erilliset puskuri- ja käyttövesivaraajat vai yhteinen hybridivaraaja...

[syrjäseutulisä]

Meidän projektin suunnitteluvaihe senkun kestää, ja tuli nyt sellainenkin kysymys mieleen että montako varaajaa vaihtoventtiilikone oikein tarvitsee...
Jos meillä päädytään vaihtoventtiilikoneeseen, se on huoltovarmuussyistä todennäköisesti Nibe tai Jämä. Edelleen huoltovarmuussyistä lämmitysjärjestelmässä täytyisi pitää puu/öljykattilan hyödyntäminen mahdollisena, eli ulkoinen varaaja lie näin ollen välttämätön värkki.
Sulkeeko varaaja-vaatimus vaihtoventtiilikoneet pois, vai onko ajateltavissa että kytketään vaihtoventtiilin käyttövesipuoli lämmittämäään hybridivaraajan yläkertaa ja lämmitysvesipuoli lämmittäisi varaajan alakertaa? Jotenkin tuntuu hankalalta että hankkisi erilliset puskurivaraajan ja käyttövesivaraajan. Eikös se hybridivaraaja pelaisi molemmat roolit samalla? Olen nähnyt vain  sellaisia kytkentäkuvia joissa on erilliset varaajat.

[Roori]

Eikös se paras olis laittaa se LKV-varaajallinen vaihtovena ja siihen puskurivaraaja jota puulla/ölkillä lämmität (jos tuo nyt järkevää ollenkaan).
Normaalisti puskurista hoidettais lämmityspuoli, oliko patterit?
Mikä max menovesilämpö?
LKV esilämmitys puskurissa kierukan läpi ja sitten MLP ohitus käyttövedelle jos kerran sitä seisakkia pelkäät = kaikki LKV puskurista/puilla kierukan kautta.
Puskuri pitänee olla jonkun kokoinen jos puilla sitä hoidat!?

[kotikallio]

En nyt sen enempää halua mainostaa merkkiä, mutta katso mallikytkentä hybridiin Akvatermiltä. Lisäksi ulkoinen vaihtoventtiili paluupuolelle.  Mutta laita verkon puolelle kolmitie, ei nelitieventtiili, jos haluat lisäsäädön. Ei sitä kyllä tarvitse muuta kuin "kesäkelillä", kun alapytyssä kannattaa käyttöveden takia pitää lämmitykseen liiaan korkeata (esilämmitys) lämpötilaa. Itse laitoin ajattelematta tuon mallin mukaan nelitien, mutta eihän siinä mitään älyä ole "kallista" käyttövesienergiaa ajaa pattereille.

[Roori]

En nyt sen enempää halua mainostaa merkkiä, mutta katso mallikytkentä hybridiin Akvatermiltä. Lisäksi ulkoinen vaihtoventtiili paluupuolelle.  Mutta laita verkon puolelle kolmitie, ei nelitieventtiili, jos haluat lisäsäädön. Ei sitä kyllä tarvitse muuta kuin "kesäkelillä", kun alapytyssä kannattaa käyttöveden takia pitää lämmitykseen liiaan korkeata (esilämmitys) lämpötilaa. Itse laitoin ajattelematta tuon mallin mukaan nelitien, mutta eihän siinä mitään älyä ole "kallista" käyttövesienergiaa ajaa pattereille.

Tuo 4-tie nappaus LKV-puolelta on oikeastaan täysin seurausta siitä kuinka olet järjestelmäsi asetellut, jos pidät alapyttyä viileempänä kuin lämmityspyynti niin sitten nappaa ylhäältä, mutta miksi ei alapyttyä voi ohjata lämmityspyynnin mukaan niin silloin 4-tie käy harvoin LKV-varaston puolella.
Henk.koht pidän semmosta systeemiä parhaimpana missä LKV ja lämmitysvarasto on eri pytyissä, tulee parhain lopputulos eli COP, eikä tilaakaan kulu sen enempää, LKV riittää paremmin, taitaa olla vielämpä halvempi ratkaisu, aurinkolämpökin istuu tuollaiseen paremmin...ei yhtäkkiä tule mieleen miksi hybridi-pönä olis parempi.

[tomppeli]

Meidän projektin suunnitteluvaihe senkun kestää, ja tuli nyt sellainenkin kysymys mieleen että montako varaajaa vaihtoventtiilikone oikein tarvitsee...

Jos on kyseessä patterilämmitystalo, niin tulistusvaraajapummpu olisi kyllä helpoin ratkaisu.

[Roori]

Meidän projektin suunnitteluvaihe senkun kestää, ja tuli nyt sellainenkin kysymys mieleen että montako varaajaa vaihtoventtiilikone oikein tarvitsee...

Jos on kyseessä patterilämmitystalo, niin tulistusvaraajapummpu olisi kyllä helpoin ratkaisu.

Ei nyt oikein tiedä...olsiskos se yhtään sen helpompaa...voi olla toisinkin päin. Ja ei taida kellään nyt kumminkaan olla se tulistus vielä ihan loppuun asti mietitty/rakennettu...puuttuu se (kuinka sen nyt sanoisi) aktiivinen++tulistus.   

[kotikallio]

Tuo 4-tie nappaus LKV-puolelta on oikeastaan täysin seurausta siitä kuinka olet järjestelmäsi asetellut, jos pidät alapyttyä viileempänä kuin lämmityspyynti niin sitten nappaa ylhäältä, mutta miksi ei alapyttyä voi ohjata lämmityspyynnin mukaan niin silloin 4-tie käy harvoin LKV-varaston puolella.

Pikemminkin on niin, että kun Nibe lataa alapyttyä pyynnin mukaisesti, ja olen asettanut Niben pyynnin käyrän avulla juuri oikeaksi, niin aina Niben huilin aikana säätyvä nelitie käy varastamassa annoksen  kallisarvoista käyttövesienergiaa pitääkseen patterimenon (turhaan) vakiona. Tuon voi estää nostamalla pyynnin/alalämmön turhan korkeaksi, jolloin shuntille jää toimintavaraa alapytyn puolella.  Lopetin moisen hölmöilyn, ja nyt shuntti on käsiohjauksella täysin auki alapyttyyn .  Kesällä vaihdan siihen kolmitien.  Pytyn vastuksen laitoin alaliitäntään, joten sitäkään varten ei nelitietä tarvitse.

