F1345 yleisketju

[tk-]

Tuo lämmityksen menon maksimi on säädettävissä, tuo suojaus käsittääkseni on enemminkin kompuralla paluuveden mukaan. Eli nosta sitä asetusta esim 65-70. Lähinnä sen kai tarkoitus on suojata lämmönjakoa liian kuumalta vedeltä, esim. parkettilattioita.

Huoltovalikossa 5.1.2.

[Rafu]

Tuo oli asetettu jo maksimiin, varmaan jo laitteiston asennusvaiuheessa. Voipi olla toki jotain häikkää jossain, jospa huoltomies tulisi jossain välissä vilkaisemaan.

[tk-]

Tuon logintutkijan perusteella tuo lauhduttimen lämpöero on vähän suurehko, niin voisi toki kokeilla nostaa hieman lämmityksen kiertopumpun tehoja? Sitä kautta voisi saada tuota lämpöeroa vähän pienemmäksi ja sitä kautta myös menoverrä viileämmäksi. Vai onko tuo pumppu tarkoituksella noin pienellään esimerkiksi puskurivaraajan takia?

[tk-]

Miten teillä rafu ja hvvw kone jakaa työt? Käynnistyykö ep15 aina ensin lämmittämään ja ep14 auttaa tarvittaessa? Olettaen, että ep14 on vaihtoventtiilin takana ja ep15 pelkkä lämmitys.

[rsaarela]

Miten teillä rafu ja hvvw kone jakaa työt? Käynnistyykö ep15 aina ensin lämmittämään ja ep14 auttaa tarvittaessa? Olettaen, että ep14 on vaihtoventtiilin takana ja ep15 pelkkä lämmitys.

Vastaan, voikkei minulta kysyttykään.

Koneet jakaa työt siten että käynnistykerrat ja käynnissäolo tunnit pyritään pitämään kaikilla koneilla samansuuruisina.

Tosin esim. meillä EP100 / Ep14 joka tekee LKV;n on tunneiltaan ihan eri planeetalla, kuin muut.

Kuitenkin VV;n takana oleva EP100 / EP14 osallistuu aina lämmityksen tekoon tunneista ja starteista riippumatta, jos tarve siihen on.
esim. meillä lämmitystarve on nyt pakkasilla aina 100% ajasta, jos siltä ei pyydetä LKV, joka ohittaa siis lämmityksen teon aina.

[tk-]

Vastaan, voikkei minulta kysyttykään.

Juu, siksi en kysynytkään kun tiesin, että teillää tuota käyttövettä joudutaan tekemään enemmän. Tarkoitus oli selvittää miten on noissa kahdessa muussa, missä ilmeisesti käyttövesitunnit on suhteessa pienemmät yhden koneen tehoon. Eli sama kuin meillä.

[Rafu]

Miten teillä rafu ja hvvw kone jakaa työt? Käynnistyykö ep15 aina ensin lämmittämään ja ep14 auttaa tarvittaessa? Olettaen, että ep14 on vaihtoventtiilin takana ja ep15 pelkkä lämmitys.

Juuri noin. EP14 taas huolehtii käyttövedestä johon 15 ei osallistu ollenkaan. Kun kumpikaan ei ritä lämmitykseen otetan öljy avuksi. Apua antaa Laka Z115 kattila eli teho ei siinä vaiheessa enää ole ongelma.

Lämmityskauden ulkopuolinen jakso KV:n kautta tasaa tunnit suht hyvin.

[hvvw]

Miten teillä rafu ja hvvw kone jakaa työt? Käynnistyykö ep15 aina ensin lämmittämään ja ep14 auttaa tarvittaessa? Olettaen, että ep14 on vaihtoventtiilin takana ja ep15 pelkkä lämmitys.

En muista kumpi, mutta vaihtoventtiilin takana on. En ole tarkkaan seurannut käynnistymisiä, mutta kompuroiden käyttötunneissa ei isoa eroa kuitenkaan ole, eli kyllä toi kone on käyttötunnit tasannut ihan onnistuneesti. Laitan tunnit tänne vielä illemmalla jos muistan (ja koneen luon käyn).

Juuri sovittiin toimittajan kanssa, että muuttavat meillä tuon käyttövesikierron esimerkkikaavioiden mukaiseksi. Joissain muissa kohteissaan on kuulemma kierrosta palaava vesi ollut selkeästi kylmempää ja ovat siksi muuttaneet tuon käyttövesikierron VPB varaajaan palaavaksi, että MLP osallistuisi enemmän myös kierron häviöiden paikkaamiseen.

