2½ kerroksinen 230/320m2 rintamamiestalo Turussa, patterit / 4200 litraa öljyä

[mahagr]

Olen jo kolmisen vuotta toivonut pääseväni eroon suuresta öljylaskusta. Lisälämmitykseksi asennettiin reilut 5 vuotta sitten ILP, jonka vuotuinen hyötysuhde sekä säästöt tosin jäi odotettua reippaasti alemmaksi (öljynkulutus 4200l -> 3700l) kehnon asennuspaikan takia. Tosin tähän taloon ei parempaa paikkaa löydykään, sillä huoneet muodostavat sokkelon, joiden välillä ilma ei kierrä (passiivinen ilmanvaihto). Sähkömittarin ja öljynsäästön perusteella vuosi-COP on ~2, sillä lämpötila on pidettävä 26-27 asteessa ja puhallus täysillä, jotta laitteesta olisi mitään hyötyä asuinkerroksen lämmityksessä.

Nyt olisi vihdoin rahaa lämmitysjärjestelmän uusimiseen ja tapaamisia sovittu useamman yrityksen kanssa.

Tässä talon tietoja:

* 2½ kerroksinen rintamamiestalo Turussa
* 4200 litraa öljyä (3700 litraa ILPin kanssa)
* 230/320m2 tai 600m3 (lähes kaikki lämmitettynä)
* Kellari ikkunoihin asti maan alla, asuinkerros ja puoliksi avoin yläkerta (lämpö karkaa ylös)
* Enimmäkseen yksilehtisiä termostaattiohjattuja pattereita, menovesi ollut noin 70°C paukkupakkasilla
* Tällä hetkellä lämmöt 19°C kellari, 21°C asuinkerros, 23°C yläkerta (kaikki termostaatit ja ovet auki)
* Lämmitysvesi 38/34 astetta kun ylläolevat lämpötilat ja ulkona -3°C (menovesi 10-12°C alempi kuin termostaateilla)
* 4-henkinen perhe, ajoittain 6-8 saunojaa

Pari päivää sitten avasin kaikki talon termostaatit ja säädin lämpökäyrät matalammiksi. Käytännössä tarkoitus on testata pattereiden toimivuutta matalalämpöjärjestelmässä. Isoin yllätys oli se, että lämmitysjärjestelmä on älyttömän hyvin säädetty, sillä lämpötilat eivät juuri vaihtele samassa kerroksessa olevien huoneiden välillä. Toinen, joskin pienempi yllätys oli menoveden lämpötilan pudotus, joka oli 10-12 astetta näillä 2-5 asteen pakkasilla. Luulin jo, että kaikki patterit menee uusiksi, mutta todennäköisesti riittää hyvin, että vaihdan vain osan niistä.

Anyway, tavoitteena olisi saada (55 asteen COPin mukaan, eli noin -1KWh luvatusta) tehopeitoltaan 75-100% lämpöpumppu. Käytännössä tavoitteena olisi löytää pumppu, jonka antoteho on noin 10,3-13,4KWh 0/55 käppyröiden mukaan. Eli noin 11-14KW tehoista laitetta haen. Ilmeisesti etenkin tulistinpumput hyötyvät pienestä alimitoituksesta, jolloin ne antavat kuumaa vettä paremmalla COPilla. Tosin maallikkona on vaikea sanoa, kumpi tuottaa paremman lopputuloksen: isompi COP & sähkövastus vai piemenpi COP ilman vastusta.

Kaivon syvyydeksi pitäisi kaiken järjen mukaan saada noin 200 metriä. Kallioperä on ilmeisesti enimmäkseen gneissiä ja ensimmäiset 20 metriä on savea.


...
Edit.: poistin lisäämäni liitetiedoston, jotta liitetiedostokansio ei täyttyisi liiaksi!

[Seagear]

Käytännössä tavoitteena olisi löytää pumppu, jonka antoteho on noin 10,3-13,4KWh 0/55 käppyröiden mukaan. Eli noin 11-14KW tehoista laitetta haen. Ilmeisesti etenkin tulistinpumput hyötyvät pienestä alimitoituksesta, jolloin ne antavat kuumaa vettä paremmalla COPilla. Tosin maallikkona on vaikea sanoa, kumpi tuottaa paremman lopputuloksen: isompi COP & sähkövastus vai piemenpi COP ilman vastusta.

Kaivon syvyydeksi pitäisi kaiken järjen mukaan saada noin 200 metriä. Kallioperä on ilmeisesti enimmäkseen gneissiä ja ensimmäiset 20 metriä on savea.

Aika usein näkyy olevan kaivon mitoituksena peukalosääntö että vähintään 20 m kaivoa pumpun kilowattia kohden. Eli tuon haarukan yläpään pumpuille ainakin taitaa 200 metriä olla vähän nafti. Toisaalta pumpun hintaero esim. 12 kW vs. 16 kW voi olla vain luokkaa 500 € eli alle 20 porakaivometrin hinta.

[tomppeli]

* 2½ kerroksinen rintamamiestalo Turussa
* 4200 litraa öljyä (3700 litraa ILPin kanssa)
* 230/320m2 tai 600m3 (lähes kaikki lämmitettynä)
* Kellari ikkunoihin asti maan alla, asuinkerros ja puoliksi avoin yläkerta (lämpö karkaa ylös)
* Enimmäkseen yksilehtisiä termostaattiohjattuja pattereita, menovesi ollut noin 70°C paukkupakkasilla
* Tällä hetkellä lämmöt 19°C kellari, 21°C asuinkerros, 23°C yläkerta (kaikki termostaatit ja ovet auki)
* Lämmitysvesi 38/34 astetta kun ylläolevat lämpötilat ja ulkona -3°C (menovesi 10-12°C alempi kuin termostaateilla)
* 4-henkinen perhe, ajoittain 6-8 saunojaa
Anyway, tavoitteena olisi saada (55 asteen COPin mukaan, eli noin -1KWh luvatusta) tehopeitoltaan 75-100% lämpöpumppu. Käytännössä tavoitteena olisi löytää pumppu, jonka antoteho on noin 10,3-13,4KWh 0/55 käppyröiden mukaan. Eli noin 11-14KW tehoista laitetta haen. Ilmeisesti etenkin tulistinpumput hyötyvät pienestä alimitoituksesta, jolloin ne antavat kuumaa vettä paremmalla COPilla. Tosin maallikkona on vaikea sanoa, kumpi tuottaa paremman lopputuloksen: isompi COP & sähkövastus vai piemenpi COP ilman vastusta.

Kaivon syvyydeksi pitäisi kaiken järjen mukaan saada noin 200 metriä. Kallioperä on ilmeisesti enimmäkseen gneissiä ja ensimmäiset 20 metriä on savea.

Laitoin noita tietoja taulukkoon.
Toivottavasti ymmärsin ne oikein.
Lämpimän käyttöveden kulutus teillä on ehkä kohtuullisen runsas.
Liitän laskelman .pdf -tulosteen omaan viestiisi.
Oma mitoitusarviosi osuu samoihin laskelmani kanssa.
Tuon laskelman perusteella vaikuttaa siltä, että talon lämpöeristystä olisi hyvä parantaa vähän, vaikkapa laittamalla 30-40 cm puhallusvillaa yläpohjan päälle, ullakolle.
Menestystä hyvälle hankkeelle!

@10.2.2013 vaihdoin tuon liitteenä olevan taulukkotulosteen korjattuun!

[mahagr]

Aika lähellä oli syöttämäsi luvut omiini nähden. Muutama pieni ero oli tosin omiin laskelmiini nähden:

* Öljykattilan hyötysuhteeksi on mitattu pari vuotta sitten 85% (ei 87%)
* Vedenkulutus on pienempi. Itse laskin sen 4 henkilöä, mikä lienee lähellä totuutta. Kuumaa vettä vain pitäisi riittää 6-8:lle parin tunnin aikana...
* Sähkön hinta on seuraavan vuoden 0.11€ ja öljysäiliössä oleva öljy maksoi 1.15€

Suurta eroa tosin ei noilla laskelmiin tullut. Ainoa silmiinpistävä ero minun versiooni nähden on, että oma Bergheat46 väittää häiriintymättömän kallion lämmön olevan 7,4 astetta, joka antaa liian pienen syvyyden.. Hmm..

[tomppeli]

Suurta eroa tosin ei noilla laskelmiin tullut. Ainoa silmiinpistävä ero minun versiooni nähden on, että oma Bergheat46 väittää häiriintymättömän kallion lämmön olevan 7,4 astetta, joka antaa liian pienen syvyyden.. Hmm..

Olen muuttanut hiukan laskenta-algoritmiani käytössäni olevalla uudemmalla versiolla.
Koetan seurata GTK:n tutkimustietoutta, jota tosin on vielä huonosti saatavilla; työ on vielä kesken.
Laskenta ei myöskään saisi missään nimessä olla liian optimistinen, siitä seuraa vakaviakin harmeja, joista täälläkin saa usein lukea.
Kaivon ihan tarkkaan mitoitukseen ei taideta lähitulevaisuudessa päästä.
Kallioperää tunnetaan vielä liian huonosti.

Ei tällä Bergeheat laskennalla saada mitään takuuarvoja.
Takuuarvoja antavaa laskentakaavaa en osaa siihen laittaa.!!
Ehkäpä joskus tulevaisuudessa jollain tapaa kaikuluodataan lämpökaivon paikka ja saadaan hyvinkin tarkkoja tuloksia!

[mahagr]

Uudempi versio on parempi. Voisit tosin laittaa tiedoston linkin viereen päivämäärän, sillä luulin, että minulla oli uusin versio.

Jeps, arviot on hyvä tehdä varoen, jos kaikkia tietoja ei ole saatavilla. Itse lisäsin reiän kokoon 10% ylimääräistä, mutta ero oli näemmä vieläkin suurempi. Täällä Turussa kallioperä on ilmeisesti enimmäkseen gneissiä, mutta myös graniittia ja noiden sekoitusta löytyy. Tosin eipä sekään tieto vielä mitään takaa, sillä kallio voi olla rikkonaista tai kohdalle voi sattua syvä kuilu (pehmeää maata) yms..