[syrjäseutulisä]

Kiitokset kaikille vastauksista. Ilmeisesti ei siis ole esteitä toteuttaa hommaa hybridipöntöllä, mutta nelitieventtiilin toiminta tauon aikana on kyllä mielenkiintoinen havainto. Akvatermin 500l varaaja on ollut mielessä minullakin lähinnä tilakysymysten, monipuolisten yhteiden ja ilmeisen hyvän eristyksen takia. Täytyy lukea Niben manuaali ja Akvan kuvat ajatuksella.

Kotimaiset pumput tulistimella tai ilman säilyvät varmana viime metreille meidän kisassa. Tai siis muita ei ole kisaan vielä otettukaan Mutta Nibe on alkanut kiinnostaa taloudellisista syistä...kyllä se alkuinvestointi pitäisi painaa mahd. pieneksi, että remontista saisi muutakin kuin punaiset posket. Meillä taloutta rasittaa vielä se kattilan kytkentä mukaan peliin. Mutta siitä ei voi tinkiä, maaseudulla kun asutaan ja sähköä ei aina tule kotiin toimitettuna.

Talossa on patterikierto, ja menoveden lämpö pysyy kokolailla kurissa, 45C vesillä lämmitellään vielä suunnilleen -25 keleillä.
Siispä en ole ollenkaan varma tarvitsenko tulistinpumppua, vielä kun sitä kattilaakin pitäisi ajoittain käyttää ettei ihan happane...

Sinänsä pohtimisen arvoinen juttu tuo lkv-esilämppäri puskurivaraajassa. Puskurivaraajan hinta on varmaan alle puolet akva 500l geon/solarin hinnasta. Meillä on kaksoispesäkattila, jolla juurikin voisi ladata pientä esim. 300l varaajaa. Mutta Mitäs Niben integroitu käyttövesivaraaja tykkää, jos sinne tulee esilämmittimestä 80C puulla kuumennettua vettä? Vai ajattelitko Roori että mlp ohitetaan tällöin kokonaan?

Kotikallio, meillä on lähes samankokoiset ja ikäiset talot (meillä ei puolilämmintä tilaa), molempia on ilmeisesti tilkitty ja lisäeristetty vuosien mittaan  ja perheiden kokokin täsmää. Itse asun suunnilleen Jyväskylän korkeudella. Oletko seurannut kulutuksia, minkälaiseen coppiin pääset? Riittääkö vesi lasten lotrata saunassa? Minkä tehoinen pumppu sinulla on?

[kotikallio]

Kotikallio, meillä on lähes samankokoiset ja ikäiset talot (meillä ei puolilämmintä tilaa), molempia on ilmeisesti tilkitty ja lisäeristetty vuosien mittaan  ja perheiden kokokin täsmää. Itse asun suunnilleen Jyväskylän korkeudella. Oletko seurannut kulutuksia, minkälaiseen coppiin pääset? Riittääkö vesi lasten lotrata saunassa? Minkä tehoinen pumppu sinulla on?

Tilkitty on joo, monesti ja monesta kohtaa. Poistoilma minulla vielä menee suoraan harakoille, ensi kesän projektia siinä.

Tässä lämmön vuosikulutus on ollut n. 3000l öljyä, eli 25000-26000kwh, miten nyt sitten arvaileekaan vuotuishyötysuhteen hyväkuntoisella öljykalustolla. Nyt minulla on vasta kolmen kuukauden mitatut MLP-kulutukset, joten vuosiarvio ei ole vielä vakaalla pohjalla. Kuitenkin, jos käytetään loka-joulukuun keskiarvoa (746kwh; 480+685+1074) vuotuiskeskiarvona, niin vuosikulutus olisi 8952kwh, ja siitä johdettu COP arvelu 2.8-2.9.  Tuota voisi korjata kuukausien todellisilla lämmitystarveluvuilla (löytyy uutisista), jos harrastusta löytyy.

Minulla on tuo -10 tyyppi, eli 10kw nimellisesti, ja 8.5kw pakkasella.  Jyväskylässä minimi tällaiselle talolle olisi varmaan 12kw tyyppi, ja 200m aktiivisyvyys kaivolle. Tomppelin laskurilla voit haarukoida.

Käyttöveden saa riittämään kohtuukulutukseen kyllä varaajan lämpöja säätämällä.  Nibessä kuten muissakin voi tehdä myös ajoittaiskorotuksia, joko viikko-ohjelmalla tai kun lotraustarve iskee, se säästää.  Itse olen vielä tekemässä empiirisiä kokeita siitä kuinka alhaisilla lämmöillä selviää ilman suurempia naisväen valituksia. Meillä se raja on 45 astetta varaajan pohjassa käynnistysrajana, ja siitä ajetaan n 10 minuutissa lopetusrajaan 50 astetta. Menovesi on minulla n 6 astetta korkeammalla. Riittävyyteen vaikuttaa oleellisesti alavaraajan lämpötila, eli pakkasilla riittää vähempi yläpytyssä kuin kesällä. Tämän takia itse aion pitää alapytyssä minimin 30-35 (?)myös kesällä, ja se palvelee myös märkätilojen lattialämmitystä.

Nibe lupaa kompressorilla tuottaa 65 asteista, ja sähkölisäyksen sallimalla 70 asteista käyttövettä, eli meillä ei rajoja kolkutella. Tosin ei tuhlaavaisimmasta päästä tämä porukka.

Minulla yksi valintaperuste tälle kalustolle oli juuri pienet tilat. Mutta tällä kokemuksella en enempiä pyttyjä laittaisi, vaikka mahtuisikin.  Varajärjestelmänä (jos päätän hankkia) pidän itselleni järkevimpänä 6-8kw aggregaattia, jolle on (sitten) valmis vaihtokytkinliityntä, helppo juttu laittaa.  Sillä hoituu talouden sähköntarve laajemminkin, ei vain lämmitys.

[syrjäseutulisä]

Vielä kysymys, miten varaajan lämpöä tässä järjestelmässä säädetään? Jos käytössä on oikea varaaja, niin kai pumpun käyntiä pitäisi ohjata sen ylä- ja/tai alalämmöillä ja pumppu sitten säätäisi patterilinjassa olevaa shunttia ulkolämpömittauksen ja sisälämpökompensoinnin perusteella. Niben, tai itse asiassa Jämän, asennusohjeista jäi se kuva ettei tällaista ominaisuutta ole - tai kai se on dokumentoimaton ominaisuus...
Mitä lisäkortteja yms. varusteita pitäisi ymmärtää pumppuun hankkia jos tällaista rupeaa rakentamaan?

[Ipe]

Moi!

Mulla on Nibe F1145-10 kytketty ns. kiinteällä lauhdutuksella. Tuo kytkentä on kerrottu siellä Niben ohjekirjassa.

