Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: RMT:n ja ulkorakennuksen lämmittäminen samalla maalämpöpumpulla  (Luettu 6427 kertaa)

Poissa haataja

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Hei!

olemme rakentamassa sähkölämmitteisen rintamiestalon kaveriksi ulkorakennusta, johon tulee autotallin lisäksi  sauna ja pesutilat sekä lämmin “tupa”. Näiden lisäki toisessa päässä on autokatos ja toiseen päähän tulee kylmää varastotilaa ja eläintiloja.  Suunnitelmat on vielä alkuvaiheessa, mutta tämän vuoden aikana olisi tarkoitus aloittaa rakentaminen. Alun perin ajattelimme hoitaa ulkorakennuksen lämmityksen sähköllä, mutta nyt olemme pohtineet myös maalämpöpumppua.

Perustietoja: Talo on 1,5 kerroksinen 50 -luvun alun rintamamiestalo, lämmintä tilaa noin 90 neliötä. Tällä hetkellä lämmitys hoituu sähköpattereilla sekä takalla ja puuliedellä. Näiden lisäksi suihkuhuoneessa (13m2) on lattialämmitys. Sähkön kulutus on vaihdellut viime vuosina seuraavasti: 2007 12,3t kWh, 2008 10,5t kWh, 2009 13,5t kWh, 2010 14t kWh, 2011 16,5 t kWh ja 2012 11 t kWh. Lukemat sisältävät kaiken kulutuksen. Osa kulutuksesta menee eläintilojen lämpimänä pitämiseen kylmimpinä päivinä kahden lämpölampun avulla, mutta sen osuus ei ole suuri. Takkaa ja liettä lämmitetään  päivittäin. Puuta menee arviolta noin 5-7 kuutiota vuodessa. Talossa ei ole ollut vuoden 2008 puolivälin  jälkeen saunaa.  Talo sijaitsee noin 60km Turusta Hämeenlinnaan ja asukkaita tällä hetkellä 2 aikuista ja 2v lapsi.

Tulevaan ulkorakennukseen tulee noin 36m2 lämmintä tilaa, josta saunan ja pesuhuoneen osuus on 12m2. Lisäksi rakennukseen tulee 26m2 autotalli, johon on ilman muuta järkevä laittaa varaus lattialämmölle vaikkei sitä heti käyttäisikään. Pinta-alat saattavat vielä kasvaa muutamalla neliöllä suunnitelmien selkeydyttyä.

Tämän hetken pohdintamme näyttää tältä:
Sijoitetaan  mlp ulkorakennukseen ja vedetään tarvittavat putket kanaalia pitkin (noin 25m) taloon. Taloon asennetaan sähköpattereiden tilalle vesipatterit ja myöhemmin  remontoitavaan pesuhuoneeseen vesikiertoinen lattialämmitys. Vesipattereiksi ostetaan sellaiset, että patteriverkon veden lämpötila voidaan pitää suht matalana. Ulkorakennuksen lämmitys hoidetaan lattialämmityksellä. Lämmityksen lisäksi MLP tuottaisi lämpimän käyttöveden, jota käytettäisiin ainakin ulkorakennuksessa.

Lämmityspiirejä tulisi siis kaksi, toinen taloon pattereihin, josta myöhemmin otettaisiin myös pesuhuoneeseen kierto ja toinen olisi ulkorakennuksen lattialämmitys. Kesällä tietenkin ulkorakennuksessa ohjataan lämmintä vettä vain kosteiden tilojen lattioihin.

MLP on tilanpuutteen vuoksi sijoitettava ulkorakennukseen ja tontin pienuuden vuoksi on lämpö otettava kaivosta.

Pari asiaa askarruttaa näin alkuun ennen tarjousten tekemistä. 1) kannattaisiko taloon jättää nykyinen vesivaraaja tekemään lämmintä käyttövettä ja antaa MLP:n hoitaa vain ulkorakennuksessa tarvittava käyttövesi? Näin vältyttäisiin suht pitkältä käyttöveden siirtämiseltä  ja yhdeltä kv-pumpulta.2) Tarvitseeko ulkorakennukseen lämpimälle käyttövedelle kv-pumppua, jos  MLP on lyhyen matkan päässä vesipisteistä? 3) Vinkkejä/ajatuksia millainen järjestely olisi pumpun ja varaajan osalta järkevä, että homman saisi mukavasti hoidettua.

Lisätään vielä, että saunatiloissa voi joskus olla paljonkin käyttövedelle tarvetta, jos saunojia on enemmän paikalla.