Mietin myös tuota hyötysuhdetta. Eikös uusilla laitteilla päästä 2.9 hyötysuhteeseen jopa 55 asteen menovedellä? Käytännössä siis tammi-helmikuussa pumppu tuottaa puolet ajasta lämpöä yli 3.4 kertoimella (0/45) meidänkin patteriverkostossa? Silloinhan kaivon syvyyteen pitäisi lisätä vielä 10-20m, sillä suurempi osa energiasta otetaan kaivosta... Vai ottavatko uudet laskelmat sen huomioon?

[sailor]

Aika usein näkyy olevan kaivon mitoituksena peukalosääntö että vähintään 20 m kaivoa pumpun kilowattia kohden.

Tarkoittaa että minulla pitäisi olla 400m syvä kaivo...mutta kun ei ole, kuin noin 213m aktiivisyvyyttä ja kolmiputkinen keräin, jota suosittelen myös aloittajalle. TRENDistä näkee keruun tulon lämpötilan kehityksen käyntijakson aikana. Kaksiputkinen menee pakkaselle useinmiten vain sen vuoksi ettei lämpö ehdi siirtymään putken seinämän läpi. Ei ole järkeä syventää kaivoa siksi että saa keruuputkistoon enemmän pinta-alaa.

[tomppeli]

Uudempi versio on parempi. Voisit tosin laittaa tiedoston linkin viereen päivämäärän, sillä luulin, että minulla oli uusin versio.

Mietin myös tuota hyötysuhdetta. Eikös uusilla laitteilla päästä 2.9 hyötysuhteeseen jopa 55 asteen menovedellä? Käytännössä siis tammi-helmikuussa pumppu tuottaa puolet ajasta lämpöä yli 3.4 kertoimella (0/45) meidänkin patteriverkostossa? Silloinhan kaivon syvyyteen pitäisi lisätä vielä 10-20m, sillä suurempi osa energiasta otetaan kaivosta... Vai ottavatko uudet laskelmat sen huomioon?

Uusi versio on vasta testikäytössä, ei vielä jaossa.
Kun klikkaa PDF -tulosteessa maalämpölaskelmasivun yläosan oikeassa kulmassa olevaa Lataa laskentaohjelma täältä! -linkkiä, tulee uusin jakelussa oleva versio.

Teen tätä laskentataulukkoa sitä varten, että maalämpöä suunnittelevat pystyisivät itsekin laskemaan mitoitusta, jotta ei olisi pelkästään alan kauppiaiden antaman tiedon varassa.
Kauppias joutuu aina asiakasta opastaessaan tekemään sen niin, että hän saisi kaupan kotiin. Laskelma ja suunnittelu tehdään omaa tuotetta myyväksi. Muiden tuote olisi hyvä saada epäedulliseen valoon.
Kun nyt noin ilmaisen, ei se tarkoita, että kaikilla LVI -alan kauppiailla olisi tuollainen moraali. On paljon varsin rehtiäkin porukkaa alalla.

Varovaksi vetää, kun muistelen miten minullekin erään tunnetun maahantuodun pumppumerkin edustaja väitti kirkkain silmin, kuinka heidän lämpöpumppu on tehty erityisesti heitä varten valikoiduista osista ja komponenteista ja muut merkit tehdään niistä jäljelle jääneistä ja heidän hylkäämistään osista.
Lopetin kaupankäynnin hänen kanssaan siihen.

Tuosta hyötysuhteesta.
Totta on, että mitä parempi hyötysuhde, COP, sitä suurempi osa lämpötehosta otetaan maasta / kalliosta ja sitä syvemmäksi kaivo tulee.
Tässäkin joutuu turvautumaan jonkinlaiseen keskiarvoon ja lisäämään mitoitukseen hiukan kaiken varalta, että ei sitten jälkeen päin ala harmittamaan, kun lämpökaivo menee liian kylmäksi.

Pelkän kompressorin hyötysuhde, COP, voi olla 3,4 @ B0 / W55 ( http://ziplt.lt/Userfiles/file/kompresoriai/COPELAND%20ZH/ZH26K4E-TFD.pdf )
Mutta kun siihen pitää lisätä 2-3 kiertopumpun ja ohjausprosessorin ottama teho, ei tuo hetkellinenkään hyötysuhde ole enää 3,4, vaan onkin noin 3.
Aina ei ole noin kylmää ja voidaan toimia vaikkapa B0 / W35 oloissa, (B0 = maasta tulevan nesteen lämpötila, W 35 on lauhduttimelta lämmönjakoverkkoon menevän nesteen lämpötila.) jolloin COP on korkeampi.
Näissä laskentaohjelmissa pitää tarkastella tilannetta koko vuoden ajalta, jolloin mukaan tulee joutokäyntiä, kesäaikaan pumpun lämpövuoto menee "harakoille", jne. hukkatehoja, jotka laskevat pumpun vuotuista COP -arvoa melkoisesti.
Siksi laskelmissa joutuu käyttämään vähän alhaisempia COP -arvoja.
Asiasta olisi hyvä tehdä tutkimus, jos haluaa muutakin, kuin MUTU -tietoa. Kaiketi asiaa on tutkittu, mutta kun tuokin on aika tavalla tapauskohtaista, eikä kovin yleispätevää.
Hyvä, että osoitit mielenkiintoa.
Asiat kehittyvät...

[mahagr]

Toki ymmärrän sen, että koko järjestelmän COP on pelkän kompressorin hyötysuhdetta alhaisempi -- jo siksi, että kiertovesipumput käyvät yleensä ympäri vuoden riippumatta siitä, lämmitetäänkö taloa tai käytetäänkö lämmintä vettä.

Toisaalta kun lasketaan energian kulutusta ja saatua säästöä, pitää öljylämmitteisessä talossa muistaa se, että vesi kiertää putkistossa jo tälläkin hetkellä. Eli vaikka kiertovesipumput pienentävätkin uuden lämmitysjärjestelmän hyötysuhdetta, tilanne pysyy kutakuinkin ennallaan -- eivät ne vanhatkaan pumput ilmaiseksi työtä tehneet. Jostain syystä niitä ei vain lasketa mukaan öljylämmityksen kustannuksiin (350kWh * 2 * 0.13€ = ~90€).

Uudet kiertovesipumput voidaan sulkea samantehoisina järjestelmän ulkopuolelle, sillä ne eivät muuta lämmitysjärjestelmän sähkönkulutusta eivätkä lämmöntuottoa. Niinpä ne eivät myöskään vaikuta kalliosta otettavan energian määrään, eli niitä ei periaatteessa pitäisi huomioida COPissa kaivon syvyyttä tai säästöjä laskiessa. Toki uuden laitteiston elektroniikka vie jonkin verran sähköä -- mutta paljonkohan mahtaa kuluttaa vuoden 1995 Jämä kombiterm, joka tällä hetkellä säätelee meillä patteriverkoston lämpötiloja...?

[Seagear]

Aika usein näkyy olevan kaivon mitoituksena peukalosääntö että vähintään 20 m kaivoa pumpun kilowattia kohden.

Tarkoittaa että minulla pitäisi olla 400m syvä kaivo...mutta kun ei ole, kuin noin 213m aktiivisyvyyttä ja kolmiputkinen keräin, jota suosittelen myös aloittajalle. TRENDistä näkee keruun tulon lämpötilan kehityksen käyntijakson aikana. Kaksiputkinen menee pakkaselle useinmiten vain sen vuoksi ettei lämpö ehdi siirtymään putken seinämän läpi. Ei ole järkeä syventää kaivoa siksi että saa keruuputkistoon enemmän pinta-alaa.

Niin, nimenomaan siis sellainen suuntaa-antava joka aika hyvin toimii ainakin pienempien pumppujen kohdalla. Ehkei sinullakaan riittäisi 213 metrin kaivo jos tehontarve olisi oikeasti 20 kW.

[Seagear]

Toki ymmärrän sen, että koko järjestelmän COP on pelkän kompressorin hyötysuhdetta alhaisempi -- jo siksi, että kiertovesipumput käyvät yleensä ympäri vuoden riippumatta siitä, lämmitetäänkö taloa tai käytetäänkö lämmintä vettä.

Toisaalta kun lasketaan energian kulutusta ja saatua säästöä, pitää öljylämmitteisessä talossa muistaa se, että vesi kiertää putkistossa jo tälläkin hetkellä. Eli vaikka kiertovesipumput pienentävätkin uuden lämmitysjärjestelmän hyötysuhdetta, tilanne pysyy kutakuinkin ennallaan -- eivät ne vanhatkaan pumput ilmaiseksi työtä tehneet. Jostain syystä niitä ei vain lasketa mukaan öljylämmityksen kustannuksiin (350kWh * 2 * 0.13€ = ~90€).

Uudet kiertovesipumput voidaan sulkea samantehoisina järjestelmän ulkopuolelle, sillä ne eivät muuta lämmitysjärjestelmän sähkönkulutusta eivätkä lämmöntuottoa. Niinpä ne eivät myöskään vaikuta kalliosta otettavan energian määrään, eli niitä ei periaatteessa pitäisi huomioida COPissa kaivon syvyyttä tai säästöjä laskiessa. Toki uuden laitteiston elektroniikka vie jonkin verran sähköä -- mutta paljonkohan mahtaa kuluttaa vuoden 1995 Jämä kombiterm, joka tällä hetkellä säätelee meillä patteriverkoston lämpötiloja...?

Pikkupumpun (8 kW) sisäinen patteriverkon pumppu ottaa meillä 70 W. Lämpimän käyttöveden osalta jatkuva kierrätys "hukkaa" aika nopeasti käyttövesivaraajan lämmöt. Heittomerkeissä sen vuoksi ettei tuo lämpö toki kaikilta osin hukkaan mene, onpahan vain tuotettu huonommalla hyötysuhteella kuin viileämpi lämmönjakojärjestelmän vesi.