Eli mulla on VPA 200/300 varaaja. Ulkovaipassa on 200L patterikierron puskuria, sisävaipassa 300L käyttövettä.

Vain ulkovaippaa lämmitetään, eli vaihtoventtiili ei oo käytössä. Ulkovaippa lämmittää sitten myös varaajan sisäosan käyttöveden. Varaajassa on kolmitieventtiili ja Ouman 800B, mikä hoitaa shunttauksen pattereille.

Hyviä puolia tässä on se, että aina riittää lämpöä sekä käyttövedelle että pattereille. Käyttöjaksot ovat pitkiä ja startteja tulee vähän, varsinkin jos lämmintä vettä käytetään.

Huonoja puolia on myös. Lähinnä tarvetta korkeampi lämpötila jatkuvasti, ja sitä kautta huonompi hyötysuhde, sekä pumpun "tehonlasku". 50 asteen menolämpötilassa 1145-10 ei oo kuin 8,5kW kone.

Mutta oon ollu tyytyväinen tuohon kytkentään. Sähköä meni vuoden aikana pumpulle 7520kWh, joista vastuksia 113 kWh. Ennen öljyä 3500-4000L.

Ipe

[kotikallio]

Jos puhutaan  Akvan hybridivaraajasta tässä, niin sehän on loogisesti kaksi erillistä varaajaa, jotka on fyysisesti pinottu päällekkäin yhteisen eristekuoren sisälle. Ylävaraajaa ladataan Niben käyttövesijaksolla, ja alavaraajaa talon lämmitysjaksolla, ja kummallekin jaksolle on erilliset säädöt Nibessä. Eli vuorotellen tarpeen mukaan ladataan jompaa kumpaa. Ainoa ero kahteen fyysisesti erilliseen pyttyyn on, että tarvitaan  erillinen ulkoinen vaihtoventtiili paluupuolen valitsimeksi, koska ylä- ja alapytty on sisäisellä aukolla hybridissä toisiinsa kytketty. Ohjauksen venttiilille saa rinnankytkemällä samalle rimalle, kuin sisäinen menopuolen vaihtoventtiili. Sinne tökkäsin, ja hyvin pelaa.

Alavaraajasta patteriverkkoon menevää shunttia voi ohjata öljyajalta peritty Ouman tms, ihan niinkuin se hoiti shunttia öljykattilan varaajassakin.  Jos tämän tilalle haluaa Niben ohjauksen, se on Niben kannalta "ilmastointipiiri 2" ( max 4 Nibessä) . Piiri 1 on se varaaja, jota syöttämällä Nibe kuvittelee jo lämmittävänsä taloa. Näin se onkin lattialämmitystaloissa, tai jos varaajan tilalla on vain patterien kanssa sarjassa oleva puskurisäiliö.

Tarvittavan lisävarusteen löydät kyllä Niben sivuilta; ensin pumpputyyppi, ja sen alta lisävarusteet, muistaakseni. Siinä tulee kolmitieventtiili, toimilaite, ja liitäntäboxi Niben kontrolleriin, muistaakseni

Tätä shunttia siis tarvitaan vain, jos syystä tai toisesta varaajassa pidetään verkkoon suoraan  sopimatonta ( liian korkeata) lämpötilaa. Minulla se syy on "lämpimähkön" kauden käyttöveden esilämmitys, jolloin patterikiertoa vielä kuitenkin vähän tarvitaan. Käsisäädölläkin tältä osin kyllä pärjäisi, mutta tökkäsin Oumanin siihen.

[tomppeli]

Jos puhutaan  Akvan hybridivaraajasta tässä, niin sehän on loogisesti kaksi erillistä varaajaa, jotka on fyysisesti pinottu päällekkäin yhteisen eristekuoren sisälle. Ylävaraajaa ladataan Niben käyttövesijaksolla, ja alavaraajaa talon lämmitysjaksolla, ja kummallekin jaksolle on erilliset säädöt Nibessä. Eli vuorotellen tarpeen mukaan ladataan jompaa kumpaa.

Tämä on nyt sitten periaatteeltaan samanlainen, kuin tulistusvaraajapumppu, mutta vain ilman tulistinta.
Ei huono idea.

[Roori]

Moi!

Mulla on Nibe F1145-10 kytketty ns. kiinteällä lauhdutuksella. Tuo kytkentä on kerrottu siellä Niben ohjekirjassa.

Eli mulla on VPA 200/300 varaaja. Ulkovaipassa on 200L patterikierron puskuria, sisävaipassa 300L käyttövettä.

Vain ulkovaippaa lämmitetään, eli vaihtoventtiili ei oo käytössä. Ulkovaippa lämmittää sitten myös varaajan sisäosan käyttöveden. Varaajassa on kolmitieventtiili ja Ouman 800B, mikä hoitaa shunttauksen pattereille.

Hyviä puolia tässä on se, että aina riittää lämpöä sekä käyttövedelle että pattereille. Käyttöjaksot ovat pitkiä ja startteja tulee vähän, varsinkin jos lämmintä vettä käytetään.

Huonoja puolia on myös. Lähinnä tarvetta korkeampi lämpötila jatkuvasti, ja sitä kautta huonompi hyötysuhde, sekä pumpun "tehonlasku". 50 asteen menolämpötilassa 1145-10 ei oo kuin 8,5kW kone.

Mutta oon ollu tyytyväinen tuohon kytkentään. Sähköä meni vuoden aikana pumpulle 7520kWh, joista vastuksia 113 kWh. Ennen öljyä 3500-4000L.

Ipe

Tähän en kyllä suorilta taivu: 3750L (37500kwh)/7520kwh=COP5 kiinteällä lauhdutuksella, pattereilla ja VPA pöntöllä, jotain muutakin on tehty tai öljynkulutus heittää tjms.
Lähinnä siksi ettei kukaan kuvittele liikoja...

[Roori]

Talossa on patterikierto, ja menoveden lämpö pysyy kokolailla kurissa, 45C vesillä lämmitellään vielä suunnilleen -25 keleillä.
Siispä en ole ollenkaan varma tarvitsenko tulistinpumppua, vielä kun sitä kattilaakin pitäisi ajoittain käyttää ettei ihan happane...

Sinänsä pohtimisen arvoinen juttu tuo lkv-esilämppäri puskurivaraajassa. Puskurivaraajan hinta on varmaan alle puolet akva 500l geon/solarin hinnasta. Meillä on kaksoispesäkattila, jolla juurikin voisi ladata pientä esim. 300l varaajaa. Mutta Mitäs Niben integroitu käyttövesivaraaja tykkää, jos sinne tulee esilämmittimestä 80C puulla kuumennettua vettä? Vai ajattelitko Roori että mlp ohitetaan tällöin kokonaan?

