Käyttöveden riittävyys

[eksile]

Tervehdys.

Tein käyttövesitestin Ekowellin EVT 1002 -pumpulle vm. 2004. Tulistinpumppu, varaaja 360 litraa.
Pumpun käynnistymistä ei estetty (ei siis pelkkä varaaja testi), juoksutus 8 L/min 37-38 asteista vettä termostaattihanasta.

Tarkoitus oli katsoa ns. tappiin saakka, mutta kun 28 minuutin juoksutuksen jälkeen käyttöveden lämpötila pumpulta lähtiessä oli vielä 47,6 astetta niin kettuunnuin ja päätin uusia testin lähiaikoina virtaamalla 12 L/min.

Ohessa on liitekäyrästö (ainakin pitäisi olla) ja muutama sanallinen kommentti:

Lämpötilat alussa: Säiliön alaosa 45,3 , yläosa 65,2 astetta. Kompura käyntialue näillä keleillä 38-45 astetta alaosan lämpöjen mukaan. Logiikka varmistelee kuitenkin käyttöveden riittävyyttä, koska menovesi 28,8 asteista ja sen mukainen ajoalue olisi 32-38 astetta. Pumppu pysähtyi pari minuuttia ennen testin alkua, ulkona 6 astetta lämmintä.

Juoksutus alkaa...mittaustulokset puuttuu muutamalta ensimmäiseltä minuutilta, meni aika virtauksen säätämiseen.

7 min kompura hyrähti käyntiin, käyttövesi pumpulta 50,6 astetta. Juoksutettu 56 L.
Alaosan lämpötila pudonnut 6 astetta, yläosa vain asteen. Käyttövesi esilämmitetään alaosassa (todennäköisesti isommalla kierukalla) joten kompura herää aikaisin.

15 min käyttövesi pumpulta 49,4 astetta. Juoksutettu 120 L.
kaivon (+210 m) 1. kierros täyttyy koska paluun lämpötila lähtee laskemaan hiljalleen
Alaosan lämpötila pudonnut käynnistymisen jälkeen vain 1,8 , yläosan 3,7 eli syödään yläosan reserviä.

20 min käyttövesi pumpulta 48,8 astetta. Juoksutettu 160 L.
Alaosan lämpötila pudonnut käynnistymisen jälkeen 2,8 , yläosan 6,2 astetta.

22 min käyttövesi pumpulta 48,4 astetta. Juoksutettu 176 L.
Paluu kaivoon laskee alle nollan, -0,1 asteeseen. Tulo 2,9 astetta.

25 min käyttövesi pumpulta 47,8 astetta. Juoksutettu 200 L.
Alaosan lämpötila pudonnut käynnistymisen jälkeen 3,8 , yläosan 8,7 astetta.

28 min käyttövesi pumpulta 47,6 astetta. Juoksutettu 224 L.
Alaosan lämpötila pudonnut käynnistymisen jälkeen 4,3 , yläosan 10,0 astetta.

Testi lopetettu. Suihkuveden lämopötila 37,2 astetta.

- Alaosan/yläosan viilenemissuhde 0,49...0,43.
- Normaali lattiakierto päällä testin aikana, 2 piiriä. Menoveden lämpötilat 28,8 (220 m2) ja 31,2 (74 m2).
- Tasaisen vauhdin taulukolla 37 asteista vettä saadaan n. 460-470 L ennenkuin säiliön yläosan reservi lopettaa avunannon kompuralle eli yläosan lämpötila laskee n. 40 asteeseen.
- Tarkoittaa tunnin keskeytyksetöntä suihkuttelua.
- Sen jälkeen kompura on omilllaan...

Toki huomattava on että testi on pätevä juuri nyt:
- Talvella kompressori käy menoveden ohjaaman, käyntialueella 32-38. Vastaavasti yläosan lämpö on helposti 70-75 astetta. Varastoitunut energiamäärä lienee aina suurinpiirtein sama, matemaatikot voi ynnäillä. Täytyy tehdä uusi testi tammi-helmikuussa ja toinen heinäkuun helteillä.
- Kesällä taas määräävä tekijä on käyttövesi, ja käyntialue on 44-50 astetta,  yläosan lämmöt vastaavasti 58-62.

Tuliko jo sanottua että koskaan ei ole lämminvesi loppunut?

[peki]

Tervehdys.

Tein käyttövesitestin Ekowellin EVT 1002 -pumpulle vm. 2004. Tulistinpumppu, varaaja 360 litraa.
Pumpun käynnistymistä ei estetty (ei siis pelkkä varaaja testi), juoksutus 8 L/min 37-38 asteista vettä termostaattihanasta.

Tarkoitus oli katsoa ns. tappiin saakka, mutta kun 28 minuutin juoksutuksen jälkeen käyttöveden lämpötila pumpulta lähtiessä oli vielä 47,6 astetta niin kettuunnuin ja päätin uusia testin lähiaikoina virtaamalla 12 L/min.

Ohessa on liitekäyrästö (ainakin pitäisi olla) ja muutama sanallinen kommentti:

Lämpötilat alussa: Säiliön alaosa 45,3 , yläosa 65,2 astetta. Kompura käyntialue näillä keleillä 38-45 astetta alaosan lämpöjen mukaan. Logiikka varmistelee kuitenkin käyttöveden riittävyyttä, koska menovesi 28,8 asteista ja sen mukainen ajoalue olisi 32-38 astetta. Pumppu pysähtyi pari minuuttia ennen testin alkua, ulkona 6 astetta lämmintä.

Juoksutus alkaa...mittaustulokset puuttuu muutamalta ensimmäiseltä minuutilta, meni aika virtauksen säätämiseen.

7 min kompura hyrähti käyntiin, käyttövesi pumpulta 50,6 astetta. Juoksutettu 56 L.
Alaosan lämpötila pudonnut 6 astetta, yläosa vain asteen. Käyttövesi esilämmitetään alaosassa (todennäköisesti isommalla kierukalla) joten kompura herää aikaisin.

15 min käyttövesi pumpulta 49,4 astetta. Juoksutettu 120 L.
kaivon (+210 m) 1. kierros täyttyy koska paluun lämpötila lähtee laskemaan hiljalleen
Alaosan lämpötila pudonnut käynnistymisen jälkeen vain 1,8 , yläosan 3,7 eli syödään yläosan reserviä.

20 min käyttövesi pumpulta 48,8 astetta. Juoksutettu 160 L.
Alaosan lämpötila pudonnut käynnistymisen jälkeen 2,8 , yläosan 6,2 astetta.

22 min käyttövesi pumpulta 48,4 astetta. Juoksutettu 176 L.
Paluu kaivoon laskee alle nollan, -0,1 asteeseen. Tulo 2,9 astetta.

