Sh ja vanha talo

[villeveikko]

terve.
Olis ens keväänä tarkotus vaihtaa öljystä maalämpöön.
Talo -36 rakennettu hirsirunko, päijät-hämeessäfNeliöitä n.160, josta n.30 lämpiää lattilämpönä. huonekorkeus 2,6m
Tarkotus on joskus laajentaa vintti asuin tiloiksi, jolloin neliöt kasvaa ehkä 100:lla, putket lattiaan.
Patterit on vanhat ja niitä ei kuuleemma vaiheta 
öljyä on menny vuodessa n.3000l, joka varmasti on liikaa koska viimetalvi mentiin ilman termostaatteja, nyt on joka patterissa.
Keruupiiri peltoon 800m.
Itse olen ajatellut sh11 + 500l varaajaa, meneeköhän pahasti pieleen?
Kiitos etukäteen vastauksista.

[tomppeli]

Olis ens keväänä tarkotus vaihtaa öljystä maalämpöön.
Talo -36 rakennettu hirsirunko, päijät-hämeessä
Neliöitä n.160, josta n.30 lämpiää lattilämpönä. huonekorkeus 2,6m
Tarkotus on joskus laajentaa vintti asuin tiloiksi, jolloin neliöt kasvaa ehkä 100:lla, putket lattiaan.
Patterit on vanhat ja niitä ei kuuleemma vaiheta
öljyä on menny vuodessa n.3000l, joka varmasti on liikaa koska viimetalvi mentiin ilman termostaatteja, nyt on joka patterissa.
Keruupiiri peltoon 800m.
Itse olen ajatellut sh11 + 500l varaajaa, meneeköhän pahasti pieleen?

Laskin kaksi eri laskelmaa, jotka tässä alempana liitteinä..

- Laskelma, jonka nimi päättyy ..1.pdf on laskettu pelkälle alakerralle.
- Laskelma, jonka nimi päättyy ..2.pdf on laskettu alakerta + vintti.

Olit ilmoittanut öljyn vuosikulutuksen 3000 litraa. Viime vuoden kulutus oli noin 85% normaalivuoden kulutuksesta.
Termostaattien lisääminen ei sinänsä laske lainkaan kulutusta, mikäli huonelämpötilat pidetään samoina, kuin aikaisemminkin.
Maalämmityksellä termostaatteja ei kannata käyttää, lisäävät sähkön kulutusta, koska lähtevän kiertoveden lämpötilaa joudutaan termostaattien takia hiukan nostamaan.
Niitä ei kuitenkaan tarvitse poistaakaan, jos ne säädetään maksimilämpötilaansa.

Huomaa laskentatuloksissa kohtuullisen pieni ero lämmitystarpeissa.
Tämä johtuu siitä, että laskelma 1:ssä on oletettu vinttikerroksen olevan kylmä ja yläpohjan eristystasoksi on oletettu vanha ja vähän vaatimaton eristystaso.
Laskelma 2:ssa on oletettu vinttiin 100m2 lämmintä tilaa, jolla alalla välipohjalla ei ole ollenkaan lämpövuotoa.
Edelleen on oletettu, että ullakkohuoneiden rakentamisessa käytetään parempaa lämpöeristämistä, kuin alakerroksessa on.

[villeveikko]

Hirveesti pamahti kysymyksiä päähän
En ymmärrä miten kulutusta lisää se, että pattereissa on termostaatit?
Mun järjen mukaan viimetalvena kun pattereissa ei ollu termostaatteja, niin kuuma vesi vaan virtasi läpi niistä ja kattilan shuntti oli täysin auki kokoajan. Eikös se poltin sillon käy tiheemmin kun vesi vaihtuu alvariinsa? Nyt kun termostaatit "katkaisee" veden virtauksen ja patterit kai ikäänkuin luovuttaa lämpöä niin vesi ei niin tiuhaan liiku. Asentelin oumanin säätölaitteiston viel tonne pannuhuoneeseen, niin menovesianturi ja ulkotermari ohjailee shunttia. Kuvittelin ainakin säästäväni, korjatkaa jos olen väärässä

Laskelmat näytti hyviltä, unohtu mainita että puukuitulevyt on sisäpuolella lämmöneristeenä ja olkkarissa varaava takka-leivinuuni ja keittiössä puuhella. Nämä tuskin muuttaa laskelmia oleellisesti?
Onkohan 500l varaaja riittävä?
Asukkaita on 3

[tomppeli]

En ymmärrä miten kulutusta lisää se, että pattereissa on termostaatit?

