Kirjoittaja Aihe: Maalämpökaivon vesi laskenut (Luettu 19199 kertaa)

patakakkonen · « : 05.02.13 - klo:23:23 »

Itsellä maalämmölle reiät 128 m +132 m. LÄ V13 huutaa hoosiannaa (sähkön vrk kulutus pahimmillaan 110 Kwh...)ja vikaa alettiin etsiä kaivosta. Vesipinta olikin 65 m. syvyydessä eli aktiivikaivoa on tällähetkellä n. 130 m. Myyjän laskelmien mukaan pitäisi olla n.200 m. Mitä vaihtoehtoehtoja olisi, että lämpöä saisi riittävästi? 3 reikä vai maapiiri kaivella peltoon?Vai kannattaisiko kokeilla täyttää reikää kuution kokoisella vesiastialla?

NiceMan · « **Vastaus #1 :** 06.02.13 - klo:00:28 »

Itse kokeilisin ensin täyttää... jos ei vesi pysy niin sitten ongelma...

tomppeli · « **Vastaus #2 :** 06.02.13 - klo:08:17 »

Lainaus käyttäjältä: patakakkonen - 05.02.13 - klo:23:23

Itsellä maalämmölle reiät 128 m +132 m.

Teille, jotka vasta suunnittelette maalämpöä, välttäkää kahden matalan kaivon tekemistä.
Yksi syvä kaivo on parempi, kuin kaksi matalaa.

- Kaivossa lämpötila nousee syvemmällä. Kaivon pohjalta saadaan metriä kohden enemmän lämpöä, kuin läheltä maan pintaa. Parhaat metrit ovat kaivon pohjalla.
- Kahdessa kaivossa tule 2 kpl kuivaa osuutta, eli sitä osuutta kaivon yläosassa, jossa ei ole vettä. Vain se osuus keruupiiristä, joka on aina veden ympäröimänä, voi tuottaa lämpöä.
- Tarvitaan kaksi keräintä ja niiden väliputket ja haarottimet.
- Kahdella tai useammalla kaivolla tarvitaan maanesteen virtausmäärien säätämiseen tasauskuristinventtiili.
- Kaksi matalampaa kaivoa on kalliimpi, kuin yksi syvempi.

Siis yksi syvempi kaivo mieluummin, kuin kaksi matalampaa.
Jos mitoituksessa saadaan kaivon syvyydeksi 180-240 metriä, koettakaa löytää porari, joka pystyy poraamaan mahdollisimman syvälle.
Aina ei kuitenkaan ole mahdollista porata sitä yhtä kaivoa tarpeeksi syväksi, esimerkiksi liian suuren veden tulon takia.
Silloin joudutaan tekemään kaksi kaivoa.

AAA · « **Vastaus #3 :** 06.02.13 - klo:10:08 »

Lainaus käyttäjältä: tomppeli - 06.02.13 - klo:08:17

Lainaus käyttäjältä: patakakkonen - 05.02.13 - klo:23:23
Itsellä maalämmölle reiät 128 m +132 m.
Teille, jotka vasta suunnittelette maalämpöä, välttäkää kahden matalan kaivon tekemistä.
Yksi syvä kaivo on parempi, kuin kaksi matalaa.

- Kaivossa lämpötila nousee syvemmällä. Kaivon pohjalta saadaan metriä kohden enemmän lämpöä, kuin läheltä maan pintaa. Parhaat metrit ovat kaivon pohjalla.
- Kahdessa kaivossa tule 2 kpl kuivaa osuutta, eli sitä osuutta kaivon yläosassa, jossa ei ole vettä. Vain se osuus keruupiiristä, joka on aina veden ympäröimänä, voi tuottaa lämpöä.
- Tarvitaan kaksi keräintä ja niiden väliputket ja haarottimet.
- Kahdella tai useammalla kaivolla tarvitaan maanesteen virtausmäärien säätämiseen tasauskuristinventtiili.
- Kaksi matalampaa kaivoa on kalliimpi, kuin yksi syvempi.

Siis yksi syvempi kaivo mieluummin, kuin kaksi matalampaa.
Jos mitoituksessa saadaan kaivon syvyydeksi 180-240 metriä, koettakaa löytää porari, joka pystyy poraamaan mahdollisimman syvälle.
Aina ei kuitenkaan ole mahdollista porata sitä yhtä kaivoa tarpeeksi syväksi, esimerkiksi liian suuren veden tulon takia.
Silloin joudutaan tekemään kaksi kaivoa.