Tein testin, jossa seurasin varaajan lämpötilan laskua kiertovesipumpun ollessa jatkuvasti päällä ja viidessä tunnissa säiliö oli täysin tyhjä vaikka pisaraakaan ei hanasta valutettu lämmintä. Siis vuositasolla arvioiden käyttövesitunnit vähintään tuplaantuisivat nykyisestä n. 1h/vrk tasosta. Eli ei kannata pitää kiertoa päällä 24/7/365 vaan laittaa kierto kellokytkimen taakse. Itse pidän kiertoa päällä 4 x 15 min välillä 18-22.

[mahagr]

Huomenna tulee ensimmäinen taho tekemään tarjousta ja maanantaina seuraava. Mitä pitäisi ottaa huomioon, jotta tarjouksista saisi vertailukelpoisia?

Laskeskelin tässä alustavasti kaivojen syvyyksiä eri vuosi-COPeille 36000kWh:lle ja totesin seuraavaa (20m savea @ 70W/m, sen jälkeen kallio 110W/m):

COP 2.9: 1x 222m tai 2x 114m
COP 3.4: 1x 238m tai 2x 123m
COP 4.0: 1x 253m tai 2x 130m
COP 5.0: 2x 138m
COP 8.0: 2x 150m
COP 10.0: 2x 155m
COP ääretön: 2x171m

Interesting.. COP 10:llä päästään jo lähelle teoreettista rajaa, joten 2x 155m kaivot riittäisivät periaatteessa maailman tappiin asti, mikäli kallioperä on gneissiä (yleisin tällä alueella).

[Seagear]

Huomenna tulee ensimmäinen taho tekemään tarjousta ja maanantaina seuraava. Mitä pitäisi ottaa huomioon, jotta tarjouksista saisi vertailukelpoisia?

Laskeskelin tässä alustavasti kaivojen syvyyksiä eri vuosi-COPeille 36000kWh:lle ja totesin seuraavaa (20m savea @ 70W/m, sen jälkeen kallio 110W/m):

COP 2.9: 1x 222m tai 2x 114m
COP 3.4: 1x 238m tai 2x 123m
COP 4.0: 1x 253m tai 2x 130m
COP 5.0: 2x 138m
COP 8.0: 2x 150m
COP 10.0: 2x 155m
COP ääretön: 2x171m

Interesting.. COP 10:llä päästään jo lähelle teoreettista rajaa, joten 2x 155m kaivot riittäisivät periaatteessa maailman tappiin asti, mikäli kallioperä on gneissiä (yleisin tällä alueella).

Eihän sitä COP:pia noin voi kaivon syvyyden perusteella laskea. Teoreettinen COP lasketaan Carnot:n kaavalla

COP = T2 / (T2-T1), jossa

T2 = lämmityspiirin lämpötila (Kelvin-asteina)
T1 = keruunesteen lämpötila (Kelvin-asteina)

Eli siis patterilämmitystalossa esim. COP = 323 K (50 C) / (323-273)K = 6,46.
Vastaavasti lattialämmitystalossa esim. COP =308 K (35 C) / (308-273)K = 8,8

Todellisuudessa ku prosessissa syntyy erilaisia häviöitä niin nuo esimerkkien  arvot voi karkeasti ottaen jakaa kahdella että päästään "reaalimaailman" lukuihin.

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/43221/nbnfi-fe200901081010.pdf?sequence=3

[mahagr]

Laskinkin toisin päin, eli miten syvä kaivon pitäisi olla, jotta energiaa saisi riittävästi COP:in ollessa X. Selvittelin laskuillani vain sitä, miten syvä kaivo riittää "maailman tappiin asti", eli mitä syvempää kaivoa ei kannattaisi tehdä, vaikka prosessin hyötysuhde olisi 100%. COP 10 tuli valittua rajaksi siksi, että talon lämmitys tuskin onnistuu alle 30-asteisella vedellä (jolloin teoreettinen MAX COP = 10,1), joka antaa 2x 155m kaivojen syvyydeksi.

[mahagr]

Juttelin tässä isäni kanssa maalämpöön siirtymisestä ja hän totesi heti, että lämpöhukka kesällä kuumaa vettä tehdessä on paljon suurempi kuin laskelmissa tavataan käyttää. Jopa öljyntoimittaja käytti veden lämmityksessä 800 litraa, joka on noin 6800kWh -- yli puolitoista kertainen laskelmiin nähden. Kattilan vesi lämmitetään 80-85 asteeseen, minkä lisäksi noin 60-70-asteista vettä kierrätetään (eristetyssä) putkistossa. Koska kuumaa vettä käytetään oikeastaan vain aamuin ja illoin käsienpesussa ja pari-kolme kertaa viikkossa suihkussa, on todennäköistä, että melko suuri osa tuosta lämmöstä menee kesällä hukkaan, sillä lämpimän veden tarve on meillä vuodessa noin 170m3.

Samansuuntaisia ajatuksia on ollut myös monella muulla täälläkin, esimerkiksi Seagear totesi vesikierron hukkaavan lyhyessä ajassa paljon energiaa. Myös käyttökokemuksia lukiessa, vaikkapa täältä:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4363.0
huomaa, että kaavojen perusteella kohtuudella "alimitoitettu" pumppu onkin osoittautunut täysimittaiseksi.

Meillä kävi tänään Thermian myyjä, joka totesi, että jostain syystä suurin osa öljylämmitteisiin taloihin hieman alakanttiin mitoitetuista pumpuista ei useimpina vuosina käytä vastusta juuri lainkaan vaikka niiden olisi sitä pitänyt laskujen mukaan tehdä. En kiinnittänyt asiaan sen enempää huomiota ennen kuin nyt, sillä vain ja ainoastaan käyttöveden oletettua suurempi osuus öljynkulutuksessa selittää sen, miten 10% alimitoittu pumppu osoittautuukin käytännössä täysimittaiseksi.

Yllä olevassakin linkissä Thermian 12,5kW pumpun olisi pitänyt tarvita lisäsähköä 438 kWh/vuosi, mutta laite käytti 34 kWh, josta osa meni varmaan legionellan tappoon. Bergheatin ensimmäisen laskun mukaan kulutuksen olisi pitänyt olla jopa 1400 kWh enemmän...

Isäni sanoi, että hän on lämmittänyt käyttövettä 20 litran kanisterilla keskellä kesää, eikä yksi kanisteri kestänyt "montaa päivää" vaikka lämmintä vettä ei tuona aikana käytetty juuri muuten kuin käsien pesuun. Lämmityskierto oli tuolloin pois päältä eikä aktiivista vesikiertoa asunnossa ole. Eli ilmeisesti käyttöveden osuus 3600l vuosikulutuksella on kesällä lähempänä 120 litraa (1000kWh) kuin laskelmissa oleva luku vesi+lämmitys yhteensä, eli 500kWh (=60 litraa). Lämmityskauden aikana lämpöä tuskin menee hukkaan, sillä öljykattilassa oleva energia johdetaan patteriverkostoon ja loput lämmittää taloa.

Takaisin maalämpöön, eli sen etuna on hyvin eristetty säiliö ja selvästi matalampi lämpötila, mikä todennäköisesti pätee myös sähkölämmitteisiin taloihin. Eli virhe laskelmissa tulee todennäköisesti vain, jos lämmitysmuotona on öljy...?

[Seagear]

Juttelin tässä isäni kanssa maalämpöön siirtymisestä ja hän totesi heti, että lämpöhukka kesällä kuumaa vettä tehdessä on paljon suurempi kuin laskelmissa tavataan käyttää. Jopa öljyntoimittaja käytti veden lämmityksessä 800 litraa, joka on noin 6800kWh -- yli puolitoista kertainen laskelmiin nähden. Kattilan vesi lämmitetään 80-85 asteeseen, minkä lisäksi noin 60-70-asteista vettä kierrätetään (eristetyssä) putkistossa. Koska kuumaa vettä käytetään oikeastaan vain aamuin ja illoin käsienpesussa ja pari-kolme kertaa viikkossa suihkussa, on todennäköistä, että melko suuri osa tuosta lämmöstä menee kesällä hukkaan, sillä lämpimän veden tarve on meillä vuodessa noin 170m3.

Samansuuntaisia ajatuksia on ollut myös monella muulla täälläkin, esimerkiksi Seagear totesi vesikierron hukkaavan lyhyessä ajassa paljon energiaa. Myös käyttökokemuksia lukiessa, vaikkapa täältä:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4363.0
huomaa, että kaavojen perusteella kohtuudella "alimitoitettu" pumppu onkin osoittautunut täysimittaiseksi.

On teillä aika hirmuinen tuo lämpimän veden tarve. Meillä menee kokonaisuudessaan vettä joku 110 kuutiota vuodessa 4-henkisessä perheessä. Lämpimän veden määrää en osaa tarkkaan arvioida, mutta 64 viikon aikana 8 kW pumppu on tehnyt lämmintä vettä 467 h eli 7,3 h/vko vastaten n. 1200 kWh kulutusta 135 m³ kokonaisvedenkulutuksella.

Jälkikäteen olen arvioinut 1993-vuoden kattilan ja 2007 vuoden polttimen hyötysuhteen olleen jossain 75-80%  välillä ja jatkuvan lkv-kierron kasvattaneen kulutusta 5-10% sen perusteella että viiden vuoden keskiarvoinen 2900 litran öljynkulutus vaihtui ensimmäisen maalämmitysvuoden 7000 kWh:iin sähköä.

Nyt kun "irtotavarana" myydään muitakin pumppuja kuin Nibeä ja hintaerot esim. 8 kW vs 10 kW ovat luokkaa 400 € ja jos uudelleen pitäisi valita niin ottaisin todennäköisesti 10 kW pumpun nopeamman käyttövedenteon takia. Pari vuotta sitten puhuttiin vielä myyjän mukaan tonnista.

[mahagr]

Hmm.. Vedenkulutuksessa on mukana myös parin kesän uima-altaan täyttö kerran pari viikossa lämpimimmillä säillä, mutta ei siitä tule kuin ehkä joku 10 kuutiota. Lapset kyllä käyttävät paljon vettä, sillä vettä meni ennen lapsia vuokralaisen kanssa suunnilleen tuo 110 kuutiota ja siinä oli mukana kasteluvettä yms..