Tämä ylläoleva väittämä koskee maalämpöpumppua.

- Maalämpöpumpulla ei saa juurikaan yli +55C lämpöistä kiertovettä lämpöpatteriverkostoon.
- Mitä kuumempaa vettä tuotetaan patteriverkostoon, sitä huonommalla hyötysuhteella (COP) lämpöpumppu sitä tekee.
- Maalämpöpumpussa on jo itsessään ulkolämpötilalla ohjattu huonelämpötilan säätö, termostointi, joten toinen termostointi on tarpeeton.

Kun pattereissa on termostaattinen säätö käytössä, pitää patteriverkkoon syöttää jonkin verran kuumempaa kiertovettä, jotta termostaateille jää säätövaraa.
Tuo patteriverkkoon lähtevä kuumempi kiertovesi on kallista tuottaa lämpöpumpulla, juuri siksi, että mitä kuumempaa vettä halutaan patteriverkkoon, sitä huonommalla hyötysuhteella (COP) se tuotetaan.
Siksi pattereiden termostointi on tarpeeton ja jopa haitallinen. Pumpun sähköverkosta ottama sähköteho kasvaa ja lämmittäminen tulee kalliimmaksi!
Maalämpöpumpun yhteydessä ei ole syytä käyttää patteritermostaatteja, eikä edes lattialämmityksessäkään niitä kannattaisi käyttää.

[tomppeli]

Jatkan vielä vastaamistani:

En ymmärrä miten kulutusta lisää se, että pattereissa on termostaatit?

Öljylämmityksellä patterin termostaatti ei lisää kulutusta.

Mutta:

Mun järjen mukaan viimetalvena kun pattereissa ei ollu termostaatteja, niin kuuma vesi vaan virtasi läpi niistä ja kattilan shuntti oli täysin auki kokoajan. Eikös se poltin sillon käy tiheemmin kun vesi vaihtuu alvariinsa? Nyt kun termostaatit "katkaisee" veden virtauksen ja patterit kai ikäänkuin luovuttaa lämpöä niin vesi ei niin tiuhaan liiku. Asentelin oumanin säätölaitteiston viel tonne pannuhuoneeseen, niin menovesianturi ja ulkotermari ohjailee shunttia. Kuvittelin ainakin säästäväni, korjatkaa jos olen väärässä.

Lähdetään ajattelemaan niin päin, että haluat pitää huoneissa jonkin tietyn asumislämpötilan, esimerkiksi 21C.
Pidettiinpä se sitten 21 -asteisena käsisäätöisellä sekoittajalla tai termostaateilla on talon lämmitysenergian tarve suunnilleen sama.
Sen lämpötilan ylläpitämiseen kuluu tietty lämpöenergian määrä, joka on sama riippumatta siitä, oliko termostaatit tai käsisäätö. Kunhan vain huoneiden lämpötila on molemmissa tapauksissa sama.