Nyt kun suosittelet noinkin varman oloisesti. Miten painehäviöt hoidetaan, jos kaivo 240m?

NiceMan · « **Vastaus #4 :** 06.02.13 - klo:10:12 »

Eiköhän hyvät suunittelijat osaavat valita pumput etc oikein.

tomppeli · « **Vastaus #5 :** 06.02.13 - klo:10:23 »

Lainaus käyttäjältä: AAA - 06.02.13 - klo:10:08

Nyt kun suosittelet noinkin varman oloisesti. Miten painehäviöt hoidetaan, jos kaivo 240m?

Jos valitsee sellaisen pumpun, jossa on heikkotehoinen maanesteen kiertopumppu, joutuu syvään kaivoon laittamaan kolmiputkisen keräimen.

Kolmiputkisella keräimellä kierron vastus pienenee ja heikkotehoisella kiertopumpullakin varustettu maalämpökone toimii ihan hyvin 250 metriäkin syvällä kaivolla.
Neliputkisella vastus pienenee vieläkin enemmän.
Pitää tietenkin muistaa, että porausreiän läpimitta on oltava tarpeeksi iso, jotta keräin mahtuu kaivoon.

Kolmiputkinen keräin olisi muutoinkin ihan suositeltava, monestakin syystä.
Yksi tietenkin on siinä, että kiertopumpulta vaadittava teho pienenee, joka puolestaan vähentää lämpökoneen sähkön kulutusta ja sitä kautta hiukan parantaa COP -arvoa.
Keräin myöskin pystyy ottamaan paremmin lämpöä kaivosta. Jos kaivo on porattu hyvin lämpöä johtavaan kiviainekseen, saadaan tällainen "hyvä" kaivo hyödynnettyä paremmin.
Jotkut pumpputoimittajat suosittavat kolmi- tai neliputkisia keräimiä.

Noita syviä kaivoja eivät kaikki porarit pysty tekemään.

patakakkonen · « **Vastaus #6 :** 06.02.13 - klo:14:46 »

No mitenkäs, onnistuneekohan porakaivon syventäminen, jos poraisi reiän vaikka 200 m asti?

sam68 · « **Vastaus #7 :** 06.02.13 - klo:16:55 »

Lainaus käyttäjältä: patakakkonen - 06.02.13 - klo:14:46

No mitenkäs, onnistuneekohan porakaivon syventäminen, jos poraisi reiän vaikka 200 m asti?

Luultavasti onnistuu kunhan vanhat putket saa ylös, mutta täytä ensin kaivot vedellä ja tarkkaile tilannetta. Jos pysyy kuukausia niin kannattaa pysyä näissä. Jos häipyy nopeasti niin mietitään asiaa uudestaan.

Edit: on luultavasti mahdollisuus myös valaa betonilla "täyteen" nuo reiät. Ihan perusjuttuja joissain maissa.

NiceMan · « **Vastaus #8 :** 06.02.13 - klo:22:00 »

Lainaus käyttäjältä: patakakkonen - 06.02.13 - klo:14:46

No mitenkäs, onnistuneekohan porakaivon syventäminen, jos poraisi reiän vaikka 200 m asti?

Kyllä se onnistuu, ensin vanhat rojut pois ja pora paikalle, kuilu kiinaan.
Kokeille täyttää ensin ja katso vaikka viikon päästä mihin asti vesi vajonnut sen jälkeen tekee vasta lisää johtopäätöksiä.
Betonilla tietenkin voisi valaa umpee mutta jos putki sisällä alkaa vuotaa niin ei voi korjata vaan joutuneen uuden reiän tekee.

seppaant · « **Vastaus #9 :** 07.02.13 - klo:09:31 »

Lainaus

ja vikaa alettiin etsiä kaivosta. Vesipinta olikin 65 m. syvyydessä eli aktiivikaivoa on tällähetkellä n. 130 m

Mielenkiintoinen tapaus.

Oliko kaivoissa vettä porauksen jälkeen? Pinta?
Minkälaisessa maastossa kaivot sijaitsevat? Korkeusasema lähimpään vesistöön?
Millä menetelmällä tuo nykyinen -65m pinta on mitattu?