Tosin syksyllä löytyi putkivuoto yhteen betoniharkkoon, joka korjattiin pari kuukautta sitten käyttövesirempan yhteydessä. Ei ole tietoa, kauanko vuoto on kestänyt, mutta noin neliömetrin alueella betonin kosteus oli jotain 97% ja kosteus oli selvästi koholla koko harkon (1,5x3m) alueella. Itse harkkoon ei koskettu vielä, päätin odottaa kevääseen ja miettiä lämpimillä säillä, mitä laatalle pitäisi tehdä. Meillä oli vesimittari niin vaikealukuisessa paikassa, ettei vuotoa varmaankaan huomattu ihan heti -- lukemiseen tarvittiin kaksi peiliä ja taskulamppu, minkä lisäksi numerot näkyivät peilikuvana. Menivätpä ne numerot viime vuonna sekaisinkin ja tuli maksettua satoja euroja ylimääräistä... Onneksi mittarille löytyi uusi paikka käyttövesirempan yhteydessä.

Meillä on 1980-luvun kattila ja 1994 poltin, joiden hyötysuhteeksi on mitattu noin 85% muutama vuosi sitten. Eli olen yhä sitä mieltä, että se puuttuva öljy menee talon lämmittämiseen kesällä.

Googlasin juuri tämän:
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=7&t=16179&st=0&sk=t&sd=a&sid=f153a003d9d40d344d7083b1d7742b4c#p155133
Joku on siinä mitannut, että öljykattila vei hänellä 2-3 litraa päivässä pelkkänä lämpöhäviönä. Se vastaa aika hyvin isäni sanoja, että 20 litraa kului muutamassa päivässä.

[mahagr]

Väsäsin juuri pienen skriptin, joka hakee netistä minimi- ja maksimilämpötilat viime vuoden jokaiselle päivälle (Turkuun, mutta on helposti muutettavissa) ja laskee niiden perusteella kaksi hetkellistä tehontarvetta aina, kun ulkolämpötila on alle 17 astetta.

Näiden lukujen perusteella lasketaan tarvittava patteriveden lämpötila (meidän talon pattereille) sekä COP. Samalla korjataan COPia sekä lämmitystehoa pienellä kertoimella (jotta luvut vastaisivat valmistajan antamia arvoja BOW45 ja BOW55 kohdalla).

Sen jälkeen lasketaan astepäiviin normalisoitu sähkönkulutus, vastusten käyttö sekä käyntitunnit jokaisen päivän minimi- ja maksimilämpötillle (12h kummallekin), olettaen että vedenkulutus pysyy samana.

Karkeat laskelmani suosivat aavistuksen verran alimitoitettuja lämpöpumppuja:

---

Lämmitystarve 30600 kWh + käyttövesi 5000 kWh = 35600 kWh.

Lämpöpumpuksi valittu Thermia G3 6.
5.8 kW, COP 4.2 (EN 14511).
Pumppu: 6929 kW, käyttövesi: 1833 kW, vastus: 6099 kW.
Sähkönkulutus 14862 kW, Kaivosta 20737 kWh
Lämmitys-COP 2.3, vuosi-COP 2.4, käyttötunnit 5406, josta vesi 381

Lämpöpumpuksi valittu Thermia G3 8.
7.5 kW, COP 4.4 (EN 14511).
Pumppu: 7640 kW, käyttövesi: 1746 kW, vastus: 2806 kW.
Sähkönkulutus 12193 kW, Kaivosta 23406 kWh
Lämmitys-COP 2.9, vuosi-COP 2.9, käyttötunnit 4632, josta vesi 268

Lämpöpumpuksi valittu Thermia G3 10.
10.2 kW, COP 4.6 (EN 14511).
Pumppu: 7991 kW, käyttövesi: 1667 kW, vastus: 648 kW.
Sähkönkulutus 10308 kW, Kaivosta 25291 kWh
Lämmitys-COP 3.5, vuosi-COP 3.5, käyttötunnit 3598, josta vesi 181

Lämpöpumpuksi valittu Thermia G3 13.
13.0 kW, COP 4.4 (EN 14511).
Pumppu: 8566 kW, käyttövesi: 1746 kW, vastus: 84 kW.
Sähkönkulutus 10397 kW, Kaivosta 25202 kWh
Lämmitys-COP 3.5, vuosi-COP 3.4, käyttötunnit 2853, josta vesi 145

Lämpöpumpuksi valittu Thermia G3 17.
17.2 kW, COP 4.3 (EN 14511).
Pumppu: 8803 kW, käyttövesi: 1789 kW, vastus: 0 kW.
Sähkönkulutus 10592 kW, Kaivosta 25007 kWh
Lämmitys-COP 3.5, vuosi-COP 3.4, käyttötunnit 2144, josta vesi 110

---

Nojoo, eipäs ihan.. Suomipumpulla mitä isompi, sen parempi!

---

Lämmitystarve 30600 kWh + käyttövesi 5000 kWh = 35600 kWh.

Lämpöpumpuksi valittu Geopro 7.
7.4 kW, COP 4.4 (EN 14511).
Pumppu: 7592 kW, käyttövesi: 1746 kW, vastus: 2956 kW.
Sähkönkulutus 12295 kW, Kaivosta 23304 kWh
Lämmitys-COP 2.9, vuosi-COP 2.9, käyttötunnit 4674, josta vesi 272

Lämpöpumpuksi valittu Geopro 9.
9.4 kW, COP 4.4 (EN 14511).
Pumppu: 8225 kW, käyttövesi: 1746 kW, vastus: 1043 kW.
Sähkönkulutus 11015 kW, Kaivosta 24584 kWh
Lämmitys-COP 3.3, vuosi-COP 3.2, käyttötunnit 3878, josta vesi 207

Lämpöpumpuksi valittu Geopro 11.
11.0 kW, COP 4.5 (EN 14511).
Pumppu: 8269 kW, käyttövesi: 1706 kW, vastus: 370 kW.
Sähkönkulutus 10346 kW, Kaivosta 25253 kWh
Lämmitys-COP 3.5, vuosi-COP 3.4, käyttötunnit 3359, josta vesi 170

Lämpöpumpuksi valittu Geopro 13.
13.3 kW, COP 4.5 (EN 14511).
Pumppu: 8379 kW, käyttövesi: 1706 kW, vastus: 65 kW.
Sähkönkulutus 10151 kW, Kaivosta 25448 kWh
Lämmitys-COP 3.6, vuosi-COP 3.5, käyttötunnit 2784, josta vesi 138

Lämpöpumpuksi valittu Geopro 16.
16.0 kW, COP 4.5 (EN 14511).
Pumppu: 8404 kW, käyttövesi: 1706 kW, vastus: 0 kW.
Sähkönkulutus 10111 kW, Kaivosta 25488 kWh
Lämmitys-COP 3.6, vuosi-COP 3.5, käyttötunnit 2305, josta vesi 113



---

Eli taitaapa olla niin, että Ruotsipumppujen myyjät ovat oikeassa pienen alimitoituksen suhteen, mutta eivätpä ne suomipumppujenkaan myyjät valehtele täysimittaisen paremmuudesta!

No huhhuh..

Laskelmien todenmukaisuudesta ei ole mitään tietoa, mutta tuntien ruutuun tuijottelun perusteella näyttävät oikean suuntaisilta. Teen laskelmissa paljon olettamuksia, jotka eivät oikeasti pidä paikkaansa, etenkään lämpimillä (5-17°C) ja tosi kylmillä keleillä (< -23°C). Pitää varmaankin kokeilla, mitä tapahtuu, jos patteriverkoston lämpötiloja pudottaa 60°C => 45°C...

[Seagear]

Väsäsin juuri pienen skriptin, joka hakee netistä minimi- ja maksimilämpötilat viime vuoden jokaiselle päivälle (Turkuun, mutta on helposti muutettavissa) ja laskee niiden perusteella kaksi hetkellistä tehontarvetta aina, kun ulkolämpötila on alle 17 astetta.

Näiden lukujen perusteella lasketaan tarvittava patteriveden lämpötila (meidän talon pattereille) sekä COP. Samalla korjataan COPia sekä lämmitystehoa pienellä kertoimella (jotta luvut vastaisivat valmistajan antamia arvoja BOW45 ja BOW55 kohdalla).

Sen jälkeen lasketaan astepäiviin normalisoitu sähkönkulutus, vastusten käyttö sekä käyntitunnit jokaisen päivän minimi- ja maksimilämpötillle (12h kummallekin), olettaen että vedenkulutus pysyy samana.

Karkeat laskelmani suosivat aavistuksen verran alimitoitettuja lämpöpumppuja:

Laskelmien todenmukaisuudesta ei ole mitään tietoa, mutta tuntien ruutuun tuijottelun perusteella näyttävät oikean suuntaisilta. Teen laskelmissa paljon olettamuksia, jotka eivät oikeasti pidä paikkaansa, etenkään lämpimillä (5-17°C) ja tosi kylmillä keleillä (< -23°C). Pitää varmaankin kokeilla, mitä tapahtuu, jos patteriverkoston lämpötiloja pudottaa 60°C => 45°C...

Kyllä minä tuon öljynkulutuksen ja omien kokemusten perusteella mietin, että vähintään se 12 kW pumppu tarvitaan. Ja patterit sellaisiksi, että max. 50 asteinen kiertovesi riittää. Vaihtovenapumppujen hintaerot ovat pieniä, syvemmästä kaivosta tulee vähän enemmän hintaa.