...
Edit: Poistin liitetiedostot, tomppeli
« Viimeksi muokattu: 06.11.13 - klo:08:58 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 865
  • yli-ikämies
Laitoin kaksi vaihtoaehtoa.
A -vaihtoehdossa on pelkästään nykyinen rintamamiestalo muutettu maalämmölle.
B -vaihtoehdossa on päärakennuksen lisäksi lisärakennus mukana. Laskennassa ei ole huomioitus lämpökanaalin aiheuttamaa lämpötehon hukkaa.

Nämä laskelmat eivät ole mitään takuuarvoja.
Rakennuksen hyvin tunteva ammattisuunnittelija pystyy tekemään sellaisia.
Olen saattanut väärin ymmärtää jotain, jonka takia laskelma voi olla virheellinen.

Liitin molempien laskelmien tulosteet omaan viestiisi tässä yläpuolella.
Näin siksi, että oman liitekansioni tilavaraus ylittyy, jos liitän kaikki tulosteet siiheen.

Poissa haataja

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Kiitoksia laskelmista!

Tuo skenaario B on se, mitä pääasiassa olemme miettineet. Päärakennuksen lämmöntarve tulee toivottavasti vielä pienenemään, kun laitamme yläkerran huoneet kuntoon ja parannamme yläpohjan ja seinien eristystä. Mutta se vaatii ensin, että on ulkorakennus, jonne mennä evakkoon remontin ajaksi.

Kopioin tähän ensimmäisessä viestissä olleet kysymykset:
 1) kannattaisiko taloon jättää nykyinen vesivaraaja tekemään lämmintä käyttövettä ja antaa MLP:n hoitaa vain ulkorakennuksessa tarvittava käyttövesi? Näin vältyttäisiin suht pitkältä käyttöveden siirtämiseltä  ja yhdeltä kv-pumpulta.
2) Tarvitseeko ulkorakennukseen lämpimälle käyttövedelle kv-pumppua, jos  MLP on lyhyen matkan päässä vesipisteistä?
3) Vinkkejä/ajatuksia millainen järjestely olisi pumpun ja varaajan osalta järkevä, että homman saisi mukavasti hoidettua.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 865
  • yli-ikämies
1) kannattaisiko taloon jättää nykyinen vesivaraaja tekemään lämmintä käyttövettä ja antaa MLP:n hoitaa vain ulkorakennuksessa tarvittava käyttövesi? Näin vältyttäisiin suht pitkältä käyttöveden siirtämiseltä  ja yhdeltä kv-pumpulta.
2) Tarvitseeko ulkorakennukseen lämpimälle käyttövedelle kv-pumppua, jos  MLP on lyhyen matkan päässä vesipisteistä?
3) Vinkkejä/ajatuksia millainen järjestely olisi pumpun ja varaajan osalta järkevä, että homman saisi mukavasti hoidettua.

1. Voisi tehdä niinkin, että laittaa sisälle taloon vain pienen, noin 15 litraisen läpivirtausvaraajan, johon tulee kuuma vesi sisään maalämpöpumpulta.
Kun vettä aletaan laskemaan, tulee kuumaa vettä melkein heti.
Suuret kulutukset hoitaa lämpöpumppu, kun pumpulta tuleva lämmin käyttövesi vain virtaa sähkövaraajan läpi.
Sähkön kulutus jää pienemmäksi.

2. Ulkorakennukseen ei tarvitse käyttövedelle kiertopumppua, putkilinjaa ei ilmeisesti ole pitkästi. Käyttöveden kiertopumppu lisää sähkön kulutusta merkittävästi.

3. Vastasinkohan tähän jo 2. kohdassa, vai tarkoitatko patteriverkon kiertoveden varaajaa. Sellainenkin tarvitaan, ellet hanki tulistusvaraajallista, ns. suomipumppua.

Poissa haataja

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
1) kannattaisiko taloon jättää nykyinen vesivaraaja tekemään lämmintä käyttövettä ja antaa MLP:n hoitaa vain ulkorakennuksessa tarvittava käyttövesi? Näin vältyttäisiin suht pitkältä käyttöveden siirtämiseltä  ja yhdeltä kv-pumpulta.
2) Tarvitseeko ulkorakennukseen lämpimälle käyttövedelle kv-pumppua, jos  MLP on lyhyen matkan päässä vesipisteistä?
3) Vinkkejä/ajatuksia millainen järjestely olisi pumpun ja varaajan osalta järkevä, että homman saisi mukavasti hoidettua.

1. Voisi tehdä niinkin, että laittaa sisälle taloon vain pienen, noin 15 litraisen läpivirtausvaraajan, johon tulee kuuma vesi sisään maalämpöpumpulta.
Kun vettä aletaan laskemaan, tulee kuumaa vettä melkein heti.
Suuret kulutukset hoitaa lämpöpumppu, kun pumpulta tuleva lämmin käyttövesi vain virtaa sähkövaraajan läpi.
Sähkön kulutus jää pienemmäksi.