Mutta, mutta.. Kun käytössä on lämpöpumppu..
Edellisessä vastauksessani kerroin, että pattereissa olevat termostaatit edellyttävät hiukan korkeampaa verkkoon menevän kiertoveden lämpötilaa, jotta termostaateille jää säätövaraa.
Termostaattien käyttäminen näkyy pahiten lämpöpumpun ottaman käyttövoimasähkön lisääntymisenä kovilla pakkasilla.
Ja, jos lähtevän kiertoveden lämpötilaa joudutaan vielä nostamaan patteritermostaattien takia, joutuu pumppu tuottamaan tarpeettoman kuumaa kiertovettä.
Mitä kuumempaa tuotetaan, sitä huonommalla hyötysuhteella sitä tehdään.
Siksi ei pitäisi käyttää pattereissa termostaatteja, tai ne pitää ainakin säätää maksimilukemaansa, jotta eivät rajoita pattereissa tapahtuvaa lämmitysveden kiertoa.
(Termostaatin toiminta perustuu huonelämpötilalla ohjattuun, patterin läpi virtaavan veden määrän kuristamiseen. Patterin alaosa on silloin tavallisesti viileämpi, kuin yläosa. Vain yläosa patterin pinta-alasta lämmittää tehokkaasti.)

Lämpöpumpuissa on itsessään termostointijärjestelmä huonelämmön vakiointia varten.
Toinen peräkkäinen termostointi on tarpeeton.

[Seagear]

Tomppelin vastaus oli kyllä aika tyhjentävä.

Ja tuo 55-astettakin voi tehdä tiukkaa koska kiertoveden nopeus vaikuttaa siihen kuinka kuumaksi pumppu "ehtii/jaksaa" kiertovettä kierron aikana lämmittää. Itse en muista nähneeni yli 52 asteen lämpötilaa paitsi käyttövesipuolella se max. 60-astetta.

[Ilkka]

En ymmärrä miten kulutusta lisää se, että pattereissa on termostaatit?

Tämä ylläoleva väittämä koskee maalämpöpumppua.

- Maalämpöpumpulla ei saa juurikaan yli +55C lämpöistä kiertovettä lämpöpatteriverkostoon.
- Mitä kuumempaa vettä tuotetaan patteriverkostoon, sitä huonommalla hyötysuhteella (COP) lämpöpumppu sitä tekee.
- Maalämpöpumpussa on jo itsessään ulkolämpötilalla ohjattu huonelämpötilan säätö, termostointi, joten toinen termostointi on tarpeeton.

Kun pattereissa on termostaattinen säätö käytössä, pitää patteriverkkoon syöttää jonkin verran kuumempaa kiertovettä, jotta termostaateille jää säätövaraa.
Tuo patteriverkkoon lähtevä kuumempi kiertovesi on kallista tuottaa lämpöpumpulla, juuri siksi, että mitä kuumempaa vettä halutaan patteriverkkoon, sitä huonommalla hyötysuhteella (COP) se tuotetaan.
Siksi pattereiden termostointi on tarpeeton ja jopa haitallinen. Pumpun sähköverkosta ottama sähköteho kasvaa ja lämmittäminen tulee kalliimmaksi!
Maalämpöpumpun yhteydessä ei ole syytä käyttää patteritermostaatteja, eikä edes lattialämmityksessäkään niitä kannattaisi käyttää.

Kaikki tämähän on totta. Toisaalta kun on termostaattiventtiilit, on paluuvesi kylmempää ja siten myös varaajan kerrostuminen tehokkaampaa, mistä seuraa että pumpulle menevä paluuvesi myös on kylmempää. Tästä pitäisi taas olla pumpun toiminnan kannalta hyötyä.

Miten nämä pitää suhteuttaa keskenään siihen en osaa ottaa kantaa.

[villeveikko]

Kiitoksia vastauksista. Vielä kuitenkin sellainen kysymys että onko noi tulistuspumput oikeasti järkeviä? Lämpöässä ja geopro sh:n hinnat on kuitenkin paljon kovempia kuin peruspumpuilla. Käsittääkseni noi tulistin tehot on kuitenkin sitä luokkaa että niillä sen legionella pöpön kuolettaa, muuhun ei oikeasti tehot riitä. Oilonilta yks myyjä tarjos mulle gt:tä ja sano että sillä pärjätään. Nibekin on ruvennut kiinnostamaan. Kohta pitäis valinta tehdä ja vermeet tilata. Vaikeeta on

[tomppeli]

Tulistusvaraajallinen maalämpöpumppu toimii erittäin hyvin patteriverkostolla.
Se sisältää kaiken tarvittavan varustuksen patteriverkostoa varten.