25 min käyttövesi pumpulta 47,8 astetta. Juoksutettu 200 L.
Alaosan lämpötila pudonnut käynnistymisen jälkeen 3,8 , yläosan 8,7 astetta.

28 min käyttövesi pumpulta 47,6 astetta. Juoksutettu 224 L.
Alaosan lämpötila pudonnut käynnistymisen jälkeen 4,3 , yläosan 10,0 astetta.

Testi lopetettu. Suihkuveden lämopötila 37,2 astetta.

- Alaosan/yläosan viilenemissuhde 0,49...0,43.
- Normaali lattiakierto päällä testin aikana, 2 piiriä. Menoveden lämpötilat 28,8 (220 m2) ja 31,2 (74 m2).
- Tasaisen vauhdin taulukolla 37 asteista vettä saadaan n. 460-470 L ennenkuin säiliön yläosan reservi lopettaa avunannon kompuralle eli yläosan lämpötila laskee n. 40 asteeseen.
- Tarkoittaa tunnin keskeytyksetöntä suihkuttelua.
- Sen jälkeen kompura on omilllaan...

Toki huomattava on että testi on pätevä juuri nyt:
- Talvella kompressori käy menoveden ohjaaman, käyntialueella 32-38. Vastaavasti yläosan lämpö on helposti 70-75 astetta. Varastoitunut energiamäärä lienee aina suurinpiirtein sama, matemaatikot voi ynnäillä. Täytyy tehdä uusi testi tammi-helmikuussa ja toinen heinäkuun helteillä.
- Kesällä taas määräävä tekijä on käyttövesi, ja käyntialue on 44-50 astetta,  yläosan lämmöt vastaavasti 58-62.

Tuliko jo sanottua että koskaan ei ole lämminvesi loppunut?

Hieno testi
Pari kysymystä.
Muutitko asetuksia vai lähteekö pumppu aina käyntiin ton 7min kuluttua kun juoksutus alkaa?
Otitko virtaama näytteen kun suihkuputki oli ylhäällä tangossa?
Voisitko tehdä testin vielä pelkän varaajan varassa pumppu suljettuna.
 Kuinka monta suihkuu on käytossä yhtäaikaa?

[Opation]

Tervehdys.

Tein käyttövesitestin Ekowellin EVT 1002 -pumpulle vm. 2004. Tulistinpumppu, varaaja 360 litraa.
Pumpun käynnistymistä ei estetty (ei siis pelkkä varaaja testi), juoksutus 8 L/min 37-38 asteista vettä termostaattihanasta.

Tarkoitus oli katsoa ns. tappiin saakka, mutta kun 28 minuutin juoksutuksen jälkeen käyttöveden lämpötila pumpulta lähtiessä oli vielä 47,6 astetta niin kettuunnuin ja päätin uusia testin lähiaikoina virtaamalla 12 L/min.

Ohessa on liitekäyrästö (ainakin pitäisi olla) ja muutama sanallinen kommentti:

Lämpötilat alussa: Säiliön alaosa 45,3 , yläosa 65,2 astetta. Kompura käyntialue näillä keleillä 38-45 astetta alaosan lämpöjen mukaan. Logiikka varmistelee kuitenkin käyttöveden riittävyyttä, koska menovesi 28,8 asteista ja sen mukainen ajoalue olisi 32-38 astetta. Pumppu pysähtyi pari minuuttia ennen testin alkua, ulkona 6 astetta lämmintä.

****

Toki huomattava on että testi on pätevä juuri nyt:
- Talvella kompressori käy menoveden ohjaaman, käyntialueella 32-38. Vastaavasti yläosan lämpö on helposti 70-75 astetta. Varastoitunut energiamäärä lienee aina suurinpiirtein sama, matemaatikot voi ynnäillä. Täytyy tehdä uusi testi tammi-helmikuussa ja toinen heinäkuun helteillä.
- Kesällä taas määräävä tekijä on käyttövesi, ja käyntialue on 44-50 astetta,  yläosan lämmöt vastaavasti 58-62.

Tuliko jo sanottua että koskaan ei ole lämminvesi loppunut?

Hienosti toimii ja lämmin vesi riittää. Jos kerran riittää noin hyvin niin miksi varaaja on noin kuumana? Ilmeisesti lattialämmitystalo jos menovesi noin alhainen. Luulisi että tuossa voisi kulutusta vielä pienentää laskemalla varaajan lämpöjä hieman. Siis vain sen verran että lämmintä riittää, sitä ominaisuutta on oppinut arvostamaan Lämpöässän kanssa.

Lämpöässä voisi muuten plagioida tuota Ekowellin tekniikkaa. Taitaa olla ainut mahdollisuus saada toimiva tulistustekniikka pieneen varaajaan.

[Peca]

 Taitaa olla ainut mahdollisuus saada toimiva tulistustekniikka pieneen varaajaan.

Tuohon sen verran, että Thermian G2/G3 on varmasti yhtä toimiva mahdollisuus. Tulistusteho poistetaan erilliseen käyttövesivaraajaan, jolloin talon lämmitys ei sekoita käyttöveden lämpötilaa.
Viime talvena näin patterilämmityskohteen, missä käyttövesivaraajan lämpötila oli 93 astetta   Oli jo liian kuumaa, muutin asetuksista MAX HGW arvoksi 75 astetta, jolloin kovilla pakkasjaksoilla käyttövesi ei lämpiä liian kuumaksi. Ja samalla saadaan ajoittain koko kompressoriteho talon lämmitykseen.

Muutama kohde on tullut vastaan, missä G2 koneella ei ole tarvinnut Joulu-Helmikuussa koneen tehdä yhtään varsinaista käyttövesijaksoa, tulistus on pitänyt käyttöveden kuumana.

Hyvin näkyy Ekowell tekevän tulistamalla käyttöveden, onko tuo alaosan lämpötila 32-38 kylmäaineen lauhtumislämpötila?

-Peca-

[Jebu]

Täällä yksi kohde, jossa G3 on saanut käyttövedet tehtyä ilman varsinaista käyttövesijaksoa helmi-kuluva kuu. Perheessä 5 ihmistä ja patterilämmitys. Olisi voinut pidempäänkin, mut ollut käytössä vasta Helmikuulta...

Jebu

[eksile]

@ Peki:
"Pari kysymystä.
Muutitko asetuksia vai lähteekö pumppu aina käyntiin ton 7min kuluttua kun juoksutus alkaa?
 - Käynnistys on riippuvainen alasäiliön lämpötilasta, startti tulee kun alaraja saavutetaan. Ei siis aikasidonnaisuutta.