[mahagr]

Jeps, jos valitsen vaihtovenan tulistinpumpun sijaan, 12kW pumppu vie voiton:

Lämpöpumpuksi valittu Danfoss / Thermia 8.
7.5 kW, COP 4.4 (EN 14511).
Pumppu: 7685 kW, käyttövesi: 1755 kW, vastus: 2792 kW.
Sähkönkulutus 12232 kW, Kaivosta 23367 kWh
Lämmitys-COP 2.9, vuosi-COP 2.9, käyttötunnit 4630, josta vesi 269

Lämpöpumpuksi valittu Danfoss / Thermia 10.
9.4 kW, COP 4.2 (EN 14511).
Pumppu: 8545 kW, käyttövesi: 1815 kW, vastus: 1047 kW.
Sähkönkulutus 11408 kW, Kaivosta 24191 kWh
Lämmitys-COP 3.2, vuosi-COP 3.1, käyttötunnit 3886, josta vesi 216

Lämpöpumpuksi valittu Danfoss / Thermia 12.
11.0 kW, COP 4.2 (EN 14511).
Pumppu: 8875 kW, käyttövesi: 1833 kW, vastus: 375 kW.
Sähkönkulutus 11084 kW, Kaivosta 24515 kWh
Lämmitys-COP 3.3, vuosi-COP 3.2, käyttötunnit 3372, josta vesi 183

Lämpöpumpuksi valittu Danfoss / Thermia 16.
16.4 kW, COP 4.0 (EN 14511).
Pumppu: 9508 kW, käyttövesi: 1934 kW, vastus: 0 kW.
Sähkönkulutus 11443 kW, Kaivosta 24156 kWh
Lämmitys-COP 3.2, vuosi-COP 3.1, käyttötunnit 2262, josta vesi 125

Ylimitoitus ei kuitenkaan kannata (ellei luvattu COP ole isommassa mallissa parempi), paitsi tietenkin jos käyttövettä tarvitaan paljon. Tosin mallinumeroihin ei kannata katsoa turhan tarkasti, sillä oikea teho voi heittää jopa 1kW alakanttiin siitä, mitä annetaan ymmärtää. Lisäksi tehosta menetetään suunnilleen saman verran, jos tehdään kuumaa vettä.

Tuon mukaan tulistinpumpuksi kannattaa valita vähän isompi ja vaihtovena kannattaa mitoittaa maksimissaan tarpeeseen.. Tuo selittää myös sen, miksi tulistimien kanssa tarjotaan isompaa vesisäiliötä, sillä muuten isompi kone käy liian lyhyitä aikoja kerrallaan...

[mahagr]

Maksimi menovesi 50°C, tulovesi 45°C (kun ulkona on -24°C):

Lämpöpumpuksi valittu Danfoss / Thermia 10.
9.4 kW, COP 4.2 (EN 14511).
Pumppu: 7265 kW, käyttövesi: 1815 kW, vastus: 815 kW.
Sähkönkulutus 9897 kW, Kaivosta 25702 kWh
Lämmitys-COP 3.8, vuosi-COP 3.6, käyttötunnit 3772, josta vesi 216

Lämpöpumpuksi valittu Danfoss / Thermia 12.
11.0 kW, COP 4.2 (EN 14511).
Pumppu: 7507 kW, käyttövesi: 1833 kW, vastus: 264 kW.
Sähkönkulutus 9605 kW, Kaivosta 25994 kWh
Lämmitys-COP 3.9, vuosi-COP 3.7, käyttötunnit 3277, josta vesi 183

Lämpöpumpuksi valittu Danfoss / Thermia 16.
16.4 kW, COP 4.0 (EN 14511).
Pumppu: 7998 kW, käyttövesi: 1934 kW, vastus: 0 kW.
Sähkönkulutus 9932 kW, Kaivosta 25667 kWh
Lämmitys-COP 3.8, vuosi-COP 3.6, käyttötunnit 2214, josta vesi 125

-----

Maksimi menovesi 45°C, tulovesi 40°C (kun ulkona on -24°C).

Lämpöpumpuksi valittu Danfoss / Thermia 10.
9.4 kW, COP 4.2 (EN 14511).
Pumppu: 6624 kW, käyttövesi: 1815 kW, vastus: 707 kW.
Sähkönkulutus 9148 kW, Kaivosta 26451 kWh
Lämmitys-COP 4.2, vuosi-COP 3.9, käyttötunnit 3719, josta vesi 216

Lämpöpumpuksi valittu Danfoss / Thermia 12.
11.0 kW, COP 4.2 (EN 14511).
Pumppu: 6826 kW, käyttövesi: 1833 kW, vastus: 221 kW.
Sähkönkulutus 8881 kW, Kaivosta 26718 kWh
Lämmitys-COP 4.3, vuosi-COP 4.0, käyttötunnit 3232, josta vesi 183

Lämpöpumpuksi valittu Danfoss / Thermia 16.
16.4 kW, COP 4.0 (EN 14511).
Pumppu: 7255 kW, käyttövesi: 1934 kW, vastus: 0 kW.
Sähkönkulutus 9189 kW, Kaivosta 26410 kWh
Lämmitys-COP 4.2, vuosi-COP 3.9, käyttötunnit 2192, josta vesi 125


Pienemmissä lämpötiloissa COPin ja sähkönkulutuksen virhe kasvaa, sillä laskelmat olettaa, että pumppu nostaa lämpötilan vain ja ainoastaan haluttulle tasolle. Korkeilla lämpötiloilla parin asteen ero ei ole merkittävä, sillä COP ei juuri muutu. Mutta matalilla lämmöillä tilanne muuttuu, minkä lisäksi varaajassa pidetään joka tapauksessa korkeampaa lämpötilaa pätkäkäynnin estämiseksi.

[Roori]

Lämpöpumpuksi valittu Danfoss / Thermia 8. Kaivosta 23367 kWh
Lämpöpumpuksi valittu Danfoss / Thermia 10. Kaivosta 24191 kWh
Lämpöpumpuksi valittu Danfoss / Thermia 12. Kaivosta 24515 kWh
Lämpöpumpuksi valittu Danfoss / Thermia 16. Kaivosta 24156 kWh

Ylimitoitus ei kuitenkaan kannata, paitsi tietenkin jos käyttövettä tarvitaan paljon.

Jos nyt oletetaan että laskelmat oikein (uskotaan niin), niin voidaan nähdä että kaivon tarve ei isosti muutu vaikka pumppu muuttuu 8>>>16.
Tuo on monessa ketjussa täälläkin foorumilla vain kuviteltu tehojen suhteilla!

Voihan tuo 12 riittää kun todennäköisesti kokonaisjärjestelmä paranee myös yleensä näissä rempoissa paljon.

Millä ja Mistä scriptasit niitä ltiloja?

[Seagear]

Jeps, jos valitsen vaihtovenan tulistinpumpun sijaan, 12kW pumppu vie voiton:

Ylimitoitus ei kuitenkaan kannata, paitsi tietenkin jos käyttövettä tarvitaan paljon. Tosin mallinumeroihin ei kannata katsoa turhan tarkasti, sillä oikea teho voi heittää jopa 1kW alakanttiin siitä, mitä annetaan ymmärtää. Lisäksi tehosta menetetään suunnilleen saman verran, jos tehdään kuumaa vettä.

Isoon vedenkulutukseen auttaa myös pienemmän pumpun pariksi valittu iso varaaja, mutta kaikilla ei esim. ole tilaa sellaiselle. Ohessa Talotarvikkeen tarjontaa:
Danfoss  DHP-L12 ilman varaajaa 5319,-
Danfoss  DHP-H12 Lämminvesivaraajalla 6459,-
Akvaterm Energiavaraaja AKVA 500 EK 1399,-

Muutamalla lisäsatasella saa aika lailla lisää varaajakapasiteettia.

[juippi]

Tuon mukaan tulistinpumpuksi kannattaa valita vähän isompi ja vaihtovena kannattaa mitoittaa maksimissaan tarpeeseen.. Tuo selittää myös sen, miksi tulistimien kanssa tarjotaan isompaa vesisäiliötä, sillä muuten isompi kone käy liian lyhyitä aikoja kerrallaan...

Tulistinpumpussa tai tarkemmin "suomipumpussa" käyttövesi tehdään kierukkavaraajalla ja vaihtoventtiilipumpussa käyttövesi makaa koko ajan säiliössä. Siitä johtuu eri kokoiset varaajat. Vaihtovenan 180l varaaja vastannee n. 400l kierukkavaraajaa käyttöveden riittävyydessä.

Ei noiden em. pumppujen tehonmitoituksessa liene mitään eroa. Täystehomitoitus on oma suositukseni molemmilla.

[mahagr]

Jos nyt oletetaan että laskelmat oikein (uskotaan niin), niin voidaan nähdä että kaivon tarve ei isosti muutu vaikka pumppu muuttuu 8>>>16.
Tuo on monessa ketjussa täälläkin foorumilla vain kuviteltu tehojen suhteilla!

Itseasiassa tuo kallion mitoituksen pysyminen samana kuulostaa järkevältä. Talo ei mihinkään muutu ja pumpussa säädetään käyntiaikaa vs tehoa. Eli 2*0.5 = 0.5*2, eli tuplaamalla tehot puolitetaan käyntiaika ja päinvastoin. Tehty työ kuitenkin pysyy samana, olettaen, että pienempi pumppu pystyy tekemään kaiken tarvittavan työn. Tuon 8kW pumpun 2792kWh vastuksen käyttö vastaa vain 8% vuotuisesta energian tarpeesta -> ei kovin suurta merkitystä kaivon syvyyteen. Silti sähkölaskuissa ero on iso. Eli ei sitä laitetta kannata alimitoittaa ainakaan matalamman porakaivon toivossa!

Toisaalta porakaivosta pitää tehdä syvempi, jos laite ylimitoitetaan. Syynä on se, että vaikka kalliosta saatu vuotuinen energia ei muutu, otetaan kalliosta energiaa nopeammin, jolloin lämpötila rojahtaa käyntiajan loppupuolella reippaasti pakkasen puolelle ja kone ulvoo kuin viimeistä päivää.

Millä ja Mistä scriptasit niitä ltiloja?

Väsäsin PHP:llä tosi ruman näköistä koodia. Lämpötilat löytyi täältä: http://www.accuweather.com/fi/fi/turku/134768/january-weather/134768?monyr=1/1/2012&view=table

Voin kyllä luovuttaa koodin eteenpäin, jos joku viitsisi vaikka parannella sitä.

