Hatun nostot Teemu Matiakselle. Tuollaista vanhan kierrätystä maailma tarvitsis enemmän. Muistathan riittävät yöunet 
Kyllä Joulunseutu meni hyvillämielin lämpimässä torkkuen!
Minä olen myös sitä mieltä, että järkevällä kierrätyksellä meillä olisi huikea mahdollisuus hyötykäyttää kerran valmistettuja kamppeita paljon paremmalla hyötysuhteella, mutta kaikista kauniista korupuheista huolimatta uusiokäyttö on liki olematonta. Ja jopa tarkoituksella, sillä siinähän tällainen kierrättäjä sotkee tuottavan bisneksen.
Oikein hyvänä esimerkkinä: vuosia sitten sain käydä työkalujen kanssa metalli- ja sähköromun vakinaisella keräyspisteellä. Ja nimenomaan henkilökunnan avoimella hyväksynnällä. Sieltä löytyi aina erilaisia antureita, vastuksia, lämmönvaihtimia yms hintavia kalikoita näihin omiin hassutuksiin.
Sittemmin keräystoiminnan sieppasi valtakunnallinen "vilpitön ympäristönystäväyritys" ja henkilökunta kertoi pahoitellen uusista säännöistä, joiden mukaan mitään ei saa luovuttaa kenellekkään, edes harrastelijakäyttöön.
Eipähän meitä montaa kävijää siellä hyötykäyttöpuolella ollut, ehkä 5 hlö, eli ei mistään lokkilaumasta ollut kyse ja aina oli sanomattakin selvää ettei paikat jää sekaisin meidän jäljiltä.
Noh, nyt maailma pelastetaan kun SER jäte rahdataan Kiinaan, jossa lapset polttaa ne paljaaksi.
Ja ei, en kulje pannumyssy päässä tai nöftälaukku olalla, eikä tietääkseni edes henkilöhygieniani ole puutteellinen, vaikka hieman tällaisia kierrätysjuttuja innostuin kirjoittelemaan. Siihen porukkaan en tunne samaistuvani.
Mutta, ensivaikutelma laitteistosta on varovaisen positiivinen. Talli on nyt 10-13 asteinen, myös niiden kuivimpien kelien aikaan, mutta silloin lämmitin myös kattilalla.
Viskasin varaajan päälle 19mm Armaflex mattoa, on uskomatonta lämpöeristettä!
IR-Pintalämpömittarilla mitattuna varaajan yläosassa noin 62 astetta ja sen 19mm Armaflexin pinnasta mitattuna 13 astetta.
Sellainen huomio näin lyhyellä käyttöajalla on, että vesi ei kerrostu, tai oikeammin lämmöt sekoittuu varaajassa voimakkaasti. Toisaalta ymmärtää sen, onhan siinä kokoajan kahteensuuntaan ristiinkierto kun latauksen ja luovutuksen pumput pyörii.
Toinen, selkeästi huono ominaisuus ilmeni kattilapiirin kiehuntaherkkyytenä. Uutena systeemiin tuli nyt lataustermostaatti (72*) ja pumppu on kattilan vieressä noin 40cm korkeudella lattiasta, työntää kattilaan ( hyödynsin entistä paikkaa).
Nyt LUULEN, että kiehuntaherkkyys on muutaman tekijän summa:
- pumppu on noin 70 cm ylempänä kuin varaajan vedenpinta
- imulinja on pitkähkö (15m) ja käy parhaillaan 2m lattiapinnan yläpuolella
- latauskierto työntää jopa yli 80 vettä kattilan menoveteen
Eli kun kierron lämpötila nousee lähelle sataa astetta noin metrin matkalla ennen pumppua (latauskierto) niin siinä lämpötila yhdistettynä järjestelmän pienimpään paineeseen voi saada aikaan kaasukuplia, jotka paitsi heikentää imua, myös katkaisee varaajalle menevästä linjasta sinne kulkeutuessaan sen "lappoilmiön" joka oikein toimiessaan, eli ilmattomassa kierrossa, vetää alas mennessään omalla massallaan saman massan verran vettä ylös eli helpottaa pumpun toimintaa.
Vaihdoin jo siihen kv-pumpunkin isompaan, eikä asia korjautunut.
Edellämainittuun ilmiöön viittaa mielestäni myös se, että siellä sadan asteen tietämillä latauskierron putkesa kuuluu ripsettä ja kilahteluja, (kuuntelin konemiehen stetoskoopilla linjoja) eli kuin kiehunnan kaasukuplia.
Toki myös putket ovat ehkä hyväksyttävän alarajoilla, eli tuuman linjalla kaikki.
Kuullostaako teoria järkevältä?
Miten sen lataustermostaatin kuuluisi oikein toimia, sulkeeko se koskaan sitä latauskiertoa täysin kiinni, esim kun se on saavuttanut ja ylittänyt sen 72*? Jos se ei sulje tarpeeksi ja pumppu kierrättääkin vain sitä helpompaa reittiä enemmän vettä ja vain pieni osa menee varaajalle?
Laskeskelen vielä kulut ja putkitusten työtunnit, kunhan saan laiskuudesta vallan tässä joku kerta.