Jos 50C vesi riittää et tarvitse tulistuspumppua
En tiedä Jämän/Niben LKV menon max lämpöä, mutta 50€ termostaattiventtilillä se hoituu jos rajoittamaan pitää alkaa...
Tuossa taisi jo vilahtaa jonkun sanomana että Agre vois olla se sopiva "syrjäseutulisä" joka hoitais varallaolot (=Koko talo) jos ei se puun poltto ole pakollista!

Pumpun saa 6000€:
http://www.talotarvike.com/kauppa/product_details.php?p=6503
Varaaja ~1500€:
http://www.taloon.com/energiavaraaja-akva-500-ek/LVI-5235054/dp?openGroup=267
http://www.talotarvike.com/kauppa/product_details.php?p=4045

Eikä nuo varmaankaan halvimpia paikkoja ole, ja muut merkit kelpaa kanssa...mistä nyt vaan saa sopivimman kokonaisuuden.
Niin nuo oli vain napattuja kokoja, ei taida olla mitoituksesta ollut juttua!

Oliko oma panostus tarkoitus olla kuinka suuri, vai jääkö se tähän  ?

Hybridi samalla kaavalla:
5200€
http://www.talotarvike.com/kauppa/product_details.php?p=6500
+2000€
http://www.taloon.com/maalampovaraaja-akva-geo-500-lk45-12-2-m-lk35-9-4-m-3-bar/AK-GEO500-3B/dp?openGroup=267

[Roori]

Tämä taitaa olla kotikallion kytkentä (ja samalla muuten aika sama kuin täälläkin, kun oikein tutkimaan alkaa ):


Joillakin on noissa 4-tie shunteissa viive kun ne meinaapi siirtyä ylä-purkille (kuten täällä), sillä estyis tuo lämmön lainaus ylempää.
kotikallion Oumanissa ei tuota liene, joissakin tehdaspumpuissa olen tuohon törmännyt kun valintoja joskus tutkiskelin.

Tässä muuten uuni tuore ajonpätkä, ei varasta yläviivasta :
Tummat katkoviivat lämmityspiirin menoja, sininen pumpun paluu ja pytyn alaosa, punainen pumpun lähtö, oranssi pytyn keskiosa, ylin viiva pytyn yläosa.
Ylempi lämmityspiirin meno on "lukittu" asentoonsa kunnes pytyn keskiosa ylittää menopyynnön.

[Seagear]

Tähän en kyllä suorilta taivu: 3750L (37500kwh)/7520kwh=COP5 kiinteällä lauhdutuksella, pattereilla ja VPA pöntöllä, jotain muutakin on tehty tai öljynkulutus heittää tjms.
Lähinnä siksi ettei kukaan kuvittele liikoja...

Ensinnäkin tuo arvio 3500-4000 litraa on aika karkea. Siinä on sellainen 15 % ero (3500 => 4000).
Toisekseen öljylämmityslaitteiston hyötysuhde ei ole 1 koska "lämpöä menee harakoille" piipun kautta, pannuhuoneen (yli)lämmitykseen jne.

Jos oletetaan, että öljyä meni ennen 3500 litraa hyötysuhteella 85% niin saadaan 3500 L * 10 kWh/L * 0,85 = 39750 29750 kWh =COP 3,96.

Omassa öljylaitteistossa pannu oli -93 ja poltin -07. Pannu nuohottiin vuosittain ja öljypoltinhuoltaja kävi joka toinen vuosi. Laskeskelin jossain välissä että sen hyötysuhde oli ehkä luokkaa 81%. Eli 2900 L * 10 kWh/L * 0,81 = 23490 kWh. MLP sähkönkulutus 1. vuoden aikana 7000 kWh => COP 3,36.

[Roori]

Ensinnäkin tuo arvio 3500-4000 litraa on aika karkea. Siinä on sellainen 15 % ero (3500 => 4000).
Toisekseen öljylämmityslaitteiston hyötysuhde ei ole 1 koska "lämpöä menee harakoille" piipun kautta, pannuhuoneen (yli)lämmitykseen jne.

Jos oletetaan, että öljyä meni ennen 3500 litraa hyötysuhteella 85% niin saadaan 3500 L * 10 kWh/L * 0,85 = 39750 kWh =COP 3,96.

Tuo on oikeaan suuntaan, mutta silti en usko tuotakaan tuolla laitteistolla.
3500*0,7/7520=COP3.25...tuokin on liikaa.

[Seagear]

Tuo on oikeaan suuntaan, mutta silti en usko tuotakaan tuolla laitteistolla.
3500*0,7/7520=COP3.25...tuokin on liikaa.

Niin ja jos öljyä menikin vain vaikkapa 3250 litraa niin 3250 L * 10 kWh/L * 0,7 = 22750 kWh
22750/7520 => COP 3,03

[Roori]

Niin ja jos öljyä menikin vain vaikkapa 3250 litraa niin 3250 L * 10 kWh/L * 0,7 = 22750 kWh
22750/7520 => COP 3,03

Muuten hyvähkö, mutta alkaa vaan karkaamaan niin paljon noista annetuista arvoista
menee liikaa jossitteluksi
Joku tuossa yhtälöstä nyt puuttuu, mutta alkuperäinen kirjoitaja varmaan selittää mitä muuta on tehnyt...

[Seagear]

Muuten hyvähkö, mutta alkaa vaan karkaamaan niin paljon noista annetuista arvoista
menee liikaa jossitteluksi
Joku tuossa yhtälöstä nyt puuttuu, mutta alkuperäinen kirjoitaja varmaan selittää mitä muuta on tehnyt...

Aivan, lähtötietojen tarkkuudessa on muutaman dekadin ero jos pumpun kulutus on ilmoitettu kWh:n tarkkuudella ja öljynkulutus 500 litran (eli pyöreästi 4000 kWh) tarkkuudella. Tosin tämä on siinä mielessä ymmärrettävää että kWh-mittari antaa tarkasti ja helposti luettavaa tietoa kun taas isosta öljysäiliöstä analogisesti/manuaalisesti mitattuna 100 litran mittaustarkkuus on jo melko hyvä.

Mutta odotellaan mitä "syyllinen itse"  raportoi.

[Ipe]

Moi!

Mulla on Nibe F1145-10 kytketty ns. kiinteällä lauhdutuksella. Tuo kytkentä on kerrottu siellä Niben ohjekirjassa.

Eli mulla on VPA 200/300 varaaja. Ulkovaipassa on 200L patterikierron puskuria, sisävaipassa 300L käyttövettä.