[mahagr]

Vielä yksi: mikä on täysimitoitus? Tarkoittaako se, ettei vastusta pitäisi käyttää koskaan, edes vahingossakaan? Se vaatisi minulla 15kW koneen, sillä oli viime vuonnakin pari tuntia, jolloin lämpötila täällä laski -29°C.

Entä jos täysmitoitus tarkoittaa, että noin yhtenä päivänä vuodessa on kylmempää? Silloin riittää minulle hyvin 13kW kone.

Mikäli kylmiä vuorokausia sallittaisiin 4, saadaan täystehoiseksi laitteeksi 11kW. Eikä silloinkaan käytetä kuin 3kW vastusta, paitsi ehkä sinä yhtenä päivänä, kun on tosi kylmä. Talossa on kuitenkin aina lämmintä ja sähköäkin kuluu vuositasolla vähemmän kuin 15kW koneella.

Ja isoon hetkittäiseen lämmöntarpeeseen auttaa isompi varaaja -- eli pienemmälläkin laitteella päästään lyhyen -29°C pakkasjakson yli käyttämättä kertaakaan vastuksia, mikäli varaaja on vain riittävän suuri (ja patteriverkostossa kulkevan veden lämpötila matalahko).

[juippi]

Vielä yksi: mikä on täysimitoitus? Tarkoittaako se, ettei vastusta pitäisi käyttää koskaan, edes vahingossakaan? Se vaatisi minulla 15kW koneen, sillä oli viime vuonnakin pari tuntia, jolloin lämpötila täällä laski -29°C.

Entä jos täysmitoitus tarkoittaa, että noin yhtenä päivänä vuodessa on kylmempää? Silloin riittää minulle hyvin 13kW kone.

Mikäli kylmiä vuorokausia sallittaisiin 4, saadaan täystehoiseksi laitteeksi 11kW. Eikä silloinkaan käytetä kuin 3kW vastusta, paitsi ehkä sinä yhtenä päivänä, kun on tosi kylmä. Talossa on kuitenkin aina lämmintä ja sähköäkin kuluu vuositasolla vähemmän kuin 15kW koneella.

Ja isoon hetkittäiseen lämmöntarpeeseen auttaa isompi varaaja -- eli pienemmälläkin laitteella päästään lyhyen -29°C pakkasjakson yli käyttämättä kertaakaan vastuksia, mikäli varaaja on vain riittävän suuri (ja patteriverkostossa kulkevan veden lämpötila matalahko).

Kehottaisin katsomaan tuota jäsen Tomppelin laatimaa laskelmaa. Mikä siinä nyt on niin hankalaa. Laitatko mielummin alyttömän suuren varaajan (useita tuhansia litroja) ja alitehoisen pumpun ja kuvittelet sillä pärjääväsi. Ei kannata ajatella liian vaikeasti. Jos kerran siirtyy maalämpöön, niin ei kannata riskeerata mitoituksen kanssa, näitä on liian monta tapausta jo tälläkin foorumilla tullut esiin. Kaivon syvyys on myös erittäin tärkeä, ettei jää liian matalaksi. Itse laitoin +20m varmuusvaraa ja vain 5m on ilman vettä (osuus joka ei ole aktiivisyvyyttä). Silti jo -20C pakkasella kaivosta nousee -0,1C asteinen litku. Kun kaivo alkaa jäätymään niin vitsit on vähissä.

[Matias]

Ja isoon hetkittäiseen lämmöntarpeeseen auttaa isompi varaaja -- eli pienemmälläkin laitteella päästään lyhyen -29°C pakkasjakson yli käyttämättä kertaakaan vastuksia, mikäli varaaja on vain riittävän suuri (ja patteriverkostossa kulkevan veden lämpötila matalahko).

Jos varaaja on yli 1000l niin tämä yhtälö ei toimi käytännössä vaan pitäisi olla reilusti ylimitoitettu lämpöpumppu.
Kun 1000l varaajan lämpöä nostetaan 5 astetta niin se sitoo reilun 5,5kwh lämpötehoa

Jos lämpöpumpun antoteho on vaikka 11kw ja talon lämmönkulutus 11kw niin siinä tilanteessa varaajan lämmön nostamiseen olisi 0kw käytettävissä.Käytännössä vakioputkikytkennöillä tuollainen ei ole mahdollista vaan varaajan lämmön nostamiseen menee osa lämpöpumpun tehosta ja se osa tehosta on pois talon lämmityksestä.

Iso varaaja on silloin hyvä kun talon lämmökulutus on pientä,silloin lämpöpumpulla voi ladata suurella teholla varaajaa käyntijakson aikana ja saadaan reilun pitkät käynti- ja taukojaksot.
Myöskään lämpöpumpun ylimitoituksesta ei ole haittaa isolla varaajalla.

Huippukuorman aikaan olisi parempi jos ison varaajan latauksen saisi jotenkin ohitettua,silloin lämpöpumpun teho riittää kovemmilla pakkasilla pitämään talon lämpimänä.

Varaajan lämmön nostaminen kun tarvitsee myös lämpötehoa ja se on pois talon lämmityksestä.

[mahagr]

@juippi, tarkoituksenani ei ole tehdä asiasta hankalaa, mutta kaikkien tuntemat totuudet on hyvä kyseenalaistaa. Tarkoituksenani ei ole missään nimessä alimitoittaa omaa järjestelmääni, taikka johdattaa muita ottamaan alimitoitetun paketin. Mutta luotan myös intuitiooni, kun se sanoo, että kaikki ei ole aivan kohdallaan.

Sitäpaitsi rakastan asioiden yksinkertaistamista -- paitsi silloin, kun joku toinen tekee niin.

Asiasta olisi hyvä tehdä tutkimus, jos haluaa muutakin, kuin MUTU -tietoa. Kaiketi asiaa on tutkittu, mutta kun tuokin on aika tavalla tapauskohtaista, eikä kovin yleispätevää.
Hyvä, että osoitit mielenkiintoa.

Juuri tämä sekä pari muuta todella hyvää kommenttia sai minut pysähtymään ja tekemään omia laskutoimituksiani. Toki minunkaan laskelmani eivät ole täydellisiä ja niissä on monia niin tietoisesti kuin myös tiedostamattakin tehtyjä virheitä. Tomppelin kaavat antavat enimmäkseen erinomaista tietoa, mutta muutamassa kohdassa kaavat antavat hieman ristiriitaista tietoa siihen nähden, millaisia kokemuksia tämän foorumin käyttäjillä sekä myyjillä on maalämmöstä.

Lisäksi kompressorin antaman tehon sekä COPin epälineaarisuudesta johtuen mittaus menee sitä pahemmin pieleen, mitä vähemmän mittauspisteitä on. Käytetty kokonaisenergia pysyy kyllä samana, mutta ne oleellisimmat luvut tahtovat helposti heittää melko suurellakin haarukalla. Ja se taas johtaa vieläkin suurempaan ylimitoitukseen, noin ihan varmuuden vuoksi. Mutta kuten ylempänä olevista tuloksista voi päätellä, ei ylimitoittaminen vaikuta juuri muuhun kuin järjestelmän hintaan (laitteen hinta, syvempi kaivo ja/tai paremmat keruuputket) sekä pätkäkäyntiin (tai suurempiin lämpötilaeroihin käyntien välillä). Toisaalta ylimitoituksella on myös hyvät puolensa, kuten mahdollisuus saada reippaasti enemmän lämmintä vettä.

Mutta tulokset näyttävät myös, ettei pumpun pieni (10%) alimitoitus vaikuta oleellisesti järjestelmän toimintaan. Eli sekään ei ole vaarallista, mutta kuumasta vedestä voi tulla pulaa, mikäli se pääsee loppumaan. Eli parempi käyttömukavuus voisi puoltaa isomman pumpun hankintaa.

Sen sijaan suurempi alimitoitus ei kannata, sillä hankintahinta pysyy lähes samana tai kaivon mitoitus menee alakanttiin. Eli halpa hankinta muodostuu helposti kalliiksi ylläpitää. Lisäksi turhan suuret vuosittaiset käyntiajat voivat lyhentää kompressorin käyttöikää.

Uutta tietoa minulle on se, että kaivo pitää aina mitottaa talon energiatarpeen mukaan. Eli teholtaan alimitoitettu laite vaatii -- kaikesta huolimatta -- syvän kaivon.

PS. Laskelmani eivät ole tarkkoja etenkään kovilla pakkasilla ja silloin kun lämpötilaerot ovat suuret. Silloin käytetyt ulkolämpötilat ovat liian matalat, joten kaava antaa pessimistisen arvion järjestelmän COP:ista. Lämpimillä säillä se taas on yltiöoptimistinen COPin suhteen, sillä oletin, että säiliössä oleva vesi lämmitetään vain menoveden lämpöiseksi. Toisaalta eipä minua kiinnostaneet niinkään ääriolot, vaan se, miten pumppu noin yleensäkin käyttäytyisi vuoden 2012 päivittäisillä lämpötiloilla.

PS. mikäli joku löytää lämpötilamittauksia useammalta vuodelta tai 3 tunnin välein tehtynä, niillä saisi laskelmia huomattavasti tarkennettua.

[mahagr]

Jos varaaja on yli 1000l niin tämä yhtälö ei toimi käytännössä vaan pitäisi olla reilusti ylimitoitettu lämpöpumppu.
Kun 1000l varaajan lämpöä nostetaan 5 astetta niin se sitoo reilun 5,5kwh lämpötehoa

Kaimani on oikeassa, minulle tuli ajatuspieru. Homma siis toimii vain, mikäli energiaa varataan etukäteen nopeasti ja edullisesti sekä olettaen ettei lämmitysjärjestelmään tarvitse ohjata säiliötä kuumempaa vettä. Eli käytännössä tällainen järjestely ei kannata lämpöpumpulla, vaikka se voisi olla yösähköllä tai puulämmityksellä ihan varteenotettava vaihtoehto. Ja kyllä, käyttöveden kohdalla tilanne muuttuu, sillä isompikin suihkuttelu vie vähän energiaa suhteessa taloon.