2. Ulkorakennukseen ei tarvitse käyttövedelle kiertopumppua, putkilinjaa ei ilmeisesti ole pitkästi. Käyttöveden kiertopumppu lisää sähkön kulutusta merkittävästi.

3. Vastasinkohan tähän jo 2. kohdassa, vai tarkoitatko patteriverkon kiertoveden varaajaa. Sellainenkin tarvitaan, ellet hanki tulistusvaraajallista, ns. suomipumppua.


1. Läpivirtausvaraaja voisi olla ihan harkitsemisen arvoinen.  Nyt talossa on 300litran varaaja, korvaamista vähemmän tilaa (ja sähköä) vievällä ratkaisulla maalämpöön siirtymisen yhteydessä mietitään. Taloon jää kylläkin suihku. Siksi tätä omaa varaajaa talossa mietin. Kai tuolle läpivirtausvaraajalle voi veden ottaa patterikierrosta?

2. Lämpöpumppu tulee varmasti vesipisteiden lähelle, joten yhdeltä kiertopumpulta vältytään.

3. Patteriverkon varaajaa tarkoitin. Tulistuspumpuista Lämpöässän VS-mallissa näytti olevan vakiona 260litran varaaja ja Geopro SH:n kaveriksi tarjotaan 500 litraista tai suurempaa. Thermian G3 optimumissa puolestaan 180l sisällä ja lisävaraajien tilavuudet 200 tai 300l. Ja muitankin on. Eli vaihtoehtoja riittää. Ei auta kuin jättää muutama tarjouspyyntö ja katsoa mitä tulee :)

Suunnitelmat on talon osalta on selkeytyneet sen verran, että suurella todennäköisyydellä laitamme yläkerran huoneisiin vesikiertoisen lattialämmityksen, jolloin pattereita tulee vain alakertaan, jonne niitä tarvitaan  4kpl. Oletettavasti säästöä syntyy lämmityskuluissa.
 
Huomasin eri pumppumalleja tutkaillessani, että joissakin malleissa on alijäähdyttimen käyttömahdollisuus, jolla saisi "ilmaiseksi" esim. autotallin lämmitettyä. Foorumilla ei kovin monella tuntunut olevan kokemuksia näistä. Ne harvat löytämäni vaikuttivat kuitenkin ihan positiivisilta ja ilmeisesti homma onnistuu, jos tällaiseen pumppuun päädytään. Eli alijäähdytintä hyödyntävät voisivat kertoa kokemuksistaan.


Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 865
  • yli-ikämies
3. Patteriverkon varaajaa tarkoitin. Tulistuspumpuista Lämpöässän VS-mallissa näytti olevan vakiona 260litran varaaja ja Geopro SH:n kaveriksi tarjotaan 500 litraista tai suurempaa. Thermian G3 optimumissa puolestaan 180l sisällä ja lisävaraajien tilavuudet 200 tai 300l. Ja muitankin on. Eli vaihtoehtoja riittää. Ei auta kuin jättää muutama tarjouspyyntö ja katsoa mitä tulee :)
Thermian 180 litrainen varaaja on lämpimän käyttöveden varaaja.
Thermian yhteyteen olisi hyvä laittaa lisävaraaja myöskin patteriverkossa kiertävälle vedelle.

Poissa haataja

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Näemmä vierähtänyt tovi viimeisestä kirjoituksesta.

Nyt on kuitenkin jo ulkorakennuksen piirustuksia pyöritelty ja mietitty ja saatu viimeinkin kaikki sopimaan kohdalleensa.

Pumpuista olen seitsemään firmaan laittanut tarjouspyyntöä, joista ainoa toistaiseksi realisoitunut tarjous on LÄ VM9 150metrisellä porakaivolla.  Pari muuta firmaa on soitellut perään mutteivät vielä ole varsinaista tarjousta saaneet laskettua. Täyty kohta muistutella heitä.

Alakertaan tulevien pattereiden mitoitusta tein tuossa yksi päivä seuraavasti. Ensin katsoin nykyisten sähköpattereiden tehot ja laskin purmon mitoitusohjelmalla lähes vastaavantehoiset patterit käyttäen menoveden lämpötilana 45 astetta, paluuna 38 ja huonelämpötilana 20. Hiukan joutui tehoista nipistämään, että sai patterit mahtumaan tuleville paikoilleen. Tämä mitoitushan vastaa sitä, että nykyiset sähköpatterit olisi päällä 24/7. Eli luulisi hiukan pienempitehoistenkin vesipattereiden riittävän, mikäli ei tämä minun logiikkani mennyt täysin puihin.