[tk-]

Juuri sovittiin toimittajan kanssa, että muuttavat meillä tuon käyttövesikierron esimerkkikaavioiden mukaiseksi. Joissain muissa kohteissaan on kuulemma kierrosta palaava vesi ollut selkeästi kylmempää ja ovat siksi muuttaneet tuon käyttövesikierron VPB varaajaan palaavaksi, että MLP osallistuisi enemmän myös kierron häviöiden paikkaamiseen.

Tuo voi olla ihan järkevää, varsinkin jos on noita rättipattereitakin mitkä kunnolla kiertohäviöä tekee. On tuo maalämmöllä tehtävä vesi kuitenkin aina parempaa, kuin sähkövaraajan COP1. Ja kyllähän tuo maalämpövaraajan sekaisin myllyttäminenkin helpottaa kun osa vedestä palaa sekoitusventtiilin kylmälle puolelle.

Itse joskus mietin, että "paras" olisi kun haaroittuisi kolmeen tuo paluu, sekoitusventtiilin kylmälle puolelle, vpb-varaajan kiertopaluuseen ja vpb-varaajan perään. Voisi sitten linjasäätöventtiileillä säätää mieleisensä tasapainon! 

[hvvw]

Itse joskus mietin, että "paras" olisi kun haaroittuisi kolmeen tuo paluu, sekoitusventtiilin kylmälle puolelle, vpb-varaajan kiertopaluuseen ja vpb-varaajan perään. Voisi sitten linjasäätöventtiileillä säätää mieleisensä tasapainon! 

Vähän tuon suuntaista koitin ehdotella toimittajalle. Eli olisi tehty "hybridi" siten, että palaa sekoittajan kylmälle puolelle ja linjasäätöventtiilien kautta molempiin varaajiin, mutta ei se sellaiseen halunnut alkaa.

Tuossa Rafun kuvassahan näyttää olevan kierrosta paluu suoraan VPB varaajien puoleen väliin joka tuntuukin jo heti järkevämmältä kun vesitilavuutta on noin paljon eikä erillistä tulistusvaraajaa ollenkaan. Onkohan noi kuvan varaajat jotenkin "custom made" kun ainakin meidän toimittaja väitti kierrosta palaavan veden palaavan VPB yläosaan.

Kunhan tuon sovitun muutoksen tekevät niin täytynee seurailla kuinka tarpeellinen tuo koko ES varaaja meilläkään edes on jos tuossa kierrossa ei rättipattereista huolimatta tuon enempää lämmöt putoa ja MLP:llä ajaa kuitenkin VPB yläosaa sinne 57-asteeseen... Täytys vaan saada logattua jotenkin dataa noista lämmöistä. Meillä kun ei ole anturiakaan kuin kiertoon lähtevälle vedelle niin uplinkin käyttöönottokaan ei kauheesti auttaisi.

[tk-]

Tuossa Rafun kuvassahan näyttää olevan kierrosta paluu suoraan VPB varaajien puoleen väliin joka tuntuukin jo heti järkevämmältä kun vesitilavuutta on noin paljon eikä erillistä tulistusvaraajaa ollenkaan. Onkohan noi kuvan varaajat jotenkin "custom made" kun ainakin meidän toimittaja väitti kierrosta palaavan veden palaavan VPB yläosaan.

Kyllä minun käsitys on, että jos se kytketään siihen VPB-varaajan valmiina olevaan kytkentään, niin se palauttaa veden juurikin tuonne keskivaiheille.

[hvvw]

Tässä näitä käynnistyksiä ja käyntiaikoja. Nyt alko ittee hämään se, että kompurat ovat käyneet yhteensä enemmän kuin ovat tuolla kellarissa edes lojuneet, mutta onpa toisaalta aika koville pakkasille sattunut tää "sisäänajo".

