Aikaisemmassa elämässäni olin sekakäyttäjä. Varastorakennuksen teknisessä tilassa paloi pääosin polttoöljy, mutta reilusti myös sekapuu. Öljyllä lämmitettäessä ei käytännössä ollut muuta haittaa kuin raaka-aineen hinta muuten systeemi toimi moitteettomasti. Puulla lämmitettäessä lämpötilan vaihtelu ja varsinkin lämpimän veden riittävyys olivat ongelma. Systeemi vaati myös talvi-iltaisin paljon ylimääräistä aikaa lämmön tuottamiseksi puilla. Ehkä 11 vuotta vanhan laitteiston olisi saanut pienellä tuunaamisella toimimaan sopivalla tavalla, mutta päädyin kuitenkin lämpöjärjestelmän saneeraamiseen maalämmölle. Järkeä tai ei, mutta tulipahan tehtyä!
Ensimmäiseksi päädyin siihen että maalämpöpumppu sijoitetaan asuinrakennuksen yhteyteen. Lämmitysvettä ja lämmintä käyttövettä talolle ei enää vatkattaisi jatkossa reilun 20m:n kanaalissa turhaan. Lämmönlähteeksi ainoa mahdollisuus oli lämpökaivo, koska vapaata maa-aluetta keruuputkistolle ei ollut käytettävissä. Lähtökohta oli myös se, että vanha kaksoispesäkattila jätetään varajärjestelmäksi vanhaan tekniseen tilaan. Mahdollisen jäähdytyksen toteuttaminen maakylmällä puolusti myös pumpun sijoittamista päärakennuksen yhteyteen. Aikaisemman öljyn ja puun kulutuksen perusteella arvioitiin vuosittaiseksi kokonaisenergian tarpeeksi n.26500 kwh. Talo on 1,5 kerroksinen, huoneistoalaltaan n.160m2 + puolilämpimät tilat (kanaalin perässä) n.18m2 varastorakennuksen yhteydessä. Alakerrassa lattialämmitysputket betonissa ja yläkerrassa levylattiassa.
Tarjouksien pyytämisestä sen verran, että Thermian jälleenmyyjän palvelu oli erinomaista, Gebwell ei pyynnöistä huolimatta tarjonnut lainkaan. Oilon teki hyvät laskelmat, mutta paikallinen toimija ei tarjonnut ko. tuotetta ollenkaan. Danfossista tuli tehtyä se huomio, että tuote on suunnilleen sama kuin Thermia mutta rautakaupassa hinta on huomattavasti edullisempi kuin Thermialla. Nibe haukuttiin parin toimijan suulla kehnoksi tuotteeksi. Alpha-Inno Tecistä tuli mielikuva laadukkaasta tuotteesta, mutta tietoa ja käyttökokemuksia siitä löytyy erittäin vähän. Paikallisen putkiliikkeen tarjouksen kautta päädyin hieman epäilevästi tekemään kaupat Nibe 1245 (8kw) maalämpöpumpusta. Putkiliike yhdisti putket kaivolla, kytki pumpun teknisessä tilassa ja purki vanhat kytkennät. Samalla sovittiin puhallinkonvektorin asennus Aikataulut eivät pitäneet lainkaan, mutta muutoin työ hoitui hienosti. Hintaa pumppu-ja putkiurakalle tuli alle 10 000€. Asensin itse vaakaputket, ja kaivon suojarenkaat + eristykset. Uuden teknisen tilan sähkötyöt ja -tarvikkeet (syöttökaapelin kytkennät, ryhmäkeskus, kwh mittari, valaistus ja tilan muut sähköistykset) maksoivat alle 900€. Uuden teknisen tilan rakennuskustannukset olivat n.2000€. (2,5m2) Työt tein itse, joten en osaa arvioida mitä niistä olisi voinut kertyä.
Porakaivoyrittäjistä tuli lähinnä aikataulun ja erinomaisten kotisivujen vuoksi (visuaalisuus on valttia) valituksi Pietarsaarelainen firma. Työ sujui hyvin, mutta jälki oli sotkuista. Pienoinen ongelma oli myös se että kallio löytyi vasta 35m:n syvyydeltä! Nuoret porarit eivät myöskään osanneet informoida asiasta mitenkään ja ehdottaa syvemmän lämpökaivon poraamista. Paljonko syventämisestä olisi käytännössä ollut hyötyä – mene ja tiedä? Kaivosta tuli suunnitelman mukainen 180m. Vesi nousi kaivossa 2,5m:iin maanpinnasta, mutta koepumppaukset jäivät tekemättä myöhäisen asennusajankohdan vuoksi. No ensi kesänä sitten testaillaan, onko kaivosta myös kasteluveden tuottamiseen. Hintaa kaivolle ja kollektorille kertyi n.6000€. Kaivosta tulevan /lähtevän litkun lämpötilaksi saan +4 astetta, kun pyöritän pumppua jonkin aikaa silloin kun kompura ei käy. Eli ilmeisesti paksu maanosuus ja huono kallioperä (kiillegneissi) eivät yhdistelmänä kovin hyvää lämpökaivoa saa aikaiseksi. Noin 30 minuutin käyntijakson jälkeen kaivolle palaavan litkun lämpötila on n.-1 -2 astetta C. Eli tämän perusteella vähän arveluttaa miten kylmää paluu on silloin kun ulkona on kunnon 20 asteen pakkaset?
Maalämpöjärjestelmä on ollut nyt käytössä n. 1kk ja lämpöpumpun käyttöön on mennyt n. 450kwh energiaa + kolmena lauantaina varajärjestelmällä poltetut puut, eli suurin piirtein marras25-joulu25 n.500kwh lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen. 26500kwh kokonaisenergiatarpeen mukaan tehdyn laskelman mukaan olisi energiaa pitänyt mennä n.1000 kwh. No kelit ovat suosineet erinomaisesti (olisiko keskilämmöt olleet nollan tienoilla), joten ensi talvi näyttää varmaankin vasta totuuden! Toistaiseksi olen tyytyväinen kokonaisuuteen. Varajärjestelmän käyttäminen tarvittaessa on ok (kiertovesipumppujen sähkön varasyötöt tosin vielä asentamatta) ja normaaliolosuhteissa pumppu toimii täsmällisesti. Ongelmia ovat lähinnä yläkerran levylattian varauskyvyn puuttuminen (pienoinen pätkäkäynti) ja talon eteläpäädyn heikko tuulensuojaus. No riittääpä ainakin projekteja tuleville vuosille kun noita nuo kohdat pistää paremmaksi!