Vain ulkovaippaa lämmitetään, eli vaihtoventtiili ei oo käytössä. Ulkovaippa lämmittää sitten myös varaajan sisäosan käyttöveden. Varaajassa on kolmitieventtiili ja Ouman 800B, mikä hoitaa shunttauksen pattereille.

Hyviä puolia tässä on se, että aina riittää lämpöä sekä käyttövedelle että pattereille. Käyttöjaksot ovat pitkiä ja startteja tulee vähän, varsinkin jos lämmintä vettä käytetään.

Huonoja puolia on myös. Lähinnä tarvetta korkeampi lämpötila jatkuvasti, ja sitä kautta huonompi hyötysuhde, sekä pumpun "tehonlasku". 50 asteen menolämpötilassa 1145-10 ei oo kuin 8,5kW kone.

Mutta oon ollu tyytyväinen tuohon kytkentään. Sähköä meni vuoden aikana pumpulle 7520kWh, joista vastuksia 113 kWh. Ennen öljyä 3500-4000L.

Ipe

Tähän en kyllä suorilta taivu: 3750L (37500kwh)/7520kwh=COP5 kiinteällä lauhdutuksella, pattereilla ja VPA pöntöllä, jotain muutakin on tehty tai öljynkulutus heittää tjms.
Lähinnä siksi ettei kukaan kuvittele liikoja...

+ 4 pinomottia sekaklapia. Nuo unohdin viskipäissäni mainita, pahoitteluni siitä... 

Muuta ei ole tehty. Pumpulla oma mittari. Kok.sähkö 12500kWh.

Öljynkulutukset voi tarkistaa tilauksista.

Kyse lienee siitä, että Wanha pannu oli melkoisen huonossa kunnossa. Hyötysuhde on varmaan ollu melkoisen matala.

Yhdessä toisessa threadissa syksyllä ihmettelinkin, että miten on mahdollista tuon 3500-4000L öljyn kulutuksen vaihtuminen noinkin pieneen sähkönkulutukseen, vaikka laskee klapitkin mukaan? Oon myös huomannut, että pattereille riittää n. 5C^o matalampi menoveden lämpötila kuin öljypannun aikaan.

Epäilyksenä on että Wanha patterikierron paisuntasäiliö oli kakkana, paineet oli jotain muuta kuin mittari näytti ja kierto pattereille oli huono. Maalämmön myötä uusittiin myös ulkoinen kiertovesipumppu.

Ennen maalämpöä lämmitin yhden vuoden öljypannnulla, ILP:llä ja klapeilla. ILP:n sammutin, kun pakkasta oli yli 10 astetta. Seuraavassa sen vuoden kulutukset:

2700L öljyä
5 pinomottia sekaklapia
3300kWh ILP:lle. Tuossakin oli oma mittari.

Kun maalämpöä harkitsin, olin varautunut pumpun osalta sellaiseen 12000kWh sähkönkulutukseen, mutta yllätys oli positiivinen. Kertokaapa nyt viisaammat mistä tuo johtuu.

Ipe

[Seagear]

Kyse lienee siitä, että Wanha pannu oli melkoisen huonossa kunnossa. Hyötysuhde on varmaan ollu melkoisen matala.

Tälle hevoslle minäkin rahani laitan. Ja koska oma öljylämmityslaiteisto oli mielestäni kohtuullisessa kunnossa ja hyötysuhde siltikin vain 80% luokkaa niin mitähän hyötysuhde niissä 60-luvun kattiloissa 80-luvun polttimilla on, jotka eivät poltinhuoltajaa ole koskaan nähneetkään?

Yhdessä toisessa threadissa syksyllä ihmettelinkin, että miten on mahdollista tuon 3500-4000L öljyn kulutuksen vaihtuminen noinkin pieneen sähkönkulutukseen, vaikka laskee klapitkin mukaan? Oon myös huomannut, että pattereille riittää n. 5C^o matalampi menoveden lämpötila kuin öljypannun aikaan.

Epäilyksenä on että Wanha patterikierron paisuntasäiliö oli kakkana, paineet oli jotain muuta kuin mittari näytti ja kierto pattereille oli huono. Maalämmön myötä uusittiin myös ulkoinen kiertovesipumppu.

Kun maalämpöä harkitsin, olin varautunut pumpun osalta sellaiseen 12000kWh sähkönkulutukseen, mutta yllätys oli positiivinen. Kertokaapa nyt viisaammat mistä tuo johtuu.

Uskon, että parantunut kierto selittää paljon. Meillä kiertopumppu pysyi samana mutta kiertonopeutta lisättiin, jolloin matalampi kiertoveden lämpö riittää. Samoin entinen 24/7/365 lämpimän käyttöveden kierrätys on nykyään enää luokkaa 1/7/240.

Minä olin varautunut 10000 kWh kulutukseen, toimittaja taisi arvella 8600 kWh mutta toteutunut olikin 7000 kWh. En viitsinyt tuosta sen kummemmin reklamoida. 

[Roori]

Minä olin varautunut 10000 kWh kulutukseen, toimittaja taisi arvella 8600 kWh mutta toteutunut olikin 7000 kWh. En viitsinyt tuosta sen kummemmin reklamoida. 

Ai et vai....kyllä tuo erotus 1600kwh/vuosi pitäis saada rahana toimittajalta vaikkapa 10v ajalta

Niin lämmittikö ne IPE:n puut vettä vai takkaa?
Meikkiksen öljy-mlp coppi toteutui näin: 24000kwh/6500kwh=COP3.7, ja poltinta huollettiin 2v välein ja ehkä pannukin siivottiin 1/vuosi, 18v vanhat vehkeet

[Ipe]

Minä olin varautunut 10000 kWh kulutukseen, toimittaja taisi arvella 8600 kWh mutta toteutunut olikin 7000 kWh. En viitsinyt tuosta sen kummemmin reklamoida. 

Ai et vai....kyllä tuo erotus 1600kwh/vuosi pitäis saada rahana toimittajalta vaikkapa 10v ajalta

Niin lämmittikö ne IPE:n puut vettä vai takkaa?
Meikkiksen öljy-mlp coppi toteutui näin: 24000kwh/6500kwh=COP3.7, ja poltinta huollettiin 2v välein ja ehkä pannukin siivottiin 1/vuosi, 18v vanhat vehkeet

Moi taas.