Otitko virtaama näytteen kun suihkuputki oli ylhäällä tangossa?
 - Oraksen suihku jossa sekoittimessa suihkun lisäksi myös juoksuputki (johon kolhii kroppaansa suihkun aikana, miinus merkkinen palaute....), josta juoksutus 3 L astiaan jossa lämpömittarin anturi

Voisitko tehdä testin vielä pelkän varaajan varassa pumppu suljettuna.
 - Eiköhän tämäkin onnistu jollain aikavälillä

Kuinka monta suihkuu on käytossä yhtäaikaa?
 - Parhaimmillaan (=tai siis raskaimmillaan) 3 suihkua eli kylppärissä kaksi ja yläkerran teinillä yksi. Useimmiten käytössä enintään kaksi eli 1 kylppäri + 1 yläkerta (aamuisin) tai saunoessa 2 kylppärissä. Varmaankin puolet suihkutteluista kuitenkin yhdestä suihkusta kerrallaan, tosin peräkkäisinä."


@ Opation
"Jos kerran riittää noin hyvin niin miksi varaaja on noin kuumana?
 - En ole aiemmin mitannut käyttöveden riittoisuutta (lue: ei ole ollut ongelmia, ei toki edelleenkään), nyt uteliaisuus voitti. Varaaja ei ole varsinaisesti "kuumana", yläsäiliön lämpötila on seurausta Ekowellin loistavasta tulistuksesta. En ole siis aiemmin rajoittanut yläsäiliön lämpöä (säädetty max. 80 astetta) joten pumppu tekee sen mikä ponnistelematta irti lähtee.
Esim. Lämpöässällä samalla alasäiliön lämpötila-alueella (39-44) yläsäiliön lämpö pyörisi jossain 46-50 asteen kieppeillä, koska heillä tulistus on lähinnä vitsi (nojaten tämänkin foorumin kertomuksiin).

Ilmeisesti lattialämmitystalo jos menovesi noin alhainen."
- Kyllä

Luulisi että tuossa voisi kulutusta vielä pienentää laskemalla varaajan lämpöjä hieman. Siis vain sen verran että lämmintä riittää, sitä ominaisuutta on oppinut arvostamaan Lämpöässän kanssa.
 - Jep, testituloksen (460-470 L lämmintä) perusteella pudotin yläsäiliön max. lämmön 65 asteeseen, tämän pitäisi Ekowellissa näkyä myös kompuran käyntialueen laskemisena. Kompuran ottotehoon 8 asteen pudotuksen vaikutus on noin 550-600W. Varsinaisella lämmityskaudella käyntialue on joka tapauksessa se 32-38 astetta, eli hyöty tulee kesäajalta. Siinä taas pitää muistaa että käyntiaika touko-lokakuussa on monen vuoden keskiarvona n. 490h eli mahdollinen säästö  490*0,6kW*0,1e = 29,40 e.
Mutta toki sekin on jotain, eli katsotaan kuinka alhaisilla lämmöillä vielä vettä riittää.

@Peca
"Hyvin näkyy Ekowell tekevän tulistamalla käyttöveden, onko tuo alaosan lämpötila 32-38 kylmäaineen lauhtumislämpötila?"
 - Nope, se on alasäiliön (tai säiliön alaosan, varaajassa on erotinseinä) lämpötila, lauhtumislämpö on muutaman asteen korkeampi.

[allis]

Vai vitsi... riippuu varmaan ässämallista? Mulla alalämpö nyt 28-35, ylälämpö 45-60 eli ymmärtääkseni tulistaa...

[sailor]

Vai vitsi... riippuu varmaan ässämallista? Mulla alalämpö nyt 28-35, ylälämpö 45-60 eli ymmärtääkseni tulistaa...

Vitsi piili varmaan Ekowellin älyttömässä alaminimissä 

[Opation]

Lämpöässä tulistaa kyllä hyvin mutta se sekoitetaan alavaraajaan epäonnistuneen varaajasuunnittelun tuloksena. Ei siitä kai mihkään pääse. Jos alliksen tulistusenergia saataisiin kunnolla talteen eristettyyn varaajaan niin siellä vois varmaan keittää perunat aina kun keli on pakkasella. 

[eksile]

Herroilla "Allis" ja "Sailor" on luonnollisesti käytössä neitseellinen lapualaisen tuotekehityksen tulos?? Ei mitään omia virityksiä...ei edes ihan pikkuriikkisiä...

I rest my case.

[Matias]

Lämpöässä tulistaa kyllä hyvin mutta se sekoitetaan alavaraajaan epäonnistuneen varaajasuunnittelun tuloksena.

Samanlainen käsitys on LÄ:n Vs mallin ylä- ja alavaraajan toiminnasta.
Luultavasti eksilen nyt hienosti toimivassa Ekowellissa tulisi sama tilanne jos käyntijakson aikana varaajan ylä- ja alaosan vedet sekoitetaan niin ettei lämpökerrostumia pääse isommin muodostumaan.

Ei sitä tulistustehoa erityisen paljoa tarvita että riittää normaalihuushollin käyttöveden tarpeisiin kunhan tulistamalla kuumennetun käyttöveden lämpötila säilyy ylävaraajassa.

Meillä on vanha Ekowellin pumppu ja Pollucomin energiamittarit mittaamassa tulistinvaihtimelta saatavaa lämpötehoa ja lämmityskaudella se on 1,1-1,2kw käyntijakson aikana.

Tammikuussa tulistinteho oli 315kwh
Helmikuussa 223kwh

Tulistinvaraajana tässä meillä on erillinen 160l kierukkavaraaja,tulistinvaihdin lämmittää siis ko varaajan vettä ja käyttövesi lämpiää kierukalla.
Esim tänään iltapäivä oltiin poissa(ei lämpimän veden käyttöä) niin ylävaraaja näkyy jäähtyneen 6h:n taukojakson aikana vajaa 3 astetta.(53C------>50C)

Kaikissa LÄ:n V ja Vs mallien trendeissä mitä olen seuraillut niin käyntijakson aikana ylävaraajan lämpö nousee varsin reippaasti tulistinvaihtimen tehoilla mutta taukojakson aikana näyttäisi jäähtyvän melkoisen nopeasti.
Suunnilleen siten että jos tunnin käyntijakson aikana lämpö nousee esim 5 astetta niin tunnin taukojakson aikana jäähtyy vähintään saman verran.

Mielestäni Opation on tässä oikeilla jäljillä ,kyllä se LÄ tulistaa siinä kuin Ekowell mutta ´toistaiseksi tuntemattomasta syystä´ ylävaraaja jäähtyy niin nopeasti ettei lämpöä enää  riitä kuin osa tuotetusta lämmöstä asukkaiden käyttöön.

Joko varaajan lämpöeristys on kehno tai sitten ylä- ja alavaraajan vedet sekoittuu jotenkin....tai sitten molemmat.

