GS vai SH ?

[alan_mies]

Rakenteilla on 1½ kerroksinen puurakenteinen talo 215 m2 ja autotalli 40 m2, lämmintä yhteensä noin 710 m3. Geopron mitoitti GS 9:n 170 m porakaivolla.

Saavutanko mitään käytännön hyötyä, jos valitsenkin SH-mallin? Hintaero on luokkaa 1700 euroa. Veden kulutus ei ole erityisen suuri, talossa on kyllä 3 suihkua. Viilennyssysteemi on tarkoitus toteuttaa.  

Maallikkona tuli mieleen, jotta varaajaa tuskin tarvii uusia, vaikka pumpun joskus vaihtaisikin, mutta säästö taitaa olla tuolta osin aika vähäinen.

[alan_mies]

Täsmennän vielä kysymystäni - tarkoitin käytännön hyödyllä hyötysuhteen paranemista, eli onko laitteen sähkönkulutus pienempi SH:lla kuin GS:llä, ja liittyykö SH-malliin muita etuja kuin suurempi lämminvesikapasiteetti ja alijäähdytin.

[hillo]

Onhan siinä sh-mallissa parempi hyötysuhde lämpimän veden tuotannossa ja osin myös lämmityksessä, tosin lukuja en osaa sanoa tai että onko ero merkittävä.
Se ero ainakin on, että se lämminvesi riittää joka tilanteessa eikä saunakytkimien kanssa tarvitse pelailla. Saunakytkinhän tarkoittaa sitä, että laitat sähkövastuksen päälle.
Itselläni on sh7 ja tyytyväinen olen ollut.
Kumpaa muuten myyjä suosittelee?

[jaris]

Paljon suurempi merkitys on sillä, mihin pumpun asennat ja tarvitsetko lämpimän veden hanasta tulon nopeuttamiseen ruoskapumpun vai et.

Ruoskapumppu sekoittaa veden varaajassa, kerrostuminen jää tapahtumatta ja käytännössä lämmität myös alaosan lähes yläosan lämpöiseksi.

jasso

[Jarno]

SH:n erillisessä varaajassa on kaksi erillistä lämpimän käyttöveden kierukkaa. Kun kiertopumpun paluun kytkee niiden väliin, niin palaava lämmin vesi ei lämmitä varaajan alaosaa lainkaan, vaan jäähdyttää yläosaa sillä teholla, mikä kierrossa hukkuu.

Erillisen tulistinlämmönvaihtimen ansiosta tämän ei pitäisi lämmityskaudella johtaa myöskään siihen, että yläosan lämmittämisen takia myös alaosa lämp-e-n-i-si enemmän kuin on tarve.

Itselle tulossa tälläinen kytkentä, mutta tarkoitus laittaa kiertopumppuun myös ohjelmoitava ajastin.

  Jarno

[alan_mies]

Myyjä tarjosi GS:ää, kysyi lämpimän veden käyttötarpeesta, jonka luulen jäävän kohtuulliseksi, kun poreallasta tms. ei ole.

Tuosta ruoskapumpun tarpeesta minulla ei ole mitään tietoa, kunnan vesijohdosta vesi ainakin tulee todella kovalla paineella - onko sillä tässä merkitystä?

Pumppu tulee tekniseen tilaan asuinrakennukseen, seinän takana ovat kaksi kolmesta suihkusta.

Nyt sain Nibestä todella hyvän tarjouksen, niin hyvän, että on pakko harkita, vaikka laite ei yllä lähellekään Geopron tasoa.

[Jarno]

"Ruoskapumpulla" tarkoitetaan ilmeisesti lämpimän veden kiertopumppua. Jos lämpimän veden käyttöpisteet ovat kaukana varaajasta, voi kierto olla tarpeen, ettei tarvitse laskea vettä hukkaan ja odottaa lämmintä vettä.

Kierto kuluttaa energiaa (kiertolenkin hukkateho ja pumpun ottoteho), mutta toisaalta säästää lämmintä vettä (koska putkeen jäähtynyt lämmin käyttövesi tuli putkeen lämpimänä, eli on kertaalleen lämmitetty) ja tietenkin hermoja, kun ei tarvitse nakuna suihkussa laskea jaloille kylmää vettä.

  Jarno

[alan_mies]

Nyt ymmärsi amatöörikin. Lämpimän veden kiertoa ei tule, matka on lyhyt suurimmasta osasta vesipisteitä, sen osasin ottaa jo taloa suunniteltaessa huomioon.

Todennäköisesti päädyn kustannussyistä GS:ään tai muun merkin vastaavaan.

[Sepi]

Terve kaikille!
Olemme rakentamassa matalenergiataloa Etelä-Suomeen ->188neliöö ja n. 700 kuutio. Olemme päätyneet Geoproon pumppuun, mutta ongelma on gs vai sh. Minkälaisiin taloihin te olette laittaneet tuon tulistin mallin? Meille ei tule poreammetta eikä ammetta yleensä, on vain kaksi suihkua ja viisi henkeä riittääkö gs malli tähän hyvin? Entä mitä etuja on sh-mallissa verrattuna gs-malliin? Hyötysuhteeltahan sh on hieman parempi, mutta investointi eroahan se ei ikinä kuoleta...mutta se ei olekkaan oleellista, vaan se kumpi on sopivampi.

Toinen kysymys on se, että kannattaako laittaa kahta piiriä lattialämmitykseen, vai onko sama jos asian tekee lattialämmityksen kautta siten että mukavuuslämpö pysyy kosteissa tiloissa "jakotukin" kautta?