[mahagr]

Tässä on asia, joka minua eniten huolestuttaa Bergheatin laskelmissa (kaivon mitoitus patterilämmitykselle 50/45°C):

Alla on kaivon minimisyvyys Bergheat "tehon mukaan" vs 2012 min/max päiväkohtaiset lämpötilat Turussa omalle talolleni mitoitettuna:

Danfoss / Thermia 8. Kaivon minimisyvyys 167m vs 208m
Danfoss / Thermia 10. Kaivon minimisyvyys 193m vs 214m
Danfoss / Thermia 12. Kaivon minimisyvyys 210m vs 216m
Danfoss / Thermia 16. Kaivon minimisyvyys 223m vs 213m

@Tomppeli: Pitäisikö meidän varmistaa, miten pumput oikeasti käyttäytyvät? Todennäköisesti totuus on jossain noiden kahden väliltä.

[mahagr]

Tässä on minun raakatiedot 8kW pumpulle (löysin vain 35d5 COPin, joten kertoimia ei ole kalibroitu tälle pumpulle):

Lämmitystarve 30600 kWh + käyttövesi 5000 kWh = 35600 kWh.
Aktiivisyvyyden lämpökerroin 120 W/m, astepäivät 4115.
Menoveden lämpötila 50°C kun ulkona -24°C, varaajan minimilämpötila 30°C.
Minimi kompressorin lepoaika vuorokaudessa 0 tuntia.

Lämpöpumpuksi valittu Danfoss / Thermia 8.
7.5 kW, COP 4.4 (EN 14511).
Maksimi menovesi 50°C, tulovesi 45°C (kun ulkona on -24°C).
Pumppu: 6701 kW, käyttövesi: 1755 kW, vastus: 2260 kW.
Sähkönkulutus 10717 kW, Kaivosta 24882 kWh
Lämmitys-COP 3.4, vuosi-COP 3.3, käyttötunnit 4503, josta vesi 269
Kaivon aktiivisyvyys 207m (120kW/m)
Vastusten käyttötunnit: 3kW = 625.9h, +3kW = 116.0h, +3kW = 22.3h, yli 9kW = 0 kWh.
Vastusten apua tarvittiin 116/28/3 kertaa tarkkailuvälin aikana (12h).

Ulko: 12h, tarve kW, patterin teho W, menolämpö, COP, teho/max kW (pumpun ja vastuksen osuus, käyntiaika)

-29°C: 1 kpl, 14.3 kW, 587 W, 53°C, COP 2.9, 6.4/6.6 kW (pumppu: 2.18, vastus: 7.86, minuutit: 58)
-26°C: 1 kpl, 13.3 kW, 549 W, 51°C, COP 3.0, 6.5/6.7 kW (pumppu: 2.14, vastus: 6.85, minuutit: 58)
-25°C: 1 kpl, 13.0 kW, 536 W, 50°C, COP 3.1, 6.5/6.7 kW (pumppu: 2.12, vastus: 6.50, minuutit: 58)
-23°C: 1 kpl, 12.4 kW, 510 W, 50°C, COP 3.1, 6.6/6.8 kW (pumppu: 2.10, vastus: 5.84, minuutit: 58)
-22°C: 1 kpl, 12.1 kW, 498 W, 49°C, COP 3.2, 6.6/6.8 kW (pumppu: 2.08, vastus: 5.49, minuutit: 58)
-21°C: 2 kpl, 11.8 kW, 485 W, 48°C, COP 3.2, 6.6/6.8 kW (pumppu: 2.06, vastus: 5.14, minuutit: 58)
-19°C: 4 kpl, 11.2 kW, 459 W, 47°C, COP 3.3, 6.7/6.9 kW (pumppu: 2.04, vastus: 4.48, minuutit: 58)
-18°C: 1 kpl, 10.8 kW, 447 W, 46°C, COP 3.3, 6.7/6.9 kW (pumppu: 2.02, vastus: 4.13, minuutit: 58)
-17°C: 5 kpl, 10.5 kW, 434 W, 45°C, COP 3.4, 6.8/7.0 kW (pumppu: 1.99, vastus: 3.78, minuutit: 58)
-16°C: 4 kpl, 10.2 kW, 421 W, 45°C, COP 3.4, 6.8/7.0 kW (pumppu: 1.99, vastus: 3.47, minuutit: 58)
-15°C: 7 kpl, 9.9 kW, 408 W, 45°C, COP 3.4, 6.8/7.0 kW (pumppu: 1.97, vastus: 3.12, minuutit: 58)
-14°C: 6 kpl, 9.6 kW, 395 W, 44°C, COP 3.5, 6.8/7.1 kW (pumppu: 1.95, vastus: 2.77, minuutit: 58)
-13°C: 4 kpl, 9.3 kW, 383 W, 43°C, COP 3.6, 6.9/7.1 kW (pumppu: 1.92, vastus: 2.42, minuutit: 58)
-12°C: 7 kpl, 9.0 kW, 370 W, 43°C, COP 3.6, 6.9/7.1 kW (pumppu: 1.92, vastus: 2.11, minuutit: 58)
-11°C: 5 kpl, 8.7 kW, 357 W, 42°C, COP 3.6, 6.9/7.1 kW (pumppu: 1.90, vastus: 1.76, minuutit: 58)
-10°C: 8 kpl, 8.4 kW, 344 W, 41°C, COP 3.7, 7.0/7.2 kW (pumppu: 1.88, vastus: 1.41, minuutit: 58)
-9°C: 9 kpl, 8.1 kW, 332 W, 40°C, COP 3.8, 7.0/7.2 kW (pumppu: 1.85, vastus: 1.06, minuutit: 58)
-8°C: 15 kpl, 7.7 kW, 319 W, 40°C, COP 3.8, 7.0/7.2 kW (pumppu: 1.85, vastus: 0.75, minuutit: 58)
-7°C: 19 kpl, 7.4 kW, 306 W, 40°C, COP 3.9, 7.0/7.3 kW (pumppu: 1.83, vastus: 0.40, minuutit: 58)
-6°C: 15 kpl, 7.1 kW, 293 W, 39°C, COP 3.9, 7.1/7.3 kW (pumppu: 1.80, vastus: 0.05, minuutit: 58)
-5°C: 23 kpl, 6.8 kW, 280 W, 38°C, COP 4.0, 6.8/7.3 kW (pumppu: 1.70, vastus: 0.00, minuutit: 55)
-4°C: 17 kpl, 6.5 kW, 268 W, 38°C, COP 4.0, 6.5/7.3 kW (pumppu: 1.62, vastus: 0.00, minuutit: 53)
-3°C: 18 kpl, 6.2 kW, 255 W, 37°C, COP 4.1, 6.2/7.4 kW (pumppu: 1.51, vastus: 0.00, minuutit: 50)
-2°C: 16 kpl, 5.9 kW, 242 W, 36°C, COP 4.2, 5.9/7.4 kW (pumppu: 1.41, vastus: 0.00, minuutit: 47)
-1°C: 18 kpl, 5.6 kW, 229 W, 35°C, COP 4.3, 5.6/7.5 kW (pumppu: 1.30, vastus: 0.00, minuutit: 44)
0°C: 40 kpl, 5.3 kW, 217 W, 35°C, COP 4.4, 5.3/7.5 kW (pumppu: 1.20, vastus: 0.00, minuutit: 42)
1°C: 19 kpl, 5.0 kW, 204 W, 34°C, COP 4.5, 5.0/7.6 kW (pumppu: 1.11, vastus: 0.00, minuutit: 39)
2°C: 25 kpl, 4.6 kW, 191 W, 33°C, COP 4.6, 4.6/7.6 kW (pumppu: 1.01, vastus: 0.00, minuutit: 36)
3°C: 31 kpl, 4.3 kW, 178 W, 32°C, COP 4.7, 4.3/7.6 kW (pumppu: 0.92, vastus: 0.00, minuutit: 34)
4°C: 26 kpl, 4.0 kW, 166 W, 31°C, COP 4.8, 4.0/7.7 kW (pumppu: 0.84, vastus: 0.00, minuutit: 31)
5°C: 19 kpl, 3.7 kW, 153 W, 30°C, COP 4.9, 3.7/7.7 kW (pumppu: 0.75, vastus: 0.00, minuutit: 28)
6°C: 34 kpl, 3.4 kW, 140 W, 30°C, COP 5.1, 3.4/7.8 kW (pumppu: 0.67, vastus: 0.00, minuutit: 26)
7°C: 30 kpl, 3.1 kW, 127 W, 29°C, COP 5.1, 3.1/7.8 kW (pumppu: 0.61, vastus: 0.00, minuutit: 23)
8°C: 25 kpl, 2.8 kW, 114 W, 28°C, COP 5.1, 2.8/7.8 kW (pumppu: 0.55, vastus: 0.00, minuutit: 21)
9°C: 22 kpl, 2.5 kW, 102 W, 27°C, COP 5.1, 2.5/7.9 kW (pumppu: 0.49, vastus: 0.00, minuutit: 18)
10°C: 21 kpl, 2.2 kW, 89 W, 26°C, COP 5.1, 2.2/7.9 kW (pumppu: 0.43, vastus: 0.00, minuutit: 16)
11°C: 24 kpl, 1.9 kW, 76 W, 25°C, COP 5.1, 1.9/8.0 kW (pumppu: 0.37, vastus: 0.00, minuutit: 13)
12°C: 25 kpl, 1.5 kW, 63 W, 25°C, COP 5.1, 1.5/8.0 kW (pumppu: 0.31, vastus: 0.00, minuutit: 11)
13°C: 21 kpl, 1.2 kW, 51 W, 25°C, COP 5.1, 1.2/8.0 kW (pumppu: 0.24, vastus: 0.00, minuutit: 9)
14°C: 16 kpl, 0.9 kW, 38 W, 25°C, COP 5.1, 0.9/8.0 kW (pumppu: 0.18, vastus: 0.00, minuutit: 6)
15°C: 23 kpl, 0.6 kW, 25 W, 25°C, COP 5.1, 0.6/8.0 kW (pumppu: 0.12, vastus: 0.00, minuutit: 4)
16°C: 21 kpl, 0.3 kW, 12 W, 25°C, COP 5.1, 0.3/8.0 kW (pumppu: 0.06, vastus: 0.00, minuutit: 2)

Jokainen 1 kpl jakso on 12 tuntia ja loput luvut on "yhdessä tunnissa". Noin 2 minuuttia tai ~250w tunnissa menee lämpimän veden tekoon, siksi käyntiaika ei ole 100%. Käyntiaika lienee epärealistinen -- ei kai mikään pumppu käy ilman lepojaksoja ympäri vuorokauden viikkotolkulla? Tauot pitäisi lisätä laskelmiin. Alle 30°C menoveden COP on laskettu varaajan minimilämpötilan mukaan.