 

[peki]

Pyytäisin herroja pysymään aiheessa, eli vertailemaan eri tyyppisten varaajien veden tuottoa.
Tuo toisten pumppujen mollaaminen saisi pikkuhiljaa jäädä.
Eksile teki testinsä omilla säädöillään ja kertoi sen meille. Kiitos siitä.
Minkä tehonen kompura tossa Eksilen pumpussa on?

[sailor]

Voihan niitä virityksiä hiukan olla 

Mutta alalämpjä nostamalla samalle tasolle kuin sinulla nostaisi ylälämmöt pakkaskaudella vaarallisen kuumaksi (meillä ei ole sekoitusventtiiliä).

Minulla on tuo MLP:n kulutusta mittaava energiamittarin näyttö tässä pöydällä ja tuosta näytöstä näkee suoraan watteina miksi sitä tarvetta kuumempaa vettä ei kannata tehdä.

Puhun nyt vaan vanhasta LÄ V-mallista.

Nykyiset VS-malli ja uusi V-malli ovat asia erikseen...

[eksile]

@ Peki
Minkä tehonen kompura tossa Eksilen pumpussa on?
 - Copelandin ZR48K3E-TFD.
Ottoteho testin lämmöillä 2,5 ... 2,9 kW, antoteho 10,1 .. 10,9 kW.
Lämmityskaudella vastaavat 2,1 ... 2,5 ja 11,0 ... 11,7. (Jep, lämmityskausi alkaa olla ohi)

@ Sailor
 - Asia vilpitön

[TimoJ]

Kiinnostava aihe, minulla kun on ollut jonkinlaisia ongelmia käyttöveden loppumisen kanssa. Olen yrittänyt arvailla, mistä johtuu ja näyttää siltä, että ongelman täytyy piillä sekoitusventtiilissä. Kahden hengen saunominen ei onnistu, vaikka veden kulutus on varmasti pieni. Pumppu käynnistyy, kun lämmitysvaraajan lämpötila on noin 35 oC ja käyttövesivaraajan noin 50 oC ja silti käyttöveden lämpötila jää liian alhaiseksi. Käyttöveden lämpötilamittausta ei laitteessa ole.

Lämmitysvaraajan minimilämpötila on 35 oC ja maksimi 55 oC. Käyttövesivaraajan minimi on 55 oC ja alahälytysraja 50 oC.

Lämpöpumppu on Lämpöässä 2080 vuodelta 1999. Siinä on 360 l integroitu varaaja ja sekoitusventtiili kuuluu pakettiin. Käytännössä koko energia tulee kompresorilla, vastus käy todella vähän. Viimeisen vuoden aikna 3 h. Muutamana kylmempänä talvena käyttötunteja on vastukselle tullut 20-30 h.

Millaisella mittarilla/anturilla voisi mitata veden lämpötilat ennen ja jälkeen sekoitusventtiilin ja mistä sellaisen voisi ostaa?

[peki]

Vaimoke mellasti Maanantaiaamuna ja väitti pesseensä saunan.
Kuuma vesi ei kuulemma ihan riittänyt itse suihkuun vaan aika haaleeta tuli.
Sääli kun en saanut virtaamia ylös.
Käppyrästä näkee että mantteli itsessään ei jäähdy, mutta sisus sitten enemmän.

[3xJ]

Täällä varaajan ylälämpö 38-50  . Ei ole vielä koskaan lämmin vesi loppunut ja yhdestä hanasta laskemalla ei pitäisikään loppua. Jos sattuu sauna-aikaan olemaan varaajan lämmöt alimmillaan, joutuu kyllä kääntämään suihkun kahvan kaakkoon. Kylmimmillään varaaja on yleensä näin nollakeleillä. Laskin joskus, että 20kW teholla ja 12 l/min virtaamalla pitäisi saada 14 asteinen vesi suihkulämpöiseksi "lennossa". Käyttövesi siis esilämpiää vanhan puujärjestelmän varaajan kierukassa. Vanha varaaja pysyy lämmöissä roskia polttelemalla kerran pari viikossa.

[Vihernokka]

Onko kenelläkään kokemusta tai mielipidettä parantaisiko tälläinen 270l lisävaraaja käyttöveden riittävyyttä tavallisen vaihtoventtiili lämpöpumpun kyljessä http://www.kaukora.fi/energiavaraajat/jaspi-gtv . Lämmitettävä vesi esilämpiäisi ensin kierukassa ja tulisi sitten lämpöpumpulle. Lisävaraaja toimisi samalla patteriverkoston puskurivaraajana talvella.

Mikko79

Itselle tulee syksyllä vastaava, varaajaksi akvaterm 500ek. MLP 180 kv- varaajasta saa n.250l lämmintä käyttövettä. Itse haen tilan säästöä ja "tuoretta kv-vettä". Eli ei kiinnosta varata lämmintä käyttövettä kulutuspiikkiä varten, joissa voi olla pitkiä välejä (joka itsellä käytännössä on 290l amme). Samalla 500l varaaja tasaa lämmityskäyntiä. Varaajassa myös mahdollisuus toiseen kierukkaan, jos aurinkoa haluaa käyttää. Aurinkoa ei vielä voi ottaa, menee liikaa harrastamiseksi, ja harrastuksethan maksaa

[peki]

Noihin poreammeisiin, ainakin osaan saa oman vastuksen joka ylläpitää ammeen lämpöä. Lisävaruste muistaakseni.
Ei ole tietoa kuinka hyvin jaksaa siten lämmittää vettä jos pumpun tuotto ei riitä.

[peki]

No niin tulistinpumput on ruvennu tulistamaan niin voitaisi jatkaa tätä kiinnostavaa aihetta.
Thermia yms. sisäisellä kierukalla vasrustetut pumput olisi mukavaa saada mukaan.

[Waara]

Morjensta Ihmiset,

Olen asunut nyt vuoden talossa, jossa on Gebwell CI10 maalämpöpumppu. Pumppu on vaihtoventtiilikone, tulistimella ja manttelivaraajalla (noin 40 litraa lämmitysvaraajaa ja n.165 litraa käyttövesivaraajaa). Käyttövesivaraaja lämmitetään lämpökierukalla, joka tulee tulistimelta käyttövesivaraajan yläosan kautta alavaraajaan ja siitä taasen tulistimelle.
Talo on 150m2 yksikerroksinen talo betonilaatalla ja vesikiertoisella lattialämmityksellä. Samassa lämmitysjärjestelmässä on lisäksi erillisrakennuksen 32m2 kokoinen harrastetila.