Jos vaihtoventtiilikoneen varustaa lisävaraajalla ja hullunkierrolla tarvikkeineen, saadaan sekin toimimaan patteriverkostolla.
Silloin kuitenkin paketin hinta nousee suunnilleen samoihin tulistusvaraajapumpun kanssa.
Ja tulistusvaraajallinen syöttää aina tasalämpöisempää vettä patteriverkostoon kolmitie sekoittajansa ansiosta.

Eikä sitä legionella kuumennustakaan tarvita.
Ja kuumempi tiskivesi poistaa paremmin rasvat astioista käsintiskauksessa.

[Matias]

Yleisimmät tulistinpumppumerkit sopii patterilämmitykseen suht suoraan ilman lisävaraajia tai kiertopumppuja.
Niissä on patteriverkolle ja käyttövedelle omat varaajat ja tarvittavat kiertopumput valmiina.

Patteritalossahan menoveden lämpötilaa säädetään perinteisesti shuntilla,tulistinpumpuissa on tämä automatiikka valmiina,joissakin kahden lämmityspiirin säätömahdollisuus.

Periaatteessa vaihtoventtiilipumppu on sellaisenaan käyttövalmis lattialämmitystaloon kun lattialaatan betonimassa muodostaa jykevän varaajan eikä lämmityspiiriin tarvita juurikaan lisätarvikkeita lämpöpumpun osalta

Jos tuollaisen perus vaihtoventtiilipumpun asentaa patteritaloon niin siihen on melkeinpä aina lisättävä 100-300l:n puskurivaraaja ja ehkä toinen kiertovesipumppu.
Yleensä nämä nostaa osaltaan loppuhintaa korkeammaksi.

Käyttöveden lämmitystekniiikka ja varaaja on molemmissa pumppumalleissa yleensä toimintavalmiina ja molemmilla riittää kuuma käyttövesi,veden lämmitystapa tosin hiukan erilainen vaihtoventtiili/tulistinpumpuissa

Kummallakin lämpöpumpputyypillä hoituu talon ja käyttöveden lämmitys vaivatta jos mitoitus ja asennus on oikein tehty.

[villeveikko]

Okei. Itse en tiedä mitä muita tulistus vehkeitä on kuin gebwell, oilon ja lämpöässä. Meillä kun mylly tulee kellariin ja rappuset on mitä on, niin pakko ottaa erillinen varaaja ja pumppu. Ne varaajalliset mallit tuntuu painavan pienen henkilöauton verran. Kaverilla on 70- luvun ok talo jossa patterit seinillä, siellä on nibe ja kovasti on kehunut. Tiedä nyt sitten mikä on fiksuinta. Kysytään sitten näin että mikä ois teidän mielestänne paras pumppu tänne meille.

[tomppeli]

Okei. Itse en tiedä mitä muita tulistus vehkeitä on kuin gebwell, oilon ja lämpöässä. Meillä kun mylly tulee kellariin ja rappuset on mitä on, niin pakko ottaa erillinen varaaja ja pumppu. Ne varaajalliset mallit tuntuu painavan pienen henkilöauton verran. Kaverilla on 70- luvun ok talo jossa patterit seinillä, siellä on nibe ja kovasti on kehunut. Tiedä nyt sitten mikä on fiksuinta. Kysytään sitten näin että mikä ois teidän mielestänne paras pumppu tänne meille.

Tulistusvaraalliset pumput, tässä aakkosjärjestyksessä muutamia linkkejä:

- Ekowell EVTM - mallit, http://www.ekowell.com/evt.php

- Gebwell T -mallit, http://www.gebwell.fi/fi/tuotteet/maal%C3%A4mp%C3%B6/maal%C3%A4mp%C3%B6pumput/t-maal%C3%A4mp%C3%B6pumput/

- Lämpöässä V -mallit, http://www.lampoassa.fi/fi/tuotteet/v-mallisto

- Oilon Geopro SH -mallit, http://www.oilon.com/oilon-home/tuotteet/maalampo/geopro-sh/
jne...