EP14
Käynnistykset 717
Kokonaiskäyttöaika 887

EP15
Käynnistykset 743
Kokonaiskäyttöaika 666
Josta käyttövesi 84

[Rafu]

Meillä on
EP15
Käynnistysten lukumäärä 10382
Kokonaiskäyttöaika 15535 h
EP14
Käynnistyksiä 27825
Kokonaiskäyttöaika13678 h
Josta käyttövettä 8651 h

[tk-]

Kohtalaisen tasan nuo teillä sitten tuntuu menevän. Meillä lienee vedenkulutus pientä suhteessa lämmitykseen, huolimatta viime kesän ep15 manuaalisesta estosta, reilun vuoden käyttötunnit menee näin. Todellisuudessa pumppu käynyt vähän enemmän, kun puolen vuoden käytön jälkeen vaihdettiin näyttöpaneeli ja nuo laskurit nollaantui.

EP14
Käynnistykset 1732
Käyntiaika 2048h
Käyttövettä 1189h

EP15
Käynnistykset 2023
Käyttöaika 3841h

[hvvw]

EP14
Käynnistykset 717
Kokonaiskäyttöaika 887

Se on EP14 rallatellut pari vuorokautta yhtä soittoo... Edelleen oli meinaan käynnistyksiä 717. On kyllä ollut kylmäkin. Siis ulkona 

[tk-]

Se on EP14 rallatellut pari vuorokautta yhtä soittoo... Edelleen oli meinaan käynnistyksiä 717. On kyllä ollut kylmäkin. Siis ulkona 

Meillä olisi mennyt varmaan toista ellei kolmatta viikkoa jos ei spa välillä tauottaisi hetkeksi kalliin pörssihinnan takia! Tosin jatkuvasti käyvä on ep15 kun vaihtoventtiili on siinä toisessa.

[peki]

Viimein pelipaikoilla. Ensiksi on todettava että onpa hiljainen laitos
Pumppuun on asennettu sim kortti johonkin. Mitenkä tuota pääsisi seuraamaan etänä?

[rsaarela]

Viimein pelipaikoilla. Ensiksi on todettava että onpa hiljainen laitos
Pumppuun on asennettu sim kortti johonkin. Mitenkä tuota pääsisi seuraamaan etänä?

Esim. Android puhelimille löytyy Play kaupasta app. jolla voi seurata.

https://play.google.com/store/apps/details?id=com.nibe.mobile&hl=fi

Varmaan muillekin puhelinmerkeille löytyy omansa...?

Sim kortti on sellaisen 15x10x5 kokoisen laatikon sisällä, ja siitä lähtee GSM antennin johto, antenniin jonnekin.

[peki]

Esim. Android puhelimille löytyy Play kaupasta app. jolla voi seurata.

https://play.google.com/store/apps/details?id=com.nibe.mobile&hl=fi

Varmaan muillekin puhelinmerkeille löytyy omansa...?

Sim kortti on sellaisen 15x10x5 kokoisen laatik on sisällä, ja siitä lähtee GSM antennin johto, antenniin jonnekin.

kiitos. Katossa on joku musta pömpeli.
Pitääkö tuosta ottaa puh numero muistiin niin löytää sitten sen oman koneen, vai sim kortin numero on tärkee?

[tk-]

Sms40? Niben sivuilta löyrynee käyttöohje.

Uplink tarvitsee nettiyhteyden rj45- piuhalla reitittimen kautta. Uplinkille on myös android-sovellus, tuo rsaarelan linkaama taitaa olla vanhempi sms-boksin kanssa toimiva.

[peki]

Sms40? Niben sivuilta löyrynee käyttöohje.

Uplink tarvitsee nettiyhteyden rj45- piuhalla reitittimen kautta. Uplinkille on myös android-sovellus, tuo rsaarelan linkaama taitaa olla vanhempi sms-boksin kanssa toimiva.

pumppu on jo jossain upplinkissä, joten ei tarvi erikseen reitittää.
Tietäs vaan että mihin tieto mwnee.
kerkiitkö aamulla käymään?
Oon näköjään roikkunniu täällä tämän läppärin takia enemmän kuin oli tarkotus,

[rsaarela]

Sms40? Niben sivuilta löyrynee käyttöohje.

Uplink tarvitsee nettiyhteyden rj45- piuhalla reitittimen kautta. Uplinkille on myös android-sovellus, tuo rsaarelan linkaama taitaa olla vanhempi sms-boksin kanssa toimiva.

Itse käytän Android puhelimessa molempia, Uplink ja Nibe APP, koska mailitse tulee hälytys Nibeiltä aina noin 5 - 30 min. myöhästettynä. Nibe App. android lähettää hälyn _HETI_ txt viestillä, joten sen huomaa = kuulee myös heti.