Pumpun käyttäytymistä ohjaa Tiimi 5202-maalämpösäädin. Ohjaus on mielestäni hieman hölmö toiminnaltaan ja en ole löytänyt lämmityksen hyötysuhteelta(COP) ja käyttöveden riittävyyden kannalta optimaalista säätöä. Käytännössä voin valita säädön joko käyttöveden riittävyyden kannalta hyväksi, jolloin COP on huono, tai COPin kannalta hyväksi, jolloin lämpimänkäyttöveden saatavuus ei ole riittävä.

http://www.pohjolanmaalampo.fi/ladattavat/team/TiiMi5202_Manuaali.pdf

Säätövaihtoehto 1:
Täystehokone / Kiinteät asettelurajat (manuaalin sivu 34).
Tällä saadaan varmasti riittävästi lämmintä käyttövettä kun asetellaan säädöt esim ML-asetus 48 astetta, ML-differenssi 10 astetta. Tällöin lämmitysvaraajan lämpötila pysyy 38-48-asteisena ja lattiassa kiertävä vesi seuraa ulkolämpötilan perusteella asetearvoja (0 astetta ulkona, 26 astetta kiertovedenlämpö). Pumppu siis käynnistyy kun lämmitysvaraajan lämpötila tippuu 38-asteeseen ja pysähtyy kun varaajan lämpötila saavuttaa 48-astetta. Samalla lämminvesivaraajan lämpötila on 46-54 astetta(anturi varaajan yläosassa). Ongelmana tässä on se, että lämmitysvaraajan lämpötila joudutaan pitämään korkealla koko ajan, jotta käyttövesi on riittävän lämmintä. Ongelmana on myöskin lyhyet käyntiajat, lyhyet taukoajat ja useat käynnistykset per vuorokausi.

Säätövaihtoehto 2:
Täystehokone / Lämmityspiirin L1-mukainen toiminta (manuaalin sivu 35).
Tällä saadaan varmasti riittävän pitkät käyntiajat, varmasti pitkät lepoajat ja vähennettyä huomattavasti käynnistysten lukumäärää per vuorokausi. Tällä saadaan myös parempi COP, koska mitä korkeammaksi varaajan lämpötilaa nostetaan, sitä suurempi maalämmön ottoteho on. Olen kokeillut L1-mukaista säätöä esim. asetuksella ML L1-lisäys 5 astetta, ML L1-hystereesi 7 astetta. Tällöin lämmitysvaraajan minimilämpötila on 2 astetta lämpökäyrän mukaista kiertoveden lämpötilaa alempi ja lämmitysvaraajan maksimilämpötilan maksimi lämpötila on 5+7+lämpökäyrän mukaista kiertoveden lämpötilaa korkeampi. Esim 0-kelillä lämpökäyrän mukainen kiertoveden lämpötila on 26 astetta, jolloin lämmitysvaraajan minimilämpötila on 24 astetta ja maksimilämpötila 38 astetta. Tällä asetuksella maalämmön käynnistyessä vaihtoventtiili myös päästää maalämpöpumpun käydessä 2 astetta pyyntiä korkeampaa lämpöä lattiaan, jolloin myös betonialattiaa käytetään varaajana. Kun pumppu ei käy, lattiaan päästetään lämpökäyrän mukaista vettä siihen saakka, että varaajassa ei riitä enää lämmintä vettä, vaan lattia alkaa jäähtyä, kunnes lattia on viilennyt 2 astetta lämpökäyrää alemmas --> pumppu lähtee taas käyntiin. Ongelmaksi muodostuu tällä säätötavalla lämpimän käyttöveden loppuminen hyvin usein, koska pumppu ei noteeraa käyttöveden lämpötilaa mitenkään, vaan päästää käyttöveden lämpötilan laskemaan jopa 32 asteeseen.

Nooh! Miten edetä asiassa? En mielellään ajaisi pumppua ennenaikaisesti loppuun korkeilla käynnistysmäärillä, enkä myöskään halua ajaa pumppua huonolla COPilla.

Ratkaisuksi olen ajatellut samaa kuin nimimerkki Opation. Erillistä 100l lämminvesivaraajaa, joka varmistaa lämpimän käyttöveden saannin, jos/kun lämpöpumpun varaajan käyttövesi on liian viileää. Olenkin ajatellut täysin samanlaista kytkentää kuin Opation käyttää, koska laitehuoneeseen mahtuu juuri hyvin tuollainen Haato HK 100-varaaja. Varaajaan johdetaan siis lämmintä vettä maalämmöltä ja lämmitetään vesi 55-asteiseksi ja jaetaan eteen päin, mikäli tarvetta ilmenee.

Kommentteja, vaihtoehtoja, ehdotuksia jne. kaivataan!

[Opation]

Saitko eilen viestiä perille? Ei ne ainakaan näy lähetetyissä tai sitten en osaa lähettää....

[Waara]

Joo, kiitos sain. Ja lähetin tänään lyhyen viestin takisin. Tämän foorumin yksityisviestien lähetys/vastaanottaminen vaatii ylimääräistä tarkkailua.   

[Matias]

Säätövaihtoehto 2:

Ongelmaksi muodostuu tällä säätötavalla lämpimän käyttöveden loppuminen hyvin usein, koska pumppu ei noteeraa käyttöveden lämpötilaa mitenkään, vaan päästää käyttöveden lämpötilan laskemaan jopa 32 asteeseen.

Tuttu tilanne näillä lauhemmilla keleillä,ihan sama ongelma meilläkin.

Meillä on ratkaistu siten että jos 160l:n käyttövesivaraajan lämpö laskee 45 asteeseen niin sähkövastus nostaa sen 50 asteeseen.
Käytövesivaraajalle ei ole MLP:n ohjausta eli jos tulistuslämpö ei riitä niin sähkövastuksella pidetään käyttövesivaraajassa minimilämpö 45 astetta.

Kun ei ole talonlämmitykselle tarpeeksi kulutusta niin ei tule kompressorille käyntiaikaa joten ei tule myöskään riittävästi tulistuslämpöä.

Jos Gebwellin 165l:n varaajassa on valmiina vastus niin harkitsisin sen ohjauksen muuttamista siten että ko vastus pitää käyttöveden minimilämpötilan jossain 45 asteen paikkeilla.

Jos vastusta ei ole niin taitaa olla helpointa lisätä 100l:n lisävaraaja  Opationin ideoimalla tavalla.

Meillä tuollaisia vastuksella lämmitysjaksoja tulee jokunen viikossa ja tuo on toistaiseksi ainoa konsti millä ylä- ja alavaraajan lämpötilat saa pysymään järkevissä lukemissa.

Esim tämän päivän trendissä klo15.00 aikoihin näkyy tuollainen lämmitysjakso
http://www.saunalahti.fi/matsut/talo/day.jpg

[Waara]

Säätövaihtoehto 2:

Ongelmaksi muodostuu tällä säätötavalla lämpimän käyttöveden loppuminen hyvin usein, koska pumppu ei noteeraa käyttöveden lämpötilaa mitenkään, vaan päästää käyttöveden lämpötilan laskemaan jopa 32 asteeseen.