[Matias]

Talo -36 rakennettu hirsirunko, päijät-hämeessä

Tuon aikakauden taloissa oli alkujaan pönttöuunit joka huoneessa.

Voisihan ajatella että erillisen,esim 500l:n varaajan laittaisi samaan nurkkaan missä pönttöuuni alkujaan on ollut niin lattian kantavuus varmaan riittää.
Yleensä vanhemmat talot on suht neliön muotoiset ja keskellä palomuuri jossa oli yhteet hormiin ja joka huoneessa tuossa nurkassa pönttöuuni.
Silloin ei varaajan lämpöhäviöt mene harakoille

Yleensähän isommilla,500l tai suuremmilla varaajilla olevat tulistinpumput on rakenteeltaan sellaisia että koneikko ja varaaja ei ole yhteenrakennetuja joten varaajan voi sijoittaa eri huoneeseen kuin missä lämpöpumppukoneikko on.

Meillä lämpöpumppu on autotallin nurkassa kun ei mahtunut pannuhuoneeseen,iso varaaja taas on pannuhuoneessa n 7-8metrin ja kahden seinän takana.

Varaajan ja lämpöpumpun sijoittaminen eri huoneisiin on yhtälailla mahdollista tulistin ja vaihtoventtiilipumpuilla.

[villeveikko]

Joo. Eli erillinen varaaja ja pumppu. Tää meijän talo on siitä jännä että täällä on ollu alunperinkin jo vesikeskuslämmitys. Kellarissa on ollut iso uuni ja sieltä on kuuma vesi jotenkin noussut vintillä olevaan vesisäiliöön. Tiedä sitte miten on pelannu  olkkarissa on iso leivinuuni takka, joka on keittiön puuhellan kanssa ainoot tulisijat. Mikä noista ed.mainituista merkeistä on teidän mielestä paras hintalaatu suhteeltaan ja riittääkö 500l varaaja? Kellariin eli pannuhuoneeseen kaikki kyllä sopii, jos vaan laitteet on erikseen ja jaksaa kantaa. Onko kellään toteutettu keruupiiriä peltoon päijät-hämeessä? Oisin mielenkiinnosta voinut tulla vilkaisemaan.

[tomppeli]

Mikä noista ed.mainituista merkeistä on teidän mielestä paras hintalaatu suhteeltaan ja riittääkö 500l varaaja? Kellariin eli pannuhuoneeseen kaikki kyllä sopii, jos vaan laitteet on erikseen ja jaksaa kantaa.

Jos saat sopivasti tarjouksen, valitse Oilon Geopro SH pumppu.
500 litrainen varaaja riittää, mutta jos saat sopimaan, laita silti 700 litrainen.
Vähenee käynnistyskerrat.

[Seagear]

Jos vaihtoventtiilikoneen varustaa lisävaraajalla ja hullunkierrolla tarvikkeineen, saadaan sekin toimimaan patteriverkostolla.
Silloin kuitenkin paketin hinta nousee suunnilleen samoihin tulistusvaraajapumpun kanssa.

Jaahas, Tomppeli on taas tukevasti kallellaan joten oikaistaanpas vähän 

Taloon.com:in hinta Oilonin MH 9 pumpulle on 9689.00 €
Teholtaan lähin vastaava Nibe F1245 10 tai Danfoss DHP-H 10 kustantavat kumpikin 6425.00 €. Siihen päälle puskurivaraaja, vaikka nyt sitten NIBE UKV 300 719.00 € eli yhteensä 7144 €.

Erotus vaihtovenapumpun + lisävaraajan hyväksi 2545 €, pyöreästi kolmen vuoden lämmityssähköt. Tietysti jos samaan hintaan saa kuin vaihtoventtiilikamppeen....