Ipen puut lämmitti takkaa. Lämpökäyrä on säädetty siten että MLP:llä pysyy -5C ulkolämpötilaan asti 20,5C ja siitä kylmemmällä kämpän keskikerroksessa 19,5-20C^o, yläkerrassa on termarit paikallaan kun muuten tulee kuuma. Takalla sitte "priimataan" tarpeen mukaan. Sisäanturiakin yritin käyttää, mutta se tarvis kiskoa tonne yläkerran perimmäiseen huoneeseen, minkä seinää tuulikin yleensä käy. En oo jaksanu. Ulkoanturilla mennään.

Lisäksi tarvis pikkuisen uusia vielä pattereita, keskikerroksessa on vielä muutama 1-levyinen. Osan oon jo uusinu, ja nyt menovesi on 7C alempana kuin ö-pannun aikaan. Kustannukset ei kasva tipoittain pattereita vaihtamalla, kun tekee ite... 

Meidän pannu oli Högfors ässä 14, vm-84. Poltin yhtä vanha oiloni, oliskohan ollu LF-1 tai jotain.

Pannua ei oltu varmaan pesty sisältä koskaan, nuohous oli tehty vuosittain nuohoojan toimesta. Shuntti tiputteli vettä pannun päältä, tiivisteet oli entiset. Pannu oli em. syystä sisältä ruostunut, vesi pääsi valumaan pannun sisälle.

Poltin säädettiin/huollettiin ammattilaisen toimesta 2007. Poltinmies sanoi silloin että ei oo kauheen hyvä hyötysuhde tuolla poltin/kattilayhdistelmällä. Ko. polttimen puhallin on kuulemma liian pieni tuolle kattilalle. Siinä olikin ilmat täysillä, ja silti pannu oli nokinen kuin mikä, joka vuosi.

Tuon jälkeen putsailin itse suodatinta ja vaihtelin suuttimia n. 5000L välein, vuoden 2011 toukokuuhun kun laitettiin maalämpö.

Joten hyötysuhde ei oo todellakaan ollu hyvä.

Ipe

[Roori]

IPE:
Poltitko niitä puita vasta MLP:n jälkeen vai aina sama määrä?

[Ipe]

IPE:
Poltitko niitä puita vasta MLP:n jälkeen vai aina sama määrä?

Poltin puita viimeisenä talvena öljyllä ajettaessa 2010-2011 ensimmäisen kerran. Siitä oli tuo laskelma, missä oli puita, öljyä ja ILP:a.

Tuo takka tehtiin keväällä 2010, joten silloin ei puita polteltu, kun ööliä paloi 3500-4000L/vuosi.

Ipe

[kotikallio]

Jospa minäkin harrastuksen vuoksi osallistun tähän coppikisaan, yrittämällä lämmitystarvepohjaista korjausta vähäiseen tilastoaineistooni. 

Siis, pohjaksi vuosikulutus 26Mwh, joka on arvailtu n 87 % hyötysuhteella.  Tuosta voisi meillä 4Mwh olla käyttövettä, jota lämmitystarvekorjaus ei koske.  4Mwh/(12x22Mwh)= 0.015, eli tuo osuus lämmityksen vuosikulutuksesta pitää lisätä kuukausittaisiin lämmitystarvelukuihin, jotta saadaan kutakuinkin oikaistu sarja.

Sitten otetaan esiin v 2012 kuukausittaiset lämmitystarveluvut. Seuraava sarja kuvaa niitä Vantaalla, joka on aika lähellä.
633,692,502,387,120,8,0,0,75,302,386,692: yhteensä 3797.  Korjataan sarjaa per kuukausi 0.015x 3797=57, ja saadaan uusi käyttöveden jokseenkin huomioiva sarja. Loka-joulu lisäys on 171, ja koko vuoden 684, joilla saadaan loka-joulukuun osuudeksi koko vuodesta  1551/4481= 0.346
Minulla tuo osuus oli 2239kwh, eli vuositasolla kulutus 6471kwh. Kun tuo 26Mwh jaetaan tällä, niin koppiloita on jo 4.

Tämä nyt vain osoituksena siitä, miten hatarilla lähtötiedoilla voi saada sellaisen tuloksen kuin haluaa. Ja ehkä tein jonkin laskuvirheenkin. Mutta palataan vuoden päästä, niin lasken copit euroista .  Se standardoitu COP on kuitenkin jotakin muuta, kuin nämä suhdeluvut. Oletan kyllä pääseväni kolmen yli oikeastikin vuositasolla.

[syrjäseutulisä]

Taas palataan aiheeseen kun perhe saatiin unten maille...kiitokset jälleen kaikille hyvistä ideoista ja kokemuksien jakamisesta!

Tuossa taisi jo vilahtaa jonkun sanomana että Agre vois olla se sopiva "syrjäseutulisä" joka hoitais varallaolot (=Koko talo) jos ei se puun poltto ole pakollista!

Pumpun saa 6000€:
http://www.talotarvike.com/kauppa/product_details.php?p=6503
Varaaja ~1500€:
http://www.taloon.com/energiavaraaja-akva-500-ek/LVI-5235054/dp?openGroup=267
http://www.talotarvike.com/kauppa/product_details.php?p=4045

Eikä nuo varmaankaan halvimpia paikkoja ole, ja muut merkit kelpaa kanssa...mistä nyt vaan saa sopivimman kokonaisuuden.
Niin nuo oli vain napattuja kokoja, ei taida olla mitoituksesta ollut juttua!

Oliko oma panostus tarkoitus olla kuinka suuri, vai jääkö se tähän  ?

Hybridi samalla kaavalla:
5200€
http://www.talotarvike.com/kauppa/product_details.php?p=6500
+2000€
http://www.taloon.com/maalampovaraaja-akva-geo-500-lk45-12-2-m-lk35-9-4-m-3-bar/AK-GEO500-3B/dp?openGroup=267

Minulle ison aggregaatin osto ei oikein ole ratkaisu, haluan tosiaan säilyttää puun/öljyn polttomahdollisuuden. Ja jos pumppu on rikki, niin on oltava toinen lämmönlähde. Esim. riittävä vastus erillisvaraajassa ja hirmuinen aggregaatti tai öljypannu ja pieni aggregaatti. Sitä paitsi hankin varajärjestelmän muutama vuosi sitten, ja silloin täytyi päätyä tekemään varasähköt 2kW invertteriaggregaatilla, jolla pidetään öljypoltin, kiertovesipumppu+Ouman, pakastin, jääkaappi ja pari muuta kohdetta pelissä.
Noin periaatteessa Nibe on varmaan sieltä helpoimmasta päästä laittaa agren perään. 23A käynnistysvirta (10kW pumppu) ei ole tekemätön juttu, ja ohjausjännitteen saa kytkettyä eri syötöstä, vaikka akkuinvertteristä, pumppuun. Silloin ei kompressorin starttihetken piikit notkauta ohjauspuolta selälleen. Mutta silti aika ison sähkökirnun Nibellekin joutuu hankkimaan. Se on todennäköisesti diesel ja säilytettävä lämpöisessä tilassa jotta käynnistyy silloin 30C pakkasella kun tarvitaan, ja se painaa >100kg eli vaatii kiinteän asennuksen tai sijoituksen maan tasolle oven viereen...Korjatkaa jos elän vanhoissa tiedoissa.