Tuttu tilanne näillä lauhemmilla keleillä,ihan sama ongelma meilläkin.

Meillä on ratkaistu siten että jos 160l:n käyttövesivaraajan lämpö laskee 45 asteeseen niin sähkövastus nostaa sen 50 asteeseen.
Käytövesivaraajalle ei ole MLP:n ohjausta eli jos tulistuslämpö ei riitä niin sähkövastuksella pidetään käyttövesivaraajassa minimilämpö 45 astetta.

Kun ei ole talonlämmitykselle tarpeeksi kulutusta niin ei tule kompressorille käyntiaikaa joten ei tule myöskään riittävästi tulistuslämpöä.

Jos Gebwellin 165l:n varaajassa on valmiina vastus niin harkitsisin sen ohjauksen muuttamista siten että ko vastus pitää käyttöveden minimilämpötilan jossain 45 asteen paikkeilla.

Jos vastusta ei ole niin taitaa olla helpointa lisätä 100l:n lisävaraaja  Opationin ideoimalla tavalla.

Meillä tuollaisia vastuksella lämmitysjaksoja tulee jokunen viikossa ja tuo on toistaiseksi ainoa konsti millä ylä- ja alavaraajan lämpötilat saa pysymään järkevissä lukemissa.

Esim tämän päivän trendissä klo15.00 aikoihin näkyy tuollainen lämmitysjakso
http://www.saunalahti.fi/matsut/talo/day.jpg

Itseasiassa tuollainen vastus ja anturi on olemassa ja on mahdollista säätää esim 45-asteeseen. Aiemmin säädin oli 50-asteessa, mutta tiputin säädön noin 30 asteeseen. Tämä siksi, että tuntui hölmöltä lämmittää joka kerta kun maalämpö hörähti käyntiin 3kw vastuksella käyttövettä, vaikka lämmintä vettä ei käytettäsikään. Käytännössä käyttöveden lämpötila laskee muutamalla asteella joka kerta kun maalämpö lähtee käyntiin. Voisin kyllä kokeilla säätää 45 asteeseen ja seurata vieläkö näillä keleillä vastus menee päälle joka käynnistyksellä. Varmaan talvikelillä, kun kiertoveden lämpö on 28 astetta tai korkeampi, käyttöveden lämpö pysyy yli 40 asteessa ilman vastustakin. Pitänee kokeilla vielä säädellä, mutta hieman turhauttavalta tuo on tuntunut toistaiseksi kun ei mikään säätö meinaa toimia...

Kerrotko miten tuota linkittämääsi kuvaa pitää tulkita. Ts. mitä mikäkin käyrä mittaa? Kiitoksia!

[Matias]

tuntui hölmöltä lämmittää joka kerta kun maalämpö hörähti käyntiin 3kw vastuksella käyttövettä,

Jos tuon ohjaustoiminnan saisi muutettua siten että ainoastaan vastus menee päälle jos käyttövesivaraajan veden lämpö laskee liian alas.
Kompressori ei siis käynnistyisi laisinkaan käyttövesivaraajan ohjaamana,ainoastaan lämmitysveden (ala)varaajan ohjaamana.

Juuri niinkuin säätövaihtoehto 2 edellisessä viestissäsi,paitsi että jos käyttövesivaraajan lämpö laskee liikaa niin sen lämpö nostetaan tarvittaessa vastuksella.

Jos käyttövesivaraaja ohjaa kompressoria niin yleensä käy niinkuin säätövaihtoehto 1

Ongelmana tässä on se, että lämmitysvaraajan lämpötila joudutaan pitämään korkealla koko ajan, jotta käyttövesi on riittävän lämmintä.

Käyttövesivaraajaan tulee siis tulistuslämpöä aina kun kompressori käy ja kun kelit jäähtyy ulkona niin käyntika pitenee ja tulistuslämpöä tulee niin paljon ettei vastusta tarvitse apuna.
Nämä "välikelit" on tulistinpumpuille hieman hankalia

[Roori]

Itseasiassa tuollainen vastus ja anturi on olemassa ja on mahdollista säätää esim 45-asteeseen. Aiemmin säädin oli 50-asteessa, mutta tiputin säädön noin 30 asteeseen. Tämä siksi, että tuntui hölmöltä lämmittää joka kerta kun maalämpö hörähti käyntiin 3kw vastuksella käyttövettä, vaikka lämmintä vettä ei käytettäsikään. Käytännössä käyttöveden lämpötila laskee muutamalla asteella joka kerta kun maalämpö lähtee käyntiin. Voisin kyllä kokeilla säätää 45 asteeseen ja seurata vieläkö näillä keleillä vastus menee päälle joka käynnistyksellä. Varmaan talvikelillä, kun kiertoveden lämpö on 28 astetta tai korkeampi, käyttöveden lämpö pysyy yli 40 asteessa ilman vastustakin. Pitänee kokeilla vielä säädellä, mutta hieman turhauttavalta tuo on tuntunut toistaiseksi kun ei mikään säätö meinaa toimia...

Kerrotko miten tuota linkittämääsi kuvaa pitää tulkita. Ts. mitä mikäkin käyrä mittaa? Kiitoksia!

Tämä mylly lienee nyt lähellä  sitä mitä ihmettelin tuolla toisessa ketjussa, että millä ilveellä tuon tyypin masiinan saa toimimaan hyvällä COP:lla lattiatalossa ja toisaalta kuinka sen LKV:n saa riittämään...juurikin niin kuin selostit tossa aikaisemmin...eli tämän tyyppinen rakenne on siis oikeasti käytännössä ongelmallinen:


Kuvasta taitaa vielä puuttua mainitsemasi tulistuskierukka...

Kyllä kai tuohon tosiaan parhaiten sopii vaihtoeht 2 (lattia-masteri) + joku sopivankokoinen sähkövaraaja "Haato" jatkoksi, tulee se kumminkin suurimmaksi osaksi pumpulla se LKV tässäkin tapauksessa.

Mahtaiskos sen tulistimen pystyä kääntämään sinne erilliseen "Haatoon"...jos se "Haato" olis varustettu sopivalla kierukalla?!

[Matias]

No eiks tuo Roorin kuvan mukaisen käyttövesivaraajan voisi lämmittää vaihtoventtiilillä?

Periaatehan on aika sama kuin Geopro MH:ssa ja hyvinhän niissä kuuma käyttövesi riittää,MH:ssa tosin on vaihtoventtiili ilman tulistuskierukkaa.

Erikoinen tosiaan tuo Waaran lämpöpumppu jos on samassa laitteessa kuumakaasutulistuskierukka ja vaihtoventtiili?

 

[Roori]

No eiks tuo Roorin kuvan mukaisen käyttövesivaraajan voisi lämmittää vaihtoventtiilillä?