[hitachi]

Taloon.com määlämpöpumppujen hintaseuranta 

[Maalampo]

Eiköhän sitä kannata kysellä noita "Suomipumppuja" muualtakin kun taloon.com:ista ja useampaa merkkiä kun Oilonia. Ainakin silloin kun minä ostin pumpun oli Oilon paljon kalliimpi kun nykyinen pumppuni ja ovat pitkälti samoja koneita. Totta on varmaan sekin että vaihtovena Niben saa halvimmalla vaikka siihen liittäs puskurivaraajankin mutta onko se aina sopivin ratkaisu kyseiseen kohteeseen onkin se joka aina aiheuttaa kädenvääntöä täällä, sen kaikki tietävät että molemmilla pumppu malleilla ja oikein mitoitettuna talo lämpeää edullisesti. Silti minun suositus varsinkin patterikohteeseen tulistuspumppu. Mites se sananlasku menikään, köyhän ei ole varaa ostaa halvinta .

[JJ72]

Jos vaihtoventtiilikoneen varustaa lisävaraajalla ja hullunkierrolla tarvikkeineen, saadaan sekin toimimaan patteriverkostolla.
Silloin kuitenkin paketin hinta nousee suunnilleen samoihin tulistusvaraajapumpun kanssa.

Jaahas, Tomppeli on taas tukevasti kallellaan joten oikaistaanpas vähän 

Taloon.com:in hinta Oilonin MH 9 pumpulle on 9689.00 €
Teholtaan lähin vastaava Nibe F1245 10 tai Danfoss DHP-H 10 kustantavat kumpikin 6425.00 €. Siihen päälle puskurivaraaja, vaikka nyt sitten NIBE UKV 300 719.00 € eli yhteensä 7144 €.

Erotus vaihtovenapumpun + lisävaraajan hyväksi 2545 €, pyöreästi kolmen vuoden lämmityssähköt. Tietysti jos samaan hintaan saa kuin vaihtoventtiilikamppeen....

Kukahan tässä on kallellaan ja mihin suuntaan?

Geopro SH9 eestistä alle 6000€...

[Seagear]

Taloon.com määlämpöpumppujen hintaseuranta 

Pistähän malliksi joku parempi linkki, josta voi pumppujen hintatasoa seurata ja miettiä sitä onko urakan kokonaistarjous oikealla hehtaarilla. Järjestelmätoimittajien kokonaishinnassa erittelyt tuppaavat olemaaan luokkaa "Pumppu asennettuna 10000 €".

[Seagear]

Kukahan tässä on kallellaan ja mihin suuntaan?
Geopro SH9 eestistä alle 6000€...

Kunhan nyt edes yhden esimerkin kotimaisilta toimittajilta saisin vahvistamaan tomppelin väitettä "...paketin hinta nousee suunnilleen samoihin tulistusvaraajapumpun kanssa".

Puhutaan nyt kuitenkin kotimaisista hinnoista ensisijaisesti. Raivo, Alvar ja saksantuonnit tms. voidaan käsitellä omassa ketjussaan.

[Maalampo]

Kyllähän tuollaisen suomipumpun saa Suomestakin (tai sai ainakin 2010) alle 6000 € mutta siihen on tietysti pistettävä vielä lisäksi erillinen varaaja. Aloittaja taisi kertoa että kellarissa sijaitsevan pannuhuoneen takia varaaja ja pumppu on oltava kuitenkin erilliset no löytyyhän tuollaisia kyllä myös vaihtovena pumpuistakin. Mutta se fakta on kuitenkin että tulistuspumppu tekee lämmityskäyntiä ja lämmintä käyttövettä yhtä aikaa ja vaihtovena tekee jompaa kumpaa, tosin lämmityspiirin puskurivaraajalla siintä ei ole lliiemmin haittaa. Aloittajalle vinkkinä, pyydä tarjoukset niin monesta kuin mahdollista ja sitten punnitse itse minkälaisen pumpun haluat.