ATS

patakakkonen · « **Vastaus #10 :** 07.02.13 - klo:10:24 »

Vesipinta oli 15 m syvyydessä porauksen jälkeen, eli nyt vajaan vuoden aikana laskenut 50 m.
Reiät sijaitsevat kallioisen vaaran päällä, jonka korkeus n. 240 m. Vesistöön on matkaa 150 m, jonka korkeus on 210 m merenpinnasta-eli kaivon vesipinta on 35 m järven vesipinnan alapuolella.

Mittausmenetelmänä käytin naru-paino systeemiä, kun parempiakaan keinoja ei ollut mieleen...

Täytynee kokeilla sitä täyttämistä vedellä näin ensi alkuun

patakakkonen · « **Vastaus #11 :** 08.02.13 - klo:20:53 »

Väliaika raporttia...

Nyt on pumpattu reikään kuutio vettä ja vesipinta on tällähetkellä 6 m syvyydessä.

patakakkonen · « **Vastaus #12 :** 11.02.13 - klo:12:03 »

Eihän se kannettu vesi kaivossa pysynyt

Vajaassa vuorokaudessa oli vesipinta taas laskenut 65 m. syvyyteen. Nyt kysynkin viisailta, että mitä suosittelisitte seuraavaksi; Onko järkeä alkaa asentamaan maapiiriä, jota myyjä suositteli. 400 metriä pitäisi kuulemma vetää putkea pitkin pihoja...

tomppeli · « **Vastaus #13 :** 11.02.13 - klo:12:24 »

Lainaus käyttäjältä: patakakkonen - 05.02.13 - klo:23:23

Itsellä maalämmölle reiät 128 m +132 m. Vesipinta olikin 65 m. syvyydessä eli aktiivikaivoa on tällähetkellä n. 130 m.

Kysy aluksi porausfirmalta,
millaisin ehdoin he koettaisivat porata molemmat kaivot 200 metrisiksi.
Silloin sinulla olisi 2 x (200m-65m) = 270 metriä aktiivireikää (= 2 x 135 metriä).

Matias · « **Vastaus #14 :** 11.02.13 - klo:13:45 »

Oliskohan tuollaisesta operaatiosta apuja?

Lainaus

Painehalkaisu

Poratuista kaivoista n.30% ei tule vettä, tai sen tulo on vähäinen. Niissä tapauksissa porakaivoon tehdään painehalkaisu. Painehalkaisussa porareikä tukitaan n.30metrin syvyydeltä ja sen alapuolelle lasketaan korkeapainepumpulla vettä. Veden paine aukaiseen kalliossa olevat halkeamat joissa vesisuonet kulkevat, siten vesi saadaan tulemaan porareikään. Painehalkaisu tehdään aina erillisellä paine-autolla.

http://www.suomenporakaivo.fi/porakaivot.php

tomppeli · « **Vastaus #15 :** 11.02.13 - klo:16:28 »

Lainaus käyttäjältä: patakakkonen - 07.02.13 - klo:10:24

Vesipinta oli 15 m syvyydessä porauksen jälkeen, eli nyt vajaan vuoden aikana laskenut 50 m.
Reiät sijaitsevat kallioisen vaaran päällä, jonka korkeus n. 240 m. Vesistöön on matkaa 150 m, jonka korkeus on 210 m merenpinnasta-eli kaivon vesipinta on 35 m järven vesipinnan alapuolella.

Painehalkaisu saattaisi nostaa veden pinnan kaivoissa järven pintakorkeuteen, mutta sekään ei vielä yksistään riittäisi.
Poraus voisi mahdollisesti osua johonkin halkeamaan, joka myöskin saattaisi nostaa kaivojen veden pinnan järven pintakorkeuteen.
Ei paljoa maksa kysyä näistä porausfirmalta.

patakakkonen · « **Vastaus #16 :** 13.02.13 - klo:08:12 »

Kysy aluksi porausfirmalta,
millaisin ehdoin he koettaisivat porata molemmat kaivot 200 metrisiksi.
Silloin sinulla olisi 2 x (200m-65m) = 270 metriä aktiivireikää (= 2 x 135 metriä).
[/quote]

Kysyin porausfirmalta kaivojen syventämisestä; epäili ettei rojut lähde enää reijistä, mutta jos lähtisi niin hintaa tulisi n.4500 € . Siis jos syventäis reiät 200 m. asti.

LÄ myyjä olisi vaakaputken vedon kannalla,. Laskelman mukaan 400 m. Vaakaputkea tykötarpeineen kustantaisi n.3000 €.