Periaatehan on aika sama kuin Geopro MH:ssa ja hyvinhän niissä kuuma käyttövesi riittää,MH:ssa tosin on vaihtoventtiili ilman tulistuskierukkaa.

Erikoinen tosiaan tuo Waaran lämpöpumppu jos on samassa laitteessa kuumakaasutulistuskierukka ja vaihtoventtiili?

Taitaa olla ongelma nuo "hullunkierto" putket, mutta saahan ne pois tuosta varaajasta niin että se hhullunkierto kiertäis vaan siellä lattiassa silloin kun vaihtoventtiili on LKV asennossa.
Tuolloin pysyis se LKV itsenäisenä siellä pöntössään ja lämmityksen varaajana olisi vain betoni...?!?

[Waara]

tuntui hölmöltä lämmittää joka kerta kun maalämpö hörähti käyntiin 3kw vastuksella käyttövettä,

Jos tuon ohjaustoiminnan saisi muutettua siten että ainoastaan vastus menee päälle jos käyttövesivaraajan veden lämpö laskee liian alas.
Kompressori ei siis käynnistyisi laisinkaan käyttövesivaraajan ohjaamana,ainoastaan lämmitysveden (ala)varaajan ohjaamana.

Juuri niinkuin säätövaihtoehto 2 edellisessä viestissäsi,paitsi että jos käyttövesivaraajan lämpö laskee liikaa niin sen lämpö nostetaan tarvittaessa vastuksella.

^Taisin esittää asiani hieman epäselvästi. Juuri näin tämä pumppu toimii. Kävin juuri äsken muuttamassa asetukset esimerkki 2 mukaiseksi ja säätämässä KV-sähkövastuksen menemään päälle kun KV-varaajan lämpötila alittaa 45 astetta. Nyt pitäisi toimia siis juuri noin kun tuossa yllä kuvaat.

Jos käyttövesivaraaja ohjaa kompressoria niin yleensä käy niinkuin säätövaihtoehto 1

Ongelmana tässä on se, että lämmitysvaraajan lämpötila joudutaan pitämään korkealla koko ajan, jotta käyttövesi on riittävän lämmintä.

Käyttövesivaraajaan tulee siis tulistuslämpöä aina kun kompressori käy ja kun kelit jäähtyy ulkona niin käyntika pitenee ja tulistuslämpöä tulee niin paljon ettei vastusta tarvitse apuna.
Nämä "välikelit" on tulistinpumpuille hieman hankalia

^Juuri näin taitaa olla




^Graafi for Dummies . Ymmärsin!

[Waara]

Itseasiassa tuollainen vastus ja anturi on olemassa ja on mahdollista säätää esim 45-asteeseen. Aiemmin säädin oli 50-asteessa, mutta tiputin säädön noin 30 asteeseen. Tämä siksi, että tuntui hölmöltä lämmittää joka kerta kun maalämpö hörähti käyntiin 3kw vastuksella käyttövettä, vaikka lämmintä vettä ei käytettäsikään. Käytännössä käyttöveden lämpötila laskee muutamalla asteella joka kerta kun maalämpö lähtee käyntiin. Voisin kyllä kokeilla säätää 45 asteeseen ja seurata vieläkö näillä keleillä vastus menee päälle joka käynnistyksellä. Varmaan talvikelillä, kun kiertoveden lämpö on 28 astetta tai korkeampi, käyttöveden lämpö pysyy yli 40 asteessa ilman vastustakin. Pitänee kokeilla vielä säädellä, mutta hieman turhauttavalta tuo on tuntunut toistaiseksi kun ei mikään säätö meinaa toimia...

Kerrotko miten tuota linkittämääsi kuvaa pitää tulkita. Ts. mitä mikäkin käyrä mittaa? Kiitoksia!

Tämä mylly lienee nyt lähellä  sitä mitä ihmettelin tuolla toisessa ketjussa, että millä ilveellä tuon tyypin masiinan saa toimimaan hyvällä COP:lla lattiatalossa ja toisaalta kuinka sen LKV:n saa riittämään...juurikin niin kuin selostit tossa aikaisemmin...eli tämän tyyppinen rakenne on siis oikeasti käytännössä ongelmallinen:


Kuvasta taitaa vielä puuttua mainitsemasi tulistuskierukka...

Kyllä kai tuohon tosiaan parhaiten sopii vaihtoeht 2 (lattia-masteri) + joku sopivankokoinen sähkövaraaja "Haato" jatkoksi, tulee se kumminkin suurimmaksi osaksi pumpulla se LKV tässäkin tapauksessa.

Mahtaiskos sen tulistimen pystyä kääntämään sinne erilliseen "Haatoon"...jos se "Haato" olis varustettu sopivalla kierukalla?!

Olet ymmärtänyt oikein tämän pumpun toiminnan. Kyllä tuon tulistimen saa käännettyä ulkopuoliseenkin varaajaan. Mitäs hyötyä tästä olisi?

[Roori]

Saiskos sillä tulistimella tehtyä sinne sitä lämmintä käyttövettä?

[Waara]

No eiks tuo Roorin kuvan mukaisen käyttövesivaraajan voisi lämmittää vaihtoventtiilillä?

Periaatehan on aika sama kuin Geopro MH:ssa ja hyvinhän niissä kuuma käyttövesi riittää,MH:ssa tosin on vaihtoventtiili ilman tulistuskierukkaa.

Erikoinen tosiaan tuo Waaran lämpöpumppu jos on samassa laitteessa kuumakaasutulistuskierukka ja vaihtoventtiili?

Taitaa olla ongelma nuo "hullunkierto" putket, mutta saahan ne pois tuosta varaajasta niin että se hhullunkierto kiertäis vaan siellä lattiassa silloin kun vaihtoventtiili on LKV asennossa.
Tuolloin pysyis se LKV itsenäisenä siellä pöntössään ja lämmityksen varaajana olisi vain betoni...?!?

Nyt tipuin kärryiltä. Mitä tarkoitat hullunkiertoputkilla? Tällä pumpulla tehdään lämmin käyttövesi ja lämmitysvesi samalla käynnillä. Pumpun käynnistys ohjataan pelkän alavaraajan lämpötilan perusteella. Pumppu ei lähde käyntiin vaikka KV-varaajan lämpötila laskisi 20-asteeseen, jos alavaraajan lämpötila on korkeammalla kuin alavaraajan min ohjausarvo.