Tuossa Nibe Uplink App linkki:

https://play.google.com/store/apps/details?id=com.nibeuplink.android&hl=fi

Siis puhelimeen Android mallia.

Tuosta sitten taas läppärille sama softa:
http://www.nibe.fi/Tuotteet/NIBE/

[peki]

Itse käytän Android puhelimessa molempia, Uplink ja Nibe APP, koska mailitse tulee hälytys Nibeiltä aina noin 5 - 30 min. myöhästettynä. Nibe App. android lähettää hälyn _HETI_ txt viestillä, joten sen huomaa = kuulee myös heti.

Tuossa Nibe Uplink App linkki:

https://play.google.com/store/apps/details?id=com.nibeuplink.android&hl=fi

Siis puhelimeen Android mallia.

Tuosta sitten taas läppärille sama softa:
http://www.nibe.fi/Tuotteet/NIBE/

Kiitos. Asia jäi vähän puolitiehen kun olisi pitänyt johonkin valikkoon lisätä oma puhelin numero ja aikaa
ei taaskaan ollut tarpeeksi. Hyvä kumminkin että etäohjaus on.
Mulla on itellä Nokian N8 puhelin johon tuota sovellutusta ei taida saada.
Perusversio on ymmärtääkseni ilmainen?

[tk-]

Perusversio on ymmärtääkseni ilmainen?

Juu on ilmainen. Ensimmäiseen tiliin kun pumppua liittää, pitää fyysisesti olla pumpun tykönä ja ottaa liitäntäkoodi, mikä sitten liitetään tiliin. Sitten kun tuo on kertaalleen tehty, voi kyseisellä tilillä antaa hallinta- ja/tai katseluoikeuksia muillekin.

[peki]

Ei ole pumpussa kuin tuo aatamaminaikainen tekstari Sms 40 No täytyy syöttää omakin numero pumppuun niin voi seurata edes jotain toimintoja.
Voiko pumpussa olla molemmat yhtäaikaa, siis upplink ja Sms?

[rsaarela]

Ei ole pumpussa kuin tuo aatamaminaikainen tekstari Sms 40 No täytyy syöttää omakin numero pumppuun niin voi seurata edes jotain toimintoja.
Voiko pumpussa olla molemmat yhtäaikaa, siis upplink ja Sms?

UpLink, SMS40 ja ModBus, kaikki ne ainakin voi olla yhtäaikaa, koska meillä ne on niin ja toimii kaikki.
UpLink on hidas lähettämään hälytyksiä, viive 2 - 20 minuuttia. SMS40 on reaaliaikainen hälytysten lähetys!

[tk-]

Ei ole pumpussa kuin tuo aatamaminaikainen tekstari Sms 40 No täytyy syöttää omakin numero pumppuun niin voi seurata edes jotain toimintoja.
Voiko pumpussa olla molemmat yhtäaikaa, siis upplink ja Sms?

Tuo uplink on vaan verkkopiuhasta kiinni, pumpussa on siihen jokatapauksessa valmius. Eli jos saat netin vaikka langattomasti reitittimellä tuonne tekniseen tilaan, saa pumpun liitettyä uplinkiin. Liitin on näyttöyksikössä alareunassa, jää etulevyn taakse piiloon mutta sinne on helppo viedä verkkopiuha.

[rsaarela]

Tuolla hiukan taustaa meidän projektille.

http://huoltojarvi.fi/maalampo-salo-palometsa/


http://huoltojarvi.fi/referenssit/

[peki]

Pähkäilyä yksiköiden erilaisista käyntitunneista.
Taitaa olla että talvella tulee tunteja orjalle enempi ja sitten kesällä kun kv-ajot nousee enempi käyntiaikojen syyksi niin tämä kompura hoitaa myös lämmityksen niin käyntitunnit tasaantuu.

[tk-]

Pähkäilyä yksiköiden erilaisista käyntitunneista.
Taitaa olla että talvella tulee tunteja orjalle enempi ja sitten kesällä kun kv-ajot nousee enempi käyntiaikojen syyksi niin tämä kompura hoitaa myös lämmityksen niin käyntitunnit tasaantuu.

Ehkä tasaa, ehkä ei. Meillä ei riitä kv-ajo tasaamiseen kun kuitenkin pieni peruslämpö on kesälläkin kylppäreitä varten. Itse tasailin tunteta viime kesänä estämällä ep15, mutta toisaaltahan tuo on merkityksetöntä tasaako vai ei, ep15 menee vaan sitten aiemmin vaihtoon.

