            789 AP      


20,7 Wh/m2/Ap/v ja 8,8 Wh/m3/Ap/v kertoo varsin hyvin eristetystä rakennuksesta. (Matalaenergiatalo noin 7 Wh/m3/Ap/v.)

[Sakur]

Laitoin neliöt ja kuutiot taulukkoon.
Jakamalla kuutiot neliöillä, tulee huonekorkeudeksi 2,35m, joka ei ole kovin paljon!

20,7 Wh/m2/Ap/v ja 8,8 Wh/m3/Ap/v kertoo varsin hyvin eristetystä rakennuksesta. (Matalaenergiatalo noin 7 Wh/m3/Ap/v.)

Asuintilojen korkeus on normaali, 240-250cm, alakerrassa on 210cm eli ka. korkeus on tuota luokkaa.

Jos osaa tiloista pidetään alemmassa kuin normaalissa huonelämpötilassa, mitä se sitten onkaan 21deg tms, niin Wh/m2 -lukemat paranevat. Eikös nyrkkisääntönä ole 3%/1deg. Ainakin meidän käytössä lämmityskauden aikana useassa huoneessa on alempia lämpötiloja. Vaikea sanoa edellisestä asukkaasta vs. kertomansa 3000l/v kulutus. Siitäkin huolimatta lämpöenergian kulutus on pienehkö. Tein maan alla olevaan seinään läpiviennin keruupiirin putkille ja siellä rakenne oli betoni + villa + tiili yht 40cm. Käsitys on se että tuo on -64 aikaan ollut minimimääräyksiä selvästi järeämpi rakenne. Naapurin mukaan tämä(kin) talo on rakennusvaiheessa hyötynyt muutaman km päässä olevasta rakennustuotealan tehtaasta, josta on saanut materiaaleja edullisesti. Oli miten oli, vasta pidempään öljyllä lämmitettynä tai MPL:lla alkaa näkemään todellista kulutusta, toistaiseksi on vielä epävarmuutta.

Niin olen ollut vaihtoventtiilipumpun kannalla vs. tulistuspumppu koska ei ole erityisen suurta lämpimän veden käyttöä (veden kulutus yht 240l/vrk/2hlö viimeisen 1kk aikana ka.). Ja vaikka tällä hetkellä onkin patterit, niin ne olisi tarkoitus korvata lattialämmöllä muistakin syistä kuin MLP, esim keittiöön on tulossa kivilaatta ja kylppärin laatoitus menee ulkonäkösyistä vaihtoon ja osassa huoneista oleva muovimatto vaihtuu parkettiin tai laminaattiin.

Mietin tuossa että mikäli kytkee MPL:n kattilaan niin vaihtoehdoista:

a) kytkee pumpun kierron kattilan 2" varaajaliitäntöihin. Meno ja paluu ovat vierekkäin, en tiedä onko sisällä "oikosulun" erotinta.

b) tuodaan pumpulle patterikierrosta palaava vesi. Se olisi mahd. kylmää. Viedään vesi MLP:lta kattilaan sisään vaikka varaajaliitännästä.

B olisi varmaan parempi. Tällöin patterikierrossa nyt oleva kiertovesipumppu voisi jäädä tarpeettomaksi ja sitä + manuaalishunttia voisi käyttää tulevaisuudessa lattialämmityksen vedenkiertoon.

[258m2]

Pattereiden pinta-ala öljylämmitystaloissa ei ole ihan optimaalinen maalämmölle, jossa olisi hyvä olla enemmän pinta-alaa. Käytännössä hyötysuhde laskee kovemmilla pakkasilla, jolloin kannatta ottaa suosiolla pykälää suurempi pumppu kuin laskelma tarjoaa. Porareikä kannattaa laskea mahdollisen maksimikulutuksen mukaan. Näin säästyy tulevilta ongelmilta. Jos aikaisemman asukkaan muistelema kulutus on 3000 litraa, on se todennäköisesti alakanttiin. Ihmisillä on taipumus muistella asiat aina hieman positiivisemmassa valossa. Nämä on näitä käytännön vinkkejä...