Ala- ja ylävaraaja ovat täysin erilliset tilat, eikä niiden vesi pääse sekoittumaan missään vaiheessa. Vaihtoventtiili ei käsittääkseni ole yhteydessä KV-varaajaan. Vaihtoventtiili päästää vain lämmintä vettä alavaraajasta lattiakiertoon ja säätää siten lattiakierrossa olevan veden lämpötilaa. Käytännössä lattian betoni+40 litran alavaraaja+lattiassa kiertvävä vesi on koko järjestelmän lämmitysvaraaja. KV-varaaja lämmitetään sillä tulistuskierukalla, jossa kiertää sama vesi kuin alavaraajassa. Alavaraajan ja KV-varaajan vesi ei kuitenkaan ole suorassa kosketuksessa. Tulistuskierukan, alavaraajan ja lämmönvaihtimen vettä kierrättää pumppu. Lattian kiertoa pyörittää toinen pumppu.

[Waara]

Saiskos sillä tulistimella tehtyä sinne sitä lämmintä käyttövettä?

 

OK, mutta miten tilanne eroaisi tämän hetken tilanteesta. No ok, itseasiassa kyllähän se eroaa nyt kun itsekin asiaa mietin tarkemmin. Jättäisinkö siis koko maalämpöpumpussa olevan KV-varaajan käyttövesijärjestelmän ulkopuolelle. Mahdollisesti yhdistäisin alavaraajan ja maalämpöpumpun KV-varaajan pelkkään talon lämmitykseen?

[Waara]

Luulen että suurin ongelma tässä minun tapauksessa on tuon Tiimi-ohjaimen älyn vähyys. Tuolla ei pysty kontrolloimaan lämmitysveden, sekä käyttöveden lämpötilaa järkevästi. Olenkin miettinyt saisiko tuohon vaihdettua toisen ohjaimen tai lisättyä älyä tuohon nykyiseen. Pumpun valmistajan mukaan periaatteessa onnistuu, mutta ei aivan helposti. Siksi olenkin miettinyt sen erillisen varaajan hankkimista.

Erillisen varaajan tapauksessa hyödyntäisin tietenkin (kuten Opationkin) maalämmöllä tuotetun lämpimän käyttöveden (joka on noin 32-50 asteista, riippuen monestakin tekijästä) ja lämmittäisin tämän erillisessä varaajassa esim 55 asteiseksi. Näin varmistaisin aina lämpimän käyttöveden saatavuuden.

TOKI jos muita vaihtoehtoja on, niin mielelläni kuulen ehdotuksia!

[Roori]

Voi olla tiimissäkin vikaa, en tunne moista vermettä...
Mutta on nuo vedetkin "sekasi" tossa systeemissä...nehän on kaikki tavallaan samassa tilassa, vain se seinä kaksoisvaippavaraajassa erottaa, eli lattiaan imetään käyttövesilämpöä kun pumppu ei käy.

Onko sulla tuosta jotain kuvaa tosta putkihommasta, kaavioo tjms...kun tulistin puttuuu tuosta mun liittämästä.

[Waara]

Mutta on nuo vedetkin "sekasi" tossa systeemissä...nehän on kaikki tavallaan samassa tilassa, vain se seinä kaksoisvaippavaraajassa erottaa, eli lattiaan imetään käyttövesilämpöä kun pumppu ei käy.

Totta turiset.

Onko sulla tuosta jotain kuvaa tosta putkihommasta, kaavioo tjms...kun tulistin puttuuu tuosta mun liittämästä.

Liitän valokuvan. Tuossa varmaan selviää tärkeimmät..? Eli tuo kiertovesipumppu kierrättää vettä tulistinkierukassa ja alavaraajassa. Tulistin kierukan kuuma puoli lähtee tuossa kuvassa vasenta reunaa ylös lauhduttimelta. Tulistin on tuon lauhduttimen osa, jonne kompuralta tulee lämpö ensimmäisenä, kompura tuon hässäkän takana..

[Roori]

Eipä tuosta paljon muuta erota kuin että huonosti eristetyt putket ja tuhti keruupumppu, ei selviä tulistinkytkennät...

Mutta joka tapauksessa helpoin korjaussarja on se erillinen LKV varaaja ja ajat MLP masiinaa vain lattialämön ehdoilla...tuossa kohtaa se tulistin tavallaan menee hukkaan ja sen takia ajattelin jos sen sais tuosta tavallaan irti ja lämmittämään sitä eriilistä LKV varaajaa.

Tämä on joku kummallinen yritys yhdistää vaihtoventtiilikone ja tulistuskone ja mun silmään näyttää aika epäonnituneelta...myöskin ilman sitä tulistinta.

[Matias]

Koetin Roorin luonnoksesta erotella Gebwellin kiertoja lattian ja käyttöveden lämmityksen aikana.
Saattaa olla noin tai sitten ei.

Kompressorin taukojakson aikana kierto ilmeisesti jää käyttövesivaraajan ulkovaipan kautta kiertämään koska Waara kertoi lattiakierron jäähdyttävän käyttövesivaraajaa suht nopeasti.

Äkkiä katsoen näyttäisi että jos vaihtoventtiili olisi taukojakson aikana lattianlämmitys asennossa niin silloin ei turhaan jäähdyttäisi käyttövesivaraajan ulkovaippaa ja sitä kautta käyttövesitankkia.

edit:Kyllä lattiakierto jää kiertämään varaajan ulkovaipan kautta kun lauhduttimen kiertopumppu pysähtyy ja kierto jää lattian kiertopumpun varaan.
Oli vaihtoventtiili kummassa asennossa tahansa.

Kyllä se tuolla tavalla käyttövesivaraajan ulkovaipan ja käyttövesisäiliön varsin nopeasti jäähdyttää.

Betonilattiassa kun olisi varaavaa massaa riittävän pitkän taukojakson aikaansaamiseksi.

Tulistinpiiriä en tuohon luonnokseen alkanut mallaamaan,ilmeisesti se on kuparikierukka käyttövesitankissa?

Kierto lämmitysjakson aikana


Kierto taukojakson aikana

[peki]

Tällä asetuksella maalämmön käynnistyessä vaihtoventtiili myös päästää maalämpöpumpun käydessä 2 astetta pyyntiä korkeampaa lämpöä lattiaan, jolloin myös betonialattiaa käytetään varaajana. Kun pumppu ei käy, lattiaan päästetään lämpökäyrän mukaista vettä siihen saakka, että varaajassa ei riitä enää lämmintä vettä, vaan lattia alkaa jäähtyä, kunnes lattia on viilennyt 2 astetta lämpökäyrää alemmas --> pumppu lähtee taas käyntiin. Ongelmaksi muodostuu tällä säätötavalla lämpimän käyttöveden loppuminen hyvin usein, koska pumppu ei noteeraa käyttöveden lämpötilaa mitenkään, vaan päästää käyttöveden lämpötilan laskemaan jopa 32 asteeseen.

Onko tossa hullunkiertoo?
Ei se saa ottaa manttelilta mitään kun pumppu pysähtyy. Tarkasta vaihtovena.