Varaajan mitoituksesta: 500l mahtuu hyvin (akva geo) ja 750l erittäin niukasti, paisunta-astioiden jne. kanssa voi tulla tilaongelmia.
Tähän liittyen kysymys äänitasosta; jos pumpun pystyisi sijoittamaan selvästi irti seinästä, niin onko siitä käytännön iloa vrt. asennusohjeen minimiin 50mm? yleensähän heti seinän viereen sijoittaminen ja etenkin nurkkaan on huono juttu ainakin matalien äänien vahvistumisen vuoksi.

Oman panostuksen määrästä: toimenpideluvassa lukee, että työt saa aloittaa vasta kun kvv-työnjohtaja on nimetty. Käytännössä myös vastaava pääsuunnittelija tarvitaan ulkoa. Tältä pohjalta kyselen työmaan jossa laitteet hankitaan eri osoitteesta kuin asennus/suunnittelu ja kaivo ja kysyn myös tarjoukset avaimet käteen-projektista. Ainakin Nibestä pystyn kysymään molemmat vaihtoehdot. Saas nähdä miten sitten käy. Ihan varmasti otan kuitenkin ammattilaisen pumppuasennuksen tekemään.

Jos puhutaan  Akvan hybridivaraajasta tässä, niin sehän on loogisesti kaksi erillistä varaajaa, jotka on fyysisesti pinottu päällekkäin yhteisen eristekuoren sisälle. Ylävaraajaa ladataan Niben käyttövesijaksolla, ja alavaraajaa talon lämmitysjaksolla, ja kummallekin jaksolle on erilliset säädöt Nibessä. Eli vuorotellen tarpeen mukaan ladataan jompaa kumpaa.

Tämä on nyt sitten periaatteeltaan samanlainen, kuin tulistusvaraajapumppu, mutta vain ilman tulistinta.
Ei huono idea.

Juuri tästä syystä asia alkoi minuakin kiinnostaa. lisäksi meillä on riesana humus käyttövedessä, joten käyttövesi olisi parempi lämmittää kierukassa eikä varaajasäiliössä. Eli vaihtoehdot olivat tulistuspumppu+hybridivaraaja 2 kv-kierukalla, "tavallinen" pumppu +varaaja 2 kv-kierukalla+pieni sähkövaraaja kv-priimaukseen, ja nyt vaihtoventtiilipumppu+hybridivaraaja 2 kv-kierukalla.
Osaatteko vertailla näiden vaihtoehtojen elinkaarta -  onko eroa käynnistysten määrässä/taajuudessa noin periaatteellisesti?
Parin kolmen kymmenyksen cop-tuunaus ei ole merkityksellistä vaan se, että pumppu kestääkin 10 vuotta ilman remonttia, eikä 8 vuotta....tosin näillä asioilla on yhteys 

Onko teillä muuten näkemyksiä mikä tästä porukasta eniten muistuttaa kodinelektroniikkaa laadullisesti  : Lämpöässä T- ja P-sarjat, Geopro GT-ja SH-sarjat, Nibe 1145/Jämä star? Onko kokemuksia mitä osia ukkonen hajottaa Nibestä tyypillisesti? Onko kallista korjata, eikun miten kallista on korjata...?

[Roori]

...lisäksi meillä on riesana humus käyttövedessä, joten käyttövesi olisi parempi lämmittää kierukassa eikä varaajasäiliössä. ..., "tavallinen" pumppu +varaaja 2 kv-kierukalla+pieni sähkövaraaja

Totanoinaa...niin oliko se humus-juttu nyt niinkun oikeasti ongelma, jos on niin sitten tuo pieni sähkövaraajakaan ei onnistu!?

[tomppeli]

Onko teillä muuten näkemyksiä mikä tästä porukasta eniten muistuttaa kodinelektroniikkaa laadullisesti  : Lämpöässä T- ja P-sarjat, Geopro GT-ja SH-sarjat, Nibe 1145/Jämä star? Onko kokemuksia mitä osia ukkonen hajottaa Nibestä tyypillisesti? Onko kallista korjata, eikun miten kallista on korjata...?

Esimerkiksi näistä Geopro GT-ja SH-sarjat.
- Vaihtoventtiilikone Geopro GT on tarkoitettu betoniin vaaravalle lattialämitykselle ja
- Geopro SH-sarja soveltuu hyvin patterilämmitteisiin talouksiin sekä maataloustiloille ja muille vastaaville, joissa tarvitaan paljon ja kuumempaa (+60 .. +70^oC) lämmintä käyttövettä.

[syrjäseutulisä]

Humusta on jonkin verran, seisovaan veteen syntyy epämiellyttävä haju, jos esim. on päivän reissussa eikä käytä kuumaa vetta- Oletan että joku 50l priimausvaraaja pysyy puhtaampana kuin 300l varaaja meidän käytöllä.

Onko tosiaan niin että Geopro GT on vaihtoventtiilikone? Minulla on sellainen käsitys ettei siinä ole erillistä tulistinosaa muttei vaihtoventtiiliäkään, ja se kytketään energiavaraajan jossa on lkv-kierukat. Sama käsitys on Lämpöässän P-malleista. Onko näin?

Miten arvelette, onko tulistin+hybridivaraaja vs. vaihtoventtiili+hybridivaraaja vs. "vaihtoventtiilikone ilman lkv-kytkentää"+ tavallinen varaaja+ erillinen priimaus -vaihtoehdoista jokin etevämpi muita kestävyydeltään noin periaatteellisesti?

Mutta ymmärsinkö oikein että Geopron kestävyydestä/elektroniikasta oli jotain epäilyksen aihetta vs. nämä muut vaihtoehdot?