[sumu]

Se on juuri noin. Vanhanaikaiset patterit ei optimaalisia mutta toisaalta toimivat keskimäärin ok. Hyötysuhdehan kärsii. Pitäisi siis saada lisää p-alaa.
Tuota isojen varaajien hyötysuhdetta ja ylipäänsä käyttöä en ymmärrä? Jos 200-300 l kv varaaja takaa lämpimän käyttöveden, niinkuin se 5 hlön perheessä allekirjoittaneella tekee, niin miksi suurempi?
Itsellä öljykattilan 200 l puskurina ja siis toimii. Ei vuoda lämpöä kunhan tukkii savukaasutilan piipulle. Muuten eristysten suhteen ei uudemmalla kattilalla tarvi muuta, ei hukkaa.
Ja kokeilin sitä avustavana kun alkas pakkaset olla joku viikko sitten n 30 ast, auttaa kummasti vetämään parina päivänä öljyllä piikkiä alas.

[Sakur]

Päivitystä tähän projektiin.

Niben 8kW F1245 pumppu on pyörinyt muutaman päivän käyttövettä lämmittäen. Pumpussa itsessään 180l varaaja. Päädyin jättämään puskurivaraajan pois systeemistä, lisätään myöhemmin jos on tarve. Lattilämmitystä on tulossa talveksi 48m2.

Vuoden öljynkulutukseksi selvisi n.2600-2700l, sillä 3000l ostos ei vuodessa kulunut kokonaan.

Käyttöveden säädöt ovat nyt 30deg käyntiin ja 35deg seis (+2vk välein legionella kuumennus). Nämä säiliön alaosasta ja vesi otetaan käyttöön yläosasta, jossa on n.7deg kuumempaa. Tehtaan säästötila on 40/44 ja normaali 43/47. 30/35 asetuksilla lämmintä vettä riittää ongelmitta, paremmin kuin öljykattilan (60deg) aikana. Jos illalla käy saunassa ja kompura pyörii niin seuraavan kerran kompura voi käynnistyä vasta seuraavana iltana, hyvin pysyy lämpö tallessa. Keskimäärin nyt 5,7 starttia/vrk ja ainakin yhden jakson pituus oli loggerissa 8,0min. Näillä lukemilla tarkoittaisi 528kWh/v käyttöveden lämmitykseen eli 60eur/v - melkolailla ilmaista  No, lukemat huononevat kun kaivon vesi ja tekninen tila kylmenevät talvella ja mittatarkkuus on vielä huono kun  vasta 3,5vrk on takana.

Kaivosta tulee 7,1-7,2deg nestettä kun kompura ei ole päällä ja viinapumppu on koko ajan. Kompuran käydessä uloslähtö on 3,5-3,8deg. Eli 3,3-3,7deg on eroa ja viinapumpun nopeusasetus 100%. Aika kovaa saa pumppu pyöriä.

[tomppeli]

Niben 8kW F1245 pumppu on pyörinyt muutaman päivän käyttövettä lämmittäen. Pumpussa itsessään 180l varaaja. Päädyin jättämään puskurivaraajan pois systeemistä, lisätään myöhemmin jos on tarve. Lattilämmitystä on tulossa talveksi 48m2.

Jos tuo 48m² on betonilattiaa, toimii se varaajana ja vähentää puskurivaraajan tarvetta.
Helpottaa pätkäkäyntiongelmaa.
Kerrohan sitten aikanaan, kunhan kunnon pakkaset tulee, kuinka pumppu on hoitanut hommansa.

[Sakur]

Hyvin on toiminut. 48m2 7-8cm paksua betonilattiaa. Patterit naksuivat hieman, siten että tyynyn vieressä ollut patteri häiritsi nukahtamista kovalla pakkasella, kovimmillahan pumppu käy 24/7 eikä veden lämpötila juuri vaihtele. Enemmän häiritsi veden virtausääni patterissa, piti laittaa pumppua pienemmälle ja käymään koko ajan samalla nopeudella. Varsinaisessa makkarissa lattialämmitys niin eivät äänet haitanneet.

Pumpun mitoitus oli sopiva, 100% käyttöaste riittää n. -23deg.

Asensin pumpulle oman sähkömittarin. Nyt kun n. 95% lämmityskaudesta on kulunut, kWh mittarissa on lukema 6099,45. Vuosikulutusarvio siis 6444kWh/v=820e/v. Öljyä kului n. 2650l/v eli noin 2860e/v, säästöä 2042e/v. Bruttokustannus jotain 13500e (reikä 6700e, Nibe 6200e, putkikamoihin muutama satanen, itse asennettu) ja nettona kun vähennetään kotitalousvähennys, energia-avustus, vanhojen öljytavaroiden ja jäljelle jääneen öljyn (900l) myynti jotain 8000e. Takaisinmaksuaika 3,9v.