Kiitos vastauksista!

[KimmoK]

@sepi

Matalaenergiataloon SH7 voi olla reiluhkon kokoinen (turhan isotehoinen ehkä) GS:ää lienee pienemmillä tehoilla???

Lämmönjaosta:
2.piiriä
TAI
1 piiri ja  termostaatit sulkemaan kesäksi muut kuin kostean tilan piirit
TAI
suljet keväällä muut piirit käsin & avaat syksyllä

jne... olen spekuloinut tota tuonne lämmönjakopuolelle

[Tero]

@sepi

Matalaenergiataloon SH7 voi olla reiluhkon kokoinen (turhan isotehoinen ehkä) GS:ää lienee pienemmillä tehoilla???

Lämmönjaosta:
2.piiriä
TAI
1 piiri ja  termostaatit sulkemaan kesäksi muut kuin kostean tilan piirit
TAI
suljet keväällä muut piirit käsin & avaat syksyllä

jne... olen spekuloinut tota tuonne lämmönjakopuolelle

Minulla on SH7 ja 170 neliöta / 450 kuutiota. Toimii hienosti. Oli hieman kalliimpi, mutta lämmintä vettä riittää mainiosti. Yläosan lämpötilapyynti on ollut 56 astetta ja vastus pois päältä.

Jos laskee vain 15w tehoa per kuutio max. tehontarve on noin 10,5kW / 700 kuutiota.
Laittaisin SH 7 tai SH 9 mallin.

SH mallin valinta riippuu nimenomaan käyttöveden tarpeesta ei talon koosta. GS tyypin 11 mallilla pystyy lämmittämään vaikka yli 300 neliön matalaenergiataloa.

[Sepi]

Niin se parin tonnin hintaero vähän mietityttää... meillä kun ei ainakaan toistaiseksi ole suuri käyttöveden kulutuskaan. Kuitenkin uusitekniikka ja tulevaisuuden mahdollinen poreamme tms. kiinnostaa. Tuo kaksi piiri tekniikkakin vähän mietittyttää, eli tarvitseeko L2 piiri myös oman paisuntasäiliön? Ja onko siitä lopulta hyötyä ...
Toinen kysymys koskee noita varaajia, kun on shb ja shak malleja, mitä eroja niillä on? Toinen on pyöreä toinen neliö onko muita eroja? Miten hinnan laita, onko toinen halvempi?  

[Tero]

Niin se parin tonnin hintaero vähän mietityttää... meillä kun ei ainakaan toistaiseksi ole suuri käyttöveden kulutuskaan. Kuitenkin uusitekniikka ja tulevaisuuden mahdollinen poreamme tms. kiinnostaa. Tuo kaksi piiri tekniikkakin vähän mietittyttää, eli tarvitseeko L2 piiri myös oman paisuntasäiliön? Ja onko siitä lopulta hyötyä ...
Toinen kysymys koskee noita varaajia, kun on shb ja shak malleja, mitä eroja niillä on? Toinen on pyöreä toinen neliö onko muita eroja? Miten hinnan laita, onko toinen halvempi?  

Varaajat on kait samanlaisia paitsi muoto.
Ilman toista piiriä tulee toimeen hyvin. Asetuksiin min. menovedeksi esim 27 astetta. kylppärissähän ei ole termostaattia vaan suora virtaus. Kesä sulku esim. 23 astetta tms.

Tällä asetuksella kylppärin lattia on lämmin ja kuivaa aina. 27 astetta on muistaakseni Uponorin suositus.

[Sepi]

Terve taas!
Niin kertokaa nyt ihmeessä miksi olette päätyneet SH- malliin ja erillisvaraajaan? Onko muita syitä kuin suuri käyttöveden kulutus eli amme tms.

Onko täällä yleens GS-mallin omistajia, onko rohkaisevia/kannustavia mielipiteitä omasta laitteestaan?

Entä tuo lämpökaivon syvyys mistä johtuu niin suuret erot kaivojen syvyyksissä vaikka on samat pumput? Meille on mitoittettu Sh/Gs 7/75 ja kaivon syvyys 150m, mitä olen seurannut joillain on 190m syviä kaivoja vastaavalla kokoonpanolla, mistä moiset erot johtuvat?

[Kuumaa_kalliosta]

Voi olla pahimmillaan lämpöpumppumyyjän katalaa laskelmointia: ehdotetaan matalaa ja halvempaa kaivoa, jotta asiakas saadaan ostamaan pumppu isommalla katteella.

Tällaisissa tapauksissa kannattaa pyytää laskelman tekijältä perusteet mitoitukseensa. Jos lämmön saanto poikkeaa oleellisesti yleisestä mitoituksesta (50 W / metri), on siihen oltava kunnon perusteet. Muuten pelataan huonommalla hyötysuhteella ja jäätymisriskillä.

[KimmoK]

Kaivon mitoituksesta:
@Kuumaa_kalliosta
"(50 W / metri)"

Siis tuon pitää kattaa maalämpöpumpun huippuenergian tarve maapiiristä?
Mistä tuo laskentatapa juontaa juurensa?
Onko se GeoPron oma keksintö?

SULPU neuvoo laskemaan toisin.
(about vuotuinen lämmitysenergian tarve*2/3*Xm, tarkempi kaava heidän web sivuillaan, x:ää en muista)

@Tero
"Kesä sulku esim. 23 astetta tms. "

Siis mikä "sulku"?