[peki]

Ehkä tasaa, ehkä ei. Meillä ei riitä kv-ajo tasaamiseen kun kuitenkin pieni peruslämpö on kesälläkin kylppäreitä varten. Itse tasailin tunteta viime kesänä estämällä ep15, mutta toisaaltahan tuo on merkityksetöntä tasaako vai ei, ep15 menee vaan sitten aiemmin vaihtoon.

Jospa ne on ajatellu että ep 14, joka tekee käyttövedet rasittuu käytössä enempi niin tasatataan tunneilla
kulumat

[rsaarela]

Miksiköhän tuossa kuvassa nuo 3;n pumpun käyrät on samanlaiset, ja tuon yhden pumpun käyrä poikkeaa kuumakaasun ja imukaasun lämmöt?
Mikä yhteys niillä on , ja mikä asiaan vaikuttaa? 
Erilainen paisuntaventtiilin säätö?
Vai mutaa höyrystimessä, / lauhduttimessa?
Jokin muu hyvä syy?
Onko tuo normaalia vaihtelua?
Mitä muuta tuosta voi päätellä?

Kaikki4 konetta on rinnan, varsin lyhyillä putkilla, ja kaikki telee tuossa tilanteessa lämmitystä.

Poikkeava käyrä on kuumaa vettä tekevän koneen, joka siis nyt tekee tuossa myös lämmitystä, tehnyt usean tunnin ajan jo!
Eli tuo tilanne on stabiili, ollut noin tunteja.

Voisiko esim. hyvin pieni 7 - 27l/h oleva vaihtoventtiilin vuoto aiheuttaa tuollaisen eron?

Tilanteessa kuuma vesi tuotetaan muilla laitteilla, mutta onhan se VV siellä, lämmitys asennossa, ja se vuotaa hiukan. Tehona se vuoto on 0,7kwh luokkaa.

Teräviä kommentteja nyt..!

RATKAISTU / KORJATTU 15.3.2016

Huoltomies tarkisteli asioita Niben ohjeiden mukaisesti.
Montakin eri asiaa oli katsottavien listalla, paineet, paisuntaventtiilin toiminta, lämmöt, jne.
Uusi paisuntaventtiilikin oli jo Nibeltä tilattuna takuuseen, mutta eipä tarvittukaan.

Paisuntaventtiilin BULPIN kiinnitystä tarkistettaessa ei huomattu mitään erikoista,
mutta koska bulpin kireyttä ei voi tarkistaa, kuin hiukan koittamalla kiertää sitä suhteessa putkeen,
niin bulppi tietenkin liikahtaa "karvan verran".

Tämä pieni liikautus riitti, ja kaikki pelasi senjälkeen ok.

Ohessa kuva.

[peki]

Tuli mieleen että kun tuo "oma" tuplakompura vehje tuntuisi säästävän kaivoa aika tavalla, niin
miksi ei mitoitusta voisi hieman tarkistaa?

[tk-]

Tuli mieleen että kun tuo "oma" tuplakompura vehje tuntuisi säästävän kaivoa aika tavalla, niin
miksi ei mitoitusta voisi hieman tarkistaa?

Mitä meinaat kaivon säästämisellä? Sitä, että suurimman osan ajasta on käytännössä puoliteho yksin käytössä? Eikös se ole vähän sama kuin invertterinkin kanssa, toki ei aivan yhtä portaattomasti säätyvä.

[peki]

Mitä meinaat kaivon säästämisellä? Sitä, että suurimman osan ajasta on käytännössä puoliteho yksin käytössä? Eikös se ole vähän sama kuin invertterinkin kanssa, toki ei aivan yhtä portaattomasti säätyvä.

Joo, mutta kun ei tiedä kuinka paljon kävi kompurat päällekkäin :-[Eli yhtäaikaa. Tunneista päätellen taisi
lönkötellä puolella teholla melkein koko talven.

[tk-]

Joo, mutta kun ei tiedä kuinka paljon kävi kompurat päällekkäin :-[Eli yhtäaikaa. Tunneista päätellen taisi
lönkötellä puolella teholla melkein koko talven.

Meillä menee 8-10 pakkasasteen tienoolle yhden kompuran voimin ja sitten vasta kaivataan lämmitykseen molempia. Toki käyttövesitunteja tulee tuolle toisellekin, eli välillä käyvät yhtäaikaa. Mutta kyllä tuo suurimman osan ajasta osateholla menee.