Huomattava vielä kun vertaa vuosikulutuksia että kiertovesipumppua on pidetty 50% tietämissä 24/7, jotta lattiavaluun sitoutunutta lämpöä on saatu siirrettyä patterilämmityksellä toimiviin huoneisiin. Kiertovesipumpun sähkönkulutushan ei ole öljylämmityksen aikaan mennyt lämmityksen piikkiin. Nyt pesukoneille menee lämmin vesi, eli niiden sähkönkulutus lienee hieman laskenut öljylämmityksen aikaisesta.

Liitteenä kulutuslukemia. Punainen asteikko vasen, sinisen oikea. Energian hintana on käytetty 12,732 sent/kWh, joka laskee hieman (~8%) kun määräaikainen soppari loppuu syksyllä. Ajanjakson alkuosalla sähkö oli halvempaa, mutta ei ole huomioitu. Lukemat ovat heiluneet varsinkin alussa kun on testattu kaikenlaista ja muutettu säätöjä. Yksi hyppy tulee lokakuun alussa kun loma-ajan oli lämmitys pienemmällä ja joutui laittamaan lämmöt täysille palatessa, jotta kivitalo lämpenisi siedettävässä ajassa.

Startit 3991, kumul käynti h, 3063, käyttövettä 227h, aikakerroin 13,9, ajanjakso 255vrk.

[Seagear]

Hyvin on toiminut. 48m2 7-8cm paksua betonilattiaa. Patterit naksuivat hieman, siten että tyynyn vieressä ollut patteri häiritsi nukahtamista kovalla pakkasella, kovimmillahan pumppu käy 24/7 eikä veden lämpötila juuri vaihtele. Enemmän häiritsi veden virtausääni patterissa, piti laittaa pumppua pienemmälle ja käymään koko ajan samalla nopeudella. Varsinaisessa makkarissa lattialämmitys niin eivät äänet haitanneet.

Pumpun mitoitus oli sopiva, 100% käyttöaste riittää n. -23deg.

Asensin pumpulle oman sähkömittarin. Nyt kun n. 95% lämmityskaudesta on kulunut, kWh mittarissa on lukema 6099,45. Vuosikulutusarvio siis 6444kWh/v=820e/v. Öljyä kului n. 2650l/v eli noin 2860e/v, säästöä 2042e/v. Bruttokustannus jotain 13500e (reikä 6700e, Nibe 6200e, putkikamoihin muutama satanen, itse asennettu) ja nettona kun vähennetään kotitalousvähennys, energia-avustus, vanhojen öljytavaroiden ja jäljelle jääneen öljyn (900l) myynti jotain 8000e. Takaisinmaksuaika 3,9v.

Huomattava vielä kun vertaa vuosikulutuksia että kiertovesipumppua on pidetty 50% tietämissä 24/7, jotta lattiavaluun sitoutunutta lämpöä on saatu siirrettyä patterilämmityksellä toimiviin huoneisiin. Kiertovesipumpun sähkönkulutushan ei ole öljylämmityksen aikaan mennyt lämmityksen piikkiin. Nyt pesukoneille menee lämmin vesi, eli niiden sähkönkulutus lienee hieman laskenut öljylämmityksen aikaisesta.

Liitteenä kulutuslukemia. Punainen asteikko vasen, sinisen oikea. Energian hintana on käytetty 12,732 sent/kWh, joka laskee hieman (~8%) kun määräaikainen soppari loppuu syksyllä. Ajanjakson alkuosalla sähkö oli halvempaa, mutta ei ole huomioitu. Lukemat ovat heiluneet varsinkin alussa kun on testattu kaikenlaista ja muutettu säätöjä. Yksi hyppy tulee lokakuun alussa kun loma-ajan oli lämmitys pienemmällä ja joutui laittamaan lämmöt täysille palatessa, jotta kivitalo lämpenisi siedettävässä ajassa.

Startit 3991, kumul käynti h, 3063, käyttövettä 227h, aikakerroin 13,9, ajanjakso 255vrk.

Hyvännäköisiä lukuja! Aika samoissa tunnelmissa on täälläkin menty poislukien että tuota lattialämmitystä ei ole lainkaan.