Painehalkaisun onnistumisesta porari epäili, ettei se ainakaan onnistu.

sam68 · « **Vastaus #17 :** 13.02.13 - klo:11:56 »

Miten betonilla täyttäminen? Sitähän käytetään jossain päin ihan normaalihommana. Joku vois kaivaa siitä tietoa.

sailor · « **Vastaus #18 :** 13.02.13 - klo:13:12 »

Lainaus käyttäjältä: sam68 - 13.02.13 - klo:11:56

Miten betonilla täyttäminen? Sitähän käytetään jossain päin ihan normaalihommana. Joku vois kaivaa siitä tietoa.

http://www.youtube.com/watch?v=V0_ScWygPec

Kysymys on "grouting" termistä. Tuosta voi ihmetellä: http://www.supergroutproducts.com/home.php?page=geo

Mites sellainen että losottaisi sinne reikään vaikka talon kaikki rännivedet. Ei mene pitkään kun veden mukana olevat epäpuhtaudet tukkivat kaivossa olevat raot, joista vesi karkaa.

JariA · « **Vastaus #19 :** 13.02.13 - klo:20:36 »

Lainaus käyttäjältä: sam68 - 13.02.13 - klo:11:56

Miten betonilla täyttäminen? Sitähän käytetään jossain päin ihan normaalihommana.

Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä lämpökaivot usein täytetään betonilla. Saksassa se on joillain alueilla myös pakollista.

Tässä videossa kohdan 3:30 jälkeen näytetään lyhyesti miten betonointi tapahtuu. Löysää kuraa pumpataan reikä täyteen.

http://www.youtube.com/watch?v=A3iBS-R8ysA

jussi_ · « **Vastaus #20 :** 18.02.13 - klo:17:04 »

Eikös tuollainen rännivesien johtaminen kaivoon ole suorastaan kiellettyä, ainakin jos pohjavettä käytetään talousvetena (lähistöllä)?

Dowser · « **Vastaus #21 :** 11.03.13 - klo:16:41 »

Lainaus käyttäjältä: JariA - 13.02.13 - klo:20:36

Lainaus käyttäjältä: sam68 - 13.02.13 - klo:11:56
Miten betonilla täyttäminen? Sitähän käytetään jossain päin ihan normaalihommana.

Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä lämpökaivot usein täytetään betonilla. Saksassa se on joillain alueilla myös pakollista.

Tässä videossa kohdan 3:30 jälkeen näytetään lyhyesti miten betonointi tapahtuu. Löysää kuraa pumpataan reikä täyteen.

http://www.youtube.com/watch?v=A3iBS-R8ysA

Betonointi on hyvä - mutta voi olla kallis, lisäksi putki voi olla vaikea ujuttaa alas kollektorien kanssa eli menee nostohommiksi. "Vanha" toisinaan käytetty halpa keino on maantiehiekalla (sis NaCl) täyttö - vesi nousee ylöspäin kapillaarin avulla. Betonointi parempi, koska toimii varmasti. Ja lämmönjohtavuus paranee huimasti.

Painehalkaisukaan ei tässä luultavasti auta, vesi hakeutunee sen jälkeen samalle tasolle. Yllättävän matalalle tasolle jää kyllä tässä vesi. Rännikaivoista veden johtaminen luultavimmin saa aikaan saman tuloksen - "kannettu vesi ei kaivoissa pysy". Poikkeuksena tietysti kovaan umpikallioon tehdyt mlp-kaivot, niissä monesti vesi on pysynyt.

yt,
Dowser

Lerssinen · « **Vastaus #22 :** 12.03.13 - klo:15:00 »

Miten kiroissä voi 400 vaakaputken kaivaminen maksaa 3000€ ja yli

Putki itessään jotain 700~900 riippuu mistä ostaa ja pari päivää kaivinkonetta päälle ei tee kolmea tonnia

patakakkonen · « **Vastaus #23 :** 12.03.13 - klo:15:14 »

No niin, uutta tietoa vedenkorkeudesta...

Kuinka ollakkaan, veden pinta oli noussut issekseen sinne 15 m.

Selitystä tälle ilmiölle en ole vielä keksinyt.

Ja siitä maapiirin laitteistosta ja asennuksesta kaivurinvuokrineen ei kuulemma kauaksi siitä 3 tonnista jää