Mutta eikö kaivon mitoituksessa lähtökohtaisesti pitäisikin ottaa huomioon kokonaistehontarve vuositasolla eikä niinkään huipputehoa?

[peki]

Meillä menee 8-10 pakkasasteen tienoolle yhden kompuran voimin ja sitten vasta kaivataan lämmitykseen molempia. Toki käyttövesitunteja tulee tuolle toisellekin, eli välillä käyvät yhtäaikaa. Mutta kyllä tuo suurimman osan ajasta osateholla menee.

Mutta eikö kaivon mitoituksessa lähtökohtaisesti pitäisikin ottaa huomioon kokonaistehontarve vuositasolla eikä niinkään huipputehoa?

Näinhän se taitaa nykyisin mennä, että huipputeho on toissijainen mitoitusmuoto.
Minulla tuo EP 14 on osallistunut lämmitystoimintaan vain noin 1000h edestä ja EP15 sitten
2200h. Näin pöljänä ajattelisin että ei voi montaa tuntia olla päällekkäistä käyntiä?
Varaajatilavuutta ei kumminkaan ole mitenkään isosti ja patterit jäähtyy tosi nopeasti.
Eli on varmaan painaneet kompurat lämpöä vuorotahdilla.
Ei tuollainen yli 50 vuotias talo voi pysyä lämpimänä jos pumppu käy 2200h vuositasolla.


No, joka tapauksessa COP on ihan hyvä.

[tk-]

Näinhän se taitaa nykyisin mennä, että huipputeho on toissijainen mitoitusmuoto.
Minulla tuo EP 14 on osallistunut lämmitystoimintaan vain noin 1000h edestä ja EP15 sitten
2200h. Näin pöljänä ajattelisin että ei voi montaa tuntia olla päällekkäistä käyntiä?
Varaajatilavuutta ei kumminkaan ole mitenkään isosti ja patterit jäähtyy tosi nopeasti.
Eli on varmaan painaneet kompurat lämpöä vuorotahdilla.
Ei tuollainen yli 50 vuotias talo voi pysyä lämpimänä jos pumppu käy 2200h vuositasolla.


No, joka tapauksessa COP on ihan hyvä.

Jos tuo teidän kone toimii samalla logiikalla kuin meidänkin, eli aina ensin EP15 käynnistyy lämmityskäyttöön ja vasta tarvittaessa EP14, niin käytännössä silloin nuo kaikki EP14 lämmitystunnit on yhtäaikaista lämmityskäyntiä. Nuo lämmitykseen käytetyt tunnit 2000 vs. 1000 tukisi tuota logiikkaa.

[tomppeli]

Mutta eikö kaivon mitoituksessa lähtökohtaisesti pitäisikin ottaa huomioon kokonaistehontarve vuositasolla eikä niinkään huipputehoa?

Tärkein mitoittamisen peruste on tuo vuositason kuorma.
Huipputeho ei saisi ylittää arvoa 50 W/aktiivimetri.
Huipputehoon vaikuttavat nestemassan kierto sekä keräimen ja sen lähiympäristön termiset vastukset.

[peki]

Jos tuo teidän kone toimii samalla logiikalla kuin meidänkin, eli aina ensin EP15 käynnistyy lämmityskäyttöön ja vasta tarvittaessa EP14, niin käytännössä silloin nuo kaikki EP14 lämmitystunnit on yhtäaikaista lämmityskäyntiä. Nuo lämmitykseen käytetyt tunnit 2000 vs. 1000 tukisi tuota logiikkaa.

Muistelisin että kerran taisi käydä kompuat samanaikaisesti, muuten taisi olla niin että jompikumpi
kävi.
Loogista olis jos EP14 toimisi vain silloin kun on käyttöveden lämmityksen tarve ja vetäisi sitten lämmitysajon. Muuten ´kun käyttöveden tarvetta ei ole niin EP 15?
Käynnistykset on kyllä tasan molemmissa jos ei oteta huomioon ep14 todennäköiset pelkät kv-ajot.
Ihmettelen edelleen kun ei ole kuin 500 litranen työsäiliö verkoston apuna.
Helikuussa esim EP15 on lämmitellyt taloa noin 85h enemmän kuin EP14.
(249/165)
Käyntiajat EP15 56min, ja EP14 42min(sis kv-ajot) keskimäärin.