[kotikallio]

riittävä vastus erillisvaraajassa ja hirmuinen aggregaatti

Se että varautuu kahteen samanaikaiseen vikaan, pumppu ja verkko, osoittaa jo pitkälle vietyä huoltovarmuusajattelua.
Nibessä on pehmokäynnistin kompuralle, joten tuo max virta lienee hyvin hetkellinen pehmon inrush-piikki. Logiikkaa syöttää oma (hakkuri?)poweri, jonka sisäinen energiavarasto (konkka) suodattaa lyhyet notkut AC-puolella.  Näin, jos olisin itse tuon suunnitellut.   Verkossahan on häiriöitä "kaiken aikaa", ja niihin pitää varautua.
Diesel/bensa ovat usein valintoja samaan generaattoriin, lähinnä käyttötuntikysymys. Ja 100kg kulkee pyörillä kevyesti: omat tai lainatut. Myös 200kg öljypannu sai kyytiä pitkin pihaa nokkakärryn nokassa.

Äänitaso on ainakin Nibessä niin olematon, että voisi viedä vaikka apukeittiöön; sen "konehuone" on erikseen koteloitu.  Verrattuna öljypolttimen pauhuun tosi hiljainen; kuin jääkaappi. Minulla on ihan tiiliseinän tuntumassa, kun on pienet tilat.

toimenpideluvassa lukee, että työt saa aloittaa vasta kun kvv-työnjohtaja on nimetty

Ei siinä mitään johtajia tarvita, johdat itse. Lupahan liittyy kaivon poraukseen, lähinnä sijaintiin rajojen suhteen. Meillä rak. tarkastaja sanoi, että teet reiän kun on sen aika, ja hoidetaan lupapaperit sitten paremmalla ajalla.  Rakennustarkastus tarvitsee vain porauspöytäkirjan porarilta, kaivon paikka, syvyys ja kaltevuus, jonka sitten arkistoivat luvan liitteenä. Ja perivät liki 400 euroa mokomasta.

Jos tuommoisen tuplasysteemin haluat, niin silloin olisi mahdollista tietysti vähän tinkiä kaivon ja MLP:n koosta, eli öljypannu automaattisesti kytkeytyväksi lisätehoksi. En sellaisen yllytä, kun muutaman vuoden päästä kuitenkin kärräät öljypannun ulos.

Pätkäkäyntijutut ovat turhaa hysteriaa järjellisesti mitoitetuissa systeemeissä, olipa konsepti noista mikä hyvänsä. Puskurin koko ja integraalin asetus antavat siihen mainiot eväät.

Objektiivista tietoa eri merkkien vikamääristä löytynee ainakin Ruotsin kuluttajaviranomaiselta, muistelen nähneeni viitteitä, mutten koskaan etsinyt raportteja käsiini. Joku muu voi tietää ?  Eivät noistä mitkään ole hupilaitteita, en usko että siitä pitävää kriteeriä löytyy. Jokainen kehuu omaansa, ja myyntimies Huikkanen sitä, jossa parhaat katteet.

[juippi]

toimenpideluvassa lukee, että työt saa aloittaa vasta kun kvv-työnjohtaja on nimetty

Ei siinä mitään johtajia tarvita, johdat itse. Lupahan liittyy kaivon poraukseen, lähinnä sijaintiin rajojen suhteen. Meillä rak. tarkastaja sanoi, että teet reiän kun on sen aika, ja hoidetaan lupapaperit sitten paremmalla ajalla.  Rakennustarkastus tarvitsee vain porauspöytäkirjan porarilta, kaivon paikka, syvyys ja kaltevuus, jonka sitten arkistoivat luvan liitteenä. Ja perivät liki 400 euroa mokomasta.

Tuossa on kyllä paikkakunta kohtaisia eroja. Meilläpain lupaan tarvittiin vastaavan työnjohtajan nimi ja nimenomaan koko energiaremonttia käsittäen. Valvottiin siis että on patevyys ja luvat työhön. Porauslupa irtosi satasella.

[Karjusaarenmies]

    Lahden kupeessa  Hollolassa rakennusvalvonta näkee asian siinä valossa , että rakennuksen omistaja kaiketi teettää rempan alan
ammattilaisella tai sitten heillä on usko siihen ettei kukaan ei ole niin hullu  antaakseen projektia kenenkään tumpelon hoitoon.
Vastuuhenkilön nimen esiin tuominen tuskin vaikuttaa tulokseen , mutta tietysti kunnan herrat voisivat RAHASTAA vastaavan mestarin
nimeämisellä !    Lahden kaupungin organisaatiot tekevät kaikkensa estääkseen maalämmön leviämisen omalle reviirilleen
Ja rahastavat kaikella teholla irtoavat eurot pohjattomaan kaupungin kassaansa ! Eli kunnissa on eroja !

[Ipe]

   Lahden kupeessa  Hollolassa rakennusvalvonta näkee asian siinä valossa , että rakennuksen omistaja kaiketi teettää rempan alan
ammattilaisella tai sitten heillä on usko siihen ettei kukaan ei ole niin hullu  antaakseen projektia kenenkään tumpelon hoitoon.
Vastuuhenkilön nimen esiin tuominen tuskin vaikuttaa tulokseen , mutta tietysti kunnan herrat voisivat RAHASTAA vastaavan mestarin
nimeämisellä !    Lahden kaupungin organisaatiot tekevät kaikkensa estääkseen maalämmön leviämisen omalle reviirilleen
Ja rahastavat kaikella teholla irtoavat eurot pohjattomaan kaupungin kassaansa ! Eli kunnissa on eroja !

Kunnissa on todella paljon eroja. Työkaveri porasi naapurikunnassa maalämpökaivoa. Rakennustarkastaja sanoi että jaa, sä asut siellä metsässä. Poraa koska poraat ja mihin poraat. Kattelen muualle jos ajan ohi... Ei tarvinnu toimenpidelupaa ensinkään.

Itsellä taas oli tarkempaa, mutta porasin ennen kuin oli lupa kädessä. Ja porauspöytäkirja tuli blancona kunnasta, täytin itse.

Ipe

[peki]

   Lahden kupeessa  Hollolassa rakennusvalvonta näkee asian siinä valossa , että rakennuksen omistaja kaiketi teettää rempan alan
ammattilaisella tai sitten heillä on usko siihen ettei kukaan ei ole niin hullu  antaakseen projektia kenenkään tumpelon hoitoon.
Vastuuhenkilön nimen esiin tuominen tuskin vaikuttaa tulokseen , mutta tietysti kunnan herrat voisivat RAHASTAA vastaavan mestarin
nimeämisellä !    Lahden kaupungin organisaatiot tekevät kaikkensa estääkseen maalämmön leviämisen omalle reviirilleen
Ja rahastavat kaikella teholla irtoavat eurot pohjattomaan kaupungin kassaansa ! Eli kunnissa on eroja !

Lahdessa on ongelmana se harju. Launeen alueella ei  porauslupaa tule. Kaveri osti talon sieltä ja njiet lupa