[Seagear]

Taloon.com määlämpöpumppujen hintaseuranta 

Laitetaan toinenkin myyntiliike ettei olla rähmällään mihinkään suuntaan 

http://www.talotarvike.com/kauppa/product_catalog.php?c=468

[Jaamppa]

Patterit on vanhat ja niitä ei kuuleemma vaiheta

Tuo kannattanee huomioida myös laskelmissa/mitoituksessa. Nuo vanhat öljylämmitysjärjestelmässä toimineet patterit tuppaavat (ainakin usein) olemaan raakasti alimitoitettuja maalämpökäyttöön. Ne kun on mitoitettu lähtökohtaisesti selvästi kuumemmille kiertoveden lämpötiloille kuin maalämpö (max. 55C paikkeilla). Itse olen juuri noita pattereiden mitoitusasioita omassa vanhassa talossamme täällä naapurimaakunnassa pähkäillyt.

Keruupiiri peltoon 800m.

Tuntuu aika reilulta määrältä. Tosin vaakapiirin ylimitoituksesta ei tiettyyn rajaan asti ole kait mitään mullistavaa haittaakaan. Mutta 600 m (2x300) riittäisi varmastikin, tuohon suuntaanhan Tomppelin laskelmakin viittaa. Tuo 600 metriä olisi suurimmassa osassa laskelmia riittänyt meilläkin (n. 380 m2, n. 950 m3). Päädyttiin kuitenkin 900 m (3x300), koska melkoisen hiekkainen peltomaa ja suunnitteilla niin ikään tuollainen vintin lämpimäksi tilaksi remontointi tulevaisuudessa.

Enkä unohtaisi Thermian (Diplomat Optimum G2) laitteita tuosta tulistuspumppuvaihtoehtojen listauksesta. Meillä tuollainen 16 kw versiona. 180 litran käyttövesivaraaja saattaa tuntua onnettoman pieneltä, mutta meidän 3 hengen perheelle lämmintä vettä riittänyt hienosti, eikä ole loppunut kesken kertaakaan. Tosin keittiön ja tiskikoneen vedet lämpiävät omalla pienellä sähkövaraajalla, mutta kodinhoitohuoneen, pesukoneen, saunan ja suihkujen tarpeisiin riittänyt komeasti.

[villeveikko]

Noniin, nyt on kaikista merkeistä päädytty kahteen. Nibe tai danfoss. Tämmönen setti siis nibe 1245-12, ukv300 tahi 500, lisäshuntti ecs40 tjs. Vastaavasti danfoss dhp-h 12, ukv300 tahi 500 ja lisäshuntti. Onko noilla kahdella mitään käytännön eroa? Tarkotus on puuhastella maalämpö 10:llä  , se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa ja noi vermeet on mulle kutakuinkin samanhintasia.

[papi]

Hintoja vertaillessa Netistä löytyi Gebwellille seuraavia hintoja karkeasti pyöristettynä:
- Pumppu T10 5300,- tai T12 5400,-
- Varaaja 500l 1400,- tai 1000l 1700,-
Lähde Proheat.fi

[juippi]

Noniin, nyt on kaikista merkeistä päädytty kahteen. Nibe tai danfoss. Tämmönen setti siis nibe 1245-12, ukv300 tahi 500, lisäshuntti ecs40 tjs. Vastaavasti danfoss dhp-h 12, ukv300 tahi 500 ja lisäshuntti. Onko noilla kahdella mitään käytännön eroa? Tarkotus on puuhastella maalämpö 10:llä  , se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa ja noi vermeet on mulle kutakuinkin samanhintasia.

Ainut merkittävä ero lienee 1245:n kierroslukuohjatut kiertopumput. DHP-H:ssa käsisäätoiset. Taitaa tuon kokoisessa Nibessäkin olla jo scroll-kompura, joten ei siinäkään eroa.