Eli.. Olenko täysin hakoteillä vai voisiko tästä työstää jotain hyödyllistä?

[mahagr]

Tässä on samat tulokset, kun kompressori on pakotettu lepäämään vähintään 2 tuntia vuorokaudessa:

Lämmitystarve 30600 kWh + käyttövesi 5000 kWh = 35600 kWh.
Aktiivisyvyyden lämpökerroin 120 W/m, astepäivät 4115.
Menoveden lämpötila 50°C kun ulkona -24°C, varaajan minimilämpötila 30°C.
Minimi kompressorin lepoaika vuorokaudessa 2 tuntia.

Lämpöpumpuksi valittu Danfoss / Thermia 8.
7.5 kW, COP 4.4 (EN 14511).
Maksimi menovesi 50°C, tulovesi 45°C (kun ulkona on -24°C).
Pumppu: 6485 kW, käyttövesi: 1755 kW, vastus: 3053 kW.
Sähkönkulutus 11294 kW, Kaivosta 24305 kWh
Lämmitys-COP 3.2, vuosi-COP 3.2, käyttötunnit 4380, josta vesi 269
Kaivon aktiivisyvyys 202m (120kW/m)
Vastusten käyttötunnit: 3kW = 826.7h, +3kW = 172.1h, +3kW = 36.8h, yli 9kW = 0 kWh.
Vastusten apua tarvittiin 139/34/5 kertaa tarkkailuvälin aikana (12h).

-29°C: 1 kpl, 14.3 kW, 587 W, 53°C, COP 2.9, 5.9/6.6 kW (pumppu: 2.00, vastus: 8.39, minuutit: 53)
-26°C: 1 kpl, 13.3 kW, 549 W, 51°C, COP 3.0, 5.9/6.7 kW (pumppu: 1.96, vastus: 7.39, minuutit: 53)
-25°C: 1 kpl, 13.0 kW, 536 W, 50°C, COP 3.1, 6.0/6.7 kW (pumppu: 1.94, vastus: 7.04, minuutit: 53)
-23°C: 1 kpl, 12.4 kW, 510 W, 50°C, COP 3.1, 6.0/6.8 kW (pumppu: 1.93, vastus: 6.39, minuutit: 53)
-22°C: 1 kpl, 12.1 kW, 498 W, 49°C, COP 3.2, 6.0/6.8 kW (pumppu: 1.91, vastus: 6.04, minuutit: 53)
-21°C: 2 kpl, 11.8 kW, 485 W, 48°C, COP 3.2, 6.1/6.8 kW (pumppu: 1.89, vastus: 5.69, minuutit: 53)
-19°C: 4 kpl, 11.2 kW, 459 W, 47°C, COP 3.3, 6.1/6.9 kW (pumppu: 1.87, vastus: 5.04, minuutit: 53)
-18°C: 1 kpl, 10.8 kW, 447 W, 46°C, COP 3.3, 6.2/6.9 kW (pumppu: 1.85, vastus: 4.69, minuutit: 53)
-17°C: 5 kpl, 10.5 kW, 434 W, 45°C, COP 3.4, 6.2/7.0 kW (pumppu: 1.83, vastus: 4.34, minuutit: 53)
-16°C: 4 kpl, 10.2 kW, 421 W, 45°C, COP 3.4, 6.2/7.0 kW (pumppu: 1.83, vastus: 4.03, minuutit: 53)
-15°C: 7 kpl, 9.9 kW, 408 W, 45°C, COP 3.4, 6.2/7.0 kW (pumppu: 1.81, vastus: 3.69, minuutit: 53)
-14°C: 6 kpl, 9.6 kW, 395 W, 44°C, COP 3.5, 6.3/7.1 kW (pumppu: 1.79, vastus: 3.34, minuutit: 53)
-13°C: 4 kpl, 9.3 kW, 383 W, 43°C, COP 3.6, 6.3/7.1 kW (pumppu: 1.76, vastus: 2.99, minuutit: 53)
-12°C: 7 kpl, 9.0 kW, 370 W, 43°C, COP 3.6, 6.3/7.1 kW (pumppu: 1.76, vastus: 2.68, minuutit: 53)
-11°C: 5 kpl, 8.7 kW, 357 W, 42°C, COP 3.6, 6.3/7.1 kW (pumppu: 1.74, vastus: 2.34, minuutit: 53)
-10°C: 8 kpl, 8.4 kW, 344 W, 41°C, COP 3.7, 6.4/7.2 kW (pumppu: 1.72, vastus: 1.99, minuutit: 53)
-9°C: 9 kpl, 8.1 kW, 332 W, 40°C, COP 3.8, 6.4/7.2 kW (pumppu: 1.70, vastus: 1.64, minuutit: 53)
-8°C: 15 kpl, 7.7 kW, 319 W, 40°C, COP 3.8, 6.4/7.2 kW (pumppu: 1.70, vastus: 1.33, minuutit: 53)
-7°C: 19 kpl, 7.4 kW, 306 W, 40°C, COP 3.9, 6.5/7.3 kW (pumppu: 1.67, vastus: 0.99, minuutit: 53)
-6°C: 15 kpl, 7.1 kW, 293 W, 39°C, COP 3.9, 6.5/7.3 kW (pumppu: 1.65, vastus: 0.64, minuutit: 53)
-5°C: 23 kpl, 6.8 kW, 280 W, 38°C, COP 4.0, 6.5/7.3 kW (pumppu: 1.62, vastus: 0.29, minuutit: 53)
-4°C: 17 kpl, 6.5 kW, 268 W, 38°C, COP 4.0, 6.5/7.3 kW (pumppu: 1.62, vastus: 0.00, minuutit: 53)
-3°C: 18 kpl, 6.2 kW, 255 W, 37°C, COP 4.1, 6.2/7.4 kW (pumppu: 1.51, vastus: 0.00, minuutit: 50)
-2°C: 16 kpl, 5.9 kW, 242 W, 36°C, COP 4.2, 5.9/7.4 kW (pumppu: 1.41, vastus: 0.00, minuutit: 47)
-1°C: 18 kpl, 5.6 kW, 229 W, 35°C, COP 4.3, 5.6/7.5 kW (pumppu: 1.30, vastus: 0.00, minuutit: 44)
0°C: 40 kpl, 5.3 kW, 217 W, 35°C, COP 4.4, 5.3/7.5 kW (pumppu: 1.20, vastus: 0.00, minuutit: 42)
1°C: 19 kpl, 5.0 kW, 204 W, 34°C, COP 4.5, 5.0/7.6 kW (pumppu: 1.11, vastus: 0.00, minuutit: 39)
2°C: 25 kpl, 4.6 kW, 191 W, 33°C, COP 4.6, 4.6/7.6 kW (pumppu: 1.01, vastus: 0.00, minuutit: 36)
3°C: 31 kpl, 4.3 kW, 178 W, 32°C, COP 4.7, 4.3/7.6 kW (pumppu: 0.92, vastus: 0.00, minuutit: 34)
4°C: 26 kpl, 4.0 kW, 166 W, 31°C, COP 4.8, 4.0/7.7 kW (pumppu: 0.84, vastus: 0.00, minuutit: 31)
5°C: 19 kpl, 3.7 kW, 153 W, 30°C, COP 4.9, 3.7/7.7 kW (pumppu: 0.75, vastus: 0.00, minuutit: 28)
6°C: 34 kpl, 3.4 kW, 140 W, 30°C, COP 5.1, 3.4/7.8 kW (pumppu: 0.67, vastus: 0.00, minuutit: 26)
7°C: 30 kpl, 3.1 kW, 127 W, 29°C, COP 5.1, 3.1/7.8 kW (pumppu: 0.61, vastus: 0.00, minuutit: 23)
8°C: 25 kpl, 2.8 kW, 114 W, 28°C, COP 5.1, 2.8/7.8 kW (pumppu: 0.55, vastus: 0.00, minuutit: 21)
9°C: 22 kpl, 2.5 kW, 102 W, 27°C, COP 5.1, 2.5/7.9 kW (pumppu: 0.49, vastus: 0.00, minuutit: 18)
10°C: 21 kpl, 2.2 kW, 89 W, 26°C, COP 5.1, 2.2/7.9 kW (pumppu: 0.43, vastus: 0.00, minuutit: 16)
11°C: 24 kpl, 1.9 kW, 76 W, 25°C, COP 5.1, 1.9/8.0 kW (pumppu: 0.37, vastus: 0.00, minuutit: 13)
12°C: 25 kpl, 1.5 kW, 63 W, 25°C, COP 5.1, 1.5/8.0 kW (pumppu: 0.31, vastus: 0.00, minuutit: 11)
13°C: 21 kpl, 1.2 kW, 51 W, 25°C, COP 5.1, 1.2/8.0 kW (pumppu: 0.24, vastus: 0.00, minuutit: 9)
14°C: 16 kpl, 0.9 kW, 38 W, 25°C, COP 5.1, 0.9/8.0 kW (pumppu: 0.18, vastus: 0.00, minuutit: 6)
15°C: 23 kpl, 0.6 kW, 25 W, 25°C, COP 5.1, 0.6/8.0 kW (pumppu: 0.12, vastus: 0.00, minuutit: 4)
16°C: 21 kpl, 0.3 kW, 12 W, 25°C, COP 5.1, 0.3/8.0 kW (pumppu: 0.06, vastus: 0.00, minuutit: 2)